Väsymys ja Parkinsonin tauti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väsymys ja Parkinsonin tauti"

Transkriptio

1 Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymyksen on tiedetty liittyvän Parkinsonin taudin oireistoon jo siitä lähtien, kun James Parkinson vuonna 1817 kuvasi tämän taudin. Hän kiinnitti huomiota Parkinsonin tautiin liittyvien oireiden aiheuttamaan unen häiriintymiseen ja oli havainnut, että tauti edetessään johtaa jatkuvampaan uneliaisuuteen ja voimakkaaseen uupumustilaan. Erityisen voimakkaana uneliaisuuden ja parkinsonismi-oireiden yhteys tuli esiin 1920-luvulla esiintyneen unitaudin (encephalitis lethargican) yhteydessä. Neurologi-kirjailija Oliver Sacks on kuvannut kirjassaan Heräämisiä vaikuttavalla tavalla, miten potilaat kokivat ihmeellisen heräämisen vuosia jatkuneesta uneliaisuuden tilasta levodopa-lääkityksen aloittamisen jälkeen. Tästä taudista hengissä selvinneet sairastivat aivotulehduksen jälkeistä parkinsonismia, joka poikkeaa oireistoltaan idiopaattisesta Parkinsonin taudista. Kirjasta on tehty myös elokuva. Näiden henkilöiden kohdalla uneliaisuus näytti olevan yhteydessä erityisesti dopamiinin puutteeseen. Parkinsonin taudissa ilmeneviin vireyden ja unen säätelyn muutoksiin ovat ilmeisesti vaikuttamassa myös muiden välittäjäaineiden kuin dopamiinia käyttävien hermosolujen yhteyksien vaurioituminen. Osa muutoksista liittyy hermosolujen tuhoutumiseen, ja ne ovat voimakkaimmat potilailla, joilla esiintyy myös masennusta tai dementiaa. Kuten Parkinsonin taudin oireet yleensäkin, vaikutukset vireyteen ilmenevät yksilöllisesti, eikä väsymys ole suinkaan kaikkien kohdalla mitenkään hallitseva oire. Paitsi väsymyksen vaikeusaste, myös väsymyksen tyyppi ja väsymyksen taustalla olevat muut tekijät vaihtelevat. Eroja on henkilöiden välillä, mutta samallakin henkilöllä tilanne eri aikoina vaihtelee. Kaikesta väsymyksestä ei kuitenkaan pidä syyttää Parkinsonin tautia myös parkinsonpotilailla esiintyy kaikkia tavanomaisiakin väsymyksen syitä, joihin löytyy useimmiten myös hoitokeinoja. Kuinka yleistä väsymys on parkinsonpotilaille Parkinsonpotilailla esiintyvistä unihäiriöistä ja väsymyksestä esitetyt luvut vaihtelevat tutkimuksesta toiseen, kuten myös unihäiriön tai väsymyksen määrittelyssä käytetyt kriteerit. Yleinen vaikutelma on, että kumpikin ilmiö on Parkinsonin taudissa yleisempää kuin terveillä ikäverrokeilla tai muita sairauksia sairastavilla. Uniongelmien esiintymistä on verrattu parkinsonpotilailla, terveillä ja diabetesta sairastavilla: parkinsonpotilailla osoittautui esiintyvän näistä ryhmistä yleisimmin uniongelmia, jopa 2/3:lla. Tavallisinta oli unen katkonaisuus ja liian varhainen aamuherääminen. Myös poikkeavaa päiväaikaista väsymystä oli parkinsonpotilailla eniten, kyseisessä tutkimuksessa 15,5 %:lla. Myös uupumustyyppinen väsymys osoittautui norjalaisessa tutkimuksessa kaksi kertaa yleisemmäksi parkinsonpotilailla kuin lonkkakuluman takia leikkausta odottavilla (50 % vs.25 %). Parkinson Plus-oireyhtymään luettavassa monisysteemiatrofiassa (MSA) unihäiriöt ja päiväaikainen väsymys näyttäisi olevan vielä yleisempää kuin idiopaattista Parkinsonin tautia sairastavilla. Näitä potilasryhmiä vertailevassa tutkimuksessa MSA-potilaiden

2 parkinsonismioireisto oli vaikeampiasteista, vaikka ryhmät olivatkin iältään ja taudin keston suhteen toistensa kaltaisia. Uupumustyyppinen väsymys Suomenkielessä väsymys voi tarkoittaa uneliaisuutta, mutta myös uupumustyyppistä väsymystä eli fatiikkia. Uupumustyyppinen väsymys voidaan vielä jaotella psyykkiseen ja fyysiseen uupumiseen. Fyysinen uupuminen voi ilmetä myös kahdella tavalla: toistuvaa lihassuoritusta ei enää voida jatkaa energian loppumisen takia tai keskushermostotasoisena, jolloin fyysistä toimintaa ei jakseta aloittaa tai ylläpitää, vaikka suoranaista fyysistä rajoitetta toiminnalle ei ilmene. Uupuminen poikkeaa uneliaisuudesta erityisesti siinä, että siihen ei liity lisääntynyttä nukahtamisherkkyyttä, eikä se toisaalta myöskään helpotu nukkumalla. Psyykkinen uupuminen yhdistyy kyllä usein unen häiriintymiseen, erityisesti unettomuuteen, mutta myös stressiin ja masennukseen. Fyysinen uupumus on tavallista monissa vaikeissa yleistaudeissa kuten syövässä ja LED:ssä, sekä monissa neurologisissa sairauksissa erityisen tunnettu se on MS-taudin oireena. Parkinsonin taudissa fyysinen uupumus helpottuu ainakin osittain dopaminergisellä lääkityksellä. Uupumuksen perimmäinen syy on epäselvä. Sillä saattaa olla yhteyttä energiametabolian muutoksiin, toisaalta myös aivojen frontaalilohkon toiminnan muutoksiin. Yleislääkärin vastaanotollakin uupumus on yleinen oire, pääasiallinen vaiva tai merkittävä ongelma jopa %:lla. Tutkimusten mukaan uupumus näyttää olevan yleinen oire parkinsonpotilailla, kun asiaa erikseen selvitellään. Eräässä tutkimuksessa parkinsonpotilailla uupumusta esiintyi uupumusasteikolla mitattuna 42 %:lla, vaikka hoitava neurologi oli kiinnittänyt asiaan aiemmin huomiota vain 14 %:ssa. Uupumukseen olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota, koska sen on todettu olevan yhteydessä parkinsonpotilaiden heikentyneeseen elämänlaatuun. Uupumus saattaa olla joskus taudin ensimmäisiä oireita, joidenkin tutkimusten mukaan jopa 50 %:lla. Tutkimuksissa % on pitänyt uupumusta pahimpana oireenaan ja yli puolet yhtenä kolmesta haitallisimmasta oireestaan tai yhtä pahana kuin muita Parkinsonin taudin oireita. Uupumuksen on havaittu liittyvän ahdistuneisuuteen, päivittäiseen aktiviteettiin, mutta ei aina unihäiriöihin, uneliaisuuteen, lääkitykseen, ikään, sukupuoleen tai masennukseen. Se ei ole ollut myöskään yhteydessä UPDRS-mittarilla arvioituun liikkumiskykyyn eikä omaan arvioon päivittäisestä liikunnallisesta tilanvaihtelusta. Uupumus tuntuu olevan joillakin varsin pysyvä vaiva, 9 vuotta jatkuneessa seurannassa vain harva vaikeasta fatiikista kärsivä pääsi oireestaan, toisaalta mitään kovin hyviä hoitojakaan oireeseen ei ole tiedossa. Liikunnan lisääminen voi auttaa, toisaalta uupuneiden on vaikea sitä lisätä. Piristeiden vaikutuksesta ei ole riittävästi tutkimuksia, toisaalta dopamiiniagonisteista saadut tulokset ovat ristiriitaisia. Unen hyödyt Osa Parkinsonin tautia sairastavista on havainnut, että nukkuminen parantaa motoriikkaa. Erään tutkimuksen mukaan 43,6 % parkinsonpotilaista koki oireiden helpotusta unen jälkeen, 37,2 %:lla oireet olivat herätessä pahimmillaan ja lopuilla ei uni tuntunut vaikuttavan. Erityinen piirre tässä tutkimuksessa oli se, että unesta saatava hyöty ei liittynyt edeltäneen unen

3 laatuun. Unesta on hyötyä %:lla potilaista kestäen 30 minuutista 3 tuntiin. Hyötyä näyttäisi parhaiten olevan tilanvaihteluista, erityisesti vaikeista off-oireista kärsiville potilaille. Ilmiön tarkkaa mekanismia ei tunneta. Parkinsonin tautiin liittyvät unihäiriöt Parkinsonin taudin motoriset oireet aiheuttavat unenaikaista ongelmaa: yöllinen liikkumattomuus voi aiheuttaa puutumista ja kipua, vapinakin voi häiritä yöllä, joskin se yleensä vaimenee ja REM-unen aikana häviää. Hengityslihasten toiminta on unen aikana koordinoimatonta ja epärytmistä, mutta varsinaisen päiväaikaista väsymystä aiheuttavan uniapnean esiintymisestä normaalia enempää ei ole näyttöä. Autonomisen hermoston toiminnan heikentyessä yleisimmin unta häiritsevä oire on yöllinen lisääntynyt virtsaamistarve. Yöllä saattaa ilmetä myös verenpaineen vaihtelua: verenpaineen poikkeavaa nousua tai pystyasennossa verenpaineen laskua. Masennus ja ahdistuneisuus ovat tärkeitä unen laatua heikentäviä tekijöitä myös Parkinsonin tautia sairastavilla. Unirytmi saattaa aikaistua aiheuttaen liian varhaista heräilyä. Uni saattaa olla myös ilman erityistä syytä katkonaista esiintyen 2-3 tunnin pätkinä ja aiheuttaen unen tarvetta päivällä. Vuorokauden unimäärä saattaa kaikkiaan olla kuitenkin normaali. Tahatonta nukahtelua ilman etukäteen esiintyvää väsymystäkin on unirekisteröinnissä huomattu tällöin kyse ei ollut kuitenkaan narkolepsialle tyypillisestä suoraan REM-uneen nukahtamisesta, vaan nukahtaminen tapahtui kymmenessä sekunnissa non-rem2-uneen. Joillakin potilailla ilmaantuu Parkinsonin taudin myötä unissa kävelyä tai unissa puhumista. Eroja on havaittu MSA-potilaiden ja Parkinsonin tautia sairastavien välillä myös unihäiriöiden tyypissä: unissa puhuminen, hengityksen vinkuminen (stridor) ja RBD olivat aiemmin mainitussa vertailututkimuksessa yleisempiä MSA-potilailla. Vaikka unihäiriöt ovat useissa tutkimuksissa olleet yleisempiä niillä potilailla, jotka ovat sairastaneet pidempään ja joiden tauti on vaikeampiasteinen, ei unihäiriöiden yhteys taudin kestoon ja vaikeusasteeseen ole kuitenkaan tullut esiin kaikissa tutkimuksissa. REM-unen aikainen käyttäytymisen häiriö REM-unen aikainen käyttäytymisen häiriö (RBD) näyttää liittyvän idiopaattiseen Parkinsonin tautiin samoin kuin muihinkin parkinsonismi-oireistoihin. Se voi edeltää Parkinsonin taudin puhkeamista jopa useita vuosia. Sille on tyypillistä REM-uneen normaalisti liittyvän lihaslaman puuttuminen, jolloin lihasliikkeiden säilyessä vilkkaat unet ikään kuin näytellään. Unen aikana voi ilmetä aggressiivista käytöstä, potkimista, huitomista, ääntelyä, istumaan nousua ja ilmehtimistä. Oire voi johtaa niin potilaan kuin vuodekumppaninkin loukkaantumisiin. RBD ilmenee kyselytutkimusten mukaan %:lla parkinsonpotilaista. Se saattaa olla yleisempi niillä potilailla, joilla esiintyy myös näköhallusinaatioita, samoilla henkilöillä voi esiintyä myös narkolepsialle tyypillistä nukahtamisvaiheen REM-unta. Ilmiön taustalla on todennäköisesti tietyntyyppiset hermosolujen muutokset. Se on tavallinen Lewyn-kappale taudissa ja MSA:ssa, joiden neuropatologiassa on yhteisiä piirteitä, sen sijaan hyvin harvinainen Alzheimerin taudissa, progressiivisessa supranukleaarisessa halvauksessa (PSP) ja kortikobasaalisessa degeneraatiossa.

4 Levottomat jalat Yöllinen myoklonus (PLMS) on normaalia yleisempää parkinsonpotilailla, sitä esiintyy noin kolmasosalla. Oireen yhteyttä unettomuuteen tai päiväaikaiseen väsymykseen ei kuitenkaan yleensä ole osoitettu. PLM-oire liittyy usein kuitenkin levottomat jalat -oireeseen, jolle on tyypillistä iltaa kohti lisääntyvä epämiellyttävä kihelmöivä, muurahaistuntemustyyppinen, joskus kivuliaskin oire jaloissa, joka helpottaa jalkoja liikuttelemalla, erityisesti kävellessä. Pahimmissa tapauksissa oiretta voi esiintyä käsissäkin. Levottomat jalat oireyhtymä on osoittautunut useissa tutkimuksissa olevan yleisempi parkinsonpotilailla kuin terveillä ikäverrokeilla. Oireisto lisääntyy iän mukana ja sen yleisyydeksi on usein esitetty 5-10 % länsimaissa, Aasiassa se saattaa olla harvinaisempi, siellä tehdyissä tutkimuksissa on esitetty lukuja 0,1-0,6 %. Intiassa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin parkinsonpotilaiden levottomat jalat oireen esiintymistä samanikäisiin terveisiin; parkinson-potilailla oiretta oli selvästi enemmän: 7,9 % vs. 0,8 %. Tyvitumakkeiden merkitys oireen synnyssä on epäselvä. Levottomat jalat oire voi esiintyä itsenäisenä, joissakin tapauksissa se liittyy reumaan, munuaisten toiminnan vajaukseen, raskaustilaan tai raudanpuutteeseen. Hoidon kannalta dopamiini- ja opioidireseptorien on havaittu olevan keskeisessä asemassa. Parhaana hoitona pidetään dopamiinin kaltaisesti vaikuttavia lääkkeitä eli dopamiiniagonisteja illalla annettuna. Unirekisteröintien tulokset Parkinsonin taudissa Hoitamattomille parkinsonpotilaille on suoritettu hyvin vähän monikanavaisia unirekisteröintejä, eikä seurantatutkimuksia lainkaan. Tiedetään, että parkinsonpotilaiden uniaika vähenee ja heillä esiintyy toistuvia heräämisiä. NREM-unen aikaiset unisukkulat vähenevät, samoin kuin 2-univaiheen K-kompleksit. REM-unen aikainen lihasten velttous häviää ajoittain, alfarytmi tunkeutuu REM-uneen, ja normaali REM- ja non-rem-unen kiertokulku katoaa. Hemiparkinsonismissa ei unen aikana ilmene toispuoleisuutta. Parkinsonin taudin lääkitys ja uni Äkilliset nukahtamiskohtaukset liitettiin aluksi tiettyihin dopamiiniagonisteihin, erityisesti pramipeksoliin, jota tosin oli näissä tapauksissa käytetty melko korkeilla annoksilla (4+/- 0,4mg). Myöhemmin uneliaisuutta lisäävä vaikutus on ilmennyt kaikilla dopamiiniagonisteilla sekä levodopalla yksinkin käytettynä. Autonomisen hermoston vaurio, pitkälle edennyt tauti ja miessukupuoli näyttivät altistavan oireelle. Dopamiiniaineenvaihduntaan vaikuttavaa lääkitystä aloitettaessa olisikin varottava autolla ajoa, kunnes oma reagointi lääkitykseen on selvillä. Tarvittaessa lääkitystä muutetaan joko vähentämällä annosta tai vaihtamalla toiseen valmisteeseen. Reaktiot tuntuvat olevan kovin yksilöllisiä osalla potilaita dopamiiniin vaikuttava lääkitys enemmänkin piristää, joskus aiheuttaa jopa unettomuutta. Selegiliini on selkeästi piristävä, eikä sitä tulisikaan koskaan annostella illalla. Parkinsonpotilaan unihäiriöiden hoito Hoidon kulmakivi on tässäkin tapauksessa perusteellinen oirekuvan kartoitus, jossa on hyvä käyttää apuna unipäiväkirjaa. Valituissa tapauksissa on syytä turvautua unirekisteröintiin,

5 erityisesti kun epäillään hoitoa vaativaa uniapneaa tai unenaikaisia kohtauksellisia oireita, joiden syy ei ole selvä. Parkinsonpotilaat hyötyvät yleisistä unihygienia-ohjeista, joissa painotetaan nukkumisrytmin säännöllisyyttä, nukkumistilanteen rauhoittamista ja rentoutumista. Unettomuudesta kärsivän tulee välttää liiallista päiväunien nukkumista. Unta häiritseviin oireisiin olisi haettava apua. Parkinson-lääkkeiden annostelu, niin, että myös yölliset oireet pysyvät hallinnassa, muttei aiheuteta liiallista virkeyttä tai sekavuutta. Levottomat jalat oireessa pieni ilta-annos dopamiiniagonistia saattaa helpottaa. RBD helpottuu usein illalla otetulla klonatsepaamilla ja yöllisiin hallusinaatioihin voidaan käyttää uudentyyppisiä psykoosilääkkeitä tai Alzheimerin taudin hoidossa käytettävää lääkitystä. Tihentyneen virtsaamistarpeen hoitoon kannattaa paneutua, oireen taustalla voi olla Parkinsonin taudin tai siihen käytetyn lääkityksen lisäksi muitakin syitä, kuten miehillä erityisesti eturauhasvaivat. Poikkeavan uneliaisuuden hoitoon on kokeiltu narkolepsian hoidossa käytettävää modafiniilia, jota ei kuitenkaan ole Suomessa markkinoilla. Parkinsonpotilaan unihäiriön merkitys omaisen jaksamisen ja elämänlaadun kannalta Unen häiriintymisen on havaittu olevan yksi tärkeimmistä elämän laatua heikentävistä tekijöistä, joka koskettaa potilaan lisäksi myös usein omaista. Saksassa tehdyissä tutkimuksissa selvitettiin Parkinsonin tautia sairastavien ja heidän puolisoidensa elämän laatua. Kyselytutkimuksessa, johon osallistui 153 parkinson-pariskuntaa ja 103 tervettä kontrollia, ilmeni, että unihäiriöitä esiintyi 25 %:lla miespuolisista ja 41 %:lla naispuolisista parkinsonpotilaista ja masennus oli tärkein unihäiriöitä ennustava tekijä. Puolisoilla unihäiriöitä oli vähintään yhtä usein (27 %:lla miehistä ja 48 %:lla naisista), heilläkin masennus liittyi unihäiriöön, mutta lisäksi vaikutti se, kuinka usein omainen joutui heräämään yöllä auttamaan potilasta. Toisessa saksalaisessa tutkimuksessa tutkittiin106 Parkinsonin tautia sairastavan ja heidän hoidostaan vastaavien omaistensa unihäiriöiden esiintymistä. Tuloksia verrattiin sairauden vaikeusastetta kuvaaviin mittareihin. Kysymyslomakkeilla kysyttiin sairauteen liittyvään rasitukseen ja masennukseen liittyviä oireita. Uni häiriintyi usein 27 %:lla omaisista ja omaisen unihäiriöt liittyivät potilaan sairauden vaikeusasteeseen ja hoidon tarpeeseen sekä potilaalla esiintyvään unihäiriöön. Masennus oli tässä aineistossa omaisilla jopa hieman tavallisempaa kuin potilailla (45 %:lla omaisista verrattuna 30 %:lla potilaista). Johtopäätös oli se, että omaisen jaksamisen kannalta on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota potilaan liikuntakyvyn lisäksi myös potilaan unihäiriöiden hoitoon. Mikäli potilaan unta ei voida hoidolla muuttaa riittävän rauhalliseksi, saattaa hoitajan olla välttämätöntä oman jaksamisensa turvaamiseksi ainakin ajoittain nukkua eri huoneessa. KIRSTI MARTIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Suomen Parkinson-liitto ry

6 Kirjallisuutta: Sleep and Movement Disorders, toim. Chokroverty S, Hening WA, Walters AS. Butterworth- Heinemann, Philadelphia Happe S, Berger K. The association between caregiver burden and sleep disturbances in partners of patients with Parkinson s disease. Age and Ageing 2002;31: Ghorayeb I, Yekhlef F, Chrysostome V, Balestre E, Bioulac B, Tison F. Sleep disorders and their determinants in multiple system atrophy. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72: Tandberg E, Larsen JP, Karlsen K. Excessive daytime sleepiness and sleep benefit in Parkinson s disease: a community-based study. Mov Disord 1999;14: Smith MC, Ellgring H, Oertel WH. Sleep disturbances in Parkinson s disease patients and spouses. JAGS 1997;45: Factor SA, McAlarney T, Sanchez-Ramos JR, Weiner WJ. Sleep disorders and sleep effect in Parkinson s disease. Mov Disord 1990;5: Shulman LM, Taback RL, Bean J, Weiner WJ. Comorbidity of the nonmotor symptoms of Parkinson s disease. Mov Disord 2001;16: Tracik F, Ebersbach G. Sudden daytime sleep onset in Parkinson s disease: Polysomnographic recordings. Mov Disord 2001;16: 500. PARKINSON-POSTIA 3/2004

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Unen elvyttävä autuus haaveko vain?

Unen elvyttävä autuus haaveko vain? Unen elvyttävä autuus haaveko vain? Riittävä uni on osa hyvää elämänlaatua. Lapsen unen kaltaisesta onnellisuuden olotilasta moni aikuinen voi vain haaveilla. Suomalaisista 20 prosenttia nukkuu huonosti,

Lisätiedot

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Parkinsonin tautiin liittyvä masennus yleistä

Parkinsonin tautiin liittyvä masennus yleistä Parkinsonin tautiin liittyvä masennus yleistä Parkinsonin tautiin sairastuneiden yleisin psyykkinen oire on masennus, joka voi liittyä sairauteen, elämäntilanteeseen, lääkitykseen tai lääkityksen sivuvaikutuksiin.

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni Unen merkitystä ei täysin tunneta. Valveillaolon ja unen vaihtelu on välttämätöntä. Ihminen tarvitsee unta

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN Outi Saarenpää ää-heikkilä LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS SISÄLT LTÖ narkolepsian puhkeamisikä oireet tutkimukset hoito sosiaalietuudet yhteenveto

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Entä jos yöunien jälkeen olisitkin virkeä ja täynnä energiaa? Uniapnean tehokkaalla hoidolla nukut yösi paremmin

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista.

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. TerveysInfo hermoston taudit Afasia kortti Korttia näyttämällä henkilön, jolla on afasia, on helpompi toimia erilaisissa arkielämän tilanteissa. Kortissa teksti: "Minulla on afasia, puhehäiriö. En pysty

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry 1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4.

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot