Sipoonlahden koulun vaiheittainen laajentaminen

Transkriptio

1 Sipoonlahden koulun vaiheittainen laajentaminen Projektisuunnitelma Ermo Mattila

2 Sisällysluettelo sivu 1. Projektin määrittely 3 2. Projektin tavoitteet 7 3. Avustusten hakeminen Laajennusvaiheiden 1-3 alustava yleisaikataulu Projektin vaihe Projektiorganisaatio Projektin johtaminen Riskianalyysi 18

3 1. Projektin määrittely (1/4) Projektin nimi: Sipoonlahden koulun vaiheittaisen laajennuksen toteuttaminen: Sipoonlahden koulun Neiti Miilin tien toimipisteen laajennus, vaiheet 1 3. Projektin tausta: Projektin taustatekstit perustuvat talousarvioon Palveluverkkosuunnitelman yhtenä vaihtoehtona mainitaan, että Söderkullan kampusalue sisältää suomenkielisen koulun osalta luokat 0-9 ja ruotsinkielisen koulun osalta luokat 0-6. Sipoonlahden koulu sisältää Opintien ja Neiti Miilin tien toimipisteet. Opintien yksikkö sijaitsee 15 minuutin ja yli kilometrin kävelymatkan päässä Neiti Miilin tien yksiköstä. Nykyinen Sipoonlahden koulun Neiti Miilin tien toimipiste valmistui ja otettiin käyttöön 2009, kokonaispinta-ala rakennuksella on brm², mitoitus 475 oppilaalle.

4 1. Projektin määrittely (2/4) Projektin tausta: Sivistysosaston sekä Tekniikka- ja ympäristöosaston virkamiesten laatima koulujen palveluverkkosuunnitelma perustuu nykyiseen koulujen palveluverkko-suunnitelmaan siten, että palveluiden laajentaminen tapahtuu ensisijaisesti laajentamalla nykyisiä kouluja. Vastaavasti mikäli koulujen osalta tehdään uudelleeninvestointeja, tutkitaan erikseen, miten uudelleeninvestointi on tarkoituksenmukaista tehdä, jotta saavutettaisiin toiminnallinen optimi ottaen huomioon kunnan talous. Tekeillä olevan sivistystoimen palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on luoda osaamis- ja oppimiskeskuksia ja keskittää ne suurimpiin ja tärkeimpiin keskuksiin joukkoliikenteen yhteyteen. Koulutuspalveluiden tarkoituksena on kulkea kohti yhtenäiskouluja, luokat 0-9, siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Talousarviossa 2015 Sipoonlahden koulun laajennukselle on varattu määrärahoja vuosille yhteensä 1,55 M seuraavasti: 0,1 M (2015); 0,3 M (2016); 1,15 M (2017)

5 1. Projektin määrittely (3/4) Hankkeen tarpeellisuus Projektin taustatekstit perustuvat talousarvioon Ennustettu asukasluvun kasvu toteutuu Etelä-Sipoossa ja erityisesti Söderkullan taajamassa. Kasvun myötä koulujen oppilasmäärät kasvavat ja kouluihin tarvitaan lisää tilaa. Erityisesti Sipoonlahden koulun laajennuksella on kiire oppilasmäärän ennustetun kasvun vuoksi. Tätä tukee Söderkullan kaavoitetun alueen myynnin toteutuminen sekä rakennuskohteiden aloituksien määrät. Koulun oppilaspaikkojen lisäämisessä ei voida aikailla, koska hankkeiden päätöksentekoprosessi on pitkä. Sipoonlahden koulun Neiti Miilin tien yksikkö käsittää laajat yhteiset tilat, joita hyödyntämällä voidaan koulun laajennus toteuttaa erittäin tehokkaasti siten, että investointikustannukset ovat oppilasta kohden noin 30 prosenttia halvemmat kuin keskimäärin uusien erillisten koulujen hankkeissa.

6 1. Projektin määrittely (4/4)

7 2. Projektin tavoitteet (1/3) 1. Muodostaa Neiti Miilin tielle vaiheittain kasvava osaamis- ja oppimiskeskus siten, että se palvelee opetuksen järjestämistä kustannustehokkaasti ja pedagogisesta näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti. 2. Laajennuksissa hyödynnetään mahdollisimman paljon nykyisen Neiti Miilin tien koulurakennuksen yhteisiä tiloja. 3. Laajennushankkeen alustavat mitoitukset ja kustannukset perustuvat investointiohjelmassa Sipoonlahden koulun laajennusten 1-3 osalta tila-arvioon 8 brutto-m²/oppilas. Laajennusten 1 3 jälkeen on koulun mitoituksen tavoitteena brutto-m²/oppilas, kun tilaa Sipoonlahden koulun Neiti Miilin tien toimipisteen osalta on tällä hetkellä 17 brutto-m²/oppilas. 4. Ensimmäisen laajennusvaiheen rakentaminen on suunniteltu aloitettavan alkuvuodesta 2018, ja laajennuksen 1 on määrä olla valmis lukuvuodeksi

8 2. Projektin tavoitteet (2/3) 5. Suunnittelu Söderkullan kampusalueen hankesuunnittelu käsittää Sipoonlahden koulun luokat 0-9 ja tila- ja aluevaraukset ruotsinkieliselle koulun luokille 0-6 sekä muut koulujen yhteyteen tarvittavat. Koulujen tilojen ratkaisuissa tulee käyttää joustavia, helposti laajennettavia tai supistettavia, muunneltavia tilaratkaisuja. Vaiheen 1 hanke- ja rakennussuunnittelussa otetaan huomioon myöhempien vaiheiden alustavat suunnitelmat sekä koko tarkastelualue siten, että em. vaiheiden laajennukset ovat toteutettavissa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laajennuksen vaiheet 1-3 eivät sisällä Söderkulla skolan siirtoa Söderkullan kampusalueelle. Ruotsinkielinen koulu huomioidaan Söderkullan kampusalueen suunnitelmissa siten, että ruotsikielisen koulun erilliselle rakennukselle osoitetaan kampusalueelta rakennuspaikka ja Sipoonlahden koulun hankesuunnitelmissa varaudutaan siihen että ruotsikielinen koulu voi käyttää Sipoonlahden koulun erikoistiloja.

9 2. Projektin tavoitteet (3/3) 6. Tiloihin liittyvät pedagogiset tavoitteet Tilat ovat muunneltavissa ja se mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön ja toiminnan esimerkiksi erikokoisten ryhmien sekä erilaisten opetusmenetelmien käytön. Toiminnan kannalta tehokkaat ja tiimityöskentelyn mahdollistaminen. 7. Tekniset tavoitteet Toimintavarmat talotekniset ratkaisut käyttäen modernia tekniikkaa. Energiatehokkailla rakenteilla pienennetään käytön aikaisia kustannuksia. Elinkaarikustannukseltaan tarkoituksenmukainen ja helposti huollettava ja ylläpidettävä rakennus, jonka olosuhteiden ja kunnon seuranta on suunniteltu. 8. Viihtyvyys ja turvallisuus Oikea mittakaava ja ryhmäytymisen mahdollistavat tilat Valaistus, materiaali ja akustiikka 9. Toteutus Suunnittelussa ja rakentamisvaiheessa tulee ottaa huomioon ja varmistaa o koulu on turvallinen käyttäjille rakennusvaiheen aikana o rakentaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä opetustoimintaan

10 3. Avustusten hakeminen Koulun laajennuksiin haetaan ne avustukset, jotka on haettavissa. Sivistysosasto ehdottaa ja hakee, kunnan johtoryhmä päättää avustusten hakemisesta ja projektiryhmä vastaa hakemuksien teknisestä sisällöstä.

11 4. Laajennusvaiheiden 1-3 alustava yleisaikataulu Sipoonlahden koulun laajenusvaiheiden 1-3 alustava yleisaikataulu suunnittelu (ts,hs,rak.) + kilp. 4/ /2017 (33 kk) rakentaminen, vaihe 1 1/2018-5/2019 (17 kk) suunnittelu (ts,hs,rak.) + kilp. 1/ /2020 (24 kk) rakentaminen, vaihe 2 1/2021-5/2022 (17 kk) suunnittelu (ts,hs,rak.) + kilp. 1/ /2022 (24 kk) rakentaminen, vaihe 3 1/2023-5/2024 (17 kk)

12 5. Projektin vaihe 1, (1/3) alustava tavoitteellinen toteutusaikataulu, sisältö ja vaiheet Projektisuunnitelma + tarveselvitys + arkkitehtikutsukilpailun kilpailuaineisto Arkkitehtikutsukilpailu + L1 Hankesuunnittelu + L2 Tekninen suunnittelu Rakentaminen

13 5. Projektin vaihe 1, (2/3) Tarveselvityksen tarkempi sisältö ja vaiheet Projektiryhmän valinta Jäsenet Tekystä ja Sivistyksestä Projektisuunnitelman päivitys. Projektisuunnitelma hyväksyntä suomenkielinen koulutusjaosto tekninen valiokunta sivistysvaliokunta 2.6. kunnanhallitus Tarveselvitys ja suunnittelun kutsukilpailun lähtötiedot. Projektin vaiheistus lisääntyvän oppilasmäärän perusteella ja Opintien yksikön siirtymäajankohdan suunnittelu. Alustavasti projekti on jaettu kolmeen eri vaiheeseen. Laatia kullekin vaiheelle mitoitusoppilasta vastaava tilaohjelma. Laatia tarveselvitys. Laatia arkkitehtikutsukilpailuun kilpailuaineisto. Arkkitehti-kutsukilpailu on valittu tehokkaimmaksi tavaksi toteuttaa projektille asetetut tavoitteet.

14 5. Projektin vaihe 1, (3/3) Arkkitehtikutsukilpailu Arkkitehtikutsukilpailun järjestäminen. Kutsukilpailun lähtökohtana on hankkeelle asetetut tavoitteet ja erityisesti nykyisten yhteisten tilojen hyödyntäminen siten, että saavutetaan kustannustehokas ja oppimisympäristöltään tarkoituksenmukainen koulu. Kutsukilpailu käsittää koko koulun suunnittelun sisältäen piha-, palo- ja akustiikkasuunnittelun sekä rakenne- ja LVISsuunnittelun. Lopputuloksena on L1-suunnitelma halutuista kohteista, jotka sisältävät rakenne- ja LVIS-järjestelmien periaateratkaisut ja yleissuunnitelman tarkastelualueesta. Hankkeen kilpailun valintakriteerinä on tavoitteiden mahdollisimman hyvä toteutuminen ja hankkeen arkkitehtuuri. Kriteerit tarkennetaan ja määritetään suunniteltaessa kilpailua.

15 6. Projektiorganisaatio (1/2) Hankkeen asettaja: Tehtävä: Valvoo hankkeen etenemistä. Tekninen johtaja Ilari Myllyvirta, Teky, hallinto Projektiryhmä: Ryhmän tehtävä: 1. Johtaa ja koordinoida suunnittelua sekä päättää suunnitteluratkaisut suunnittelijoiden tuomien vaihtoehtojen pohjalta ja 2. tiedottaa hankkeen etenemisestä. Projektipäällikkö: Kokoaa ja koostaa ryhmän toimintaa sekä pitää huolen asetettujen tavoitteiden täyttymisestä Investointipäällikkö Ermo Mattila, Teky, hallinto Jäsenet osallistuvat päätöksen tekoon oman asiantuntemuksensa kautta ja kokoavat tiedon omasta organisaatiosta ja edustavat organisaatiotaan. 1. Opetuspäällikkö Hannu Ollikainen, Sivistys, koulutuspalvelut 2. Sipoonlahden koulun rehtori Jorma Joki-Korpela, Sivistys, koulutuspalvelut 3. Rakennuttajainsinööri Jukka Haakana, Teky toimitilat 4. Tekninen avustaja: rakennuttajakonsultti, aloittaa vuoden 2015 lopulla

16 6. Projektiorganisaatio (2/2) Ohjausryhmä: Ohjaa ja kommentoi projektiryhmän esittämien ratkaisuehdotuksien pohjalta. Ohjausryhmän puheenjohtajana Ermo Mattila. Jäsenet: Kunnanhallituksen valitsemat 5 6 luottamushenkilöä, jotka valitaan projektisuunnitelman hyväksynnän yhteydessä. Osastot nimeävät osallistujansa ohjausryhmään. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään nimetyille edustajille, jotka osallistuvat tarvittaessa.

17 7. Projektin johtaminen Toimintatapa Projektiryhmä kokoontuu säännöllisesti noin 1 2:n viikon välein ja käsittelee edellisessä istunnossa sovitun valmistelun pohjalta asian sekä tekee työn etenemiseksi tarvittavat päätökset Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti noin 1 3:n kuukauden välein suunnittelun vaiheesta riippuen. Projektiryhmä kutsuu ohjausryhmän kokoon. Tekniselle johtajalle informoidaan hankkeen tilanne vähintään kerran kuukaudessa tai päätöksiä / kannanottoja tarvittaessa useammin. Projektissa ratkaisujen etsinnässä käytetään mikäli mahdollista seuraavaa etenemistapaa Kartoitetaan tällä hetkellä tiedettävät asiat (lähtötiedot ja päätetyt tavoitteet) Kartoitetaan tavoitteista päätöksenteon reunaehdot Ideoidaan vaihtoehtoiset ratkaisutavat ja niiden vaikutukset Valitaan ehdotettava ratkaisu ja perustellaan se Tiedottaminen Projektiryhmä vastaa tiedottamisesta siten että koulutoimen jäsenet vastaavat koulun oman organisaation ja vanhempien tiedottamisesta ja TEKY:n jäsenet yleisestä tiedottamisesta. Tiedottamiseen käytetään mm. seuraavia foorumeita ja välineitä Koulun opettajien kokoukset mieluummin kuukausittain (tietojen vaihto molempiin suuntiin) Sinetti sisäisen tiedon informaatioväylänä Ulkoinen tiedotus kunnan verkkosivuilla

18 8. Riskianalyysi (1/2) Riskit ja niihin varautuminen Tavoitteita ei saavuteta Tarkoituksenmukainen työskentely Tavoitteiden jatkuva esillä pitäminen ja arviointi, mikäli tavoitteita ei olla saavuttamassa, tehdään toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetustilojen täyttyminen ennen uusien tilojen valmistumista Tilojen tarvetta tarkkaillaan ja seurataan projektin aikana. Riskiä hallitaan ensisijaisesti esim. uusilla tilaratkaisuilla olemassa oleviin rakennuksiin, toissijaisena varautumalla tarvittaessa rakentamaan tilapäisiä lisätiloja. Oppilasmäärien muuttuminen / kasvuennuste Riskiä hallitaan suunnittelemalla koulu joustavasti laajennettavaksi ja tiloiltaan muuntautumiskykyiseksi. Laajentamisen vaiheita voidaan tarvittaessa siirtää aikaisempaan/myöhempään ajankohtaan. Koulutyön sujuminen hankkeen kuluessa Riskiä hallitaan ottamalla asia huomioon suunnittelussa alusta alkaen ja erityisesti rakennusvaiheen aikana.

19 8. Riskianalyysi (2/2) Riskit ja niihin varautuminen Aikataulu Riskiä hallitaan pitämällä kaikki edellä mainitut osapuolet koko ajan tietoisia asioista ja tekemällä valmistelutyö mahdollisimman huolellisesti, jotta tarvittava luottamus eri osapuolten välillä syntyy. Suunnittelussa asetettuja tavoitteita ei saavuteta Kustannustaso määräytyy tilatehokkuudesta. Kustannusriskiä hallitaan käyttämällä kaikkia käytettävissä olevia keinoja, kuten esimerkiksi tilatarpeen tarkastelu. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää riskiä hallitaan valitsemalla tavoitteisiin sitoutuneet ja osaavat suunnittelijat, painottamalla valinnassa enemmän osaamista ja sitoutuneisuutta kuin hintaa. Suunnitteluryhmä kilpailutetaan ja sitoutetaan projektin 1. vaiheen rakentamista varten jo kutsukilpailuvaiheessa.