MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

Transkriptio

1 Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

2 Vastaus: molemmat tarvitsevat jäätä menestyäkseen PETER PROKOSCH / WWF PUOLUSTA VIILEITÄ LAJEJA! WWF:n Päivätyökeräys Itämeren ja arktisten merialueiden puolesta

3 MERVI KUNNASRANTA / WWF Otetaan torjuntavoitto yhdessä! Tulkaa mukaan puolustamaan Itämeren ja arktisen meriluonnon jäästä ja lumesta riippuvaisia lajeja.

4 MIKA LAUNIS / UM Suomi on arktinen maa. Arktinen alue lämpenee ilmastonmuutoksen takia noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. WWF tekee koko kansainvälisen verkostonsa voimalla töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

5 SEPPO KERÄNEN / WWF Suojellaan Itämerennorppaa! Itämerennorpan pesintä ja imetys vaarantuvat, kun jäätä ja lunta ei ole riittävästi. Ilman lämpimän lumipesän suojaa kuutti voi paleltua tai jäädä petojen saaliiksi. Siksi ilmaston lämpeneminen on norpalle suuri uhka.

6 SARI NÄSÄLÄ / WWF Ainutlaatuisen upea kotimeremme Itämeri on herkkä ja haavoittuvainen meri, johon ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavalla. Lämpenevä vesi muuttaa eliöstön lajikoostumusta. Runsastuvat valumavedet rehevöittävät merta, mikä lisää esimerkiksi sinilevää kesäisin.

7 Mitä jää jäljelle? / WWF Jääkarhujen koti sulaa Kylmillä, arktisilla alueilla elävä jääkarhu tarvitsee jäätä ravinnon hankkimiseen, sillä se saalistaa hylkeitä jään päältä. Kun jääpeite vähenee, joutuu nälkäinen jääkarhu suuntaamaan ravinnonhakumatkat maalle. Näin ollen ei-toivotut kohtaamiset ihmisten kanssa lisääntyvät.

8 PAUL NICKLEN / NATIONAL GEOGRAPHIC STOCK / WWF-CANADA Arktisten vesien jättiläinen Grönlanninvalas on maailman pitkäikäisin nisäkäs. Se voi elää yli 200-vuotiaaksi. Se on ainut hetulavalas joka elää koko elämänsä arktisilla merialueilla. Kun jääpeite pienenee, valaita uhkaa lisääntyvä meriliikenne ja sen aiheuttama melu sekä kasvava öljyonnettomuuden riski.

9 Jäässäkin on arvokasta elämää STAFFAN WIDSTRAND / WWF TERHI LIUHTO / WWF 1. Jään reuna-alueella elää runsas kasvi- ja eläinplanktonyhteisö. 2. Jäälevät elävät merijään alapinnalla sekä sen sisällä sulavesikanavissa. 3. Valtavat krilliäyriäisparvet laiduntavat jään alapinnassa kasvavia leviä. 4. Krillit ovat monien valaiden, hylkeiden, kalojen ja merilintujen pääasiallista ravintoa. Kun jäät sulavat, ravintoverkko ja elinympäristö järkkyvät. Tarvitaan lisää tutkimustietoa vaikutuksien ennustamiseen.

10 Yhdessä se on mahdollista! KLEIN & HUBERT / WWF Miten tukesi auttaa? Mitä WWF tekee merien pelastamiseksi: WWF:n kansainvälisesti tunnustettu työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: poliittinen vaikuttaminen, yritysyhteistyö ja kansalaisten kestäviin valintoihin vaikuttaminen. Itämeren ja sen lajien hyväksi tehtävä työ. Öljykatastrofiin varautuminen. WWF Suomen öljyntorjuntajoukkojen tietotaito arktisten merialueiden joukkojen käyttöön. Partioiden perustaminen estämään konflikteja ihmisten ja jääkarhujen kanssa. Seuranta ja tutkimus. Valasseurannan rahoitus oikeiden suojelutoimenpiteiden ohjaamiseksi ja tiedon lisäämiseksi.

11 Nyt on toimittava! JARI LUUKKONEN / WWF Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti KIITOS TUESTANNE! Ratkaisuja merien pelastamiseksi on. Tarvitaan yhteistä tahtoa ja toimintaa. Innostakaa muutkin mukaan WWF:n Päivätyökeräykseen! Apunne on erittäin arvokasta. Keräysaikaa on koko lukuvuosi. Verkkosivuiltamme löytyy lisämateriaalia ja tietoa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: wwf.fi/paivatyokerays tai Sanna Björkman puh sanna.bjorkman@wwf.fi