Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti"

Jarkko Korpela
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

2 Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät ja pitkän työkokemus elinkeinojen ja maaseudun kehittäjänä Asukas, kuntalainen Suonenjoen kaupunki Kokemusta luottamushenkilönä: Suonenjoen kaupunginvaltuustossa kolme kautta, viimeinen puheenjohtajana Järjestötoimintakokemusta: kunta, maakunta ja valtakunnan tasolla

kaupunki Kokemusta luottamushenkilönä: Suonenjoen kaupunginvaltuustossa kolme

3 Kuopion seutu Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi ja Suonenjoki Asukkaita: Kuopioon liittyneitä maaseutualueita: Vehmersalmi (2005), Karttula (2011) ja Nilsiä (2013) ja Maaninka (2015) ja (2017) Juankoski Eläkkeellä olevien osuus väestöstä 19 %, lasten ja nuorten osuus 22 % Työpaikkaomavaraisuus 101 % (Kuopio 109 %) 3

Nilsiä (2013) ja Maaninka (2015) ja (2017) Juankoski Eläkkeellä olevien osuus

4 Selvitysalueen kuntien haasteet Ikääntyneen väestön suhteellisen osuuden nopea kasvu Siilinjärven talous on tällä hetkellä vahva ja Kuopion hyvä, Suonenjoen heikoin kolmesta. Kaikkien kuntien talouden näkymät kiristyvät väestorakenteen ikääntyessä sekä yleisestä taloustilanteesta johtuen. Kuopion ja Siilinjärven asutukset kasvaneet yhteen ja kuntien välillä on kilpailua resursseista ja yrityksistä. Kuopio ja Siilinjärvi kasvavat. Suonenjoen väkiluku laskee hitaasti. Kuopio kosii Siilinjärveä. Siilinjärvi ei oikein innostu ja Suonenjoella ei ole suurta halua eikä kysyntää. 4

Kaikkien kuntien talouden näkymät kiristyvät väestorakenteen ikääntyessä sekä yleisestä taloustilanteesta johtuen.

5 Maaseutuluokitus Tarja Pöyhönen

6 Kuntajakoselvitys VM:n määräämä kuntajakoselvitys. Selvittäjien tehtävänä oli tutkia onko olemassa edellytykset kuntaliitokselle. Siilinjärvi ja Suonenjoki halusivat tutkia myös yhteistyön edellytyksiä ja mahdollisuuksia Selvittäjät esittävät kuntaliitosta. Yhteistyön lisäämiselle ei katsottu olevan mahdollisuuksia Arviointi: kuntien yhdistymisen edut ja haitat

Siilinjärvi ja Suonenjoki halusivat tutkia myös yhteistyön edellytyksiä ja mahdollisuuksia

7 Painopisteet Näkökulmat: demokratia, elinvoima ja maankäyttö; hallinto, päätöksenteko ja tukipalvelut; henkilöstö, perusturva, sivistys ja tekniikka Läpileikkaavana teemana talous ja Kuopion alueen kilpailukyvyn parantaminen

henkilöstö, perusturva, sivistys ja tekniikka

8 MVA pilotti -Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki Maaseutuvaikutusten arvioinnin työpajat maaliskuussa. Kaikkien kuntien yhteinen valtuustoseminaari Kuntalaiskuulemiset toukokuussa Valtuustot päättävät Juhannukseen mennessä kuntaliitoksesta Maaseutuvaikutusten arviointia hyödynnetään maaseutuohjelmissa vaikka liitosta ei syntyisikään Tavoite on saada MVA pysyväksi osaksi päätöksentekoa ja maaseutu elinvoima esiin.

Juhannukseen mennessä kuntaliitoksesta Maaseutuvaikutusten arviointia hyödynnetään maaseutuohjelmissa

9 MVA pilotti -Kuopio, Siilinjärvi, Suonenjoki 2 Maaseutuvaikutusten arviointi sisältää kirjallisen raportin: selvityksen arviointi, työpajojen tulokset ja johtopäätökset sekä kuntalaisten avoimen palautteen koonnin. Avointa palautetta on kerätty sähköisellä webropol kyselyllä. Kyselyllä on saatu hyvin monipuolista ja asiallista palautetta vaikka siihen liittyy tietty häirikköriski. Koottu MVA raportti jätetään kunnille huhtikuun loppuun mennessä päätöksenteon tueksi kuntaliitosesityksen liitteenä.

Avointa palautetta on kerätty sähköisellä webropol kyselyllä.

10 Mitä pilotista on opittu ja miksi MVA pitäisi tehdä?: MVA täytyy saada osaksi normaalia päätöksen tekoa. Esimerkiksi monia kuntaliitoksia läpi käyneessä Kuopiossa on laajat maaseutualueet, joiden ihmiset kokevat ettei heitä ole kuultu. Maaseutuvaikutuksia eikä maaseudun elinvoiman merkitystä ei ole arvioitu ennen eikä jälkeen kuntaliitoksien. Kuitenkin Kuopio on jo nyt mm. Suomen suurin maitopitäjä.

Esimerkiksi monia kuntaliitoksia läpi käyneessä Kuopiossa on laajat maaseutualueet, joiden ihmiset

11 Mitä on opittu ja miksi MVA pitäisi tehdä 2.: Arvioinnin tulokset pitää saada ns. oikeisiin pöytiin eli suoraan kuntastrategiaan ja päätöksen tekoon. Monissa kunnissa on tehty hyviä maaseutuohjelmia, joita ei juuri seurata eikä toteuteta. Pakko ei ole koskaan hyvä lähtökohta kuntaliitoksissa. Keskinäisen luottamuksen myötä asiat etenevät, mutta jos luottamusta ei kuntien välillä ole, niin selvitykset ovat yhtä tyhjän kanssa.

Monissa kunnissa on tehty hyviä maaseutuohjelmia, joita ei juuri seurata eikä toteuteta.

12 Mitä on opittu ja miksi MVA pitäisi tehdä 3.: MVA voi olla tapa rakentaa kuntien välistä ja sisäistä luottamusta. Työpajoissa on mahdollista syventyä asioihin yhdessä lautakunta- ja osastorajojen yli. Kuopion selvitysalueella on kaksi yhteen kasvanutta pääosin kaupunkimaista kuntaa, joilla menee suhteellisen hyvin ja yksi kunta, joka on yhdyskuntarakenteeltaan kahdesta edellisestä erillinen maaseutukunta. MVA:n tarve on ilmeinen.

Työpajoissa on mahdollista syventyä asioihin yhdessä lautakunta- ja osastorajojen yli.

13 Mitä tekisin toisin? Maaseutuvaikutusten arviointinäkökulma pitää olla mukana kuntaliitosprosessin alusta alkaen. Maaseutuvaikutusten arvioinnin tulosten hyödyntämisestä pitää huolehtia päätöksenteossa myös jatkossa, ei kannata tehdä vain irrallista raporttia. Kuntalaiskuulemisten pitää olla myös MVA:n osa.

Samankaltaiset tiedostot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun