Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen"

Kauko Ketonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

2 Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat minuutin jaksoissa. Nukahtaessa ihminen vaipuu Ensin kevyeen uneen Yleensä vajaan puolen tunnin kuluttua siirrytään syvän unen vaiheeseen Tämän jälkeen seuraa ns. REM-uni REM-unesta siirrytään taas kevyen unen kautta syvään uneen Vaihtelu toistuu n. 1,5 tunnin välein REM-unen ja kevyen unen määrä lisääntyy aamua kohden.

syvän unen vaiheeseen Tämän jälkeen seuraa ns.

3 REM uni (eli Rapid Eye Movements), suomeksi virkeuni tai aktiiviuni Saanut nimensä unen vaiheessa todettavista nopeista silmien liikkeistä, jotka voidaan havaita nukkuvien henkilöiden suljettujen silmäluomien alla. REM-unen aikana tapahtuu suurin osa unien näkemisestä. REM-unesta herättyään henkilö muistaa viimeksi näkemänsä unen, aamulla uni useimmiten unohtuu. REM-unen aikana kehon lämpötila, sydämen syke ja hengitys ovat epäsäännöllisiä.

REM-unen aikana tapahtuu suurin osa unien näkemisestä.

4 RBD (Rapid Eye Movement Behavior Disorder), eli häiriintynyt REM-uni. Potilaan lihakset eivät rentoudu, kuten normaalisti, vaan unen näkijä voi käyttäytyä samoin kuten hän tekee unessaan Puhua tai huutaa kovaäänisesti Potkia tai tarttua voimakkaasti esineisiin Hypätä sängystä, vaikka on täydessä unessa Voi liittyä väkivaltaista käyttäytymistä, jolloin potilas voi loukata itseään tai esimerkiksi samassa vuoteessa nukkuvaa puolisoaan lyömällä tai jopa kuristamalla häntä.

Puhua tai huutaa kovaäänisesti Potkia tai tarttua voimakkaasti esineisiin Hypätä sängystä, vaikka on täydessä unessa

5 Dopamiini varastoituu yöllä, koska silloin ei ole niin suurta tarvetta kuin päivisin. Potilas kokee nukutun yön jälkeen vointinsa aamulla hyväksi. Unesta saatava hyöty ei näytä liittyvän selvästi unen laatuun. Tilanvaihtelut tasoittuvat riittävän unen aikana.

Potilas kokee nukutun yön jälkeen vointinsa aamulla hyväksi.

6 Virtsaamistarve, WC-käyntien tarve 70% Kääntymisvaikeudet vuoteessa 65% Jalkakrampit, jalkakivut 55% Vilkas unennäkö, eloisat unet 48% Yöllinen amnesia (vaikeudet nousta vuoteesta) 35% Dystoniset oireet (lihaskrampit) 34% Selkäkivut 34% Harhaelämykset 16%

eloisat unet 48% Yöllinen amnesia (vaikeudet nousta vuoteesta)

7 Unihygienia Sopiva liikunta päivän mittaan Parkinson-lääkityksen optimointi Muiden lääkkeiden (kuin Parkinsonlääkkeiden) annostelu Mielialalääkkeiden ja unilääkkeiden oikea käyttö

8 Säännölliset nukkumaanmenoajat Vuoteessa oleillaan ja puuhastellaan nukkumisen sijaan Ei pidä syödä raskaita aterioita ennen nukkumaanmenoa Ei kahvin tai teen juontia ennen nukkumaanmenoa Hyvä vuode ja patja

raskaita aterioita ennen nukkumaanmenoa Ei kahvin

9 Hiljainen, viileä ja pimeä nukkumisympäristö. Vuoteessa ei pidä käydä läpi päivän tapahtumia tai selvittää seuraavan päivän asioita. Ei kovin psyykkistä tai fyysistä rasitusta ennen nukkumaanmenoa. Muodostettava ilta- tai unirituaaleja. Ei liian pitkiä päiväunia.

10 Ainainen kiire, vuorokaudessa vain 24 tuntia. Ei ehditä tehdä yhtä paljon kuin ennen sairastumista. Elämäntilan isot muutokset Työnkuvan tai työsuhteen muutokset Eläköityminen Perhesuhteiden muuttuminen Monta työtä, monta harrastusta, luomisen tuska. Unen merkityksen aliarviointi.

Elämäntilan isot muutokset Työnkuvan tai työsuhteen muutokset

11 Yöllinen jäykkyys: vaikea kääntyä vuoteessa tai nousta vuoteesta Pitkävaikutteinen levodopa-valmiste tai Stalevo illalla juuri ennen nukkumaan menoa. Ei selegiliiniä illalla. Hallusinaatiot: Dopaminergisen lääkityksen (etenkin dopamiini agonistit) vähentäminen tai jopa lopettaminen.

nukkumaan menoa. Ei selegiliiniä illalla.

12 Masennuksen hoito tärkeätä. Hoidettava tauti huonontaa elämänlaatua. Ahdistus piinallista.

Sleep attack, vaara esim. liikenteessä. Nukahtelua kevyeen uneen 10-20 sekunnissa Sifrol kuuluisa nukahtelua aiheuttavana. Esiintyy myös muillakin dopamiini agonisteilla ja myös levodopalla.

13 Sleep attack, vaara esim. liikenteessä. Nukahtelua kevyeen uneen sekunnissa Sifrol kuuluisa nukahtelua aiheuttavana. Esiintyy myös muillakin dopamiini agonisteilla ja myös levodopalla. Yleinen etenkin pidemmälle edenneessä Parkinsonin taudissa ja jos potilaalla on autonomisen hermoston tauteja. Selegiliini (Eldepryl, Selegilin) piristää. Annosteltava aamuisin Kuinka rasagiliini (Azilect)?

Esiintyy myös muillakin dopamiini agonisteilla ja myös levodopalla.

14 Levottomilla jaloilla tarkoitetaan alaraajojen epämiellyttävää tuntemusta, joka pakottaa liikuttelemaan jalkoja, koska liikuttelu helpottaa epämiellyttävää oloa. Vaiva tuntuu henkilön ollessa levossa ja ilmenee yleensä nukkumaan mennessä. Se voi haitata pahastikin unen saantia. Oireyhtymää esiintyy n. 5 10% väestöstä, Parkinsonpotilailla useamminkin. Vaiva helpottuu yleensä jalkoja liikuteltaessa ja etenkin kävellessä. Dopamiini agonistit, jo pienissä annoksissa, auttavat tähän oireyhtymään.

Se voi haitata pahastikin unen saantia. Oireyhtymää esiintyy n. 5 10% väestöstä, Parkinsonpotilailla useamminkin.

15 Millainen on sinun unesi?

Samankaltaiset tiedostot

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen