Päätös Nro 27/2010/1 Dnro LSSAVI/36/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 27/2010/1 Dnro LSSAVI/36/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan laajentamista koskeva ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus. HAKIJA Luikun maatalousyhtymä Yhteyshenkilö: Matti Luikku Luikuntie LOHTAJA ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Kokkolan kaupungin Lohtajan kylässä tilalla Ijäs RN:o 87:2. Hakijan nykyinen eläinmäärä on 50 lypsylehmää, 20 hiehoa, 40 lihanautaa ja 38 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläimiä pidetään sekä nykyisessä parsinavetassa että erillisessä kylmäpihatossa ja jaloittelutarhassa. Parsinavetan yhteydessä on m³:n ja 690 m³:n kokoiset kattamattomat lietesäiliöt ja 70 m²:n kokoinen kattamaton kuivalantala. Lisäksi tilalla on 300 m³:n kokoinen vuokraetälietesäiliö tilalla Pihlajaketo RN:o 30:22. Hakija rakentaa nykyisen parsinavetan yhteyteen uuden lihanautakasvattamon, jossa tullaan pitämään yhteensä enintään kuukauden ikäistä lihanautaa. Laajennusosan valmistuttua kylmäpihatto ja jaloittelutarha poistuvat käytöstä ja kylmäpihatto jää varastokäyttöön ja jaloittelutarha jää osaksi laidunta. Lihanautakasvattamon yhteyteen tullaan rakentamaan uusi 84 m³:n kokoinen katettu pumppukaivo, josta liete pumpataan noin 50 metriä pitkää putkea pitkin nykyiseen isompaan lietesäiliöön. Tilan kokonaiseläinmäärä tulee laajennuksen jälkeen olemaan yhteensä enintään 60 lypsylehmää, 30 hiehoa, 110 lihanautaa ja 86 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Tilan kokonaislietetilavuus kaikki lietekuilut ja pumppukaivot huomioiden tulee olemaan m³. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty ja VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA AIKAISEMMAT LUVAT Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Eläinyksiköiksi muutettuna toiminta vastaa vähintään 75 lypsylehmää. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Parsinavetan toiminnalla on Lohtajan kunnan myöntämä ympäristölupa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kokkolan kaupungin Lohtajan kylässä. Lohtajan keskustaan on matkaa noin 10,5 kilometriä ja alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Eläinsuojien lähialueella (alle 200 metrin etäisyydellä) sijaitsee kolme asuinrakennusta. Etäisyys nykyisestä eläinsuojasta, parsinavetasta, lähimpään asuinrakennukseen on hakemuksen mukaan noin 135 metriä kaakkoon, seuraavat kaksi noin 140 metriä luoteeseen ja itään (hevostila). Nykyisestä kylmäpihatosta etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 65 metriä luoteeseen ja noin 150 metriä itään ja jaloittelutarhasta noin 35 metriä luoteeseen ja noin 160 metriä itään. Etäisyydet rakennettavasta lihanautakasvattamosta on noin 110 metriä itään, noin 140 metriä luoteeseen ja noin 145 metriä kaakkoon. Lietesäiliöstä (2 160 m³) etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 88 metriä luoteeseen ja noin 158 metriä itään. Etälietesäiliö sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella noin 2,5 kilometrin

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA etäisyydellä talouskeskuksesta tilalla Pihlajaketo RN:o 30:22 eikä sen läheisyydessä ei sijaitse häiriintyviä kohteita. Tilan eläinsuojat ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Sivakkokangas ( ), sijaitsee noin 305 metrin etäisyydellä lännessä. Tilan peltolohkoista 6,3 hehtaaria sijaitsee kyseisellä pohjavesialueella. Tila sijaitsee Lohtajanjoen valuma-alueella (84.061). Eläintilat ja tuotanto Nykyisin tilalla on 50 lypsylehmää, 20 hiehoa, 40 lihanautaa ja 38 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinsuoja, parsinavetta, on noin 49 metriä pitkä ja noin 13 metriä leveä. Vasikka- ja hoitokarsinaosasto on noin 19 metriä pitkä ja 12,5 metriä leveä. Vasikkaosastolla on kuivikepohjakarsinassa tilat enintään 26 vasikalle sekä kahdeksan yksilökarsinaa ja kaksi ritiläpohjakarsinaa, joihin sijoittuu enintään 6 vasikkaa kumpaankin. Hoitokarsinoita on kolme. Nykyisin kylmäpihatossa pidetään noin 20 hiehoa, mutta laajennuksen jälkeen se poistuu käytöstä. Kylmäpihatto on kaksiosainen rakennus. Ruokintaosa on noin 21 metriä leveä ja 11,5 metriä leveä ja makuuosa on noin 17 metriä pitkä ja noin 11 metriä leveä. Parsinavetan jatkeeksi rakennettavaan lihanautakasvattamossa tullaan pitämään yhteensä enintään kuukauden ikäistä lihanautaa siten, että täysikasvuisia pidetään enintään 110 ja alle 6 kuukauden ikäisiä enintään 22. Kasvattamon pituus on 32,5 metriä ja leveys 12,5 metriä. Karsinoita on 11 ja jokaiseen sopii enintään eläintä ikäjakauman mukaan. Laajennuksen jälkeen parsinavetassa tullaan pitämään 60 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 64 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Tilalla tuotetaan maitoa noin kiloa ja kiloa lihaa vuodessa. Tilan vesi hankitaan Uudenkylän vesiosuuskunnalta. Lannan ja jätevesien varastointi Hakemuksen mukaan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana ja nuorkarjan lanta kuivalantana. Tilalla on kaksi betonista ja kattamatonta, altapäin täytettävää m³:n ja 690 m³:n (+ pumppusäiliö 20 m 3 ) kokoista lietesäiliötä sekä 300 m³:n kokoinen vuokraetälietesäiliö tilalla Pihlajaketo RN:o 30:22. Lietesäiliöiden yhteistilavuus on m³ ja lietekuilujen kokonaistilavuus 900 m³. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan 84 m³:n kokoinen katettu pumppukaivo. Tilan kokonaislietetilavuus tulee olemaan yhteensä m³. Lisäksi tilalla on betoninen 70 m 2 :n kokoinen kattamaton kuivalantala, jonka reunojen korkeus on 80 cm ja ajoluiskan korkeus 30 cm.

4 4 Eläinsuojan jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 100 m 3. Eläinsuojassa ei ole wctiloja. Lannan hyödyntäminen Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 143,57 hehtaaria peltoa, josta omaa on 81,8 hehtaaria ja vuokrapeltoa 21,77 hehtaaria. Lisäksi tilalla on lannanlevityksen sopimuspeltoa noin 40 hehtaaria. Lanta levitetään viikoilla (40 %), (40 %) ja (20 %). Lanta levitetään pääsääntöisesti multauskalustolla kevään ja kesän aikana. Laiduntaminen Hakemuksen mukaan lypsylehmiä laidunnetaan tai jaloitellaan kesäisin noin neljä kuukautta ja hiehoja noin seitsemän kuukautta. Lypsylehmät pidetään yöt sisällä. Laidunala on yhteensä noin 15 hehtaaria. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka ja vesijohtovesi vedetään juottoaltaisiin. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua torniin noin 700 tonnia, laakasiiloon noin 700 tonnia ja pyöröpaaleihin noin 500 tonnia vuodessa. Tornin ja laakasiilojen puristenesteet pumpataan lietesäiliöön ja käytetään lannoitteena pellolla. Polttonestesäiliöt Tilalla sijaitsee kaksi 1400 ja 1800 litran kokoista polttonestesäiliötä, jotka on varustettu lukituksella. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 200 litraa. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet (1 000 kg/vuodessa), rehujäte, metalliromu, muovit (2 000 kg vuodessa) ja ongelmajätteet (100 kg vuodessa), kuten jäteöljyt ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Hakemuksen mukaan maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Väkirehu toimitetaan kuorma-autolla joka toinen viikko ja lannan levitykseen käytetään pääsääntöisesti urakoitsijaa.

5 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan lantakaasut poistuvat harjan kautta huippuimureilla. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset sekä pohjavesialueet. Hakemuksen mukaan lietelanta levitetään pääsääntöisesti multaavalla laitteella kevään ja kesän aikana. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla, osoitteessa Wolffintie 35, Vaasa sekä Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kauppatori 5, Kokkola. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kokkolan kaupunginvirastolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kokkolan kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta, Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta: Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä, kun ne aikanaan astuvat voimaan myös Kälviän, Lohtajan ja Ullavan alueella. Lietelannan levittäminen pohjavesialueella olevalle peltolohkolle on kielletty pohjaveden pilaantumisvaaran takia. Tämä tulee huomioida lupamääräyksissä.

6 6 Eläinsuojan wc- ja sosiaalijätevesien käsittely on järjestettävä siten, että se täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Saostuskaivoon tai umpisäiliöön kertyvää lietettä ei saa levittää pellolle, vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). Maanpäällisten yli 1 m³:n polttonestesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suojaaltaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1m³:n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m³:n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön estolaittein. Tilalla olevat 1,4 m³:n ja 1,8 m³:n polttonestesäiliöt tai jakelualue eivät täytä edellä mainittuja vaatimuksia. Vaatimukset on täytettävä vuoden 2011 loppuun mennessä. Edellä mainitut vaatimukset ja siirtymäaika puutteiden korjaamiseksi vastaavat sisällöltään Kokkolan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Vaatimukset on siten syytä kirjata lupamääräyksiksi. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan. Tuotanto: Lypsylehmien määrä Jätteet: Jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat Lannankäsittely: Lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka ja lannanluovutussopimukset Eläinsuojassa tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet Poikkeukselliset tapahtumat toiminnassa Poikkeuksellisista tapahtumista on ilmoitettava myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistaminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa.

7 7 Lannan varastoinnista, levityksestä ja muusta käsittelystä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa lähiseudun asukkaiden terveydelle ja viihtyvyydelle. Toiminta ei saa vaarantaa vedenhankintaan käytetyn pohjaveden laatua. Myös levitettäessä lietelantaa pelloille tulee huomioida läheiset talousveden hankintaan käytetyt alueet. Muilta osin terveysvalvonnalla ei ole huomauttamista hakemukseen. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakemus koskee nykyisen toiminnan laajentamista. Lupahakemuksen mukaan eläinmäärää nostetaan ja navetan yhteyteen rakennetaan lihanautakasvattamo. Nykyisellä toiminnalla on kunnan vuonna 2007 myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Toiminnasta tai toiminnan laajentamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lietesäiliöt tuotantorakennuksen yhteydessä on katettava kiinteällä katolla hajuhaittojen vähentämiseksi. Tilalla pitää olla riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannan levityspinta-alaa. Hakemuksessa esitettyihin lannanlevitysalueisiin kuuluu myös pohjavesialueella sijaitsevia peltolohkoja, jotka tulee huomioida erityisesti lupakäsittelyssä. Lietteen, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien sekä eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittäminen on kielletty pohjavesialueella, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavine selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan muodostamalle välivyöhykkeelle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista ajalla Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa: Lietteen varastosäiliöiden kattaminen hajuhaittojen osalta ei hakijan mielestä ole tarpeellinen, koska muistutuksia kyseisestä asiasta kuulutusaikana ei ole tehty. Säiliöihin syntyvä luontainen kiinteä noin cm kuori ja siihen lisättynä kelluva turvekerros estävät oletetut hajuhaitat. Lietesäiliöiden täyttöaste on 70 % maksimissaan näillä tulevaisuuden näkymillä, näin ollen lietteen pinnan ja lietesäiliön yläreunan väli on cm. Oletettavan tuulen aiheuttamia hajuhaittoja ei synny koska säiliö ei tule saavuttamaan maksimitäyttöastetta. Hakija tulee tarkastelemaan

8 8 tilannetta 5-10 vuoden kuluttua kun tuotanto on täysimääräinen ja jos silloin ilmenee, että säiliöiden täyttöaste on noussut yli 70 % hakija rakentaa etälietesäiliön jollekin etäiselle peltolohkolle, jossa ei ole asutusta lähellä. Vastineen mukaan liete levitetään nyt ja tulevaisuudessa siten, että noin m³ toukokuussa ja loput kesä heinäkuussa vaihteessa multaamalla. Syksyllä lohkoille tullaan levittämään heinä-syyskuun aikana säiliöihin pumpatut lietteet. Tällä rytmityksellä säiliöiden täyttöaste saadaan pysymään alle 70 %. Tila sijaitsee harvaanasutulla maatalousalueella, jossa toimivien karjatilojen lukumäärä on vähäinen alueen pinta-alaan suhteutettuna eikä muukaan asutus ole tiheää. Tämä asia on myös todettavissa alueesta olevista kartoista. Vastineessaan hakija toteaa, että nykyisten säiliöiden pinnalle syntyvän luontaisen cm kuoren päälle lisätään riittävä turvekerros, joka estää lähialueille aiheutuvat oletetut hajuhaitat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Luikun maatalousyhtymälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan ja etälietesäiliön toiminnalle Kokkolan kaupungin Lohtajan kylään tiloille Ijäs RN:o 87:2 ja Pihlajaketo RN:o 30:22. Ympäristölupa myönnetään enintään 60 lypsylehmän, 30 hiehon, 110 lihanaudan ja 86 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevin ehdoin. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (päiväys ) mukaisesti siten, että parsinavetassa pidetään enintään 60 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 64 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa ja lihanautakasvattamossa enintään 110 lihanautaa ja 22 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan ja terveydensuojeluviranomaisen sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa esitetyt seikat Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä, eläinsuojeluvaatimuksista, lannan hyödyntämisestä ja toiminnan hajuhaittojen vähentämisestä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lietesäiliöiden kattamisvaatimukseen aluehallintovirasto on katsonut, että ottaen huomioon ympärivuotisen kylmäpihaton ja jaloittelutarhan käytöstä poistuminen, lietesäiliöiden käyttöaste ja kelluvan katteen määräys, ei kiinteän katteen määrääminen tässä yhteydessä ole ollut tarpeen toiminnan hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

9 9 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja puristenesteen varastointi Uuden lihanautakasvattamon pohjarakenteet, lietekuilut ja lietteen johtamiseen tarkoitettu lieteputki tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Nykyisen eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet sekä lietesäiliöt ja kuivalantala tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalantala tulee olla varustettuna kolmella vähintään 80 cm:n korkuisella seinämällä sekä vähintään 30 cm:n korkuisella ajoluiskalla. Lietelannan (3 748 m 3 ) ja jätevesien (100 m 3 ) 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä esitetty laidunnus huomioiden (390 m 3 ) vähintään m³. Hakijalla on käytettävissä m 3, kun huomioidaan lupamääräyksessä 4. esitetty vähennysvaatimus lannan enimmäisvarastoinnista nykyisissä säiliöissä. Hakijan tulee esittää vähintään 254 m 3 lisää lietelannan varastointitilavuutta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kuivalantalan varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 102 m³. Lietesäiliöt ja kuivalantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla niiden kunto tulee tarkistaa. Säilörehun valmistuksesta ja varastoinnista syntyvä puristeneste tulee johtaa lietesäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. Kylmäpihaton ja sen yhteydessä olevan jaloittelutarhan käyttäminen eläinten pitämiseen ja jaloitteluun tulee lopettaa ja kylmäpihaton lannat poistaa, kun uusi lihanautakasvattamo otetaan käyttöön. Jaloittelutarha tulee perustaa hakemuksen mukaisesti monivuotiselle nurmelle osaksi laidunaluetta. Mikäli osaa kylmäpihatosta tullaan myöhemmin käyttämään laitumen kiinteänä ruokintapaikkana, tulee toiminnanharjoittajan esittää tästä suunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Eläinsuojan ja lantaloiden piha- ja kulkutiet tulee pitää kovapohjaisina. 2. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja jätevettä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva sopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jat-

10 10 kuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 103 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Mikäli lannan käsittelyssä tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa valvontaviranomaiselle. 3. Laiduntaminen Lypsylehmiä ja hiehoja tulee laiduntaa hakemuksessa esitetyllä 15 hehtaarin laidunalalla. Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalue tulee rajata riittävän kauaksi ojista ja laidun tulee pitää hyvässä kunnossa. Laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laitumen juottopaikka ja siirrettävä ruokintapaikka tulee sijoittaa kova-

11 11 pohjaiselle alueelle ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Mikäli laidunnuksessa muutoksia, tulee niistä olla yhteydessä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiseen. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Parsinavetan yhteydessä olevissa lietesäiliöissä saa varastoida lietelantaa enintään siten, että lietesäiliöiden yläreunan ja lietepinnan välinen erotus on vähintään yksi metri. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 20 cm:n paksuisella kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi turpeella. Rakennettava 84 m³:n kokoinen pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. Lietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Kuivalantalan lanta tulee varastoinnin ajaksi peittää vähintään 10 cm:n paksuisella turvekerroksella. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaaajanrakennusten läheisyydessä sekä siirrettäessä lantaa etälietesäiliöön. Pyöröpaalit tulee säilyttää kovapohjaisella alustalla. Paalit tulee avata eläinsuojassa, ettei niistä mahdollisesti muodostuva puristeneste valu ympäristöön eikä aiheuta hajuhaittoja. Laakasiiloissa varastoitava rehu tulee peittää varastoinnin ajaksi tiiviillä muovikatteella siten, että hajuhaitat voidaan estää. Lantaloiden käytössä ja rehun varastoinnissa tulee olla huolellinen. Eläinsuojan ja lantaloiden, rehusiilojen ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 5. Jätteet ja jätevedet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteen, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Paperit, pahvit, metallit, maatalousmuovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti eikä jätteitä saa polttaa. Ylijäämärehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön.

12 12 6. Eläinjätteet 7. Melu Eläinten ruhot ja muu eläinjäte tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä eläinjätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Toiminnanharjoittajan tulee toiminnassaan ottaa huomioon melu ja sen vähentämismahdollisuudet. Eläinsuojien toimintaan liittyvät työt tulee suunnitella niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon eläinten lastauksessa. 8. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla ja katoksella. Polttonesteen jakelu tulee tehdä tiiviillä alustalla. Katoksen tulee olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Toimenpiteet tulee tehdä vuoden 2011 loppuun mennessä. Katoksen tulee olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliö ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Varastointipaikan luona on oltava riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja öljysäiliön kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Vahingoista tulee ilmoittaa välittömästi Etelä-Pohjanmaan elin-

13 13 keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ja öljyvahingoista lisäksi Kokkolan kaupungin palo- ja pelastusviranomaisille. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (t/m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja - ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja -sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää alueelliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI järjestelmää ( Poikkeuksellisista tilanteista tulee lisäksi lähettää tieto Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai rehun varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle lihanautakasvattamon valmistumisesta vähintään kuukautta ennen sen käyttöönottoa.

14 14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Kokkolan kaupungin Lohtajan kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto- ja metsätalousvaltaista aluetta. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan vaikutusalueella (alle 200 m) sijaitsee kolme asuinrakennusta. Etäisyys nykyisestä eläinsuojasta lähimpään asuinrakennukseen on hakemuksen mukaan noin 135 metriä kaakkoon, seuraavat kaksi noin 140 metriä luoteeseen ja itään (hevostila). Kylmäpihatosta on lähimpään asuinrakennukseen noin 65 metriä luoteeseen ja

15 15 noin 150 metriä itään. Kylmäpihaton yhteydessä olevasta jaloittelutarhasta on etäisyyttä lähimpään asuinrakennukseen noin 35 metriä luoteeseen ja seuraavaan noin 160 metriä itään. Rakennettavasta lihanautakasvattamosta etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 110 metriä itään, seuraaviin noin 140 metriä luoteeseen ja noin 145 metriä kaakkoon. Etäisyys m³:n kokoisesta lietesäiliöstä lähimpään asuinrakennukseen on 88 metriä luoteeseen ja 158 metriä itään. Lietesäiliöiden ja lähimmän asuinrakennuksen väliin jää osittain nykyisin käytössä oleva kylmäpihatto ja sen jaloittelutarha. Eläinsuojat ja lietesäiliöt eivät sijoitu pohjavesialueelle. Tilan peltolohkoista 6,3 hehtaaria sijaitsee Sivakkokankaan pohjavesialueella. Hakija esitti tarkastuskäynnillä, että vaihtoehtoista sijoituspaikkaa suunnitellulle laajennukselle ei ole olemassa. Mikäli laajennus olisi suurempi, olisi sen sijoittaminen muualle järkevää ja saattaa hakijan mukaan tulla myöhemmin kyseeseen. Nyt suunniteltu sijoituspaikka on kuitenkin se, mitä hakemuksessa on esitetty. Hakija on perustellut laajennuksen sijoituspaikkaa toiminnan sujuvuudella ja on esittänyt , että jaloittelutarha muuttuisi laajennuksen jälkeen takaisin osaksi 15 hehtaarin laidunaluetta ja olisi käytössä vain laidunkautena (4 kk). Aluehallintovirasto on lupaharkinnassa ottanut huomioon, että toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella ja on ollut vakiintunutta jo vuosien ajan. Parsinavetalla on kunnan myöntämä ympäristölupa. Laajennus koskee lihanautojen lisäämistä 70 eläimellä. Lypsylehmät lisääntyvät 10:llä, hiehot 10:llä ja alle kuuden kuukauden ikäiset vasikat 48:lla eläimellä. Eläinyksiköiksi muutettuna toiminta (893,6 eläinyksikköä) vastaa 75 lypsylehmän (510 eläinyksikköä) toimintaa. Aluehallintovirasto on katsonut, että luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi kylmäpihatto tulee poistaa hakijan esityksestä eläinsuojakäytöstä ja jaloittelutarha tulee muuttaa osaksi laajempaa laidunaluetta. Nykyinen jaloittelutarha tulee perustaa monivuotiselle nurmelle ja alue tulee rajata riittävän kauas kiinteistöjen välissä olevasta rajaojasta. Olemassa olevien lietesäiliöiden käyttöä on rajoitettu hakemuksen perusteella määräämällä niihin vähintään metrin verran vajaata tilaa enimmäisvarastotilavuudesta ja määräämällä niihin lisäksi vähintään 20 cm:n paksuinen kelluva katekerros ja altapäin täyttö. Katekerros voi olla esimerkiksi turvetta tai lecasoraa tai näiden yhdistelmä tai muu vastaava katemateriaali. Hakija on kuitenkin määrätty tarkkailemaan toimintansa ympäristövaikutuksia. Hakemuksesta ei nyt jätetty muistutuksia, mutta mikäli toiminnasta myöhemmin aiheutuu naapureille hajuhaittaa, on hakemuksen tarkistamisen yhteydessä esitettävä hajuhaittojen vähentämistä koskeva suunnitelma.

16 16 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Esitetty lihanautakasvattamon sijoituspaikka on katsottu olevan toiminnalle sopiva. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin m³ ja kuivalantaa (3 m 3 /vasikka) noin 102 m³ vuodessa. Lietelannan varastotilavuutta on m 3, kun huomioidaan lietekuilujen tilavuudet (900 m 3 ), etälietesäiliö (300 m 3 ), pumppusäiliöt (104 m 3 ) ja nykyisten lietesäiliöiden täyttöaste (1 470 m 3 ja 430 m 3 ). Varastotilavuutta hyväksyttäessä on huomioitu laidunnuksen yhteydessä laitumelle (15 hehtaaria) jäävä lanta (lypsylehmät 240 m³, hiehot 150 m³). Lisäksi on huomioitu jätevedet, joita syntyy noin 100 m³ vuodessa. Lannan 12 kuukauden varastotilavuudesta jää vajaaksi 254 m 3, joka on ollut tarpeen määrätä esitettäväksi valvontaviranomaiselle. Kuivalannan varastotilavuus (105 m 3 ) on katsottu riittäväksi. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (Lupamääräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaaria 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa kohden, yksi hehtaari 2,7 lihanautaa ja yksi hehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Koska toiminnanharjoittajalla on hakemushetkellä 6,3 hehtaaria pohjavesialueella peltoa on kyseiset määräykset tarpeen pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Laitumelle johtavat kulkutiet tulee olla puhdistettavissa ja laidunalueet on rajattava vesistöstä. Siten estetään lannan ravinteiden kulkeutuminen

17 17 ojiin ja vesistöön. Laitumen juottopaikka tulee olla järjestetty siten, ettei se aiheuta epäsiisteyttä tai haju- tai terveyshaittaa. (määräys 3) Kattamalla lietesäiliöt vähintään 20 cm turve- ja/tai lekasorakerroksella ja pitämällä lietesäiliöiden yläreunan ja lietepinnan välinen erotus vähintään metrissä säiliöiden nettoreunasta laskettuna, vähennetään lannan varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa. Kattamalla uusi pumppukaivo betonikannella ja täyttämällä lietesäiliö altapäin, varastoimalla rehu asianmukaisesti ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Työn suunnittelua koskeva määräys on annettu siitä mahdollisesti aiheutuvan melun vähentämiseksi. (määräys 7) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Määräykset vastaavat Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. ( (määräys 8) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan varmistamiseksi. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista.

18 18 Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10) Eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 11) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Lohtajan kunnan myöntämän ympäristöluvan. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2015 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien hajuhaittojen vähentämisestä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä lupaa laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)

19 19 1, 6, 15 19, ja 30 Laki naapuruussuhteista (1920/26) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristönministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan vähintään 75 lypsylehmää käsittävän eläinsuojan toimintaa koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

20 20 MUUTOKSENHAKU Jäljennös päätöksestä Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Kokkolan kaupunginhallitus Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla Kokkolassa ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Anne Polso Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros