Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti

Transkriptio

1 Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Taru Meri Helsingin Yliopisto Laaduntarkkailupäivät , Parasitologian sessio Sisältö Kertausta suolistoparasiitteihin madot alkueläimet Dientamoeba fragilis taksonomia morfologia elinkierto ja levinneisyys prevalenssi oireet diagnosiiikkaa hoito 1

2 Suoliston madot kuuluvat kolmeen ryhmään Nematodat eli sukkulamadot Ascaris lumbricoides - suolinkainen Enterobius vermicularis - kihomato Cestodat eli heisimadot Diphyllobothrium latum - lapamato Taenia sp. Ekinokokit Trematodat eli imumadot Schistosoma mansoni Matoinfektiot yleensä vähäoireisia - oireettomia maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma 1/3 maapallon väestöstä matoinfektio ravintopula Suomessa kuuluvat aina hoidettaviin diagnostiikan kannalta tavataan näytteistä valitettavan harvoin -> mikroskopointi haasteellista 2

3 Suoliston alkueläimet joukko apatogeeneja yleisin Blastocystis hominis muita Zhang 2011 Parasitol Res Entamoeba dispar Entamoeba moshkowskii Entamoeba coli Entamoeba hartmanii Entamoeba polecki Endolimax nana Iodamoeba butschlii Chilomastix mesnili Trichomonas hominis Suomessa kuuluvat raportoitaviin löydöksiin Patogeeniset alkueläimet Giardia lamblia siimaeläin kuulunut Suomessa yleisimpiin löydöksiin ylävatsakivut, ripuli diagnoosi: perusnäyte F-ParaO, ag-osoitus, tutkimuskäytössä kvantitatiivinen PCR Entamoeba histolytica ei voi morfologisesti erottaa apatogeeneista E. disparista ja E. moshkowskiista diagnoosiin tarvitaan antigeeninosoitus tuoreulostenäytteestä! kokkidiat Cryptosporidium parvum, Cyclospora cayetanensis muistettava epidemioiden mahdollisina aiheuttajina diagnoosi: Ziehl-Nielsen -värjäys, C. parvumille ag-osoitus, tutkimuskäytössä kvantitatiivinen PCR 3

4 Cysts and trophozoites of Entamoeba species. Fotedar R et al. Clin. Microbiol. Rev. 2007;20: Suoliston parasiittien diagnostiikan kulmakivi 2-3 kpl F-ParaO -näytettä otettu eiperäkkäisinä päivinä konsentrointi, mikroskopointi värjäykset: kokkidiat, D. fragilis antigeeninosoitus: E. histolytican erottaminen, Giardia/Cryptosporidium agosoitus 4

5 D. fragilis - mikä otus? löydetty 1918 (Jepps ja Dobell) 7 eri potilaalta, joilla kuudella krooninen tai akuutti ripuli yksisoluinen, kaksitumainen organismi, pidettiin uuteen ameebasukuun kuuluvana löydöksenä -> nimi ei löydetty kystamuotoa! myöhemmin osoittautui lähisukulaiseksi eläinpatogeenin Histomonas meleagrideksen kanssa -> ameebaflagellaatti Dientamoeba ja Histomonas -> Trichomonadida heimoon nykykäsitys: Dientamoeba trikomonas ilman siimoja D. fragilis - morfologia yksisoluinen eukaryootti halkaisija 5-15 µm 1-4 tumaa Barratt 2011, Gut Microbes yleisin muoto 2-tumainen (80%) 1-tumaiset juuri jakaantuneita, yleensä pienempiä tuma ei koskaan näkyvä värjäämättömässä tai jodivärjätyssä näytteessä kestokiinnitetyssä näytteessä värjäyksen jälkeen tumat fragmentoituneita (5-8 kromatiinijyvästä tumakalvon lähellä) 5

6 D. fragilis - mikrobiologia lisääntyvät jakaantumalla kahtia pseudokystia muodostuu lämpötilan tai ravintotilanteen muuttuessa pienikokoisia soluja fagosytoivat ravinnokseen bakteereja ympäristöstä -> hajottavat bakteerit ruuansulatusvakuoleissa solun sisältö lähinnä vakuoleita nuoria soluja, pinnassa riisitärkkelystä ja bakteereja jakaantuvia soluja vanhoja soluja Banik 2012 International Journal of Parasitology 6

7 D. fragilis - elinkierto löydetty ihmisen lisäksi mm. apinalta, lampaalta -> löydökset niin harvinaisia, että ihminen lajin pääisäntä ei kystamuotoa - tarttuu suoraan isännästä toiseen ihmisellä asuu paksunsuolen alueella ei (luultavasti) tunkeudu kudoksiin Miten D. fragilis leviää? todennäköisimmin uloste-suu -reittiä tutkija Dobell nielaisi tuhansia trofotsiitteja ja seurasi ulosteitaan -> ei dientaa kymmeneen vuoteen tarttuu helpommin perheiden sisällä ja laitoksissa lähikontakti edesauttaa hypoteesi: Dientamoeba siirtyy sukkulamatojen munien mukana kuten lähisukulainen Histoplasma Ascaris, Trichuris, kihomato ei todistettu, kihomatoja ja D. fragilista ei esiinny samoilla potilailla? miten dienta selviää elimistön ulkopuolella? miten dienta selviää mahalaukun ja ohutsuolen läpi 7

8 Dientamoeban levinneisyys Barratt 2011, Gut Microbes Kuinka yleinen D. fragilis on? Prevalenssi Tutkittuja Tekniikka Maa muuta 36% 80 mikrosk Hollanti laitos 2.4% mikrosk USA 4.2% mikrosk Kanada 8.6% 900 mikrosk Kanada päiväkoti 83% 123 mikrosk Saksa 11.3% 151 mikrosk Italia gi-oireisia 11.7% 103 mikrosk Tanska 21.4% 491 PCR Italia parasitologian lab. parasitologian lab. potilaita, joilla muu parasiitti potilaita, joilla epäillään parasiittia potilaita, joilla epäillään parasiittia Barratt 2011, Gut Microbes 8

9 Patogeeni vai ei? Kochin postulaatit: Mikro-organismin pitää olla läsnä kaikissa sairaissa eläimissä, mutta ei terveissä eläimissä Mikro-organismi pitää voida eristää sairaasta eläimestä, ja sitä pitää voida kasvattaa laboratoriossa keinotekoisessa elatusaineessa puhdasviljelmänä Puhdasviljelmästä otetun mikro-organismin pitää aiheuttaa terveessä koe-eläimessä sama sairaus, joka havaittiin alkuperäisessä sairaassa eläimessä kokeellisesti aikaansaadusta infektiosta pitää voida eristää sama mikro-organismi uudelleen puhdasviljelmänä. Dientamoeban kohdalla postulaatit eivät täyty Patogeenisuuden puolesta ja vastaan löydetään enemmän oireisillta kuin oireettomilta potilailta hoidon jälkeen oireet loppuvat mutta yhtään D. fragiliksen aiheuttamaa epidemiaa ei ole kuvattu suuri osa infektioista on oireettomia nykymielipide : kuuluu hoidettaviin löydöksiin, mikäli potilas on oireinen eikä muuta patogeenia tai syytä oireisiin ole löydetty 9

10 Oireet ärsyttää paksunsuolen limakalvoa -> vatsakipu, ripuli/ummetus, pahoinvointi, vessakiire, ruokahaluttomuus, vatsan turvotus iho-oireet; kutina (esim. peräaukolla), urtikaria Dientamoeban diagnostiikka mikroskopia (katsokaa seuraava esitys!) viljely tuoreulostenäytteestä yhdessä bakteerin kanssa PCR; perinteinen ja reaaliaikainen reaaliaikainen PCR herkin, mutta myös kallein menetelmä 10

11 Menetelmien vertailua 650 näytettä, 35 positiivista Menetelmä Rautahematoksyliinivärjäys Positiivisia (kpl) Viljelymenetelmä Viljelymenetelmä 2 10 PCR 15 Reaaliaikainen PCR 35 Dientamoeban hoito ensijainen lääke paromomysiini toissijaisia doksisykliini, jodokinoloni, metronidatsoli, seknidatsoli ei konsensusta hoidosta, konsultaatio tarvittaessa Auroran infektiopoliklinikka hoidon jälkeinen kontrolli? 11

12 Lopuksi eliöstä tiedetään (vielä) vähän Dientamoeba on alidiagnosoitu parasiitti infektio aiheuttaa oireita useammin kuin on oireeton voi löytyä hyvin erilaisten oireiden taustalta mikäli muita syitä/aiheuttajia oireisella potilaalla ei ole, kuuluu hoidettaviin 12