Väsymys ja Parkinsonin tauti
|
|
- Sofia Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymyksen on tiedetty liittyvän Parkinsonin taudin oireistoon jo siitä lähtien, kun James Parkinson vuonna 1817 kuvasi tämän taudin. Hän kiinnitti huomiota Parkinsonin tautiin liittyvien oireiden aiheuttamaan unen häiriintymiseen ja oli havainnut, että tauti edetessään johtaa jatkuvampaan uneliaisuuteen ja voimakkaaseen uupumustilaan. Erityisen voimakkaana uneliaisuuden ja parkinsonismi-oireiden yhteys tuli esiin 1920-luvulla esiintyneen unitaudin (encephalitis lethargican) yhteydessä. Neurologi-kirjailija Oliver Sacks on kuvannut kirjassaan Heräämisiä vaikuttavalla tavalla, miten potilaat kokivat ihmeellisen heräämisen vuosia jatkuneesta uneliaisuuden tilasta levodopa-lääkityksen aloittamisen jälkeen. Tästä taudista hengissä selvinneet sairastivat aivotulehduksen jälkeistä parkinsonismia, joka poikkeaa oireistoltaan idiopaattisesta Parkinsonin taudista. Kirjasta on tehty myös elokuva. Näiden henkilöiden kohdalla uneliaisuus näytti olevan yhteydessä erityisesti dopamiinin puutteeseen. Parkinsonin taudissa ilmeneviin vireyden ja unen säätelyn muutoksiin ovat ilmeisesti vaikuttamassa myös muiden välittäjäaineiden kuin dopamiinia käyttävien hermosolujen yhteyksien vaurioituminen. Osa muutoksista liittyy hermosolujen tuhoutumiseen, ja ne ovat voimakkaimmat potilailla, joilla esiintyy myös masennusta tai dementiaa. Kuten Parkinsonin taudin oireet yleensäkin, vaikutukset vireyteen ilmenevät yksilöllisesti, eikä väsymys ole suinkaan kaikkien kohdalla mitenkään hallitseva oire. Paitsi väsymyksen vaikeusaste, myös väsymyksen tyyppi ja väsymyksen taustalla olevat muut tekijät vaihtelevat. Eroja on henkilöiden välillä, mutta samallakin henkilöllä tilanne eri aikoina vaihtelee. Kaikesta väsymyksestä ei kuitenkaan pidä syyttää Parkinsonin tautia myös parkinsonpotilailla esiintyy kaikkia tavanomaisiakin väsymyksen syitä, joihin löytyy useimmiten myös hoitokeinoja. Kuinka yleistä väsymys on parkinsonpotilaille Parkinsonpotilailla esiintyvistä unihäiriöistä ja väsymyksestä esitetyt luvut vaihtelevat tutkimuksesta toiseen, kuten myös unihäiriön tai väsymyksen määrittelyssä käytetyt kriteerit. Yleinen vaikutelma on, että kumpikin ilmiö on Parkinsonin taudissa yleisempää kuin terveillä ikäverrokeilla tai muita sairauksia sairastavilla. Uniongelmien esiintymistä on verrattu parkinsonpotilailla, terveillä ja diabetesta sairastavilla: parkinsonpotilailla osoittautui esiintyvän näistä ryhmistä yleisimmin uniongelmia, jopa 2/3:lla. Tavallisinta oli unen katkonaisuus ja liian varhainen aamuherääminen. Myös poikkeavaa päiväaikaista väsymystä oli parkinsonpotilailla eniten, kyseisessä tutkimuksessa 15,5 %:lla. Myös uupumustyyppinen väsymys osoittautui norjalaisessa tutkimuksessa kaksi kertaa yleisemmäksi parkinsonpotilailla kuin lonkkakuluman takia leikkausta odottavilla (50 % vs.25 %). Parkinson Plus-oireyhtymään luettavassa monisysteemiatrofiassa (MSA) unihäiriöt ja päiväaikainen väsymys näyttäisi olevan vielä yleisempää kuin idiopaattista Parkinsonin tautia sairastavilla. Näitä potilasryhmiä vertailevassa tutkimuksessa MSA-potilaiden
2 parkinsonismioireisto oli vaikeampiasteista, vaikka ryhmät olivatkin iältään ja taudin keston suhteen toistensa kaltaisia. Uupumustyyppinen väsymys Suomenkielessä väsymys voi tarkoittaa uneliaisuutta, mutta myös uupumustyyppistä väsymystä eli fatiikkia. Uupumustyyppinen väsymys voidaan vielä jaotella psyykkiseen ja fyysiseen uupumiseen. Fyysinen uupuminen voi ilmetä myös kahdella tavalla: toistuvaa lihassuoritusta ei enää voida jatkaa energian loppumisen takia tai keskushermostotasoisena, jolloin fyysistä toimintaa ei jakseta aloittaa tai ylläpitää, vaikka suoranaista fyysistä rajoitetta toiminnalle ei ilmene. Uupuminen poikkeaa uneliaisuudesta erityisesti siinä, että siihen ei liity lisääntynyttä nukahtamisherkkyyttä, eikä se toisaalta myöskään helpotu nukkumalla. Psyykkinen uupuminen yhdistyy kyllä usein unen häiriintymiseen, erityisesti unettomuuteen, mutta myös stressiin ja masennukseen. Fyysinen uupumus on tavallista monissa vaikeissa yleistaudeissa kuten syövässä ja LED:ssä, sekä monissa neurologisissa sairauksissa erityisen tunnettu se on MS-taudin oireena. Parkinsonin taudissa fyysinen uupumus helpottuu ainakin osittain dopaminergisellä lääkityksellä. Uupumuksen perimmäinen syy on epäselvä. Sillä saattaa olla yhteyttä energiametabolian muutoksiin, toisaalta myös aivojen frontaalilohkon toiminnan muutoksiin. Yleislääkärin vastaanotollakin uupumus on yleinen oire, pääasiallinen vaiva tai merkittävä ongelma jopa %:lla. Tutkimusten mukaan uupumus näyttää olevan yleinen oire parkinsonpotilailla, kun asiaa erikseen selvitellään. Eräässä tutkimuksessa parkinsonpotilailla uupumusta esiintyi uupumusasteikolla mitattuna 42 %:lla, vaikka hoitava neurologi oli kiinnittänyt asiaan aiemmin huomiota vain 14 %:ssa. Uupumukseen olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota, koska sen on todettu olevan yhteydessä parkinsonpotilaiden heikentyneeseen elämänlaatuun. Uupumus saattaa olla joskus taudin ensimmäisiä oireita, joidenkin tutkimusten mukaan jopa 50 %:lla. Tutkimuksissa % on pitänyt uupumusta pahimpana oireenaan ja yli puolet yhtenä kolmesta haitallisimmasta oireestaan tai yhtä pahana kuin muita Parkinsonin taudin oireita. Uupumuksen on havaittu liittyvän ahdistuneisuuteen, päivittäiseen aktiviteettiin, mutta ei aina unihäiriöihin, uneliaisuuteen, lääkitykseen, ikään, sukupuoleen tai masennukseen. Se ei ole ollut myöskään yhteydessä UPDRS-mittarilla arvioituun liikkumiskykyyn eikä omaan arvioon päivittäisestä liikunnallisesta tilanvaihtelusta. Uupumus tuntuu olevan joillakin varsin pysyvä vaiva, 9 vuotta jatkuneessa seurannassa vain harva vaikeasta fatiikista kärsivä pääsi oireestaan, toisaalta mitään kovin hyviä hoitojakaan oireeseen ei ole tiedossa. Liikunnan lisääminen voi auttaa, toisaalta uupuneiden on vaikea sitä lisätä. Piristeiden vaikutuksesta ei ole riittävästi tutkimuksia, toisaalta dopamiiniagonisteista saadut tulokset ovat ristiriitaisia. Unen hyödyt Osa Parkinsonin tautia sairastavista on havainnut, että nukkuminen parantaa motoriikkaa. Erään tutkimuksen mukaan 43,6 % parkinsonpotilaista koki oireiden helpotusta unen jälkeen, 37,2 %:lla oireet olivat herätessä pahimmillaan ja lopuilla ei uni tuntunut vaikuttavan. Erityinen piirre tässä tutkimuksessa oli se, että unesta saatava hyöty ei liittynyt edeltäneen unen
3 laatuun. Unesta on hyötyä %:lla potilaista kestäen 30 minuutista 3 tuntiin. Hyötyä näyttäisi parhaiten olevan tilanvaihteluista, erityisesti vaikeista off-oireista kärsiville potilaille. Ilmiön tarkkaa mekanismia ei tunneta. Parkinsonin tautiin liittyvät unihäiriöt Parkinsonin taudin motoriset oireet aiheuttavat unenaikaista ongelmaa: yöllinen liikkumattomuus voi aiheuttaa puutumista ja kipua, vapinakin voi häiritä yöllä, joskin se yleensä vaimenee ja REM-unen aikana häviää. Hengityslihasten toiminta on unen aikana koordinoimatonta ja epärytmistä, mutta varsinaisen päiväaikaista väsymystä aiheuttavan uniapnean esiintymisestä normaalia enempää ei ole näyttöä. Autonomisen hermoston toiminnan heikentyessä yleisimmin unta häiritsevä oire on yöllinen lisääntynyt virtsaamistarve. Yöllä saattaa ilmetä myös verenpaineen vaihtelua: verenpaineen poikkeavaa nousua tai pystyasennossa verenpaineen laskua. Masennus ja ahdistuneisuus ovat tärkeitä unen laatua heikentäviä tekijöitä myös Parkinsonin tautia sairastavilla. Unirytmi saattaa aikaistua aiheuttaen liian varhaista heräilyä. Uni saattaa olla myös ilman erityistä syytä katkonaista esiintyen 2-3 tunnin pätkinä ja aiheuttaen unen tarvetta päivällä. Vuorokauden unimäärä saattaa kaikkiaan olla kuitenkin normaali. Tahatonta nukahtelua ilman etukäteen esiintyvää väsymystäkin on unirekisteröinnissä huomattu tällöin kyse ei ollut kuitenkaan narkolepsialle tyypillisestä suoraan REM-uneen nukahtamisesta, vaan nukahtaminen tapahtui kymmenessä sekunnissa non-rem2-uneen. Joillakin potilailla ilmaantuu Parkinsonin taudin myötä unissa kävelyä tai unissa puhumista. Eroja on havaittu MSA-potilaiden ja Parkinsonin tautia sairastavien välillä myös unihäiriöiden tyypissä: unissa puhuminen, hengityksen vinkuminen (stridor) ja RBD olivat aiemmin mainitussa vertailututkimuksessa yleisempiä MSA-potilailla. Vaikka unihäiriöt ovat useissa tutkimuksissa olleet yleisempiä niillä potilailla, jotka ovat sairastaneet pidempään ja joiden tauti on vaikeampiasteinen, ei unihäiriöiden yhteys taudin kestoon ja vaikeusasteeseen ole kuitenkaan tullut esiin kaikissa tutkimuksissa. REM-unen aikainen käyttäytymisen häiriö REM-unen aikainen käyttäytymisen häiriö (RBD) näyttää liittyvän idiopaattiseen Parkinsonin tautiin samoin kuin muihinkin parkinsonismi-oireistoihin. Se voi edeltää Parkinsonin taudin puhkeamista jopa useita vuosia. Sille on tyypillistä REM-uneen normaalisti liittyvän lihaslaman puuttuminen, jolloin lihasliikkeiden säilyessä vilkkaat unet ikään kuin näytellään. Unen aikana voi ilmetä aggressiivista käytöstä, potkimista, huitomista, ääntelyä, istumaan nousua ja ilmehtimistä. Oire voi johtaa niin potilaan kuin vuodekumppaninkin loukkaantumisiin. RBD ilmenee kyselytutkimusten mukaan %:lla parkinsonpotilaista. Se saattaa olla yleisempi niillä potilailla, joilla esiintyy myös näköhallusinaatioita, samoilla henkilöillä voi esiintyä myös narkolepsialle tyypillistä nukahtamisvaiheen REM-unta. Ilmiön taustalla on todennäköisesti tietyntyyppiset hermosolujen muutokset. Se on tavallinen Lewyn-kappale taudissa ja MSA:ssa, joiden neuropatologiassa on yhteisiä piirteitä, sen sijaan hyvin harvinainen Alzheimerin taudissa, progressiivisessa supranukleaarisessa halvauksessa (PSP) ja kortikobasaalisessa degeneraatiossa.
4 Levottomat jalat Yöllinen myoklonus (PLMS) on normaalia yleisempää parkinsonpotilailla, sitä esiintyy noin kolmasosalla. Oireen yhteyttä unettomuuteen tai päiväaikaiseen väsymykseen ei kuitenkaan yleensä ole osoitettu. PLM-oire liittyy usein kuitenkin levottomat jalat -oireeseen, jolle on tyypillistä iltaa kohti lisääntyvä epämiellyttävä kihelmöivä, muurahaistuntemustyyppinen, joskus kivuliaskin oire jaloissa, joka helpottaa jalkoja liikuttelemalla, erityisesti kävellessä. Pahimmissa tapauksissa oiretta voi esiintyä käsissäkin. Levottomat jalat oireyhtymä on osoittautunut useissa tutkimuksissa olevan yleisempi parkinsonpotilailla kuin terveillä ikäverrokeilla. Oireisto lisääntyy iän mukana ja sen yleisyydeksi on usein esitetty 5-10 % länsimaissa, Aasiassa se saattaa olla harvinaisempi, siellä tehdyissä tutkimuksissa on esitetty lukuja 0,1-0,6 %. Intiassa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin parkinsonpotilaiden levottomat jalat oireen esiintymistä samanikäisiin terveisiin; parkinson-potilailla oiretta oli selvästi enemmän: 7,9 % vs. 0,8 %. Tyvitumakkeiden merkitys oireen synnyssä on epäselvä. Levottomat jalat oire voi esiintyä itsenäisenä, joissakin tapauksissa se liittyy reumaan, munuaisten toiminnan vajaukseen, raskaustilaan tai raudanpuutteeseen. Hoidon kannalta dopamiini- ja opioidireseptorien on havaittu olevan keskeisessä asemassa. Parhaana hoitona pidetään dopamiinin kaltaisesti vaikuttavia lääkkeitä eli dopamiiniagonisteja illalla annettuna. Unirekisteröintien tulokset Parkinsonin taudissa Hoitamattomille parkinsonpotilaille on suoritettu hyvin vähän monikanavaisia unirekisteröintejä, eikä seurantatutkimuksia lainkaan. Tiedetään, että parkinsonpotilaiden uniaika vähenee ja heillä esiintyy toistuvia heräämisiä. NREM-unen aikaiset unisukkulat vähenevät, samoin kuin 2-univaiheen K-kompleksit. REM-unen aikainen lihasten velttous häviää ajoittain, alfarytmi tunkeutuu REM-uneen, ja normaali REM- ja non-rem-unen kiertokulku katoaa. Hemiparkinsonismissa ei unen aikana ilmene toispuoleisuutta. Parkinsonin taudin lääkitys ja uni Äkilliset nukahtamiskohtaukset liitettiin aluksi tiettyihin dopamiiniagonisteihin, erityisesti pramipeksoliin, jota tosin oli näissä tapauksissa käytetty melko korkeilla annoksilla (4+/- 0,4mg). Myöhemmin uneliaisuutta lisäävä vaikutus on ilmennyt kaikilla dopamiiniagonisteilla sekä levodopalla yksinkin käytettynä. Autonomisen hermoston vaurio, pitkälle edennyt tauti ja miessukupuoli näyttivät altistavan oireelle. Dopamiiniaineenvaihduntaan vaikuttavaa lääkitystä aloitettaessa olisikin varottava autolla ajoa, kunnes oma reagointi lääkitykseen on selvillä. Tarvittaessa lääkitystä muutetaan joko vähentämällä annosta tai vaihtamalla toiseen valmisteeseen. Reaktiot tuntuvat olevan kovin yksilöllisiä osalla potilaita dopamiiniin vaikuttava lääkitys enemmänkin piristää, joskus aiheuttaa jopa unettomuutta. Selegiliini on selkeästi piristävä, eikä sitä tulisikaan koskaan annostella illalla. Parkinsonpotilaan unihäiriöiden hoito Hoidon kulmakivi on tässäkin tapauksessa perusteellinen oirekuvan kartoitus, jossa on hyvä käyttää apuna unipäiväkirjaa. Valituissa tapauksissa on syytä turvautua unirekisteröintiin,
5 erityisesti kun epäillään hoitoa vaativaa uniapneaa tai unenaikaisia kohtauksellisia oireita, joiden syy ei ole selvä. Parkinsonpotilaat hyötyvät yleisistä unihygienia-ohjeista, joissa painotetaan nukkumisrytmin säännöllisyyttä, nukkumistilanteen rauhoittamista ja rentoutumista. Unettomuudesta kärsivän tulee välttää liiallista päiväunien nukkumista. Unta häiritseviin oireisiin olisi haettava apua. Parkinson-lääkkeiden annostelu, niin, että myös yölliset oireet pysyvät hallinnassa, muttei aiheuteta liiallista virkeyttä tai sekavuutta. Levottomat jalat oireessa pieni ilta-annos dopamiiniagonistia saattaa helpottaa. RBD helpottuu usein illalla otetulla klonatsepaamilla ja yöllisiin hallusinaatioihin voidaan käyttää uudentyyppisiä psykoosilääkkeitä tai Alzheimerin taudin hoidossa käytettävää lääkitystä. Tihentyneen virtsaamistarpeen hoitoon kannattaa paneutua, oireen taustalla voi olla Parkinsonin taudin tai siihen käytetyn lääkityksen lisäksi muitakin syitä, kuten miehillä erityisesti eturauhasvaivat. Poikkeavan uneliaisuuden hoitoon on kokeiltu narkolepsian hoidossa käytettävää modafiniilia, jota ei kuitenkaan ole Suomessa markkinoilla. Parkinsonpotilaan unihäiriön merkitys omaisen jaksamisen ja elämänlaadun kannalta Unen häiriintymisen on havaittu olevan yksi tärkeimmistä elämän laatua heikentävistä tekijöistä, joka koskettaa potilaan lisäksi myös usein omaista. Saksassa tehdyissä tutkimuksissa selvitettiin Parkinsonin tautia sairastavien ja heidän puolisoidensa elämän laatua. Kyselytutkimuksessa, johon osallistui 153 parkinson-pariskuntaa ja 103 tervettä kontrollia, ilmeni, että unihäiriöitä esiintyi 25 %:lla miespuolisista ja 41 %:lla naispuolisista parkinsonpotilaista ja masennus oli tärkein unihäiriöitä ennustava tekijä. Puolisoilla unihäiriöitä oli vähintään yhtä usein (27 %:lla miehistä ja 48 %:lla naisista), heilläkin masennus liittyi unihäiriöön, mutta lisäksi vaikutti se, kuinka usein omainen joutui heräämään yöllä auttamaan potilasta. Toisessa saksalaisessa tutkimuksessa tutkittiin106 Parkinsonin tautia sairastavan ja heidän hoidostaan vastaavien omaistensa unihäiriöiden esiintymistä. Tuloksia verrattiin sairauden vaikeusastetta kuvaaviin mittareihin. Kysymyslomakkeilla kysyttiin sairauteen liittyvään rasitukseen ja masennukseen liittyviä oireita. Uni häiriintyi usein 27 %:lla omaisista ja omaisen unihäiriöt liittyivät potilaan sairauden vaikeusasteeseen ja hoidon tarpeeseen sekä potilaalla esiintyvään unihäiriöön. Masennus oli tässä aineistossa omaisilla jopa hieman tavallisempaa kuin potilailla (45 %:lla omaisista verrattuna 30 %:lla potilaista). Johtopäätös oli se, että omaisen jaksamisen kannalta on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota potilaan liikuntakyvyn lisäksi myös potilaan unihäiriöiden hoitoon. Mikäli potilaan unta ei voida hoidolla muuttaa riittävän rauhalliseksi, saattaa hoitajan olla välttämätöntä oman jaksamisensa turvaamiseksi ainakin ajoittain nukkua eri huoneessa. KIRSTI MARTIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Suomen Parkinson-liitto ry
6 Kirjallisuutta: Sleep and Movement Disorders, toim. Chokroverty S, Hening WA, Walters AS. Butterworth- Heinemann, Philadelphia Happe S, Berger K. The association between caregiver burden and sleep disturbances in partners of patients with Parkinson s disease. Age and Ageing 2002;31: Ghorayeb I, Yekhlef F, Chrysostome V, Balestre E, Bioulac B, Tison F. Sleep disorders and their determinants in multiple system atrophy. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72: Tandberg E, Larsen JP, Karlsen K. Excessive daytime sleepiness and sleep benefit in Parkinson s disease: a community-based study. Mov Disord 1999;14: Smith MC, Ellgring H, Oertel WH. Sleep disturbances in Parkinson s disease patients and spouses. JAGS 1997;45: Factor SA, McAlarney T, Sanchez-Ramos JR, Weiner WJ. Sleep disorders and sleep effect in Parkinson s disease. Mov Disord 1990;5: Shulman LM, Taback RL, Bean J, Weiner WJ. Comorbidity of the nonmotor symptoms of Parkinson s disease. Mov Disord 2001;16: Tracik F, Ebersbach G. Sudden daytime sleep onset in Parkinson s disease: Polysomnographic recordings. Mov Disord 2001;16: 500. PARKINSON-POSTIA 3/2004
Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotEikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa
Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotReumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa
Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reuma-lehti 4/17 Teksti: Henna Laitio Reumasairauksiin liittyvän väsymyksen taustalla vaikuttaa monen tekijän vyyhti. Väsymys mainitaan monen reumasairauden
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE
ESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE Lukekaa kysymykset huolellisesti ja pyrkikää vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymykset selvittävät teillä epäiltyyn sairauteen
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotHenkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.
LisätiedotLemilvo (aripipratsoli)
Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotSELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS
SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotUnen elvyttävä autuus haaveko vain?
Unen elvyttävä autuus haaveko vain? Riittävä uni on osa hyvää elämänlaatua. Lapsen unen kaltaisesta onnellisuuden olotilasta moni aikuinen voi vain haaveilla. Suomalaisista 20 prosenttia nukkuu huonosti,
LisätiedotYÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
YÖPOLYGRAFIA Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys 30.8.2018 1 POIKKEAVAN PÄIVÄVÄSYMYKSEN SYITÄ Riittämätön unen määrä yksilölliseen tarpeeseen
Lisätiedot9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien?
Unikysely Lue koko kysymys ennen vastaamista. Valitse sopiva vaihtoehto tai kirjoita kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitse myös kieltävä vastaus näkyviin. 1. Lomakkeen täyttämispäivämäärä
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotAripiprazole Accord (aripipratsoli)
Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13
LisätiedotMITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?
MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia
Lisätiedot(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:
1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotAmbulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)
Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotUNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!
LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotOhjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum
Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum
LisätiedotUniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus
Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen
LisätiedotParkinsonin tautiin liittyvä masennus yleistä
Parkinsonin tautiin liittyvä masennus yleistä Parkinsonin tautiin sairastuneiden yleisin psyykkinen oire on masennus, joka voi liittyä sairauteen, elämäntilanteeseen, lääkitykseen tai lääkityksen sivuvaikutuksiin.
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotUni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja
Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotPropecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotUni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010
Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni Unen merkitystä ei täysin tunneta. Valveillaolon ja unen vaihtelu on välttämätöntä. Ihminen tarvitsee unta
LisätiedotLataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis. Lataa
Lataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis Lataa Kirjailija: Ulf Schenkmanis ISBN: 9789510311165 Sivumäärä: 84 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.99 Mb Parkinsonin tautiin voi sairastua kuka tahansa. Vaikka
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotUniapnea liikennelentäjällä
Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotKäytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.
Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden
LisätiedotLataa CFS:n ja fibromyalgian hoito - Haavisto Maija. Lataa
Lataa CFS:n ja fibromyalgian hoito - Haavisto Maija Lataa Kirjailija: Haavisto Maija ISBN: 9789517924573 Sivumäärä: 248 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.64 Mb Krooninen väsymysoireyhtymä (chronic fatigue
LisätiedotOpiskelijan unipäiväkirja
LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotIÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS
Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotTutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi
Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset
LisätiedotUni ja mielenterveyshäiriöt HUS
Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS 12.09.2018 Gabriele Sved neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Helsinki Markku Partinen Sisältö Unihäiriöt
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotMitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista
Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista Ville Pursiainen, LT, neurologian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Osallistunut jatkokoulutustilaisuuksiin eri lääkeyritysten kustantamana (Boehringer-Ingelheim,
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotNUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN
NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotUnen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys
Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys Unen merkitys Mihin unta tarvitaan Lähes kaikki eläimet nukkuvat jopa yksi-soluisilla
LisätiedotLASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS
LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN Outi Saarenpää ää-heikkilä LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS SISÄLT LTÖ narkolepsian puhkeamisikä oireet tutkimukset hoito sosiaalietuudet yhteenveto
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä
LisätiedotASTMAN OMAHOITOKORTTI
ASTMAN OMAHOITOKORTTI www.hengitys.fi www.astmatesti.fi www.pef.fi Erikieliset astmatestit löydät osoitteesta: www.asthmacontroltest.com GSK, Piispansilta 9 A 00 Espoo Puh. 00 0 0 0, www.gsk.fi GSK-tuoteinfo
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotAripiprazole Sandoz (aripipratsoli)
Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
Lisätiedot