Parasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parasiittien ominaisuuksia. Parasiittien merkitys. Yleistä ihmisen parasiiteista. Alkueläimet. Parasitologia"

Transkriptio

1 Parasiittien ominaisuuksia Parasitologia Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti Parasiitti on eliö, joka käyttää hyväksi isäntää ja tuottaa tälle haittaa Lääketieteessä parasiitteihin ei lueta Bakteereja Viruksia Sieniä Eri parasiittieliöt: Alkueläimet Amebat Siimaeläimet Itiöeläimet Ripsieläimet Madot Sukkulamadot Heisimadot Imumadot Hyönteiset Hämähäkkieläimet Yleistä ihmisen parasiiteista Parasiittien merkitys Vain harvat parasiitit loisivat ainoastaan ihmisessä Suurin osa zoonooseja Osa parasiiteista on varsin haitallisia, osa täysin harmittomia. Jälkimmäisiä kutsutaan nonpatogeenisiksi parasiiteiksi. Vain parikymmentä lajia aiheuttaa huomattavia kansanterveydellisiä tai alueellisia terveysongelmia yksittäisille potilaille terveysongelmia aiheuttaa useampikin Suurin osa lajeista aiheuttaa ihmiselle taudin vain harvoin Joidenkin lajien tartunta vaatii erikoista ihmisen toimintaa Joidenkin lajien tartunta vaatii immuunipuutosta curezone.com/forums/fm.asp?i= Vain harvat parasiitit aiheuttavat sinällään merkittävästi kuolleisuusriskiä: Malaria Amebiaasi Skistosomiaasi (maksafibroosi, rakkosyöpä) Trypanosoma Askariaasi (Alkueläimet punaisella) Useammin parasiitit mukana sairastavuuden lisäämisessä: Suolisto-oireet Ravitsemushäiriöt Osa parasiiteista merkittäviä immuunipuutoksessa Strongyloides Leishmania sp. Toxoplasma Isospora Globaalisti merkittävimmät parasiittitaudit tai -tautiryhmät Alkueläimet Yksisoluisia tumallisia eliöitä Jaottelu rakenteen perusteella: Siimaeläimet (flagellaatit) Juurijalkaiset (amebat) Itiöeläimet (sporozoat) Ripsieläimet Muut yksisoluiset Mikrosporidiat Terveysvaikutusten mittareina kuolleisuus ja DALY (Disability-adjusted life years) 1

2 Siimaeläimet (flagellaatit) Liikkuvat jossakin elämänsä vaiheessa flagellan avulla Osa kykenee muodostamaan kystan Lisääntyvät kahtiajakautumalla Ameebat (juurijalkaiset) Liikkuvat valejalkojen avulla, liike voi olla nopeaa ja järjestelmällistä Suurin osa kykenee muodostamaan kystan Voivat syödä esim. bakteereja tai isäntäsoluja (esim. punasoluja) Dr. Bohdan J. Soltys Itiöeläimet (sporozoa) Ripsieläimet Jossakin elämänsa vaiheessa saattavat liikkua aktiivisesti Lisääntyvät rypälejakautumisella, myös suvullista lisääntymistä (mikro- ja makrogameetit/-gametosyytit) Liikkuvat ripsiä rytmisesti liikuttamalla Infektiofokuksen mukainen jaottelu Perustuu elimeen/lokalisaatioon jossa infektio on Esim. veri-, kudos-, uloste-, silmä-, keuhkoparasiitit Usein käytännön kannalta järkevä jaottelu Parempi jako parasiittien kuin esim. bakteerien osalta usein selkeämmän ja tiukemman kudosspesifisyyden vuoksi Alkueläinten infektiofokukseen perustuva jaotteluesimerkki 1. Iho: Leishmania 2. Silmä: Acanthamoeba 3. Suoli: Giardia, Entamoeba, Cryptosporidium, Isospora, Balantidium 4. Genitaalit: Trichomonas 5. Verenkierto: Plasmodium sp., Trypanosoma sp. 6. Perna: Leishmania 7. Maksa: Leishmania, Entamoeba 8. Lihas: Trypanosoma cruzi 9. Keskushermosto: Trypanosoma brucei, Naegleria, Toxoplasma gondii, Plasmodium sp. Modifioitu Alan Cannin jaottelusta 2

3 Suoliston alkueläimet Suoliston alkueläinlöydökset THL:n tartuntatautirekisterissä Yleiset Entamoeba histolytica Giardia lamblia* Dientamoeba fragilis* Cryptosporidium parvum* Harvinaiset Cyclospora cayetanensis Isospora belli Sarcocystis sp. Mikrosporidiat (Enterocytozoon sp., Encephalitozoon sp etc.) Balantidium coli (Blastocystis hominis) Nokia-efekti Giardia E. histolytica Cryptosporidium * Kotoperäisiä infektioita Suomessa Giardia Suomessa Tapauksia/ asukasta > Dientamoeba fragilis -infektio Born abroad Born in Finland The proportion of Giardia infected persons among persons tested according to age groups in HUSLAB, (%), 2008; Datalähde TTR/KTL Demographic determinants of Giardia and Cryptosporidium infection in Finland: a registry-based study Ruska Rimhanen-Finne, T. Sakari Jokiranta, Mikko J. Virtanen, Markku Kuusi APMIS, 2011 Clin Microbiol Rev 17 (3) Usein oireeton tyypilliset oireet lievää mahan turvottelua ja ripulia Joskus painonlaskua, harvoin verenvuotoa 2000-luvulla tunnustettu taudinaiheuttajaksi ainakin lapsilla ja nuorilla Oireet voivat jatkua jopa useita vuosia Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa, jossa 87 potilasta, 8% ilmeisimmin saanut Dientamoeban kotimaasta ja 23% Euroopasta HUSLABissa 2007 lähtien runsaasti löydöksiä Uusi diagnostinen lähestymistapa keksittiin 2007 Suurin osa pitkään vatsavaivojen vuoksi tutkittuja Useilla merkittävää laihtumista Dientamoeba fragilis - diagnostiikka Ei muodosta kystia Vaikeaa havaita ja käytännössä mahdotonta luotettavasti tunnistaa formaliininäytteestä Diagnostiikka perustuu ameebavärjäykseen, joka tehdään kestokiinnitetystä ulosteesta (esim. EcoFix tai PVA) Näyte vellitetään kiinnitteeseen Cryptosporidium sp. Itiöeläimiin kuuluvia suolistoparasiitteja Ihmistä voi infektoida ainakin 8 eri lajia Elää suolen seinämässä epiteelisolujen sisällä ja aiheuttaa lähinnä akuuttia ripulia lapsilla tai immunosupressoiduilla On vahvasti endeeminen Suomessa, löytyy paljon naudoista Aiheuttaa AIDS-potilaille hengenvaarallisen taudin, muutoin yleensä itsestään rajoittuvan ripulitaudin Data: Elisabet Tyyni, HUSLAB

4 Cryptosporidium-lajit/genotyypit ja isännät Cryptosporidium leviää helposti veden välityksellä (juomavesi, uimavesi) C. parvum: ihminen, nautakarja ja 100 muuta nisäkästä C. hominis: ihminen C. bovis: nautakarja C. canis: koira, (ihminen) C. felis: kissa, (ihminen) C. suis: sika, (ihminen) C. muris: jyrsijät, (ihminen) C. meleagridis: linnut, (ihminen) Cervine genotype: kauriit C. bovista muistuttava genotyyppi: vuohi Suomessa yksi ruokavälitteinen epidemia 11/2008 ja yksi mahdollisesti vesivälitteinen epidemia 11/2012 Tiedote kongressikylpylähotellin kryptosporidioosiepidemiasta Kirkkonummella. ( ) THL Kirkkonummen Långvik Congress Wellness Hotellissa vierailleilla asiakkailla on todettu kryptosporidioosia. Sairastuneita on noin 30. Kryptosporidioosin aiheuttava Cryptosporidium on itiöeläimiin kuuluva parasiitti, jota esiintyy maailmanlaajuisesti. Tartunta Cryptosporidium-diagnostiikka Perinteinen menetelmä Cryptosporidiumin osoittamiseksi on Ziehl-Neelsen -värjäys tai sen modifikaatio (ns. Cryptosporidium-värjäys) Markkinoilla on myös kaupallisia Cryptosporidium-antigeeninosoitustestejä, joista osa tunnistaa myös Giardian; testit perustuvat joko immunokromatografiaan, EIA:han tai fluoresenssimikroskopiaan AIDS ja suoliston alkueläimet AIDS altistaa kryptosporidioosille, muttei solun ulkoisille suolistoparasiiteille kuten ameeboille, suolinkaiselle tai koukkumadoille Transactions of the Royal Society of Tropical Medicine & Hygiene. 86(5):543-5, 1992 AIDSissa myös muita isäntäsolujen sisäisiä alkueläimiä enemmän Isospora Cyclospora Sarcocystis Cryptosporidium IF Kuva: Suolistoparasiittinäytteet Suolistoparasiitit ja krooniset vatsavaivat Formaliiniuloste F-ParaO Jodivärjäys Alkueläinten kystat Madonmunat F-CrypVr Ziehl-Neelsen värj. Cryptosporidium Cyclosp., Isosp. F-GiCrAg Antigeeninosoitus Giardia ja Cryptosporidium Ulostenäyte Tuoreuloste F-EhistAg Antigeeninosoitus Entamoeba histolytica F-StronVi Viljely Strongyloides ster. ja koukkumadot F-AmebVr Trikromivärjäys Dientamoebadiagnostiikka PCRtutkimukset jatkossa? EcoFix-uloste Muut Peräaukkonäyte -EnveO Kihomatojen diagnostiikka Osa alkueläimistä voi jäädä suolistoon pitkäksi aikaa akuutin taudin jälkeen ja aiheuttaa kroonisia vatsavaivoja tai imeytymishäiriöitä; tavallisin Giardia, harvemmin Dientamoeba fragilis, torjuntarajoitteisilla (esim. AIDS) Cryptosporidium Osa madoista aiheuttaa pitkäaikaisia vähäisiä vatsavaivoja joko kiertokulkuunsa liittyen tai vähäisten verenvuotojen, ravinnon imeytymishäiriöiden tai ilmeisesti bakteeriflooraan aiheuttamiensa vaikutusten kautta Tällä potilaalla oli Dientamoeba 4

5 Pitkittyneiden vatsavaivojen parasiittidiagnostiikka (Jokiranta&Siikamäki 2010) Kudosalkueläimiä Koukkumadon muna (kuva ) Dientamoeba (kuva Smittskyddsinsitutet) Formaliini-ulosteesta: F-para-O x 3 Lähinnä Giardia, madot F-CrypVr x 3 Cryptosporidium, Cyclospora, Isospora F-GiCrAg Vain Giardia ja Cryptosporidium, edellisiä hieman herkempi EcoFix-näyte: F-AmebVr x 2 Dientamoeba fragilis alkueläimen etsiminen Parasiitti Leishmania sp. Trypanosoma brucei Trypanosoma cruzi Toxoplasma gondii* Mikrosporidiat Naegleria sp. Acanthamoeba sp.* Babesia sp.* Tauti Sisäelin- tai ihotauti Afrikkalainen unitauti Chagas n tauti Toksoplasmoosi Immunosuppr. yleisinf. Meningoenkefaliitti Keratiitti Eläinten malaria Strongyloides-toukka (kuva ) Strongyloides-viljely tuoreulosteesta ei ole yleensä tarpeen, paitsi jos on erityinen syy epäillä Strongyloides-infektiota tai potilaalla on eosinofiliaa (Pneumocystis jirovecii* Pneumonia) - sieni * Kotoperäisiä infektioita Suomessa Leishmania tuma 3-4 µm kinetoplasti Iholeishmaniaasi flagella yleisin leishmaniaasimuoto µm valkosolujen sisällä elävä siimaeläin leviää hietakärpästen välityksellä (koko alle 2 mm) tunnetaan kymmeniä erilaisia Leishmania-lajeja leishmaniat infektoivat myös eläimiä kolme keskeisintä tautimuotoa iholeishmaniaasi mukokutaani leishmaniaasi viskeraalinen leishmaniaasi taudinkuva riippuu aiheuttavasta leishmanialajista ja isännän immuunivasteesta Jarva & Jokiranta aiheuttajia esim. L. major, L. tropica (old world) L. mexicana, L. braziliensis, L. panamensis (new world) tyypillinen taudinkuva: punoittava papula puremakohdalla kasvaa, muuttuu kyhmyksi (nodulaksi) haavautuu, rupeutuu haavauma kivuton (ellei sekundaari-infektiota) läpimitta yleensä cm inkubaatioaika 1 vk-3 kk (tai kauemmin) Mukokutaani leishmaniaasi lähinnä nenän ja suun limakalvojen leishmaniainfektio 2/3:lla potilaista taustalla iholeishmaniainfektio 90% tapauksista Brasiliassa, Boliviassa ja Perussa kyseessä joko hematogeeninen/lymfatogeeninen leviäminen tai suora leviäminen läheisistä iholeesioista leesiot alkavat yleensä nenän tai kitalaen limakalvolta ja etenevät limakalvon ja ruston tuhoutumiseen Sisäelinleishmaniaasi Eli viskeraalinen leishmaniaasi tartuntareitit hietakärpäsen purema veren- tai elinsiirrot synnynnäinen (verenkierron kautta) likaiset neulat inkubaatioaika 2-4 kk, joskus 2 vk-8 kk krooninen tauti hoitamaton oireinen tauti johtaa yleensä kuolemaan kuolinsyynä usein sekundaari-infektio - maksan, pernan ja luuytimen leishmania-infiltraatio aiheuttaa immunosuppression ja altistaa infektioille Jarva & Jokiranta 5

6 Trypanosomiaasi Afrikkalainen unitauti T. brucei gambiense T. brucei rhodiesense kuolemaa/v sairastunutta Saharan eteläpuolella vektorina tsetsekärpäset Chagasin tauti T. cruzi kuolemaa/v miljoonaa sairastunutta Etelä- ja Väli- Amerikassa vektorina luteet Trypanosoma brucei - Aiheuttaa Afrikkalaista unitautia - Ei ole hävinnyt Chagasin tauti T. cruzi -tartunta Aiheuttaja Trypanosoma cruzi merkittävä parasiittitauti Etelä- ja Väli-Amerikassa akuutti-infektio yleensä lapsena tai nuorena parasiitit hakeutuvat mm. lihaksiin (sydämeen, suolen seinämään) missä lisääntyvät Tartunta: Vektorina Triatoma-luteet Verensiirrosta (13-23%) Äidistä sikiöön (2-4%) Jokiranta, Kyrönseppä, Meri 10 µm Chagasin taudin kliininen kuva Akuuttivaihe: Oireina kuume yleisoireet chagoma oireilu kestää viikkoja-kuukausia vakavia oireita <10%:lla (kuolleisuus 5-10%) meningoenkefaliitti tai sydänlihastulehdus Krooninen vaihe 20-30%:lle (yleensä vuotiaana) Myokardiitti vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä Megaesofagus (hermosto tuhoutuu) Trypanosomiaasien diagnostiikka Värjäys veri- luuydin tms. näytteestä; kiinnittämätön näyte valmiina objektilasilla Trypanosomat, rikastus ja osoittaminen 2801 B -Tryp-O Tai natiivivalmiste, joka tutkitaan kahden tunnin kuluessa: TrypNa Myös vasta-ainetutkimus, tutkimukset erikseen amerikkalaiselle ja afrikkalaiselle taudille (S -TrcrAb (1955) ja S -TrbrAb (1954)) 6

7 Toxoplasma gondii Toksoplasmoosi Varsinaisena isäntänä on kissa, ja väli-isäntänä voi toimia lähes mikä tahansa nisäkäs Ihminen saa infektion joko: Syömällä kissan ulosteeseen erittyneen ookystan Syomällä nisäkkään lihassa olevan kudoskystan tai sen sisältä vapautuneita takytsoiitteja Ihmisessä toksoplasmoosi on yleensä lievä tauti (yli 80% oireettomia) Oireilevilla tyypillisimmin lymfadenopatiaa ja lämmönnousua Infektion jälkeen kudoskystat säilyvät elimistössä ja niitä voi löytyä esim. aivobiopsioiden yhteydessä Kliiniset ongelmat: Raskaana olevan naisen primaariinfektio Keskenmeno, jos infektio alkuraskaudessa Synnynnäinen toksoplasmoosi, jos infektio raskauden keski- tai varsinkin loppuvaiheessa Infektion reaktivaatio kudoskystista immunosuppression yhteydessä Voi saada myös kudossiirteen mukana Silmän toksoplasmoosi medlib.med.utah.edu/webpath scielo.isciii.es Acanthamoeba Acanthamoeban selviytyminen hypotonisissa olosuhteissa Esiintyy maailmanlaajuisesti Elää vesissä (makea-, murto-, merivesi) Löydettävissä pölystä ja maaperästä Voi elää lämmitys-, ilmankostutus- ja ilmastointivesissä On löydetty terveidenkin ihmisten nenän ja nielun limakalvoilta Kystamuoto resistentti: jäädytykselle kuivumiselle tavalliselle juoma- ja uimaveden klooripitoisuudelle Tärkein mekanismi hypotonian kompensoimiseksi on veden pumppaus solusta ulos Toimintaa ylläpitävän soluorganellin nimi on contractile vacuole eli supistuva rakkula Rakkulan toiminta voidaan estää anti-myosiini vasta-aineilla (Nature 365, (1993)) Acanthamoeba-keratiitti Acanthamoeba-keratiitin patogeneesi Acanthamoeba pääsee sarveiskalvon epiteelin läpi vain sarveiskalvovaurion (mekaaninen trauma tai toisen infektion aiheuttama) tai paikallisen immunosuppression avulla. Tavallisin riskitekijä on piilolasien käyttö +: Ei kertakäyttöiset piilolasit Itsetehtyjen tai laimennettujen liuosten käyttö Uiminen piilolasien kanssa Acanthamoeba castellanii tappamassa sarveiskalvon epiteelisoluja www3.utsouthwestern.edu/.../ niederkorn-f1.html Acanthamoeba pääsee sarveiskalvon epiteelin läpi vain sarveiskalvovaurion (mekaaninen trauma tai toisen infektion aiheuttama) tai paikallisen immunosuppression avulla. Tavallisin AK:n riskitekijä on piilolasien käyttö yhdistettynä johonkin seuraavista: Ei kertakäyttöiset piilolasit Itsetehtyjen tai laimennettujen liuosten käyttö Uiminen piilolasien kanssa 7

8 Acanthamoeba-keratiitin aiheuttajat Acanthamoeba ja bakteerit A. castellanii (38%) A. polyphaga (33%) A. rhysodes (17%) A. culbertsoni (13%) A. hatchetti (4%) A. healyi A. astronyxis A. Kihara (Hosei University), Protist Infomation Center Yleensä bakteerit ovat acanthamoeballe vain ruokaa (sekä hiivat, levät ja alkueläimet) Useat bakteerit voivat kuitenkin infektoida acanthamoeboja Lääketieteellisesti merkittäviä matkalaisia ovat Legionella -bakteerit, jotka voivat säilyä hengissä Acanthamoebojen (ja Hartmannellojen) kystien sisällä pitkiäkin aikoja Sarparanta et al., Duodecim 2009;125: Kudosalkueläintutkimuksia HUSLABin Parasitologian yksikössä Tutkimus AmebVr S-AmebAb Leis-O B-Tryp-O AcantVi MicrsVr T. Meri, 2009 Trichomonas vaginalis (trikka) Aiheuttajana alkueläimiin kuuluva siimaeläin T. vaginalis Tarttuu tiettävästi vain seksin yhteydessä Naisilla eliö elää vaginassa, miehillä eturauhasessa ja virtsaputkessa Maailman yleisin sukupuolitauti WHO:n arvion mukaan, Suomessa kohtalaisen harvinainen muistettava erityisesti maahanmuuttajilla Taudin itämisaika 5-28 vrk Naisilla oireina lisääntynyt valkovuoto, kuivulias virtsaaminen, tihentynyt virtsaustarve ja yhdyntäkivut Miehillä infektio yleensä oireeton Trichomonas-diagnostiikka Yhteenveto alkueläimistä Perustuu nykyisellään viljelyyn Ongelmana näytteen huono säilyvyys Näyte tulee lähettää laboratorioon lämpimänä kuljetuksena Yleensä viljely tehdään pienissä yksiköissä ilman laaduntarkkailua tai positiivisia kontrolleja Toisinaan trikka löydetään PAPAtutkimuksen yhteydessä T. vaginalis 10-30µm pitkä Suomessa endeemiset patogeeniset alkueläimet: Giardia lamblia Dientamoeba fragilis Cryptosporidium sp. Toxoplasma gondii Acanthamoeba sp. (Babesia divergens) Maailmanlaajuisesti tärkeimmät alkueläintaudit: Malaria Amebiaasi Leishmaniaasi Afrikkalainen trypanosomiaasi Chagasin tauti 8

Malarian käytännön diagnostiikka

Malarian käytännön diagnostiikka Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Jokiranta, Yleislääkäripäivät 27.11.2014

Jokiranta, Yleislääkäripäivät 27.11.2014 Matkailijan parasiittitaudit - mitä yleislääkärin tulee tietää Sakari Jokiranta, LKT, dos, erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Yleislääkäripäivät 2014

Lisätiedot

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista 1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Ulostepatogeenien diagnostiikka Alueellinen koulutus 28.10.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Bakteeriripulit, vanhaa ja uutta diagnostiikkaa Perinteinen bakteeriripuli (turistiripuli)

Lisätiedot

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 30.8.2013 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,

Lisätiedot

Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti

Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Taru Meri Helsingin Yliopisto Laaduntarkkailupäivät 2012 10.2.2012, Parasitologian sessio Sisältö Kertausta suolistoparasiitteihin madot alkueläimet Dientamoeba

Lisätiedot

28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen

28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen 28.10.2015 Infektiotauteihin erikoistuva lääkäri Johanna Vilhonen Mikä tahansa eliö, joka käyttää hyväkseen toista eliötä tuottamatta tälle hyötyä, on parasiitti. Jaetaan perinteisesti pääryhmiin: alkueläimet,

Lisätiedot

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 28.8.2014 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,

Lisätiedot

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium

Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium MITÄ SALAMATKUSTAJIA MATKAILIJAT TUOVAT TULLESSAAN?,, HY ja Huslab 2011 Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri

Lisätiedot

Toimenpideohje. tutkimukset

Toimenpideohje. tutkimukset Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja

Lisätiedot

Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö

Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Mitä Nobelistit löysivät? William Campbell: Sukkulamatoinfektioiden hoito

Lisätiedot

Perä pörisee bongaa parasiitti

Perä pörisee bongaa parasiitti Taru Meri ja Antti Lavikainen TEEMA: KESÄNUMERO 2012 Ripulipotilaan oireiden taustalla on useimmiten virus tai bakteeri, mutta oireet voivat myös olla parasiitin eli loisen aiheuttamia. Tyypillistä suoliston

Lisätiedot

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT! MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2014 Suomalaiset maailmalla Irti arjesta tropiikkiin tai

Lisätiedot

Veren parasiitit. Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio

Veren parasiitit. Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio Veren parasiitit Labquality Days 2017 Taru Meri Helsingin Yliopisto ja VITA Laboratorio Veren sivelynäytteestä voi löytyä Malaria Mikrofilaria Babesia Trypanosoma Toisintokuumeborrelia Trypanosoomat Kuuluvat

Lisätiedot

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT! MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2013 Matkailijoiden infektioriskit Ripuli Bakteerit E. coli

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT

MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2012...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat Tehtävät Lukuun 17. Tehtävä 1. Eliökunnat a)mihin kahteen ryhmään eliöt jaetaan solurakenteen perusteella? ja tumalliset ja virukset aitotumalliset ja esitumalliset ja eliöt b) Mikä ero on näiden kahden

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi Alueellinen sairaalahygienian ja mikrobiologian laboratorion koulutuspäivä 29.11.2017 Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Ripulin aiheuttajia Ripulin aiheuttaja

Lisätiedot

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Heli Siikamäki LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Espanjalainen retrospektiivinen tutkimus trooppisten tautien lähetesairaalasta Madridista Maahanmuuttajien infektiot 20 v ajalta 1989-2008

Lisätiedot

Suoliston parasiitti-infektiot. Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta

Suoliston parasiitti-infektiot. Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta Katsaus Suoliston parasiitti-infektiot Heli Siikamäki, Hannu Kyrönseppä ja Sakari Jokiranta Suoliston parasiitti-infektiot eli alkueläin- ja matoinfektiot ovat maailmanlaajuisesti erittäin yleisiä. Alkueläimille

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset

Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Anja Siitonen Sakari Jokiranta Markku Kuusi Maija Lappalainen Leena Maunula Merja Roivainen Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Kansanterveyslaitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Anna Meller. Viikin koe-eläinkeskus. Eläinten mikrobiologinen laatu. Mikrobiologisen laadun merkitys. Mikrobiologisen laadun merkitys

Anna Meller. Viikin koe-eläinkeskus. Eläinten mikrobiologinen laatu. Mikrobiologisen laadun merkitys. Mikrobiologisen laadun merkitys Eläinten mikrobiologinen laatu Koe-eläinten mikrobiologinen laatu Kuvaa eläinten mikrobiologista tilaa Virukset, bakteerit, sienet ja parasiitit Suurin osa infektiosta on subkliinisiä Koe-eläinkurssi tutkijoille

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa

Lisätiedot

Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto Raakamaidon tuotanto ja myynti koulutuspäivä viranomais- ja alan

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Toxoplasma gondii. Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka. Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008. o Protozoa (sporozoa)

Toxoplasma gondii. Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka. Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008. o Protozoa (sporozoa) Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto 17.10.2008 Toxoplasma gondii o Protozoa (sporozoa) o akuutin vaiheen jälkeen organismit piiloutuvat kudoskystien sisälle

Lisätiedot

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta Eeva Auvinen dosentti, vs. laboraattori HUSLAB Kliininen mikrobiologia, virologia Labquality 15.10.2004 1 Papilloomavirukset Ihmisillä ja useilla muilla eläinlajeilla,

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Jokiranta, Malaria, L3 20121112

Jokiranta, Malaria, L3 20121112 Plasmodium-lajit malarian aiheuttajaeliöinä Malaria Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Alkueläin: Yksisoluinen, tumallinen eliö Kuuluu itiöeläimiin Monta

Lisätiedot

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto - IB-tilanne - Hoito ja ennaltaehkäisy Siipikarjan terveys päivät, Ikaalinen 22.3.12 Eija Kaukonen / HK Agri Oy Tarttuva keuhkoputkentulehdus, IB Koronaviruksen

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Luomubroilerin terveys Haasteet verrattuna perinteiseen kasvatukseen: Pitkä kasvatusaika Korkea teuraspaino

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Kaisa Saarinen & Jutta Puomio

Kaisa Saarinen & Jutta Puomio Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kissojen suolistoloiset Suomessa prevalenssit, riskitekijät ja matolääkkeiden käyttötottumukset Kaisa Saarinen & Jutta Puomio Eläinlääketieteellinen patologia ja

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry Salmonella - hankala haastaja 6.6.2018 Nousiainen Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry 1. Lyhyesti ETTstä Sisältö 2. Salmonella tilanteita 3. Tunne vihollinen.. 4. osaat toimia 11.1.2018 Eläinten

Lisätiedot

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nystimex, 100 000 IU/ml oraalisuspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 000 IU nystatiinia. Apuaineet: metyyliparahydroksibentsoaatti 1 mg natrium1,2 mg/ml,

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Nukleiinihapon osoitus parasitologisessa diagnostiikassa

Nukleiinihapon osoitus parasitologisessa diagnostiikassa Anne-Marie Kerttula ja Antti Lavikainen Nukleiinihapon osoitus parasitologisessa diagnostiikassa Nukleiinihapon osoitus on korvaamassa ainakin osittain tavanomaiset mikroskooppi- ja antigeeniosoitusmenetelmät

Lisätiedot

Suolistosairauksien laaja kirjo

Suolistosairauksien laaja kirjo Suolistosairauksien laaja kirjo Yhä yleisempien suolistosairauksien, Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolitulehduksen, lisäksi puhutaan myös mikroskooppisesta koliitista, lyhytsuolisyndroomasta ja kloridiripulista.

Lisätiedot

ULOSTEEN PARASIITTIEN TUTKIMINEN

ULOSTEEN PARASIITTIEN TUTKIMINEN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ULOSTEEN PARASIITTIEN TUTKIMINEN Työohje bioanalyytikko-opiskelijoille T E K J Ä T: Henna Karhunen Titta Tuhkanen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti

Lisätiedot

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Maha löysällä Vasikkaripuli ternikasvattamoissa Ripulivasikan hoito Ripulin syyt Ripulin ennaltaehkäisy Näytteenotto Kuinka huomaat ripulivasikan Ei nouse ylös Ei tule syömään, kun muut tulevat Likainen

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tartuntatautilain (1227/2016) nojalla: 1 luku Tartuntatautien luokittelu 1 Yleisvaaralliset tartuntataudit Yleisvaarallisia

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Clostridium difficile. Labquality-päivät 11.2.2016 Eveliina Tarkka HUSLAB

Clostridium difficile. Labquality-päivät 11.2.2016 Eveliina Tarkka HUSLAB Clostridium difficile Labquality-päivät 11.2.2016 Eveliina Tarkka HUSLAB Clostridium difficile Antibioottiripulin aiheuttaja Anaerobinen, itiöivä gram-positiivinen sauva toksigeeniset kannat muodostavat

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot