Järvet jaetaan järvityyppeihin:

Transkriptio

1

2 3. Makeat vedet Suomalaiset vesistöt talvella jääpeitteisiä, matalia, happamia ja karuja. Järvet jaetaan järvityyppeihin: Kausalanlahti, Kymijoki, Iitti 1. Kollinlahti, Iitti 2. Mustalampi, Iitti 3. Kaajärvi, Jaala 1.Runsasravinteisiin (savikko- ja kalkkialueilla, sameita, paljon ravinteita, korkea ph). 2. Niukkaravinteisiin ruskeavetisiin (runsassoisilla alueilla, paljon humusta, happamia). 3. Niukkaravinteisiin kirkasvetisiin (harju- ja tunturialueilla, niukasti ravinteita). Sääksi, Nurmijärvi Vantaanjoki, Nurmijärvi

3 Suomen vesien ongelmat: 1. Happamoituminen (hapan sadevesi ph alenee) 2. Rehevöityminen (liikaa kasviravinteita leville fosfori lähes aina syynä) Virtavesien ongelmana (kivien) perkaus virtaaman parantamiseksi, sekä patoaminen energiantuotantoon ja tulvatorjuntaan. Käsitteitä: Plankton = vedessä ajelehtivat mikroskooppiset eliöt Nekton = vedessä vapaasti uivat eliöt (mm. kalat) Neuston = veden pinnalla elävät eliöt Benthos = pohjaeliöt

4 Happamoituminen Fossiilisten polttoaineiden polttaminen 1. Ilman typpi (N 2 ) reagoi korkeassa lämpötilassa hapen kanssa typen oksideja (NO, NO 2, NO 3 ) reagoi veden (H 2 O) kanssa typpihapoketta (HNO 2 ) ja typpihappoa (HNO 3 ) 2. Polttoaineen rikkiä (S) poltetaan rikkidioksidi (SO 2 ) reagoi veden (H 2 O) kanssa rikkihapoketta (H 2 SO 3 ) ja rikkihappoa (H 2 SO 4 ).

5 Vesistöjen happamoituminen Suomalaiset humusvedet erityisen herkkiä happamoitumiselle 1. Luonnostaan happamia (kangasturpeen humus- ja fulvohapot) 2. Alhainen alkaliniteetti eli puskurikyky (vähän karbonaatti (CO 3 2- ) ja bikarbonaatti (HCO 3- ) -ioneita) Ensiapuna kalkitus: CaO + H 2 O Ca(OH) 2 (= kalkkia veteen kalsiumhydroksidi nostaa ph:ta)

6 Nurmijärven seudun järvet Valkjärvi-projektissa 1. Valkjärvi 2. Vaaksi 3. Sääksi 4. Märkiö 5. Länsi-Herunen 6. Matkunlammi

7 Rehevöityminen Vesien minimiravinteena yleensä fosfori (P), maaekosysteemeissä typpi (N), valtamerten ulapoilla rauta (Fe). Ravinteiden (etenkin fosfori, harvoin typpi) määrän lisääntyminen, ja siitä seuraava levien ja vesikasvien liiallinen runsastuminen = rehevöityminen. Ihmistoiminta lisää vesiin valuvien ravinteiden määrää: Typpeä vuodessa (tonneja) Fosforia vuodessa (tonneja) 1. Teollisuuden jätevedet Yhdyskuntien jätevedet Maatalous (lannoitus) Metsätalous (hakkuut, ojitus, lannoitus) Lisäksi kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto, märkä- ja kuivalaskeuma ilmasta

8 Rehevöitymisen seuraukset: 1. Kasvi- ja kalalajiston muutokset ( - roskakalat, + lintujärvet) 2. Leväkukinnat (oikeammin: syanobakteerien massaesiintymät) Sinivihreiden levien (= syanobakteerit) 100 lajista 2 tuottaa maksamyrkkyjä (mikrokystiineja ja nodulariinia) ja hermomyrkkyjä (anatoksiini-a:ta ja saksitoksiinia). Limalevät ja viherlevät haittaavat viihtyvyyttä. 3. Happikato Suomen vesistöjen täyskierto hillitsee hapenpuutetta alusvedessä. Rehevöityminen kasvimassaa pohjaan mikrobien hengitys happikato kalakuolemat. Riskiajat maalis-huhtikuu (jääpeite ollut pitkään) ja heinäelokuu (kerrostuneisuus voimakkaimmillaan).

9

10 Valkjärven kerrostuneisuus

11 Rehevöitymisen torjunta: 1. Kuormituksen vähentäminen (mm. maatalouden suojavyöhykkeet, kosteikot ojiin, kipsiä pelloille) 2. Pohjan ruoppaus ja vesikasvien niitto (ravinteita pois) 3. Ravintoketjukunnostus eli biomanipulaatio eli hoitokalastus (pohjasta ravinteita vapauttavia ja eläinplanktonia syöviä roskakaloja pois) 4. Fosforin saostaminen esim. alumiinikloridilla tai ferrosulfaatilla. 5. Järven kuivattaminen vähintään vuodeksi (ravinteita vapauttava pohjasedimentti tiivistyy) 6. Alusveden hapettaminen (happipitoista vettä pohjaan) tai kuplitus (ilmakuplia pohjaan).

12 Kipsi sitoo liukoisen fosforin paremmin maahiukkasiin, mutta ei haittaa kasvien fosforinottoa. Kipsi (kalsiumsulfaattidihydraatti) on kivennäinen, vesipitoinen kalsiumsulfaatti (CaSO 4 2 H 2 O) Kipsi on paras keino peltojen fosforipäästöjen ehkäisyyn. Kipsiä syntyy mm. fosforin irrottamisessa apatiittimalmista = jäte uusiokäyttöön!

13 Rehevöitymisen merkit veden laadun seurannassa 1. Klorofylli-a:n määrä (levien kokonaismäärä) 2. Näkösyvyys, jota pienentävät: a. Kiintoaine b. Liuenneet aineet c. Levät 3. Sähkönjohtavuus (lisääntyy makeassa vedessä veteen liuenneiden suolojen myötä). 4. Liuenneen fosforin määrä (minimiravinne) 5. Happipitoisuus alusvedessä talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikana. 6. Biologinen hapenkulutus lisääntyy (BOD7) 7. Sinilevien määrä (leväseuranta vapaaehtoisvoimin)

14 Suorantaisen ruskeavetisen Mustalammen vettä hieman leviä, ei hajua, happea. Iittiläisiä vesiä kuukauden ajan huoneenlämmössä Etelä-Iitin savikkoalueen Sääksjärven vettä suljetussa purkissa kuukauden pahanhajuista, hapetonta, ei mikroskoopilla havaittavaa elämää. Kullaan lähteistä (harjualue) otettua vettä vesi kirkasta, hieman leviä, hankajalkaisäyriäisiä elossa vielä kuukaudenkin kuluttua.

15 Tutki oheista kaaviota: a) Miksi ravinteita on vedessä melko paljon talven aikana? b) Kuvaa levien määrän muutoksia vuoden aikana. Selitä muutosten syyt. c) Kuvaa ensimmäisen asteen kuluttajien määrän muutokset vuoden aikana.