2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

Transkriptio

1 ELINALUEET: 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? 2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. 3. Miksi pullonokkadelfiinit vaeltavat meressä? 4. Katso pullonokkien levinneisyyttä kuvaavaa karttaa. Minkä nimisiä meriä pullonokkadelfiinien levinneisyysalueelta löydät? RUUMIINRAKENNE: 1. a) Piirrä kuva delfiinistä ennen tutustumistasi delfinaarion asukkeihin. b) Piirrä kuva delfiinistä tutustuttuasi delfiineihin delfinaariossa. Vertaile piirtämiäsi kuvia toisiinsa. Mitä eroja piirtämissäsi kuvissa huomaat? Mitä uutta opit? 2. Täydennä lauseet listassa olevilla sanoilla. Sanoja voi jäädä yli. ---> korvat, pyrstö, selkäevä, suu, sierainaukko, kylkievät, hampaat, iho Pullonokkadelfiinit ovat hammasvalaita; siksi niillä on hetuloiden sijasta. Jos delfiini haluaa vaihtaa uintisuuntaansa, se käyttää kääntymiseen. Pienet aukot aivan silmien takana ovat. auttaa delfiiniä pysymään tasapainossa. Kun delfiini tulee pintaan, se ottaa happea kautta. Delfiini liikuttaa ylös ja alas, ja liikkuu näin eteenpäin.

2 3. Nimeä kuvan viivoille niiden osoittamat pullonokkadelfiinin rakenneosat. 4. Kaikilla delfiineillä on ulkonäössään jotain yksilöllistä, vaikka kaikki näyttävätkin nopealla silmäyksellä samanlaisilta. Ulkonäkö onkin ääntelyn lisäksi hyvä lajitovereiden tunnistuskeino. Delfiininkouluttajatkin kiinnittävät huomiot delfiinien ruumiinmuotoon (pitkä, lyhyt, paksu, solakka), selkäevän muotoon ja kokoon, naarmuihin, väritykseen ja koko olemukseen tunnistaessaan eri yksilöt toisistaan. Tietysti myös jokaisen delfiinin yksilöllinen käyttäytyminen auttaa tunnistamisessa. Tarkkaile Särkänniemen pullonokkia Eeverttiä, Leeviä, Näsiä, Nikiä, Veeraa ja Delfiä. Yritä etsiä niistä yksilöllisiä tuntomerkkejä ja kirjaa ne ylös. Voit kysyä kouluttajilta löytämiesi tuntomerkkien perusteella, mikä delfiini on kyseessä. 5.Vertaile ruumiinrakennetekstissä olevia kuvia ihmisestä ja pullokuonodelfiinistä. Kerro: a) mitä ruumiinjäseniä delfiinillä on, mitkä puuttuvat ihmiseltä? b) mitä ruumiinjäseniä ihmisellä on, mitkä puuttuvat delfiiniltä?

3 6. Täydennä taulukko ruumiinrakenne-tekstiä ja biologian kirjaasi apuna käyttäen. Mieti, mistä erot johtuvat. OMINAISUUS MINÄ ITSE DELFIINI pituus paino ihon väri ja karvoitus hampaiden lukumäärä hampaiden käyttö ruokaillessa ilmanottoaukkojen määrä ja sijainti liikkumistapa rakenteet, joita käyttää liikkumiseen elinympäristö, johon parhaiten sopeutunut

4 AISTIT: 1. Delfiineille näkö- ja kuuloaisti ovat elintärkeitä. Mieti, mihin toimintoihin se niitä meressä tarvitsee? 2. Missä delfiinin nenä sijaitsee? Mikä tehtävä delfiinin sieraimilla on? 3. Merkitse kuvaan delfiinin herkimmät ihoalueet. 4. Testaa aistejasi sukeltaessasi. (Testaa vain opettajan tai muun aikuisen valvonnassa!) a) Pystytkö kuulemaan ja paikantamaan kuulon avulla äänilähteen? b) Miten hyvin näet veden alla lähelle? Entä kauas? Vertaa näkökykyäsi veden alla pinnan yläpuoliseen näkökykyysi. c) Tunnetko hajuja veden alapuolella? Pidätä sukeltaessasi henkeä, älä vedä vettä henkeesi! d) Maistatko vedessä olevia makuja? e) Kuinka delfiini olisi mielestäsi suoriutunut vastaavasta testistä? Kuulo Näkö Haju Maku

5 RAVINTO: 1. Piirrä kuva delfiinistä ruokailemassa. Kuvaa piirroksessasi, mitä delfiini syö ja kenen kanssa se syö. 2. Lisää tekstiin sopivat sanat seuraavasta listasta. Sanoja jää yli. pureskella, kala, suola, katkarapu, kaikuluotain, yhdessä, yksin, nielaista, bakteerit, peto, mustekala, haju Koska delfiinit syövät ravinnokseen toisia eläimiä, ne ovat. Delfiinien pääravintoa ovat. Niiden lisäksi ne syövät muun muassa ja. Delfiinit paikantavat saaliinsa näköaistin lisäksi avulla. Koska delfiinien hampaat ovat piikkimäiset, ne eivät ravintoaan. Delfiinit saalistavat ravintonsa mieluiten. Delfiinit eivät juo merivettä, sillä merivedessä on. KÄYTTÄYTYMINEN: 1. Tutustu käyttäytyminen-tekstiin, ja kirjoita sen perusteella tarina otsikolla "Päiväni delfiininä". Mitä kaikkea päivääsi delfiininä kuuluu? Esim. mitä teet, mitä syöt, ketkä ovat ystäviäsi, ketkä vihollisiasi? 2. Voit myös piirtää tai maalata kuvia päivästäsi delfiininä. Kirjoita kuviin, mitä tapahtumia ne esittävät. LISÄÄNTYMINEN JA POIKASTENHOITO 1. Delfiinit saavat eläviä poikasia. a) Mitä tällä sanonnalla tarkoitetaan?

6 b) Minkälaisia muita poikasensaantitapoja tiedät, esim. kaloilla, sammakoilla, matelijoilla (käärmeet) ja linnuilla? (käytä apunasi tietokirjoja) - kalat - sammakot - käärmeet - linnut 2. Kerro delfiinin poikasesta: miltä se näyttää, minkä kokoinen se on. 3. Mitä delfiinin poikanen syö? 4. Tarkkaile delfinaariossa nuorimman poikasen, Eevertin käyttäytymistä. Miten sen käyttäytyminen eroaa aikuisten delfiinien käyttäytymisestä? 5. Kirjoita tekstin pohjalta pieni kirjoitelma delfiinipoikasen päivästä. (Esim. mitä poikanen tekee, syö, kenen kanssa se viettää aikaansa). KOMMUNIKOINTITAVAT JA KAIKULUOTAUSJÄRJESTELMÄ: 1.a) Minkälaisia ääniä kuulit delfiinien tekevän delfinaariossa? b) Kun delfiinit ääntelivät, mitä ne silloin parhaillaan olivat tekemässä? 2. Äänen synty- ja kaikutesti. (Testi on hyvä tehdä paikassa, jossa kaikuu hyvin.) a) Sano ääneen: "Delfiinit paikantavat saaliinsa kaikuluotauksen avulla", ja laita samalla käsi kaulallesi niin, että tunnet värinän, joka syntyy äänen syntyessä kurkussasi. Värinä, joka syntyy kurkussasi, luo ne ääniaallot, jotka lähtevät suusi kautta etenemään ilmassa. b) Sano edellisen tehtävän lause eri voimakkuuksilla. Löydät tietyn voimakkuuden, jolloin alat kuulla sanomasi lauseen kaikuna. Mistä johtuu, että kaiku alkaa kuulua vasta sanottuasi lauseen tarpeeksi kovaa? c) Vertaa kaikua kalustamattomassa huoneessa ja kalustetussa huoneessa. Mitä huomaat? Mistä ero voi johtua? 3. Tehkää seuraava koe pareittain. a) Sido parisi silmät, ja anna hänelle jokin valitsemasi esine, jota hän voi käsin tunnustella. b) Anna parisi tunnustella esineen pintaa ja muotoja. Hänen täytyisi yrittää saada kokonaiskuva esineestä, ja tunnistaa esine näköaistia käyttämättä. c) Vaihda parisi kanssa tehtäviä.

7 Tunnustellessasi loit kuvan esineestä aivoihisi tuntoaistin avulla. Näin voit kuvitella, minkälaisen kuvan kaiku antaa delfiinille jostain kohteesta. Mitä aistia delfiini käyttää muodostaessaan kuvaa kaikuluotauksen avulla? 4.a) Minkälaista tietoa delfiini saa kaikuluotauksen avulla? b) Miksi kaikuluotauskyky on delfiinille elintärkeä? DELFIINIT OSANA MERIEKOSYSTEEMIÄ: 1. a) Miten järvi ja meri eroavat toisistaan? (mainitse vähintään 2 eroa) b) Etsi maailmankartasta valtameriä. Montako löysit? Nimeä ne. 2. Miksi delfiini ei menestyisi makeassa vedessä? 3. Lue teksti ja täydennä lauseet seuraavilla sanoilla: (yksi sanoista jää yli) kasvit, ravintoketju, ekosysteemi, sisämeri, hajottajat, eläimet, tuottajat, peto, kala, kuluttajat, valtameri Atlantti on. sanotaan sellaista kokonaisuutta, missä on tietynlaiset ympäristötekijät ja eliöstö. Eliöstöön kuuluvat ja. Ne muodostavat yhdessä, jossa jokainen on riippuvainen jostain toisesta eliöstä. Ainoastaan kykenevät itse valmistamaan oman ravintonsa. käyttävät ravinnokseen joko toisia eläimiä tai kasveja. Kuolleet eliöt ovat ravintoa. Koska delfiinit syövät, ne ovat. 4. Etsi tietokirjoista tietoja seuraavista eliöistä ja kiinnitä huomiota erityisesti niiden ravintoon. Kirjoita eliön viereen, mikä on sen pääravintoa. meduusa vesikirppu delfiini simpukka katkarapu piilevä sinivalas valkohai silli merisaukko kalastaja

8 (ihminen) albatrossi bakteeri a) Luokittele edellä mainitut eliöt ravintonsa perusteella tuottajiin, kuluttajiin ja hajottajiin. Kirjoita tuottajaeliön nimen eteen T, kuluttajaeliön nimen eteen K ja hajottajaeliön nimen eteen H. b) Kokeile rakentaa edellä mainituista eliöistä todenmukainen ravintoketju! Onnistuitko? (Huom! Kaikki eliöt eivät mahdu yhteen ravintoketjuun, ja vaihtoehtoja on monia.) Tehtävän voi tehdä myös ryhmissä. 5. Ravintoketjupiirileikki: Ennen leikin aloittamista lue laajempi ravintoketjuteksti. Leikin periaate on seuraava: oppilaat tutkivat omaa esimerkkilajiaan ja lopuksi kokoontuvat ns. ravintoketjurinkiin järjestyksessä, joka vastaa oppilaiden tutkimien lajien suhdetta toisiinsa oikeassa ravintoketjussa. Luokka jaetaan viiteen osaan, esim. riveittäin. Jokainen osa saa pohdittavakseen joko tiettyjä tuottajalajeja, tai 3.- asteen kuluttajalajeja tai hajottajalajeja (ks. tehtävän loppu): opettaja jakaa esim. tuottajarivin oppilaille jokaiselle omat lajit, eli rivin koosta riippuen 1-3 kpl numerolla 1 varustettua piilevälappua ja 1-3 kpl numerolla 2 varustettua viherlevälappua. Jokainen etsii saamastaan lajista seuraavat tiedot: elinpaikka, ravinto, elintavat (vapaaehtoinen) ja sitä ravintonaan käyttävät eläimet, sekä piirtää kuvan saamastaan lajista. Saman lajin saaneet voivat tehdä yhteistyötä. Kun esimerkkilajista on etsitty tarvittavat tiedot, aletaan rakentamaan ravintoketjupiiriä seuraavasti: Tuottajaryhmäläiset aloittavat: ensimmäinen oppilas (tai ryhmä/pari), jolla on tuottajalaji no.1 tulee luokan keskelle ja kuvailee lajinsa (näkö, koko, ravinto, elinpaikka, kuva) ja muut saavat arvata mikä laji on kyseessä. Nyt oppilas arvuuttelee, mikä oppilaille jaetuista eläinlajeista käyttää tätä lajia ravinnokseen.(1. asteen kuluttajaryhmä osallistuu arvaukseen vain, jos muu luokka ei tiedä) Vastauksien jälkeen 1. asteen kuluttajaryhmästä ne oppilaat, joiden laji käyttää ravinnokseen edellisen oppilaan lajia, tulevat luokan keskelle edellisen oppilaan viereen. He kuvailevat lajinsa ulkomuodon, näyttävät piirtämänsä kuvan, kertovat elinpaikasta ja elintavoista. Nyt arvuutellaan muulta luokalta (ei 2. asteen kuluttajaryhmältä) näiden lajien saalistajaa. Vastausten jälkeen 2. asteen kuluttajaryhmästä ne oppilaat, joiden lajit saalistavat edellisen ryhmän lajeja, tulevat luokan keskelle jne. Kun on edetty hajottaja-asteelle, ravintoketju on rakentunut ja ympyrä sulkeutunut; eri kategorioiden oppilaat ottavat toisiaan kädestä kiinni ja muodostavat ringin. Ringissä voidaan pohtia ketjun välisiä muita yhteyksiä, esim. hajottajien rooli kaikkien eliöiden hajottamisessa. Samalla voidaan pohtia, mitä tapahtuisi, jos yksi lenkki ketjusta poistuisi (kokeillaan konkreettisesti niin, että esim. 1. asteen kuluttajat poistuvat piiristä). Miten se vaikuttaisi muiden ketjussa olevien elämään? Entä koko ekosysteemiin? Tämän jälkeen voidaan ottaa uusi kierros; nyt luokan keskelle tulee kertomaan tuottajalajista oppilas/oppilaat, joilla on tuottaja numero 2 lajinaan. Luokan koosta riippuen jokaista lajia voi käsitellä 1-3 oppilasta. Taululle on kirjoitettu kaikki mainitut lajit epämääräiseen järjestykseen. Lajeja arvuuteltaessa oppilaat valitsevat taululta ravintoketjuun sopivan lajin.

9 Tuottajat 1. Piilevä 2. Viherlevä 1. asteen kuluttajat 1. Hankajalkainen 2. Krilli 2. asteen kuluttajat 1. Silli 2. Sinivalas 3. asteen kuluttajat 1. Makrilli 2. Delfiini Hajottajat 1. Katkarapu 2. Kilkki ELINIKÄ 1. Kuinka vanhoiksi delfiinit normaalisti elävät? KOULUTUS: 1) Minkälaisia tehtäviä näit delfiinien esittävän delfinaarioesityksessä? 2) Esityksen aikana kuulit useasti pillin vihellyksen. Miksi kouluttajat puhaltavat pilliin? 3) Mistä tehtävästä esityksessä pidit eniten? Piirrä siitä kuva.