Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa kenelle ja milloin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa kenelle ja milloin?"

Transkriptio

1 Tieteessä kättä pidempää Valtteri Kaasinen dosentti, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja TYKS, neurotoimialue ja Turun yliopisto Valtakunnallinen PET-keskus, Turku Mikko Kärppä LT, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja OYS, medisiininen tulosalue, neurologia ja Oulun yliopisto Jukka Lyytinen LT, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka Jukka-Pekka Ahonen LL, neurologian erikoislääkäri TAYS, neurologian ja kuntoutuksen vastuualue Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa kenelle ja milloin? Mikäli optimaalinen lääkehoito ei enää riittävästi tehoa edenneen Parkinsonin taudin motorisiin oireisiin, on harkittava kajoavia hoitoja. Suomessa on käytettävissä kaksi kajoavaa hoitomuotoa, syväaivostimulaatio ja jatkuva levodopainfuusio. Kajoavien hoitojen oikea-aikaisuutta potilaalle voi olla haasteellista arvioida, ja selviä vasta-aiheita on olemassa. Kajoavia hoitoja harkittaessa kriteereitä ovat mm. riittävä pitkä taudin kesto, tilanvaihtelut, riittävän laajalti kokeiltu lääkehoito ja riittävä kognitiivinen taso. Mikään kajoava hoito ei sovi vaikeasti dementoituneelle potilaalle. Eero Pekkonen dosentti, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS, neurologian klinikka Vertaisarvioitu Edenneen Parkinsonin taudin kajoavina hoitoina ovat Suomessa käytettävissä aivojen syvästimulaatio (deep brain stimulation, DBS) (1) sekä suolistoon perkutaanisen endoskooppisen gastrostooman (PEG) kautta annettava levodopainfuusio (2). Monissa Euroopan maissa on lisäksi käytössä ihonalaisesti ulkoisen pumpun avulla annettava apomorfiini-infuusio (3). Tämä hoitomuoto otettaneen käyttöön Suomessakin lähivuosina. Parkinsonin taudin oireet ja eteneminen ovat hyvin yksilöllisiä. Kajoavia hoitoja harkitaan silloin, kun potilaalle on kehittynyt oraaliseen levodopahoitoon liittyviä hallitsemattomia motorisia tilanvaihteluja. Oikea-aikainen hoitoon Kajoavat hoidot edellyttävät potilaalta hyvää yhteistyökykyä. ohjaus voi olla haasteellista yksittäisen potilaan kohdalla. Tästä syystä olemme laatineet ohjeellisen vuokaavion kliinisen päätöksenteon apuvälineeksi (kuvio 1). Päätöksenteon kriteerit Diagnoosi Kajoaviin hoitoihin ohjaamisen edellytys on, että potilaalla on idiopaattinen Parkinsonin tauti. Erityisesti oireiden alkuvaiheessa tautimääritykseen liittyy epävarmuustekijöitä, joten diagnosointi ei ole aina ongelmatonta (4). Yhden vastaanottokäynnin perusteella ei ole helppoa varmistua diagnoosista etenkään silloin, kun potilaan vaste lääkkeeseen on hyvä. Mikäli potilaan sairaushistoria ei ole tiedossa, olisi tärkeää nähdä hänet ainakin osittaisessa off-vaiheessa. Tällöin lääkehoidon tilapäisesti korjaamat oireet ja taudin luonne voidaan arvioida luotettavammin. Parkinsonin taudin kliininen diagnoosi perustuu bradykinesian osoittamiseen ja siihen tulee liittyä joko lepovapina tai rigiditeetti. Selvä ja pitkäkestoinen levodopavaste tukee diagnoosia. Taudin kesto Mikäli oireiden alkamisesta on kulunut suhteellisen vähän aikaa (alle 5 vuotta), ei taudin luonne ole välttämättä selvinnyt. Esimerkiksi etenevään supranukleaariseen halvaukseen (PSP) liittyvä vertikaalinen silmänliikehäiriö voi ilmaantua suhteellisen myöhään ja osalla potilaista sitä ei esiinny lainkaan (5). PSP-tyyppisen silmänliikehäiriön lisäksi taudin alkuvaiheessa ilmenevät voimakas dysautonomia (erityisesti ortostatismi ja virtsainkontinenssi), dementoituminen ja kaatuilu viittaavat Parkinson plus -oireyhtymään (6). Symmetrisesti alkava lievä vapina, jossa levodopavaste heikkenee nopeasti, ei ole tyypillistä Parkinsonin taudille. Parkinson plus -oireyhtymiin liittyvät epätyypilliset löydökset ja nopeasti heikkenevä levodopavaste havaitaan yleensä pitkäaikaisseurannassa. Tilanvaihtelut Mikäli potilaalla on kliinisesti todennäköinen Parkinsonin tauti, tulee seuraavaksi arvioida, 1077

2 Kirjallisuutta 1 Pekkonen E. Syväaivostimulaatio neurologisissa sairauksissa. Duodecim 2013;129: Pursiainen V, Pekkonen E. Levodopainfuusion käyttö edenneen Parkinsonin taudin hoidossa Suomessa vuosina Duodecim 2012;128: Stocchi F. Use of apomorphine in Parkinson s disease. Neurol Sci 2008;29 suppl 5:S Joutsa J, Gardberg M, Röyttä M, Kaasinen V. Diagnostic accuracy of parkinsonism syndromes by general neurologists. Parkinsonism Relat Disord 2014;20: Morris HR, Gibb G, Katzenschlager R ym. Pathological, clinical and genetic heterogeneity in progressive supranuclear palsy. Brain 2002;125(Pt 5): Liimatainen S, Haapasalo H, Kähärä V, Paetau A, Honkaniemi J. Epätyypilliset parkinsonismit haasteellinen tautiryhmä. Duodecim 2005;121: Connolly BS, Lang AE. Pharmacological treatment of Parkinson disease: a review. JAMA 2014;311: Pahwa R, Factor SA, Lyons KE ym. Practice Parameter: treatment of Parkinson disease with motor fluctuations and dyskinesia (an evidence-based review): report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2006;66: Kandiah N, Zhang A, Cenina AR, Au WL, Nadkarni N, Tan LC. Montreal Cognitive Assessment for the screening and prediction of cognitive decline in early Parkinson s disease. Parkinsonism Relat Disord 2014;20: onko hänellä merkittävää haittaa aiheuttavia motorisia tilanvaihteluja. Erikseen tulisi arvioida mahdollinen annosvasteen hiipuminen ennen seuraavaa levodopa-annosta (wearing off), levodopan huippuvaikutukseen liittyvät tahattomat liikkeet (peak dose -dyskinesiat), dystonia on- ja off-vaiheissa sekä äkilliset ja ennakoimattomat tilanvaihtelut. Arviointi on vastaanotolla suhteellisen suoraviivaista, vaikkakin yksittäinen vastaanottokäynti on tilanvaihtelujen havaitsemiseksi usein liian lyhyt. Tilanvaihtelujen esiintymistaajuudesta ja vai keusasteesta saadaan tarvittavaa lisätietoa oirepäiväkirjasta, kotivideoinnista tai osastoseurannassa. Tilanvaihtelujen elämänlaadulle ja toimintakyvylle aiheuttaman haitan paras arvioitsija on potilas itse. Osa potilaista ei koe lyhytkestoisia off-vaiheita tai dyskinesioita haittaaviksi, vaikka esimerkiksi puolison mielestä oireet ovat merkittäviä. Toisaalta osalle potilaista samanlaiset oireet tuntuvat sietämättömiltä ja heikentävät merkittävästi toimintakykyä. Aivojen syvästimulaatiota voidaan ilman tilanvaihteluja harkita Parkinson-potilaille, joilla on vaikea, lääkehoitoon reagoimaton vapina (joko ST- tai talamuksen VIM-tumakkeen stimulaatio). Levodopahoidon riittävyys Koska levodopa on edelleen tehokkain oraalinen hoito off-vaiheisiin, on arvioitava, onko päivittäinen anto riittävän tiheä ja ovatko annokset riittävän suuria. Tarvittaessa voi kokeilla pitkävaikutteisia valmisteita tavanomaisten valmisteiden sijaan, vaikkakin optimaalisen annoksen säätäminen niitä käytettäessä voi olla hankalaa. Riittävän suuri annos on vaikeasti määriteltävissä, mutta kliinisen kokemuksemme perusteella tulisi pyrkiä vähintään 600 mg:n vuorokausiannokseen, ellei haittavaikutuksia ilmaannu. Oireiden päivittäinen oskillaatio on tyypillistä tilanvaihtelulle. Erityisesti annosvasteen hiipuminen ja tahattomat liikkeet noudattavat lääkitysaikoja. Yksinkertaisin tapa vähentää tätä oskillaatiota on antaa levodopa tiheämmin kerta-annosmäärää vähentäen. Riittävän tiheään antoon ei ole yleispätevää ohjetta, mutta ehdotamme, että potilaan pitäisi ottaa levodopaa vähintään viidesti päivässä (noin kolmen tunnin välein), ennen kuin tilanvaihtelujen vuoksi harkitaan kajoavia hoitoja. Kajoaviin hoitoihin tulevat potilaat saattavat käyttää eri levodopavalmisteita jopa kymmenen kertaa päivässä. Muut lääkehoidot Mikäli motoristen tilanvaihtelujen hoitoon ei ole käytetty MAO-B:n estäjää tai dopamiiniagonistia, tulisi näitä lääkkeitä kokeilla, ellei vastaaiheita ole. Molemmilla lääkeryhmillä on dokumentoitu teho motorisiin tilanvaihteluihin (7). Entakaponin ja levodopan yhdistelmän tulee myös olla kokeiltu tai todettu sopimattomaksi (7). Amantadiini voi lievittää tahattomia liikkeitä (7,8). Nopeasti liukeneva levodopavalmiste ja apomorfiini-injektio (8) tehoavat äkillisiin offvaiheisiin. Kognitio Kajoavat hoidot edellyttävät hyvää yhteistyökykyä, joten ne eivät sovi vaikeasti dementoituneelle potilaalle. Aivojen syvästimulaation kognitiiviset kriteerit ovat tiukemmat kuin levodopainfuusiohoidon. Lievä kognitiivinen heikentymä on yleistä Parkinsonin taudissa, eikä se ole este kajoaville hoidoille. Vastaanottotilanteessa suosittelemme arvioimaan potilaan kognitiivista tasoa kliinisesti sekä tarvittaessa esimerkiksi MMSE- tai MOCA-testillä (Montreal Cognitive Assessment). MOCA-testi on helppo toteuttaa ja se ennustaa luotettavasti Parkinsonin taudin kognitiivisen häiriön etenemistä (9). Mikäli selvää dementiaa ei tule esille, kajoavia hoitoja voidaan harkinta. Lähetteen vastaanottavassa neurologian yksikössä tehdään tarvittaessa kattavammat kognitiiviset tutkimukset, kuten laaja neuropsykologinen tutkimus. Psykoosi ja depressio Vaikea lääkitykseen reagoimaton psykoosi ja depressio ovat ehdottomia vasta-aiheita aivojen syvästimulaatiolle (1). Vaikeat psykiatriset oireet ovat käytännössä rajoittaneet myös levodopainfuusiohoidon aloittamista; todennäköisesti apomorfiini-infuusiohoidossa sovelletaan samoja kriteerejä. Potilaan ja läheisten kyky osallistua hoitoon Levodopainfuusiohoitoon liittyy päivittäisiä laitteiston huoltotoimia, kuten letkuston huuhteluja ja lääkeannosten asettamista pumppuun. Lähettävää lääkäriä pyydetään arvioimaan, kykeneekö potilas itse tähän tai onko hänellä puoliso 1078

3 Sidonnaisuudet Valtteri Kaasinen: Konsultointipalkkiot (Abbvie, Lundbeck, Nestle Healthcare). työsuhde (Neuro NEO), asiantuntijalausunnot (Abbvie, Potilasvahinkolautakunta), luentopalkkiot (Abbvie, Lundbeck, Medtronic, Merck, Orion-Pharma, Roche, UCB), matka-, majoitus- tai kokouskulut laitokselle (Abbvie, Boehringer-Ingelheim, Lundbeck, Medtronic). Mikko Kärppä: Luentopalkkiot (Abbvie, Lundbeck, UCB). Jukka Lyytinen: Kounsultointipalkkiot (Abbvie), luentopalkkiot (Abbvie, Medtronic, Orion Pharma, UCB), matka-, majoitus- tai kokouskulut laitokselle (Abbvie, Medtronic). Jukka-Pekka Ahonen: Luento palkkiot (Abbvie, Lundbeck, Orion Pharma), kongressimatkakuluja (Abbvie, Lundbeck, Orion Pharma). Eero Pekkonen: Konsultointipalkkiot (Abbvie, Britannia Pharmaceuticals, Nestle, NordicInfu care), työsuhde (Potilasvakuutuskeskus), asiantuntijalausunnot (Abbvie, Liikennevakuutuskeskus), luentopalkkiot (Abbvie, Medtronic, Orion Pharma), matka-, majoitustai kokouskulut (Abbvie, Medtronic). tai muu läheinen, joka kykenee osallistumaan päivittäiseen hoitoon. Myös kotisairaanhoito tai muu ulkopuolinen kotihoito voi hoitaa nämä toimet, mikäli hoitohenkilökunnalle järjestetään tähän koulutusta. Potilaan tahto Mikäli kajoava hoito sopisi potilaalle mutta hän kieltäytyy siitä, ei lääkärin tavoitteena ole Kuvio 1. Onko potilaalla Parkinsonin tauti? Onko kehittynyt motorisia tilanvaihteluja? muuttaa hänen mieltään. Toisaalta jos kajoaviin hoitoihin liittyy väärinkäsityksiä, ennakkoluuloja tai pelkoa, niiden selvittäminen on aiheellista. Useissa Suomen neurologisissa yksiköissä on Parkinson-hoitajia. He käyvät yhdessä potilaan ja hänen omaisensa kanssa yksityiskohtaisesti läpi hoitomuotojen käytännön vaikutuksen jokapäiväiseen elämään. Päätöksenteossa Ohjeellinen vuokaavio kajoavien hoitomuotojen oikea-aikaisuuden arvioimiseksi Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla, joille on kehittynyt tilanvaihteluja. Jatka lääkehoidolla. Kajoavista hoidoista ei ole näyttöä Parkinson plus -oireyhtymässä tai sekundaarisessa parkinsonismissa. Jatka lääkehoidolla. Kaikki käytettävissä olevat kajoavat hoidot on tarkoitettu potilaille, joilla on tilanvaihteluja. Aiheuttavatko tilanvaihtelut merkittävää haittaa elämänlaadulle ja toimintakyvylle? Jatka lääkehoidolla. Tilanvaihtelujen aiheuttama haitta on subjektiivinen ja potilas saattaa kokea ne merkityksettömiksi, vaikka ne omaisen tai tutkivan lääkärin arvioimana näyttävät merkittäviltä. Mikäli erityisesti off-vaiheet ovat ongelma: Onko hoidossa kokeiltu levodopaa riittävän suurilla päiväannoksilla (> 600 mg/vrk)? Käyttääkö potilas levodopaa vähintään viisi kertaa vuorokaudessa? Nosta levodopan kerta-annosta ja/tai antokertojen määrää. Onko kokeiltu MAO-B:n estäjää, dopamiiniagonistia ja COMT:n estäjää? Onko dyskinesioita yritetty hoitaa amantadiinilla? Onko äkillisiä off-vaiheita yritetty hoitaa nopeavaikutteisella levodopalla tai s.c. apomorfiini-injektiolla? Liitä nämä lääkkeet hoitoon, mikäli vasta-aiheita ei ole tai ne eivät ole aiemmin aiheuttaneet merkittäviä sivuvaikutuksia. Onko potilas kognitiivisesti ja psyykkisesti kykenevä kajoaviin hoitoihin? Kykeneekö potilas, omainen tai kotisairaanhoito osallistumaan laitteiston käyttöön? Onko potilas halukas kajoaviin hoitoihin? Jatka lääkehoidolla. Jatka lääkehoidolla. Kajoavat hoidot (erityisesti jatkuva levodopainfuusio) edellyttävät kotona tapahtuvaa ajoittaista säätöä ja huoltotoimia. Jatka lääkehoidolla. Laadi lähete kajoavia hoitoja tarjoavaan neurologian yksikköön. 1079

4 Tilanvaihtelujen aiheuttaman haitan paras arvioitsija on potilas itse. voi auttaa myös potilasyhdistyksien tarjoama vertaistuki. Arviota ei pidä viivyttää Jotta kajoavista hoidoista saadaan optimaalinen hyöty, niitä pitäisi harkita viivyttelemättä silloin, kun tavanomaisella lääkityksellä ei enää saada riittävää tehoa motorisiin oireisiin. Potilaan neurologiseen yksikköön lähettävältä taholta ei edellytetä yksityiskohtaista tietämystä kajoavien hoitomuotojen keskinäisistä eroista. Lähete on näkemyksemme mukaan perusteltu, mikäli vuokaavion kohdat on pääpiirteittäin kartoitettu. Yksilöllisessä päätöksenteossa voidaan hyvinkin poiketa esimerkiksi taudin keston ollessa hieman alle viisi vuotta. Mikäli kriteerit muutoin täyttyvät, on arviota turha viivyttää, sillä hoitojen aloitukseenkin kuluu aikansa. Tämä koskee erityisesti lääkitykseen reagoimatonta lepovapinaa, kun lääkevaste on riittämätön ja Parkinson-diagnoosi todennäköinen. Parkinsonin taudin ei-motoriset oireet vaikuttavat toimintakykyyn ja elämänlaatuun vähintään yhtä paljon kuin motoriset oireet. Ne eivät kuitenkaan olennaisesti vaikuta potilaan lähettämiseen kajoavien hoitojen arviointiin. Myöskään korkea ikä ei ole peruste jättää kajoava hoito antamatta, mikäli muut kriteerit täyttyvät. Käytännössä aivojen syvästimulaatiohoitoa ei juurikaan aloiteta yli 70-vuotiaille, mutta levodopainfuusiohoito soveltuu myös iäkkäimmille. Parkinsonin taudin ei-motoriset ja aksiaaliset oireet (nielemisvaikeus, dysartria, tasapainohäiriöt) monimutkaistavat päätöksentekoa lähetteen vastaanottavassa yksikössä. Tavanomainen dopaminerginen hoito ei tehoa riittävästi näihin oireisiin ja ne saattavat olla kajoavan hoidon (erityisesti DBS) vasta-aiheita. Toisaalta esimerkiksi vaikea levodopaan yhä reagoiva dysartria ei ole kajoavien hoitojen vastaaihe, eikä sitä näin ollen ole tarpeellista arvioida jatkohoitoon ohjaamisen yhteydessä. Parkinson-potilaat ja heidän lähiomaisensa ovat usein hyvin verkostoituneet ja tietävät hoitovaihtoehdoista. Kliinikon haasteena onkin antaa oikein ajoitettu ja realistinen informaatio kajoavien hoitojen mahdollisuuksista. Monien tilanvaihtelupotilaiden saama hyöty näistä hoidoista on silmiinpistävä ja heidän elämänlaatunsa on parantunut merkittävästi. Hoidosta mahdollisesti hyötyvien potilaiden tunnistaminen riittävän ajoissa on tärkeää, kun oraalisen lääkehoidon tie on käyty loppuun. English summary in english Invasive treatment in Parkinson s disease when and for whom? 1080

5 English summary Valtteri Kaasinen, Mikko Kärppä, Jukka Lyytinen, Jukka-Pekka Ahonen, Eero Pekkonen Valtteri Kaasinen Docent, Specialist in Neurology, Clinical Lecturer Turku University and Turku University Central Hospital The National Turku PET Centre Invasive treatment in Parkinson s disease when and for whom? When optimal drug treatment is not sufficient for motor symptom control in Parkinson s disease, invasive treatment options should be considered. Two invasive treatment options are currently available in Finland: deep brain stimulation (DBS) and continuous levodopa infusion. It can be challenging to determine the optimal timing of invasive treatments and there are clear contraindications. Requirements for invasive treatment include sufficiently long disease duration, presence of motor fluctuations, adequate testing of conventional drug treatments and sufficient cognitive capacity of the patient. Severe dementia is a contraindication for all invasive treatment methods. 1080a

Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta

Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta Neu oyl Susanna Hintikka 20.5.2015 Sisällöstä Parkinsonin taudin patofysiologiaa Motoriset oireet ja niiden hoito Ei-motoriset oireet ja niiden

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Parkinsonin tauti. Päivitetty 29.10.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Parkinsonin tauti. Päivitetty 29.10. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 29.10.2015 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Levodopainfuusio ja apomorfiini Parkinsonin taudin hoidossa

Levodopainfuusio ja apomorfiini Parkinsonin taudin hoidossa Katsaus Eero Pekkonen Levodopainfuusio ja apomorfiini Parkinsonin taudin hoidossa Parkinsonin taudin tärkein hoito on oraalinen lääkitys dopamiinin esiasteella, levodopalla. Levodopan pitkäaikaiskäyttö

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

DOPAMIINIAGONISTIT JA MAO-B:N ESTÄJÄT PARKINSONIN TAUDIN VARHAISVAIHEESSA

DOPAMIINIAGONISTIT JA MAO-B:N ESTÄJÄT PARKINSONIN TAUDIN VARHAISVAIHEESSA DOPAMIINIAGONISTIT JA MAO-B:N ESTÄJÄT PARKINSONIN TAUDIN VARHAISVAIHEESSA Topi Mattila Syventävien opintojen kirjallinen osuus Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2009 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

Biotie Therapies Oyj Biotie Therapies Corp. Varsinainen yhtiökokous 4.4.2013 Annual General Meeting 4 April 2013

Biotie Therapies Oyj Biotie Therapies Corp. Varsinainen yhtiökokous 4.4.2013 Annual General Meeting 4 April 2013 Biotie Therapies Oyj Biotie Therapies Corp. Varsinainen yhtiökokous 4.4.2013 Annual General Meeting 4 April 2013 1 Timo Veromaa Toimitusjohtaja 2 Alkoholiriippuvuus on länsimaiden suurimpia terveysongelmia

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

PARKINSONIN TAUTI LK Minna Kianta ja LK Sini Pietilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015

PARKINSONIN TAUTI LK Minna Kianta ja LK Sini Pietilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 PARKINSONIN TAUTI LK Minna Kianta ja LK Sini Pietilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö MINNA KIANTA JA

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista.

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. TerveysInfo hermoston taudit Afasia kortti Korttia näyttämällä henkilön, jolla on afasia, on helpompi toimia erilaisissa arkielämän tilanteissa. Kortissa teksti: "Minulla on afasia, puhehäiriö. En pysty

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

STIMULAATIOHOITOA SAAVIEN PARKINSON-POTILAIDEN KOKEMUKSIA ELÄMÄNLAADUSTA

STIMULAATIOHOITOA SAAVIEN PARKINSON-POTILAIDEN KOKEMUKSIA ELÄMÄNLAADUSTA STIMULAATIOHOITOA SAAVIEN PARKINSON-POTILAIDEN KOKEMUKSIA ELÄMÄNLAADUSTA Nelli Kankkunen Opinnäytetyö Maaliskuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Biotie Therapies Oyj Biotie Therapies Corp. Varsinainen yhtiökokous 3.4.2014 Annual General Meeting 3 April 2014

Biotie Therapies Oyj Biotie Therapies Corp. Varsinainen yhtiökokous 3.4.2014 Annual General Meeting 3 April 2014 Biotie Therapies Oyj Biotie Therapies Corp. Varsinainen yhtiökokous 3.4.2014 Annual General Meeting 3 April 2014 1 Timo Veromaa Toimitusjohtaja 2 Vuosi 2013 oli Biotielle merkittävien saavutusten vuosi

Lisätiedot

Pörssi-ilta Tampere, 6.3.2014. Antero Kallio Johtaja, kliininen lääkekehitys Biotie Therapies Oyj

Pörssi-ilta Tampere, 6.3.2014. Antero Kallio Johtaja, kliininen lääkekehitys Biotie Therapies Oyj 1 Pörssi-ilta Tampere, 6.3.2014 Antero Kallio Johtaja, kliininen lääkekehitys Biotie Therapies Oyj Vuosi 2013 oli Biotielle merkittävien saavutusten vuosi Kärkituotteemme Selincro tuli markkinoille Euroopassa

Lisätiedot

Orionilainen lääketutkimus ja -kehitys. 13.5.2014 Mikko Kuoppamäki, neurologian dosentti Lääketieteellisen yksikön päällikkö

Orionilainen lääketutkimus ja -kehitys. 13.5.2014 Mikko Kuoppamäki, neurologian dosentti Lääketieteellisen yksikön päällikkö Orionilainen lääketutkimus ja -kehitys 13.5.2014 Mikko Kuoppamäki, neurologian dosentti Lääketieteellisen yksikön päällikkö Maailman paras T&K vuonna 2017 tavoite vuodesta 2008 Paras rakenne Paras johtajuus

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT JA PAKKAUSSELOSTE

MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT JA PAKKAUSSELOSTE LIITE III MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT JA PAKKAUSSELOSTE 1 A. MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 2 MIRAPEXIN 0,088 MG, 30 TABLETTIA LÄPIPAINOPAKKAUKSISSA Mirapexin 0,088 mg 0,088 mg pramipeksolia vastaa 0,125 mg pramipeksolidihydrokloridimonohydraattia

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) Potilaskortti Potilaan nimi TOC-FI-003-04032009-C RASKAUDENEHKÄISYOHJELMA Toctino (alitretinoiini) Toctino kuuluu lääkeaineryhmään, jonka tiedetään aiheuttavan synnynnäisiä epämuodostumia. Sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Vagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille. Potilaan kansio

Vagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille. Potilaan kansio Vagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille Potilaan kansio Kenelle hoitoa voidaan antaa? Ihmisillä, jotka eivät reagoi riittävästi epilepsialääkkeisiin, katsotaan olevan vaikeahoitoinen epilepsia.

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS

SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS SAIRAALAFARMASIA JA KORKEALAATUINEN SYÖVÄNLÄÄKEHOITO SEKÄ TUTKIMUS Syövän lääkehoitoon osallistuvan farmasian ammattilaisen tulee hallita lääkkeiden hankinta, potilasannosten käyttökuntoon saattaminen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Comtess 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen Entakaponi

PAKKAUSSELOSTE. Comtess 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen Entakaponi PAKKAUSSELOSTE Comtess 200 mg tabletti, kalvopäällysteinen Entakaponi Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Professori Suomen Parkinson -liitto r.y. Erkki Mäkinen LKT, terveyskeskuslääkäri Joensuun terveyskeskus

Professori Suomen Parkinson -liitto r.y. Erkki Mäkinen LKT, terveyskeskuslääkäri Joensuun terveyskeskus Kirjoittajat Tapani Keränen Vt. professori Neurologian klinikka Turun yliopistollinen keskussairaala Reijo Marttila Vt. professori Neurologian klinikka Turun yliopistollinen keskussairaala Asiantuntijat

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Tukitoimet voisivat pidentää Parkinsonin tautia sairastavan työuraa

Tukitoimet voisivat pidentää Parkinsonin tautia sairastavan työuraa Katsaus tieteessä Kirsti Martikainen dosentti, neurologian erikoislääkäri Suomen Parkinson-liitto ry kirsti.martikainen@parkinson.fi Reijo Marttila neurologian professori emeritus Turun yliopisto Tukitoimet

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

POTILASOPAS Parkinsonin taudin sähköstimulaatiohoitoon

POTILASOPAS Parkinsonin taudin sähköstimulaatiohoitoon POTILASOPAS Parkinsonin taudin sähköstimulaatiohoitoon Kuva julkaistu Medtronicin luvalla 2 Tämä opas on tarkoitettu DBS-hoitoa harkitsevalle Parkinsonin tautia sairastavalle potilaalle ja hänen läheisilleen.

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää?

Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Tuula Lönnqvist Lastenneurologian dosentti HYKS LNS Neurologian toimiala / Lastenneurologian konsultaatioyksikkö Seminaari:

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

Entakaponi Parkinsonin taudin hoidossa

Entakaponi Parkinsonin taudin hoidossa Katsaus Entakaponi Parkinsonin taudin hoidossa Heikki Teräväinen Entakaponi on perifeerisesti vaikuttava katekoli-o-metyylitransferaasin estäjä. Sen käyttö vähentää levodopan metyloitumista hoidossa tehottomaksi

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Pörssin avoimet ovet, Helsinki 1.9.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Pörssin avoimet ovet, Helsinki 1.9.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Pörssin avoimet ovet, Helsinki 1.9.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

VARHAISVAIHEEN DIAGNOSTIIKKA JA NEUROPSYKIATRISET PIIRTEET PARKINSONIN TAUDISSA

VARHAISVAIHEEN DIAGNOSTIIKKA JA NEUROPSYKIATRISET PIIRTEET PARKINSONIN TAUDISSA VARHAISVAIHEEN DIAGNOSTIIKKA JA NEUROPSYKIATRISET PIIRTEET PARKINSONIN TAUDISSA Samuli Suokko Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2012 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot