Mitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta?

Transkriptio

1 Mitä levätilanne ja näkösyvyys kertovat vesistön tilasta? Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti Oman vesistön seuranta - kurssi kevät 2012 Levät ja niiden merkitys alkeellisia eliöitä, jotka tuottavat kasvien tavoin yhteyttäessään happea vedessä, puiden rungoilla, kallioilla, maaperässä, jäässä kasvuun ja lisääntymiseen tarvitsevat ravinteita fosfori ja typpi planktonlevät vapaasti vedessä keijuvat leviä yksisoluisia useamman leväsolun muodostamia leväyhdyskuntia kehittyneemmät, monisoluiset levät ns. makrolevät ei juuria, varsia tai lehtiä 1 2 Nielulevät Panssarisiimalevät Tarttumalevät Kultalevät Piilevät Limalevät Viherlevät Ruskolevät Punalevät Sinilevät Sinilevät Mikroskooppisen pieniä syano- eli sinibakteereja, jotka pystyvät yhteyttämään levien ja kasvien tavoin Maapallon vanhimpia eliöitä Useat sinilevälajit pystyvät käyttämään ilmakehästä veteen liuennutta typpeä hyödykseen menestystekijä typen vähentyessä Viihtyvät parhaiten ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä Osa sinilevistä myrkyllisiä Sinilevää (Anabaena) mikroskoopilla katsottuna 3 4

2 Levien vuosirytmi Kevätkukinta alkaa heti jäiden lähdettyä huhtitoukokuussa pääosin pii- ja panssarisiimaleviä vesi voi värjäytyä ruskeaksi tai punertavaksi myös kultaleviä tärkeää ilmiö ravinteita vesiekosysteemiin Sinilevät jatkavat alkukesällä kasvuaan syvällä vedessä Loppukesällä vesien lämmettyä sinilevät kohoavat kaasurakkuloidensa avulla kohti pintaa ja valoa Loppukesällä myös panssarisiimalevät aiheuttavat kukintoja Rissanen (toim.) 1999: 100 kysymystä levistä 5 6 Mitä levät kertovat vesistöstä? Levät reagoivat helposti veden laadun muutoksiin Veden laadun huononemisesta kertovat: sinileväkukintojen lisääntyminen rakkolevän häviäminen meren rantavyöhykkeestä rihmamaisten rusko- ja viherlevien sekä suolilevän lisääntyminen Leväkukintojen runsastuminen ei aina yksiselitteisesti viittaa rehevöitymiseen tasapainosuhteiden muutokset lajistossa peto-saalissuhteiden vaihtelut Valtakunnallinen leväseuranta Lounais-Suomessa Sisävedet 1 Valkjärvi, Rantatie (Pomarkku) 2 Isojärvi, Saunaniemi (Siikainen) 3 Isojärvi, Eekvistinselkä (Pomarkku) 4 Isojärvi, Vähäselkä (Pomarkku) 5 Siikaisjärvi (Siikainen) 6 Jämijärvi, Markunlahti (Jämijärvi) 7 Inhottujärvi, Oravasaari (Noormarkku) 8 Joutsijärvi, Ottaluoto (Ulvila) 9 Sääksjärvi, Madekallio (Kokemäki) 10 Ilmiinjärvi (Köyliö) 11 Köyliönjärvi Yttilänotta (Köyliö) 12 Pyhäjärvi, Kauttua (Eura) 13 Pyhäjärvi, Katismaan uimaranta (Säkylä) 14 Pyhäjärvi, Valasranta (Yläne) 15 Ruskonjoki Merttilä (Rusko) 16 Raisionjoki vesilaitos (Raisio) 17 Maarian allas (Turku) 18 Halisten allas (Turku) 19 Littoistenjärvi (Kaarina) 20 Kirkkojärvi (Rymättylä) 21 Kirkkojärvi, kunnan uimaranta (Kisko) 22 Painionjärvi / Somerniemen kirkkoranta, Moronperä (Somero) 23 Ylisjärvi, Pyölin alue (Muurla) 24 Dragsfjärdinjärvi (Dragsfjärd) Merialueet 25 Reposaari (Pori) 26 Santakari (Luvia) 27 Otanlahti (Rauma) 28 Santtion uimaranta (Uusikaupunki) 29 Kustavin intensiiviasema, Brändö (Kustavi) 30 Lypyrtti (Kustavi) 31 Ströömi (Kustavi) 32 Laupunen, Iniönaukko (Kustavi) 33 Söderby (Iniö) 34 Kirkonsalmi, Merimasku (Merimasku) 35 Saaronniemi (Turku) 36 Hovirinta (Kaarina) 37 Paimionlahti, Harvaluodon uimaranta (Piikkiö) 38 Nultoviken (Parainen) 39 Matildedal (Perniö) 40 Seili (Nauvo) 41 Seilin intensiiviasema (Nauvo) 42 Gyttja (Nauvo) 43 Genbölen uimaranta (Kemiönsaari) 44 Hertsböleviken (Kemiönsaari) 45 Näsby (Houtskari) 46 Korpoström (Korppoo) 47 Aspö (Korppoo) 48 Utö (Korppoo) 7 Lähde: 8

3 Ohjeita sinileväseurantaan Levätilanteen havainnointi Arvioidaan sinilevien runsautta viikoittain avovesikaudella Havaintoalue ja arviointitapa tulee pysyä samana Havaintopaikalta voi ottaa levänäytteen, mikäli levää on runsaasti tai erittäin runsaasti tai vesi haisee voimakkaasti Ota ensin yhteys Varsinais-Suomen ELYkeskukseen Myös muista poikkeamista, runsaasta siitepölyesiintymästä, rihmalevistä jne. kannattaa kirjata havainnot ylös = runsaasti levää 1 = vähän levää Levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä. 11 Kuva: Anna Hakala Kuva: Anna Hakala Vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia 12

4 2 = runsaasti levää 3 = erittäin runsaasti levää Levä muodostaa laajoja lauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki Kuva: Anna Hakala Rihmamaista levää Siitepölyä Kuva: Sanna Kipinä-Salokannel 15 Kuva: Minna Uusiniitty-Kivimäki 16

5 Siitepölyä Näkösyvyys ja sen mittaaminen Jenni Rautanen Mitä näkösyvyys kertoo? = miten syvälle valo pääsee tunkeutumaan veteen Pysyvämpi näkösyvyyden heikkeneminen kertoo vesistön tilan huononemisesta valuma-alueelta tuleva kuormitus levien aiheuttama samentuminen vesistön/valuma-alueen ominaispiirteiden vaikutus humuspitoiset vesistöt (ruskea väri) savisameat vesistöt 19 20

6 Ohjeet näkösyvyyden mittaukseen Mittauspaikan valinta Sama paikka, sama henkilö vertailukelpoisuus Paikka, jossa pohja ei ole näkyvissä, ei rannasta Mittaus Laske näkösyvyyslevy veneen varjopuolella niin syvälle veteen, että se juuri ja juuri katoaa näkyvistä. Nosta levyä niin, että se tulee näkyville rajakohta on näkösyvyys Merkitse tulos muistiin metrien ja senttimetrien tarkkuudella Huomioitava mittaushetkellä Tuloksiin vaikuttavia tekijöitä: vuodenaika, vuorokaudenaika säätila havaintopaikka vesistössä ja valuma-alueella tehdyt toimenpiteet (ruoppaus, ojitukset) Muista merkitä muistiin mittaustuloksen lisäksi päivämäärä, kellonaika, säätila ja havainnot mahdollisesta leväesiintymästä, veden limaisuudesta jne Mihin vedenkorkeuden seurantaa tarvitaan? Vedenkorkeuden havainnointi Säännöstellyt vesistöt Vedenpinnan nostohankkeet (esim. aliveden nosto) vedenkorkeuden seuranta vähintään vuoden ajan => suunnitelma => lupahakemus Kaikilla vesistöillä vedenkorkeuden seuranta ei siis ole tarpeen! 23 24

7 Vedenkorkeusasteikot (1/2) liikkumattomaan perustaan, kuten kallioon, isoon kiveen, betonisiltaan tms. kiinnitetty pystysuora asteikko Parru Asteikkolevy Yleisin levymalli on metrin mittainen ja siinä on kahden sentin pykälät Desimetrit on numeroitu alhaalta lukien Vedenkorkeusasteikot (2/2) Pohjapaalu: järven tai joen pohjaan pystysuoraan juntattu parimetrinen puu, jonka yläpäässä on 30 cm pitkä terästappi, tai kallioon tai kiveen kiinnitetty terästappi Vedenkorkeus luetaan viemällä terästapin päähän erityisesti tätä tarkoitusta varten valmistettu suppilomitta Vedenkorkeusasteikon asentaminen Paikan valinta: liikkumaton alusta, mieluiten kallio Asteikon yhdistäminen valtakunnalliseen tarkkavaaitusjärjestelmään (= mitataan asteikon nollapisteen korkeus merenpinnasta) Kiintopiste! Asteikkoa asentamaan ja ajoittain sen paikallaan pysymistä tarkastamaan ammattitaitoinen henkilö! Havainnoinnin järjestäminen Vedenkorkeuden havainnointi Asteikon lukeman havainnointi kerran viikossa Talvisin kerran kahdessa viikossa (avanto!) Virtaamien vaihdellessa voimakkaasti jopa kerran päivässä Lukeman kirjaus senttimetrin tarkkuudella Jos vesi aaltoilee havaintoja tehtäessä, merkitään päiväkirjaan se asteikkolukema, jonka arvioidaan vastaavan vedenpinnan keskimääräistä korkeutta havaintotilanteessa. Kun tuulee voimakkaasti, vedenkorkeuden mittausta ei suoriteta 27 28

8 29 30