Vesiliikuntapalvelujen tarveanalyysi

Transkriptio

1 Vesiliikuntapalvelujen tarveanalyysi Projektisuunnitelma Piritta Forsell, Edward Frisk, Ilari Myllyvirta, Kurt Torsell 1

2 Sisällysluettelo sivu 1. Projektin määrittely 3 2. Projektin tavoitteet 6 3. Projektin osakokonaisuudet 7 4. Projektin johtaminen 9 5. Aikataulu ja projektiorganisaatio Riskianalyysi 11 2

3 1. Projektin määrittely (1/3) Projektin nimi: Sipoon vesiliikuntapalvelujen tarveanalyysi Projektin tausta: Tapio Virtanen ja 16 muuta valtuutettua jättivät aloitteen, jossa he esittävät, että kunnassa aloitetaan uimahallin hankesuunnitelman teko. Aloitteen vastauksessa selvityksen sisällöksi määriteltiin seuraavaa: Sipoossa on tällä hetkellä kaksi keskusta, Nikkilä ja Söderkulla, ja kolmannen keskuksen rakentamista ollaan aloittamassa. Lisäksi yli puolet sipoolaisista asuu kylissä eri puolilla Sipoota. Tällä hetkellä ei ole laadittu sipoolaisten uimahalliliikunnan ja käytön tarpeesta ja sen tyydyttämisestä vaihtoehtoisia ratkaisuja käsittelevää selvitystä. 3

4 1. Projektin määrittely (2/3) Selvitys osana vesiliikuntapalveluiden päätöksentekoa 1. Tarveanalyysi on valtuuston hyväksymän aloitteen vastauksessa hyväksytty selvitys vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Analyysissä ei arvoteta vaihtoehtoja. 2. Tarveselvitys on tarkoitettu pohjatiedoksi vesiliikuntapalveluiden kehittämisvaihtoehtojen päättäjien keskusteluun ja jatkotoimenpiteiden tai päätösten tekemiseksi. 3. Tarveselvityksen julkistamisen jälkeen voidaan käydä päättäjien kesken riittävien taustatietojen pohjalta keskustelu ja tehdä päätökset. 4

5 1. Projektin määrittely (3/3) Tarveanalyysin sisältö 1. Sivistys ja Tekniikka laativat yhdessä Sipoolaisten vesiliikuntapalveluiden käytöstä tarveanalyysin. Tarveanalyysissä selvitetään eri vaihtoehtoiset tavat järjestää sipoolaisten vesiliikuntapalvelut eri puolilla Sipoota. Vaihtoehtoina ovat lähellä Sipoota ja Sipoossa olevien uimahallien ja rantojen käytön lisäksi erikokoinen uimahalli/uimahallit ja rannat Nikkilässä ja Söderkullassa. 2. Vaikutusten arviointi käsittää mm. sipoolaisten, koululaisten ja erityisryhmien kunkin vaihtoehdon vesiliikuntapalveluiden arvioitu käyttö, käyttömahdollisuudet ja käytön monipuolisuus sekä niiden investointi- ja käyttökustannukset. 3. Tarveanalyysissä vesiliikuntapalveluiden käyttö ja sen vaikutukset sijoitetaan osaksi koko Sipoon liikunnan toiminta- ja kustannuskehystä. Tarveanalyysin laatimiseen käytetään myös ulkopuolista asiantuntijaa. 4. Tarveanalyysiä täydennetään yksityisen uimahallihankkeen ja elinkaarihankkeen mahdollisuuksien sekä avustusten vaikutusten osalta. 5

6 2. Tavoitteet Tarveanalyysi-projektin tavoitteena on kuvata vaihtoehdot ja niiden vaikutukset vesiliikunnan olosuhteiden ja vesiliikuntapalvelujen kehittämiseksi. Vesiliikuntapalvelujen osalta tarkastellaan määrää, resursseja, palvelujen sisältöä (vesiliikuntaryhmät, koululiikuntatuntien uimaopetus, uimakoulut jne.) ja laatua, jotka selvitetään yleisellä tasolla. Tarveanalyysissä ei tuoteta ratkaisua vesiliikunnan järjestämiseksi Sipoossa ja päättäjällä on mahdollisuus käydä keskustelu, päättää jatkotoimenpiteistä ja tehdä päätös valittavasta vaihtoehdosta tarveanalyysin vaihtoehdoista antaman pohjatietojen perusteella. Päätöksentekoon vaikuttavia asioita voivat olla mm. Arvioitu palvelutarve Palvelun toteuttamistapa ja määrä Palvelujen toteuttamisaikataulu Palvelun kohdentuminen eri asiakassegmenteille (asukkaat, oppilaat ja muut erityisryhmät) Tasapuolisuus Sipoon eri osissa Vesiliikuntapalvelut suhteessa muihin liikuntapalveluihin Liikuntapalvelut suhteessa muihin palveluihin Palvelujen järjestämisen kustannukset (pääoma- ja käyttökustannukset) 6

7 3. Projektin osakokonaisuudet (1/2) Projekti jakautuu seuraaviin osakokonaisuuksiin: 1. Kuvataan Sipoon kunnan vesiliikuntapalvelujen nykytila sekä kunnan asukasmäärä sekä kasvuennuste 2. Kootaan tärkeimmät/olennaisimmat tunnusluvut ja vertailutiedot uimahallikiinteistöistä verrokkikunnissa, sekä kuvataan uimahallien houkuttelevuuteen vaikuttavat olennaisimmat tekijät 3. Kuvataan vähintään 5 vaihtoehtoista tapaa vesiliikuntapalvelujen järjestämiseksi / kehittämiseksi Vaihtoehdoissa tulee käsitellä kunnan asukasmäärän ja palvelutarpeen lisääntyminen sekä vaihtoehdon toteutumisen aikataulu. Tarkastelun tulee ulottua vuoteen 2030 ja sisältää toimenpiteiden yleispiirteiden maantieteellisen sijainnin ja halutun ympäristön. Vaihtoehtojen kuvaus tulee toteuttaa raportissa tiiviinä noin 1 2 sivua/vaihtoehto ja sitä voidaan tukea liiteosalla. Raportti tulee olla ymmärrettävä ilman liitettäkin. 4. Määritellään kunkin vaihtoehdon eri kustannusosat erikseen operatiivisten ja investointisekä pääomakustannusten osalta. Vaihtoehdon kustannuslaskentaan tulee liittyä perusteet osa ja vaihtoehdon kustannusosa, joka tulee toteuttaa raportissa tiiviinä noin 1 2 sivua/vaihtoehto ja sitä voidaan tukea liiteosalla. Raportti tulee olla ymmärrettävä ilman liitettäkin. 7

8 3. Projektin osakokonaisuudet (2/2) 5. Arvioidaan rahoitus- ja investointimahdollisuudet ja niiden vaikutukset kuntaan pitkällä aikavälillä. 6. Määritellään kunkin vaihtoehdon käyttöennuste 7. Määritellään kunkin vaihtoehdon vaikutukset sisältäen mm. eri kohderyhmien/segmenttien osalta kuten oppilaat, asukkaat, erityisryhmät ja eri liikuntatapojen (sisä/ulko) suhteen. 8. Kuvataan eri vaihtoehdot osana Liikuntapalvelujen kokonaisuutta (toiminta & talous) 8

9 4. Projektin johtaminen Toteutustapa Työssä otetaan huomioon juuri valmistuneen liikuntapalvelusuunnitelman yhteydessä tehty laaja kuntalaisten vuorovaikutuksen ja kyselyjen tulokset. Työ tehdään konsultin fasilitoimana projektiryhmän toimesta. ohjaa toimeksiantoa ja tekee tarvittavat ratkaisut työn etenemisestä projektisuunnitelman mukaisesti. Lähtötiedot osan 1. osalta kokoaa tilaaja. Toinen valittavista konsulteista tekee osan 2. Työstä osat 3. ja 4. tehdään erillisinä itsenäisinä toimeksiantoina kahden eri konsultin toimesta. ohjaa samalla tavalla molempia konsultteja. Loput vaiheet fasilitoi toinen valittavista konsulteista. Toimintatapa kokoontuu siten, että hankkeen johto ja ohjaus pysyy projektiryhmän hallinnassa. n kokoukset ja esitykset valmistelee projektipäällikkö yhdessä konsulttien kanssa. Selvityksen julkaiseminen Selvityksen valmistuttua asia viedään päättäjille keskusteltavaksi, jatkotoimenpiteiden määrittämiseksi ja päätettäväksi. Selvityksessä on esitetty vain ratkaisuvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, ei esitystä päätökseksi. 9

10 5. Aikataulu ja projektiorganisaatio Hanketta johtaa projektiryhmää johon kuuluu seuraavat jäsenet Tekystä ja Sivistyksestä: Päällikkö Piritta Forsell Asiantuntijana Edward Frisk Sparraajat Kurt Torsell ja Ilari Myllyvirta Konsultin edustajat Kutsuttuna mahdolliset muut asiantuntijat Aikataulu Tarjouskysely lähetetään vuoden 2017 aikana ja selvitys valmistuu syksyllä 2018 Uimahallikeskustelu Uimahalli Sipooseen on asia joka herättää paljon keskustelua ja tunteita. Asiasta ei ole tällä hetkellä tiedossa faktoja ja mahdollisuuksia. Tämän takia on tarkoituksenmukaista selvittää faktat ennen päättäjien julkisen keskustelun käynnistämistä ja tehdä valtuustoaloitteen vastauksessa luvattu uimahallin tarveanalyysi asiantuntijatyönä. Tarveanalyysi ei tuota ratkaisua vaan kuvaa vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ja selvityksen jälkeen asiasta käydään poliittinen keskustelu ja tehdään tarvittavat johtopäätökset. 10

11 6. Riskianalyysi Riski ja siihen varautuminen 1. Raportin luotettavuuden varmistaminen Koska selvitys käsittelee tunnetasoltaan herkkää asiaa, on selvityksen luotettavuuteen kiinnitettävä erityinen huomio. Mikäli selvitys leimataan epäluotettavaksi, perusteet päätöksentekoon murenevat. Riskin pienentämiseksi ja selvityksen luotettavuuden lisäämiseksi tehtävää johtaa projektiryhmä, joka koostuu osaston ja yksiköiden päälliköistä. Selvitys on jaettu eri toimeksiantoihin erityisalojen ja luotettavuuden lisäämiseksi Konsultointiin käytetään kahta rinnakkaista konsulttia arvioinnin luotettavuuden lisäämiseksi. 2. Ulkoisen julkisuuden hallinta Selvityksen laatimisessa on olemassa vaara, että selvitystä ohjaa julkinen keskustelu ja eri tahojen intressit. Kattavan selvityksen aikaansaamiseksi projektisuunnitelman tulee olla selkeä ja sille on oltava päättäjien hyväksyntä. Selvityksessä esitetään eri vaihtoehdot ilman johtopäätöksiä. Aihe on herkkä ja herättää keskenään ristiriitaisia näkökantoja ja mielipiteitä. Kattavan selvityksen laatimiseksi on tärkeää, että se julkistetaan ja siitä käydään keskustelu ja päätökset vasta sen valmistuttua. 11