Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

Transkriptio

1 Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

2 Sipoon suunnittelua ohjaavia strategisia periaatteita 1. Palveluverkko perustuu yhtenäiskouluihin ja sitä täydentäväiin kouluja 2. Kaksi kieltä saman katon alla - suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen yhteyteen 3. Tilojen tarkoituksenmukainen käytön tehostaminen tuo kustannustehokkuutta 4. Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin Kurt Torsell 2

3 Oppimisympäristöjen muutoksen edellytys on opettajien kyky muuttaa Kurt Torsell 3

4 Muokattu Haapamäki, Nenonen & Vartiainen 2011 OPETUSSUUNNITELMA KERTOO, MITÄ OPITAAN. PEDAGOGINEN SUUNNITELMA KERTOO, MITEN TYÖSKENNELLÄÄN JA OPITAAN. Uudet tilat Vanhat työtavat ja toimintakulttuuri Vanhat tilat Vanhat työtavat ja toimintakulttuuri Koulujen kehityshaasteet Uudet tilat Uuden ops:n mukaiset työtavat ja toimintakulttuuri Vanhat tilat Uuden ops:n työtavat ja toimintakulttuuri Kurt Torsell 4

5 Minkälaisia tiloja Sipoon kunnan uusi ops edellyttää koululta? 1. Mitkä tiloihin vaikuttavat asiat on määritelty koulun a) toimintakulttuurin tavoitteissa ja b) yhteisissä toimintaperiaatteissa? 2. Mitkä paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset ohjaavat koulun a) oppimisympäristöjen ja b) työtapojen kehittämistä? Kurt Torsell 5

6 Sipoonlahti ja Nikkilän Sydän Lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointi

7 Lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointi Osana koulujen hankesuunnittelua ja niiden pedagogista suunnittelua toteutetaan lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointi. Kaksi perspektiiviä, joita voidaan hyödyntää arvioinnissa! 1) Aikuisten lapsiperspektiivi Aikuisen lasta koskevasta tiedosta tai näkemyksestä ja tarkastelun kohteena ovat erilaisten vaihtoehtojen vaikutukset lapseen, lapsiryhmään tai perheisiin. Kohdistuu lasten tarpeisiin ja lapsen etuun aikuisen näkökulmasta katsottuna ja tavoitteena on tehdä päätöksiä lapsen parhaaksi. Tämä selvitys on laadittu tästä näkökulmasta. 2) Lapsen perspektiivi Lapset osallistuvat ja ovat osallisia vaikuttamisessa kertomalla omia näkökulmiaan, mielipiteitään, tarpeitaan ja toiveitaan. Lapsia arvostetaan asiantuntijoina ja tiedon tuottajina. Tämä toteutetaan hankesuunnittelun edetessä ja hankkeen konkretisoituessa. Kurt Torsell 7

8 Sipoonlahden kouluun liittyvä arviointi Lapsivaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan yhteiskunnallisten päätösten arvioimista lasten kannalta. Kunnallisessa päätöksenteossa arvioidaan, millaisia vaikutuksia päätöksillä on lapseen ja hänen perheensä elämäänsä. Tässä selvityksessä keskitytään tarkastelemaan suunniteltuja noin tuhannen lapsen koulukokonaisuuden toimivuutta lapsen näkökulmasta. Asiaa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: 1) Lapsivaikutukset 2) Organisaatiovaikutukset 3) Talousvaikutukset Lapsen näkökulmasta selvityksessä keskitytään kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin, liikkumisen ja turvallisuuden sekä Yhteisöllisyyden näkökulmiin. Kurt Torsell 8

9 Söderkullan alue ja Sipoonlahden koulu Alueen asukasmäärän on arvioitu vuoteen 2025 mennessä noin ja vuosittainen kasvu noin 400 asukasta. Perusopetusikäisten määrä kasvaa noin 60 lapsella vuosittain eli vuosiluokkaa kohden 6-7 lasta vuosittain Nykyisten Söderkullan alueen koulutilojen on arvioitu riittävän ennustetulla kasvulla vain vuosiin asti. Sipoonlahden koulusta e-9 vuosiluokkien yhtenäiskoulu Koulun suunnitelma perustuu moderniin pedagogiikkaan ja tilat suunniteltu ns. avoimiksi oppimisympäristöiksi, joissa tilojen monimuotoisuus ja monipuolisuus korostuvat. Piha-alueet keskeisiä ja muodostavat sisätiloille jatkumon oppimispihoina. Kurt Torsell 9

10 Nikkilän kampusalue Nikkilän taajamassa asuu noin asukasta. Kasvua 300 asukasta/vuodessa 2018 lukien. Vuonna 2025 asukkaita ja vuonna 2035 lähes Kasvu kohdistuu pääsääntöisesti suomenkieliseen väestönosuuteen. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa 680 lapsesta vuoteen 2025 mennessä lähes 1200 lapseen ja vuoteen 2035 mennessä 1700 lapseen. Talman alueella tavoiteltu kasvu tarkoittaa 50 lapsesta (2016) 85 lapsen kautta (v. 2025) kasvua 235 lapseen (2035). Kaksi kampusta Nikkilän Sydämen ja Lukkarin koulun kampukset. Laajennus perustuu moderniin pedagogiikkaan ja tilat suunniteltu ns. avoimiksi oppimisympäristöiksi, joissa tilojen monimuotoisuus ja monipuolisuus korostuvat. Piha-alueet täydentävät sisätiloja oppimisen tiloina. Kurt Torsell 10

11 Vaihtoehdot Vaihtoehto 1. Vaihtoehto 2. Nikkilän Sydämen alakoulun laajennukseen sijoitetaan Kyrkoby skola ja kielikylpyopetusta antava Leppätien koulu. Nikkilän Sydämeen muodostuvat sekä ruotsin- että suomenkieliset yhtenäiset peruskoulut: 1. Kyrkoby ja Kungsvägens skolan muodostavat ruotsinkielisen yhtenäiskoulun ja 2. Leppätien koulu ja Sipoonjoen koulu muodostavat suomenkielisen yhtenäiskoulun, jossa toteutetaan kielikylpyopetusta. Nikkilän Sydämen alakoulun laajennukseen sijoitetaan Kyrkoby skola ja lisääntyvää asutusta palveleva suomenkielinen alakoulun osa. Nikkilän sydämeen muodostuvat sekä ruotsin- että suomenkieliset yhtenäiset peruskoulut: 1. Kyrkoby ja Kungsvägens skolan muodostavat ruotsinkielisen yhtenäiskoulun ja 2. Uusien asukkaiden lapsista muodostuva alakoulu ja Sipoonjoen koulu muodostavat suomenkielisen yhtenäiskoulun. Kurt Torsell 11

12 Koulun koko ja oppiminen tutkimuksissa Koulujen asettaminen paremmuusjärjestykseen koon mukaan ei ole mielekästä, koska määritelmät suuresta koulusta vaihtelevat. Erikokoiset koulut ovat omanlaisiaan oppimisympäristöjä, joissa on erilaiset edellytykset opetuksen järjestämiselle. Tutkimuksen mukaan koulun pieni koko olisi yhteydessä matalaan koulumenestykseen vain kaupungissa. Kaupunkien pienissä kouluissa oppilaiden väliset erot olivat hyvin suuria. Maaseudun pienissä kouluissa erot eivät ole yhtä merkittäviä. Ruotsinkielisissä kouluissa havaittiin, että pienissä (noin alle sadan oppilaan) kouluissa luonnontieteiden ja lukutaidon oppimistulokset olivat heikompia. Tytöt näyttävät hyötyvän koulun koon kasvusta poikia enemmän Koulumenestys kasvaa aina koulukoon kasvaessa 600 oppilaaseen asti. Tämän jälkeen koulukoon kasvun positiivinen merkitys vähenee. Kurt Torsell 12

13 Haastateltujen rehtoreiden näkemyksiä suuresta koulusta Haastatellut rehtorit näkivät suurissa kouluissa enemmän etuja kuin haittoja. Edut liittyivät erityisesti opetuksen järjestämiseen ja koulun toiminnan organisoimiseen. Keskeisen havainto oli, että kyse on ennen kaikkea siitä, miten asiat koulussa suunnitellaan ja organisoidaan Sekä pieni että iso koulu voi toimia hyvin tai huonosti. Ratkaisuissa iso koulu on jaoteltu arkkitehtonisesti pienemmiksi joista suunnitelmissa on käytetty nimeä oppimiskylä. Kouluissa yhdistetään pienen koulun oppimisen työskentelykulttuuri ja suuren koulun opetuksen järjestämisen edut. Kurt Torsell 13

14 Yhteisöllisyys Kouluissa on kiinnitetty huomiota oppilaiden sosiaalisten tilanteiden ja osallisuuden kehittymiseen. Suunniteltu rakennus pitää sisällään erilaisia kohtaamisen paikkoja: kyläkoulujen toimintafilosofia perustuu monimuotoiseen yhteisölliseen työskentelyyn, keskusalueen monitoimitilat aktivoivat eri-ikäisiä oppilaita ja koulussa opiskelevia aikuisia sosiaaliseen kanssakäymiseen, osallisuutta aktivoidaan mm. oppilaskunnan toiminnan kautta. Kokemusten mukaan vanhimmat oppilaat eivät kiusaa pienempiä oppilaita, vaan kiusaaminen tapahtuu yleisimmin oman luokan tai opetusryhmän sisällä. Ison koulun etu on, että oppilaiden erilaisuus häviää isoon massaan ja erilaisuutta siedetään pientä yksikköä paremmin. Kurt Torsell 14