Yhteenveto. Ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Osaraportti 2

Transkriptio

1 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 29 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 29 Osaraportti 2 Ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimus Yhteenveto Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto 21

2 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 29 Osaraportti 2: Ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimus Kimmo Saastamoinen, Reijo Onikki, Riitta Kerola, Anne Onikki, Kati Kiiskilä Kannen kuvat: Tommi Mäkelä, Reijo Onikki Jyväskylän kaupunki Keski Suomen ELY keskus Keski Suomen liitto 21

3 ESIPUHE Tämä osaraportti on osa Jyväskylän seudun liikennetutkimusta 29. Osaraportissa kuvataan ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimusten läpivieminen ja esitetään pistekohtaisia tutkimustuloksia. Osaraportin ovat koostaneet Kimmo Saastamoinen, Riitta Kerola, Reijo Onikki ja Anne Onikki Finn-Raj Oy:stä. Liikennetutkimukseen liittyvistä maastotöistä vastasivat Destia Oy:n Tiestötietopalveluryhmän palvelupäällikkö Reijo Onikki, mittauspäällikkö Minna Muhonen ja yksikön päällikkö Kimmo Saastamoinen. Maastotöiden suunnitteluun osallistuivat myös projektipäällikkö Hanna Kalenoja (Tampereen teknillinen yliopisto) ja projektisihteeri Kati Kiiskilä (Destia Oy). Ohjausryhmään kuuluivat: Keralampi Hannu, Keski-Suomen tiepiiri Keski-Luopa Kari, Keski-Suomen tiepiiri Kokki Pekka, Keski-Suomen liitto Lehtinen Jukka, Keski-Suomen tiepiiri Lipponen Jorma, Jyväskylän kaupunki Varis Matti, Jyväskylän kaupunki Lisäksi työhön osallistui asiantuntijana Markku Kivari Strafica Oy:stä. Jyväskylässä maaliskuussa 21

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET TUTKIMUSPROSESSI JA -ORGANISAATIO Yleistä Tutkimusprosessi Tienvarsihaastattelut Rekisteritunnistusmenetelmä Tutkimusorganisaatio TUTKIMUSJÄRJESTELYT TIENVARSIHAASTATTELUSSA Tienvarsihaastattelun ajankohta ja tutkimuspisteet Tienvarsihaastattelujen toteutus Vaatimukset Valmistautuminen Henkilöstön koulutus, kokemus ja perehdyttäminen Toteutusorganisaatio ja tutkimuslaitteisto Haastattelupäivä TUTKIMUSJÄRJESTELYT REKISTERITUNNUSKUVAUKSESSA Rekisteritunnuskuvauksen ajankohta ja tutkimuspisteet Rekisteritunnuskuvausten toteutus Vaatimukset tutkimusalueen ulkorajoilla Vaatimukset tutkimusalueen sisällä Tutkimuslaitteistot Henkilöstön koulutus ja laitteiden testaus Kuvausten toteutus Rekisteritunnuskuvausten tiedon käsittely MÄÄRÄPAIKKATUTKIMUKSEN TULOKSET Yleistä Laajennuskertoimet ja liikennevirtamatriisit Määräpaikkatutkimusten analysointi Tienvarsitutkimuksen suorat jakaumat Rekisteritunnuskuvaustutkimuksen tulokset LAADUNVARMISTUS Maastotöiden onnistuminen Valmistautuminen Koulutus Tiedonkeruun laatu Dokumentointi YHTEENVETO... 42

5 LIITTEET 1. Tienvarsihaastattelupisteet 2. Tienvarsihaastattelulomake 3. Liikenteenohjaussuunnitelma 4. Perehdys, turvallisuusohjeet ja -säännöt 5. Rekisteritunnuskuvauspisteet 6. Postikyselylomake 7. Postikyselyn saatekirje 8. Tienvarsi-tietokannan sisältökuvaus 9. PostiNetti-tietokannan sisältökuvaus 1. Tienvarsihaastattelun laajennuskertoimet 11. PostiNetti-laajennuskertoimet 12. Tienvarsihaastattelun liikennevirtamatriisit 13. PostiNetti-liikennevirtamatriisit 14. Tienvarsihaastattelun pistekohtaiset tulokset 15. Rekisteritunnuskuvausten pistekohtaiset tulokset

6 7 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Liikennetutkimuksen tavoitteena oli selvittää tutkimushetken liikenteen kysynnän kokonaiskuva. Tämä edellyttää laajan tietomäärän keräämistä. Liikennetutkimuksen osatutkimuksina toteutettiin 1) matkapäiväkirjaan perustuva henkilöhaastattelututkimus, 2) ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimus 3) ajoneuvoliikenteen laskennat ja 4) kevyen liikenteen laskennat. Lisäksi tehtäviin sisältyivät aineiston muokkaus suunnittelussa ja liikenteen mallinnuksessa käytettävään muotoon sekä raportointi. Tutkimusalue käsittää Jyväskylän seudun kunnat, jotka suunnittelualueella ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Alueeseen sisältyvät myös Korpilahti sekä Jyväskylän maalaiskunta, jotka yhdistyivät vuoden 29 alussa Jyväskylän kaupunkiin. Tämä osaraportti käsittää ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimuksen, joka toteutettiin tienvarsihaastatteluna ja rekisteritunnusten kuvausmenetelmällä. Maastomittaukset toteutettiin syksyllä 29. Aikaisempi vastaavanlainen tutkimus oli toteutettu noin 2 vuotta aikaisemmin. Ohjausryhmä linjasi, että osaraportit ovat laajahkoja, mutta graafiselta ulkoasultaan vaatimattomia, koska ne on tarkoitettu lähinnä asiantuntijakäyttöön. Lisäksi sovittiin, että määräpaikkatutkimuksen tuloksia ei pääsääntöisesti verrata vanhoihin tuloksiin. 2 TUTKIMUSPROSESSI JA -ORGANISAATIO 2.1 Yleistä Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen 29 määräpaikkatutkimus toteutettiin kahdella eri menetelmällä, ts. tienvarsihaastatteluina ja ajoneuvojen rekisteritunnusten still-kuvauksella. Kohteet valittiin tarjouspyyntöasiakirjojen ja ohjausryhmän ohjeistuksen perusteella. Tienvarsihaastattelussa liikennevirta pysäytettiin tien sivuun liikennemerkein erotettuun haastattelupaikkaan. Haastattelukohteessa haastattelijat esittivät ajoneuvojen kuljettajille ennakolta laadittuja, matkaan liittyviä kysymyksiä. Rekisteritunnusmenetelmässä liikennevirta kuvattiin rekistereiden tunnistukseen suunnitellulla still-kameralla, ja ajoneuvojen rekisterinumerot tunnistettiin still-kuvista tarkoitusta varten tehdyllä tietokoneohjelmalla. Rekisteritunnuksen perusteella selvitettiin ajoneuvon haltija. Hänelle lähetettiin postitse kyselylomake, johon hän saattoi vastata joko postitse tai Internetissä. Molempien tutkimusten lähtö- ja määräpaikkaan liittyvät vastaukset geokoodattiin, ja niistä muodostettiin Access-tietokanta tulevaa käyttöä varten. Tutkimus tehtiin syyskuussa 29. Tutkimuksen aikana Jyväskylän seudulla vallitsi pääosin aurinkoinen ja pilvipoutainen sää. Yhdessä tienvarsihaastattelukohteessa oli muutamia lyhytaikaisia kuurosateita, joilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta haastattelun toteutukseen. Lisäksi yhdessä tutkimuspisteessä alkoi yhtäjaksoinen sade haastattelun viimeisellä tunnilla, mutta tälläkään ei ollut vaikutusta haastattelun toteutukseen.

7 8 Tutkimusajanjakson lämpötila oli korkea verrattuna paikkakunnan pitkäaikaisten lämpötilojen keskiarvoihin. Päivän ylin lämpötila noudatti pitkäaikaisten lämpötilojen yläreunaa (15 2 astetta), ja päivän alin lämpötila noudatti pitkäaikaisseurannan keskiarvokäyrää (8 12 astetta). Syyskuun 29 sademäärä oli Jyväskylän alueella 26 mm, mikä on noin 41 prosenttia ajanjaksoon verrattuna. /Ilmatieteen laitos/ 2.2 Tutkimusprosessi Tienvarsihaastattelut Tienvarsihaastattelut toteutettiin seuraavasti: - tienvarsihaastattelujen valmistelu, mm. o tutkimussuunnitelmassa esitettyjen alustavien paikkojen tarkistaminen maastossa ja mahdolliset paikanmuutokset, o liikenteenohjaussuunnitelmien laadinta, o kenttätyöhön tarvittavan kaluston hankkiminen, o haastattelulomakkeen suunnittelu, o haastattelijoiden perehdyttäminen työhön ja turvallisuusasioihin. - haastattelu tutkimuspisteissä o liikennelaskennan toteutus haastattelupisteen läheisyydessä samanaikaisesti. - haastattelutulosten käsittely tietokantoja varten o vastausten koodaus tietokoneelle, o lähtö- ja määräpaikkojen geokoodaus ja etäisyyden laskenta, o laajennuskertoimien määrittely. Tienvarsihaastattelupisteissä tehtiin koneellinen poikkileikkauslaskenta ja haastateltavien kulkusuunnan käsilaskenta samanaikaisesti haastattelujen kanssa Rekisteritunnistusmenetelmä Ajoneuvon rekisterikilven tunnistukseen perustuva tutkimus toteutettiin seuraavasti: - kuvauksen valmistelu o kuvaustekniikkaan sopivien kuvauspisteiden tarkentaminen maastossa, o kuvauksiin tarvittavan kaluston hankkiminen, o postikyselylomakkeen suunnittelu, o postikyselyyn liittyvän saatekirjeen suunnittelu, o kyselyn poiminnan suunnittelu (poiminnan mahdolliset rajaukset), o postituksen ja koodauksen suunnittelu, o nettilomakkeen suunnittelu ja nettikyselyn toteutus. - kuvaus tutkimuspisteissä o samanaikaisen liikennelaskennan toteutus kuvauspisteen läheisyydessä. - rekisteritunnustietojen oikeellisuustarkastelut - otoksen valinta kuvausaineistosta, poiminnan rajausten huomioiminen - ajoneuvon haltijatietojen hankinta ja kyselylomakkeiden postitus - vastauskuorien käsittely (koodaus) - Internet- ja postivastausten yhdistäminen tietokantaan - lähtö- ja määräpaikkatietojen geokoodaus ja etäisyyslaskenta - laajennuskertoimien määrittäminen

8 9 Alla on esitetty pelkistetty kaaviokuva rekisteritunnistusmenetelmän prosessista (kuva 1). Väärien rekisterinumeroiden poisto, ajoneuvotyyppirajaus, haastattelututkimukseen ja kaksoishavaintojen poistaminen jne. Postitustietojen tuhoaminen Destia Itella Innolink Otoksen toimitus poimintaan Kuljettajatietojenpoiminta Otoksen muodostaminen Lomakkeiden painatus ja postitus Lomakevastaukset Internetvastaukset Internettietokanta Tietojen tallennus Vastaukset toimitetaan Destiaan Virheellisten tunnusten poisto Aineiston käsittely, geokoodaus Kuvaus tutkimuspisteessä Aineiston luovutus tilaajalle Aineiston ja tutkimuksen dokumentointi Aineiston analysointi Tallennus tietokantaan Kuvauksen valmistelu Kuva 1. Rekisteritunnusmenetelmän prosessikuvaus. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että ajoneuvon haltija saisi kyselykaavakkeen kolmen päivän sisällä kuvauksesta. Käytännössä tämä ei toteutunut, vaan viive oli hieman pidempi. 2.3 Tutkimusorganisaatio Tienvarsihaastatteluista vastasi Destia Oy, joka myös vastasi haastattelijoiden rekrytoinnista ja koulutuksesta. Haastattelijoita saatiin urheiluseuroista. Heidän koulutuksessaan kiinnitettiin huomiota haastattelutilanteen turvallisuustekijöihin ja laadullisiin tekijöihin. Destia Oy vastasi haastattelutulosten koodauksesta, geokoodauksesta ja oikeellisuustarkistuksista. Lisäksi Destia Oy vastasi rekisteritunnuskuvauksista ja kuvausten tuloksena saatujen tietojen oikeellisuustarkistuksista ennen niiden lähettämistä Itella Oyj:lle. Itella Oyj selvitti AKE:n tietokannoista rekisteritunnusten haltijatiedot ja lähetti kyselylomakkeet ajoneuvojen haltijoille. Itella Oyj huolehti palautuskuorien käsittelystä, ja Innolink Oy vastasi nettivastauksista. Destia Oy vastasi myös määräpaikkatutkimustietojen koostamisesta (tietokannat, paikkatietoaineistot) ja osaraportoinnista. Tämän vaiheen toteutti Finn-Raj Oy, joka toimi siten Destia Oy:n alikonsulttina.

9 1 3 TUTKIMUSJÄRJESTELYT TIENVARSIHAASTATTELUSSA 3.1 Tienvarsihaastattelun ajankohta ja tutkimuspisteet Tutkimuksen kenttätyöt toteutettiin syyskuussa 29. Tienvarsihaastattelupisteitä oli kuusi, ja niissä haastateltiin Jyväskylästä ulospäin suuntautuvaa liikennettä. Tutkimuspisteet valittiin tutkimussuunnitelmassa esitettyjen tutkimuskohteiden mukaisesti. Tutkimuspäivät ja tutkimuksen kesto on esitetty pisteittäin taulukossa 1. Taulukko 1. Tutkimuspäivät ja tutkimuksen kesto haastattelupisteittäin Tutkimuspiste Tutkimusajankohta Tutkimusaika Tierekisteriosoite tie/tieosa/etäisyys Toivakka, vt 13 ti klo / 22 / 1964 Leivonmäki, vt 4 ke klo / 229 / 2162 Hankasalmi, vt 9 to klo / 39 / 11 Petäjävesi, vt 18 ti klo / 46 / 1723 Saarijärvi, vt 13 ke klo / 137 / 34 Laukaa, st 637 to klo / 6 / 173 Leivonmäen ja Petäjäveden haastattelupisteet olivat erillisellä P-alueella. Toivakan, Hankasalmen ja Saarijärven tutkimuspisteet olivat tieverkossa kiinni olevilla P-alueilla. Laukaan tutkimuspiste oli yksityistien ja linja-autopysäkin yhdistelmässä. Kaikki tutkimuspisteet on esitetty liitteessä 1. Kuva 2. Tienvarsihaastattelupisteet.

10 Tienvarsihaastattelujen toteutus Vaatimukset Haastattelupisteet valittiin siten, että voitiin haastatella Jyväskylästä poispäin ajavia autoilijoita. Tavoitteena oli saada vähintään 1 vastausta ja tavoittaa vähintään 2 % liikenteen käyttäjistä tunnissa. Tienvarsihaastattelut toteutettiin viikoilla 36 ja 37 tiistain ja torstain välisenä aikana kahdessa vuorossa niin, että aamuvuoro oli klo ja iltavuoro klo Haastattelututkimuksen kyselylomakepohjana käytettiin XMP4-peruslomaketta, johon tehtiin tätä tutkimusta varten tarvittavat muutokset. Tienvarsihaastattelulomake on liitteessä Valmistautuminen Ennen haastattelupäivää käytiin jokaisessa pisteessä toteamassa pisteen sijoittuminen tieverkkolle ja varmistamassa haastattelun turvallinen toteutus. Tämän jälkeen tehtiin pistekohtaiset liikenteenohjaussuunnitelmat, jotka hyväksytettiin Tiehallinnolla. Tiehallinto antoi asiasta tarvittavat viranomaistiedotteet. Lisäksi Destia informoi erikseen paikallista liikkuvan poliisin yksikköä ja antoi tälle kopion liikenteenohjaus- ja projektisuunnitelmasta sekä informoi tutkimuksesta myös yleisellä tasolla. Liitteessä 3 on esitetty Leivonmäen (erillinen P-alue), Hankasalmen (ajoradassa kiinni oleva P-alue) ja Laukaan (yksityistien ja linja-autopysäkin yhdistelmä) haastattelukohteiden liikenteenohjaussuunnitelmat Henkilöstön koulutus, kokemus ja perehdyttäminen Projektin johdolla sekä liikenteenohjaussuunnitelmista vastaavalla oli Tieturva II -koulutus. Muilla Destian projektihenkilöillä oli Tieturva I -koulutus. Destiasta projektiin osallistuneilla henkilöillä oli vähintään kymmenen vuoden kokemus Kuopiossa, Joensuussa, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Iisalmessa jne. suoritetuista tienvarsitutkimuksista. Myös osa tienvarsihaastattelijoista oli ollut mukana aiemmissa vastaavissa projekteissa. Kaikki uudet sekä aiemmissa projekteissa mukana olleet haastattelijat perehdytettiin haastattelutehtävään yhden illan mittaisella koulutustilaisuudella. Perehdytystilaisuudessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - turvallisuuden perustuminen säädöksiin, - tilaajan turvallisuusvaatimukset, - Destian turvallisuusperiaatteet ja käytännöt, - tienvarsitutkimukseen ja -haastatteluun liittyvät asiat. Perehdytyksen jälkeen jokainen haastattelija allekirjoitti lomakkeen, jossa kerrotaan, että hän on saanut projektiin liittyvän perehdyttämisen ja liikenneturvallisuusopastuksen, tuntee työmaan säännöt ja sitoutuu niihin (liite 4) Toteutusorganisaatio ja tutkimuslaitteisto Sekä aamu- että iltavuorossa oli neljä tai viisi koulutettua haastattelijaa, yksi liikenteen pysäyttäjä ja vaikeissa kohteissa lisäksi ylimääräinen liikenteen ohjaaja. Hänen tehtävänään oli ohjata haastattelusta tulevat autot turvallisesti takaisin liikennevirtaan. Kenttätöiden suunnitteluvaiheessa arvioitiin, että kukin haastattelija pystyy tekemään 15-2 haastattelua tunnissa.

11 12 Työvuorossa olivat lisäksi projektin johtaja tai varajohtaja, haastattelupisteen valvoja ja haastattelusuunnan liikenteen laskija. Henkilöstön mitoituksessa oli huomioitu taukojen tarve. Tämän lisäksi vuorokohtainen huoltoryhmä vastasi liikenteenohjaussuunnitelman toteutuksesta, haastattelupisteen rakentamisesta ja purkamisesta sekä muusta huoltotoiminnasta. Liikenteen ohjauksesta, liikenteen pysäyttämisestä, huoltotoiminnasta, haastattelupisteen valvonnasta sekä projektin johdosta vastasi Destian henkilöstö. Tienvarsihaastattelun kalusto koostui seuraavista ajoneuvoista ja laitteista: - huoltoautot, - liikennemerkit ja haastattelupisteen turvalaitteet, - asuntovaunu taukosuojana, - aggregaatti yleissähkön tuottamiseksi, - simi - mikroaaltolaskin Haastattelupäivä Haastattelupäivä käynnistyi liikennemerkkien pystytyksellä liikenteenohjaussuunnitelman mukaisesti. Tämän jälkeen rakennettiin haastattelupiste, johon tehtiin käytettävän tilan mukaisesti haastattelukuja. Kujan tarkoituksena oli taata haastattelijoiden turvallisuus itse haastattelutapahtuman aikana. Haastattelu alkoi liikenteen pysäyttämisellä ja sen ohjaamisella haastattelukujalle (kuva 3). Liikenteen laskenta tehtiin haastattelusuuntaan käsilaskentana haastattelupisteessä ja koneellisesti (simi - mikroaaltolaskin) poikkileikkauslaskentana haastattelupisteen läheisyydessä. Kuva: Reijo Onikki Kuva 3. Liikenteen pysäyttäminen ja liikenteen käsilaskenta Hankasalmen, vt 9 haastattelupisteessä. Haastattelijat kysyivät kuljettajilta tutkimuksissa yleisesti käytetyn peruslomake XMP4:n tyyppisiä kysymyksiä (kuva 4). Lisäksi he esittivät ennalta laadittuja täydentäviä, matkaan liittyviä kysymyksiä (tievarsihaastattelulomake on liitteessä 2). Haastattelussa kysyttävän paikkatiedon kirjaamisen helpottamiseksi jokaisella haastattelijalla oli Jyväskylän kaupunginosakartta. Haastattelupisteen valvoja huolehti haastattelutapahtumasta ja siitä, että haastattelijoilla oli käytettävissään haastattelutunneille merkityt lomakkeet. Lisäksi valvoja tarkkaili

12 13 lomakkeiden kirjausten selkeyttä ja oikeellisuutta. Jos kirjauksissa oli epäselvyyksiä, valvoja pyrki käymään merkinnät läpi ao. haastattelijan kanssa. Kuva: Minna Muhonen Kuva 4. Haastattelijat esittävät kuljettajille kysymyksiä matkan tarkoituksesta Hankasalmen vt9 haastattelupisteessä. Iltavuoron päätyttyä huoltoryhmä yhdessä haastattelupisteen henkilöstön kanssa purki haastattelupisteen ja väliaikaisessa liikenteenohjauksessa käytetyt liikennemerkit sekä muut turvalaitteet. 4 TUTKIMUSJÄRJESTELYT REKISTERITUNNUSKUVAUKSESSA 4.1 Rekisteritunnuskuvauksen ajankohta ja tutkimuspisteet Tutkimukset toteutettiin samanaikaisesti tienvarsihaastattelututkimusten kanssa syyskuussa 29. Rekisteritunnuskuvauspisteitä oli kaikkiaan viisi. Korpilahdella ja Äänekoskella, kuvattiin Jyväskylästä poispäin suuntautuvaa liikennettä (ulkorajan pisteet). Kolmessa pisteessä, jotka sijaitsivat Jyväskylän moottoriteillä Vaajakoskella, Lohikoskentien ja valtatie 4:n risteyksessä ja Rantaväylällä, kuvattiin keskustaan päin suuntautuva liikenne kaikilta ajokaistoilta. Tutkimuspisteet valittiin tutkimussuunnitelman mukaisilta liikenneväleiltä. Rekisteritunnuskuvauspisteet ja tutkimuksen kesto on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tutkimuspäivät ja tutkimuksen kesto kuvauspisteittäin Tutkimuspiste Tutkimusajankohta Tutkimusaika Tierekisteriosoite tie/tieosa/etäisyys Korpilahti, vt 9 ti klo 6-2 vt 9 / 228 / 9 Äänekoski, vt 4 ti klo 6-2 vt 4/ 39 / 8 Vaajakoski, vt 4 ke klo 6-2 vt 4 / 233 / 2836 Lohikoski, vt 4 to klo 6-2 vt 4 / 31 / 162 Rantaväylä, vt 9 ti klo 6-2 vt 9 / 235 / 51 Rekisteritunnuskuvauskohteet on tarkemmin esitetty liitteessä 5.

13 14 Korpilahden ja Äänekosken pisteissä kuvattiin Jyväskylästä poispäin suuntautuva liikenne. Korpilahden kuvauspiste sijaitsi linja-autopysäkillä ja Äänekosken liikenne kuvattiin yksityistien liittymästä. Moottoritiepisteissä kuvattiin kaupungin keskustaan päin suuntautuva liikenne ylikulkusilloilta käsin. (kuvat 5 ja 6). Kuva 5. Rekisteritunnuskuvauksen tutkimuspisteet. Kuva 6. Rekisteritunnuskuvauksen tutkimuspisteet Jyväskylän kaupungin keskustan läheisyydessä.

14 Rekisteritunnuskuvausten toteutus Vaatimukset tutkimusalueen ulkorajoilla Konsultilla oli mahdollisuus tarjota ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimusta tehtäväksi myös ulkorajan tutkimuspisteissä rekisteritunnistusmenetelmää käyttäen, mikäli vastausmäärää koskeva vaatimus (vähintään 1 vastausta) pystyttiin saavuttamaan. Kuvaukset oli tehtävä viikoilla 36 ja 37 tiistain ja torstain välisenä aikana klo 6:-2:. Tienvarsipisteiden arvioinnissa vastausaktiivisuudeksi 1 arvioitiin keskimäärin 48 %, jonka perusteella laskettiin laskennallinen vastausmäärä ottaen huomioon tierekisterin liikennemäärät sekä tunti-, viikonpäivä- ja kausivaihtelukertoimet. Konsultti päätyi käyttämään Korpilahden ja Äänekosken tutkimuspisteissä tienvarsihaastattelun sijasta rekisteritunnistusmenetelmällä. Näissä pisteissä oli mahdollisuus saada yli 1 vastausta lähettämällä 3 kuljettajalle (ajoneuvon haltijalle) postikysely, johon heillä oli mahdollisuus vastata joko palauttamalla kysely palautuskuoressa tai Internetin kautta. Pisteet sijaitsivat valtateillä, ja niissä kuvattiin ulospäin menevä liikenne Vaatimukset tutkimusalueen sisällä Rekisteritunnuskuvauspisteistä kolme valittiin tutkimusalueen sisältä, ts. Vaajakoskelta, valtatie neljän Lohikosken risteytyksestä ja Rantaväylältä. Pisteet sijaitsivat Jyväskylän keskustan läheisyydessä olevilla moottoritiellä, ja niissä kuvattiin Jyväskylän keskustan suuntaan tuleva liikenne. Tavoitteena oli saada jokaisesta kohteesta vähintään 1 vastausta. Kuvakset oli tehtävä viikoilla 36 ja 37 tiistain ja torstain välisenä aikana klo 6:-2:. Rekisterikuvauksista oli tiedotettava liikenteelle infotaululla (kuva 7). Kuva: Reijo Onikki Kuva 7. Videokuvauksen informaatiotaulu liikenteelle 1 Vastausaktiivisuuden arvio perustuu VTT:n tutkimusraporttiin, luonnos Tuuli Järvi, Ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimusten pilottitutkimus, jossa pääkaupunkiseudun vastaavantyyppisessä tutkimuksessa vastausaktiivisuus oli keskimäärin 48 %.

15 Tutkimuslaitteistot Kentällä käytetty tutkimuslaitteisto koostui seuraavista laitteista: - Raytec kamera 18M (2 kpl), - virtalähde 23 (2 kpl), - Derwent-kamera 25 M (2 kpl), - akut (2 kpl), - Pleora-videoeternetmuunnin (4 kpl), - Dell-tietokone, kannettava (4 kpl), - VISY-IRIS -ohjelmistot (4 kpl), - Honda aggregaatti (2 kpl), - sähkö- ja koaksiaalikaapeleita (riittävästi), - simi - mikroaaltolaskimia (5 kpl). Tutkimuksiin käytetyistä kameroista kaksi oli varustettu vanhalla ja kaksi uudella tekniikalla. Uudet kamerat olivat pienempikokoisia, ja niille tuli suora virta 22 V:n muuntimen kautta. Vanhassa tekniikassa virta tulee kameralle akkujen kautta. Tutkimuksessa käytettävät kamerat olivat säänkestäviä. Uusien kameroiden kuvausetäisyys oli 18 metriä. Vanhemman kameran kuvausetäisyys oli 25 metriä. Kameroissa oli oma infrapunavalo, joka on välttämätön kuvattaessa pimeässä. Kamerat ottavat 25 kuvaa sekunnissa. Kuvat välittyvät koaksiaalikaapelin kautta virittimeen ja siitä verkkokaapelilla tietokoneelle. Tietokoneohjelma valitsee kuvista sellaiset, joista rekisteritunnus on tunnistettavissa. Jokaisesta ajoneuvosta tallentui hakemistoon tiedosto, joka sisälsi aikatiedon sekä rekisteritunnuksen tiedot. VISY:n ohjelma teki tietokoneelle automaattisesti päivä- ja tuntihakemistot. Kuvauksissa käytettiin jokaisella kameralla omaa tietokonetta. Ajoneuvoista kuvattiin ainoastaan rekisteritunnuksia. Molempien ulkokohteiden kuvauksessa käytettiin omaa aggregaattia. Kaupungin keskustassa tehdyissä kuvauksissa yksi aggregaatti riitti tuottamaan virran kahdelle kameralle. Aggregaatit olivat bensiinikäyttöisiä ja kuluttivat kuvauspäivänä noin kahdeksan litraa bensiiniä Henkilöstön koulutus ja laitteiden testaus Kuvauksiin osallistunut henkilöstö oli suorittanut Tieturva II -koulutuksen. Rekisteritunnuskuvauksiin osallistuvalle henkilöstölle opetettiin ennen tutkimuksia molempien kameroiden tekniikka. Kameratekniikat testattiin laboratoriossa noin kuukausi ennen kuvauksia. Kolmesta testattavasta laitteesta yksi uusi kamera oli rikki, ja toisen uuden kameran viritin oli kasattu väärin, eli se ei toiminut. Vialliset laitteet vaihdatettiin uusiin. Noin viikko ennen tutkimuksia tehtiin vielä kaikilla tutkimuksiin käytettävillä tekniikoilla demonstraatioharjoitus kenttäolosuhteissa. Kaikki laitteet toimivat silloin moitteettomasti Kuvausten toteutus Kuvaukset toteutettiin viikoilla 36 ja 37. Alussa kaksi erillistä yksikköä kuvasi Korpilahden ja Äänekosken (kuva 8) pisteet. Jyväskylän keskustan läheisyydessä olevilla moottoritiepisteillä kuvattiin kahdella kameralla. Lisäksi käytössä oli yksi varakamera. Kuvauspäivinä laskettiin Simi - mikroaaltolaskimilla myös kuvauspisteen läheinen liikenne poikkileikkauslaskentana molempiin suuntiin.

16 17 Kuva: Jukka Laurikainen Kuva 8. Rekisteritunnuskuvaus käynnissä Äänekoskella vt 4:lla. Kuvaukset Korpilahden ja Äänekosken ulkopisteillä aloitettiin aamulla siirtämällä vaunut kohteeseen. Valmistelutöiden tekeminen pimeässä ja kameran kohdistaminen siten, että se luki rekisteritunnuksia oikein, vaati suurta huolellisuutta ja tarkkuutta. Kuvausten aikana yksi henkilö oli aina tarkkailemassa, että kuvaus toimi. Samalla hän huolehti aggregaatin polttoaineen riittävyydestä. Jyväskylän keskustan kuvauspisteissä moottoritiellä kuvaukset tehtiin kahdella kameralla, jotka oli kiinnitetty sillankaiteisiin erillisillä, kuvausta varten rakennetuilla adaptereilla (kuva 9). Ulkopisteillä käytetty vanha videovaunu toimi moottoriteiden ylikulkusillalla tutkimussuojana, jonne molempien kameroiden tietokoneet oli sijoitettu. Kuva: Reijo Onikki Kuva 9. Kameran kiinnitys sillan kaiteeseen Lohikosken vt 4 kuvauspisteessä Rekisteritunnuskuvausten tiedon käsittely

17 18 Kuvauspäivän päätteeksi päivän kuvauksista tehtiin siirtotiedosto ulkoiselle muistitikulle, josta tiedot lähetettiin samana iltana jatkokäsittelyyn. Rekisterinumerot poimittiin aineistosta satunnaisesti suhteessa kuvauskohteen tuntiliikennemäärään. Aineistosta poistettiin tuplahavainnot, joita syntyi jos kuljettaja ajoi kohteen ohi useammin kuin kerran kuvauspäivän aikana. Satunnaisotannan ja oikeellisuustarkastelun jälkeen tiedot lähetettiin Itellalle. Itella hoiti AKE-kyselyn, jossa selvitettiin ajoneuvojen haltijat (yksityishenkilöt ja yritykset/yhteisöt) rekisteritunnisteiden avulla. Haltijatietohaku tehtiin AKE:n tietokannasta, josta oli poistettu markkinointikiellon pyytäneet. Postikyselystä rajattiin pois ulkomaiset, tunnistamattomat kilvet, raskaat ajoneuvot (postikyselyyn kelpuutettiin vain matkailu-, paketti- ja henkilöautot) ja ajoneuvon haltijat, jotka oli valittu jo henkilöhaastattelututkimukseen (ks. kuva 1). Kyselylomakkeiden ja saatekirjeiden painatuksesta ja postituksesta vastasi Itella. Postitus tehtiin noin 3 haltijalle/tutkimuskohde. Painatusvaiheessa tehtiin postitettavan aineiston personointi, eli vastaajan tietojen tulostaminen saate- ja kyselykirjeisiin. Näitä tietoja olivat vastaustunnus, henkilön nimi ja osoite, havaitun ajoneuvon rekisteritunnus, havaintopaikka ja - suunta, viikonpäivä ja päivämäärä sekä kellonaika. Itella lähetti haltijoille saatekirjeen (liite 6) ja matkan tarkoitusta koskevat kysymykset (liite 7), sekä palautuskuoren vastauksia varten. Postitse tapahtuvan kyselyn vaihtoehtona oli Innolinkin rakentama Internet-vastauslomake. Kyselylomakkeeseen oli lipsahtanut harmillinen, määräpaikan katuosoitetta koskenut virhe: lomakkeeseen tuli määräpaikka-sanan tilalle uudestaan lähtöpaikka. Tämä virhe aiheutti melko paljon kyselyjä. Vastauksissa oli siten jonkin verran määräpaikan osoitetta koskeneita sekaannuksia. 5 MÄÄRÄPAIKKATUTKIMUKSEN TULOKSET 5.1 Yleistä Määräpaikkatutkimuksen tuloksista muodostettiin kaksi erillistä Access-tietokantaa: Tienvarsi ja PostiNetti. Tienvarsi sisältää tienvarsihaastattelujen tiedot ja PostiNetti rekisteritunnistuskuvausmenetelmällä saadut vastaukset. Tietokannoista poistettiin pelkästään ne havainnot, joissa ei ollut sekä lähtö- että määräpaikkatietoa. Tietokantojen sisältökuvaukset on esitetty liitteissä 8 (Tienvarsi) ja 9 (PostiNetti). Tienvarsihaastattelujen haastattelumäärät ja rekisteritunnistusmenetelmällä saadut ja tietokantaan hyväksytyt vastausmäärät on esitetty oheisissa taulukoissa (taulukot 3 ja 4). Taulukko 3. Haastattelumäärät tutkimuspisteittäin. Piste Haastattelumäärät Liikennemäärä Otoskoko (%) Hankasalmi, vt Laukaa, st Leivonmäki, vt Petäjävesi, vt Saarijärvi, vt Toivakka, vt Tienvarsi Tienvarsitutkimuksen perusjoukon muodostivat haastattelusuuntaan ajaneet ajoneuvot (1235). Otoskoko oli 655 ajoneuvon kuljettajaa eli n. 54 % haastattelusuunnan liikenne-

18 19 määrästä. Haastattelupisteiden ohi vuorokauden aikana molempiin suuntiin ajaneiden ajoneuvojen kokonaislukumäärä oli Tienvarsihaastattelumäärät olivat tavoitteiden mukaiset kaikissa muissa pisteissä paitsi Toivakassa, jossa vähäisen liikennemäärän vuoksi haastattelumäärä jäi reilusti alle tavoitteen (1). Taulukko 4. Vastausmäärät tutkimuspisteittäin. Piste Vastausmäärät Lomakemäärä Vastaus% Kuvausmäärä Liikennemäärä Äänekoski, vt , Korpilahti, vt , Vaajakoski, vt , Lohikoski, vt , Rantaväylä, vt , Rekisterikuvaus , Rekisteritunnuskuvauksissa päästiin kaikissa pisteissä tavoitemäärään, joka oli tuhat vastausta jokaisesta kuvauskohteesta. Keskimääräinen vastausprosentti oli 46,7 %, mikä oli huomattavasti suurempi kuin Pääkaupunkiseudun 28 määräpaikkatutkimuksen vastausprosentti 4,1 %. Vastaajat edustivat keskimäärin noin 15 %:ia koko liikennemäärästä, ja keskimääräinen kuvauksen havaintokate oli noin 8 %. Kuvauksen havaintokatetta alensivat etenkin Lohikosken kuvauksissa toisen kameran tekniset ongelmat. 5.2 Laajennuskertoimet ja liikennevirtamatriisit Laajennuskertoimet määritettiin tutkimussuunnalle. Kertoimien määrityksessä käytettiin apuna haastattelututkimuksen ja kuvauksen kanssa samanaikaisesti tehtyä liikennelaskentaa kaikissa muissa pisteissä paitsi Rantaväylän ja Lohikosken tutkimuspisteissä. Näissä pisteissä liikennelaskentatuloksia ei ollut raportointivaiheessa käytettävissä. Laajennuskertoimet määritettiin tuntitasolle seuraavasti: Tuntilaajennuskerroin = liikennelaskenta / haastattelumäärä Vuorokausilaajennuskerroin = tuntilaajennuskerroin/(klo 6-2 osuus) Haastattelumäärä määritettiin siten, että sekä lähtöpaikka- että määräpaikkatietojen tuli olla geokoodattuna. Tutkimusaikaisen (klo 6-2) liikenneosuuden määrittämisessä käytettiin tietoina joko liikennelaskentatietoa, LAM-pisteen tietoa tai yleisestä liikennelaskennasta saatuja laskentatietoja. Tutkimuspäivän liikennemäärästä on tehty myös KVL-arvio seuraavasti: AQ = Tutkimussuunnan vrk-liikenne = liikennelaskenta (klo 6-2) /(klo 6-2 osuus) W = Viikon liikennemäärä = 2 x AQ / viikonpäiväkerroin KVL-arvio = W / kausivaihtelukerroin Viikonpäivä- ja kausivaihtelukertoimet määritettiin käyttämällä joko LAM-pisteen tai yleisen liikennelaskennan tietoja. Saatua KVL-arviota voidaan siten verrata tierekisterin KVLarvioon. Ohessa on esimerkki Toivakan tienvarsihaastattelun laajennuskertoimista (taulukko 5). Kaikki laajennuskertoimet ovat liitteissä 1 (tienvarsi) ja 11 (rekisteritunnus).

19 2 Taulukko 5. Toivakan tienvarsihaastattelun laajennuskertoimet. Toivakka vt 13, haastattelusuunta Jyväskylästä poispäin (ti ) Tunti haastattelumäärä liikennelaskenta tuntilaajennuskerroin vrk-laajennuskerroin ,16 1, ,25 1, ,4 1, ,38 1, ,2 1, ,32 1, ,44 1, ,29 1, ,15 1, ,34 1, ,36 1, ,31 1, ,24 1, ,39 1,6 Yhteensä ,28 1,47 klo 6-2 osuus 86,9 % KVL-arvio 1768 Tierek. KVL 1994 kpl % Haastateltu raskasliikenne 7 11,4 % Laskettu raskasliikenne 17 13,6 % Tierekisteri arkiraskasliikenne ,2 % Laajennuskertoimien perusteella laskettiin liikennevirtamatriisit pisteittäin. Näistä on muodostettu pisteittäiset liikenneprofiilit (kuvat 11-21). Tarkemmat liikennevirtamatriisit ovat liitteissä 12 (tienvarsi) ja 13 (rekisteritunnus). Kuva 1. Tutkimuspisteiden haastattelusuunnat ja sijainti tutkimusalueella.

20 21 Lähtöpaikka Määräpaikka 2,7 % 27,3 % 4,2 % 6,1 % 7,5 % 51,5 % 7,7 %,3 %,9 % Kuva 11. 1, % Jyväskylä Laukaa Muu Keski Suomi Hankasalmi Muu JKL seutu Muu Suomi Hankasalmi Muu Keski Suomi Lähtö- ja määräpaikkakunnat Hankasalmen, vt 9 haastattelupisteessä. Muu JKL seutu Muu Suomi Hankasalmen vt 9 haastattelupisteelle tulevan liikenteen lähtöpaikka on noin puolella kuljettajista Jyväskylä. Jyväskylän seudun ulkopuolelta tuleva liikenne on myös suuri (yhteensä n. 28 %). Noin viidesosa kuljettajista oli matkalla Hankasalmeen, mutta yli 7% jatkoi matkaa Jyväskylän seudun ulkopuolelle. Lähtöpaikka 1,3 % 1,5 % 2,8 % 5,7 % Määräpaikka 37,9 % 47, % 56,5 % 45,1 % Kuva 12. Jyväskylä Muu JKL seutu Muu Suomi Laukaa Muu Keski Suomi Laukaa Muu Keski Suomi Lähtö- ja määräpaikkakunnat Laukaan, st 637 haastattelupisteessä. 1,6 % Muu JKL seutu Muu Suomi Seututien 637 pohjoiseen suuntautuva liikenne alkaa pääosin Jyväskylästä tai Laukaasta. Vain alle 4 % matkoista alkaa seudun ulkopuolelta. Noin puolet liikenteestä suuntautuu Jyväskylän seudun ulkopuolelle ja noin puolet kuljettajista jää Laukaaseen.

21 22 Lähtöpaikka 1, % Määräpaikka 3, % 8,2 % 2, % 4,2 % 9,1 % 55,4 % 25,3 %,1 % 75,5 % 16,2 % Jyväskylä Laukaa Jyväskylä Muu JKL seutu Muu Keski Suomi Muu JKL seutu Muu Suomi Muu Suomi Kuva 13. Lähtö- ja määräpaikkakunnat Leivonmäen, vt 4 haastattelupisteessä. Toivakka Muu Keski Suomi Leivonmäellä vt 4:llä etelän suuntaan ajavat ovat suurimmalta osin lähteneet Jyväskylästä (3/4). Vain vajaa viides haastatelluista kuljettajista oli lähtenyt tutkimusalueen ulkopuolelta. Neljäsosa on ollut matkalla Toivakkaan ja noin 7% on ollut matkalla Jyväskylän seudun ulkopuolelle. Lähtöpaikka 3,5 % 6,1 % 6,7 %,3 % Määräpaikka,4 % 23,8 % 9,4 % 38,1 % 73,9 % 37,3 % Jyväskylä Petäjävesi Petäjävesi Muu JKL seutu Muu Keski Suomi Muu Keski Suomi Muu Suomi Kuva 14. Lähtö- ja määräpaikkakunnat Petäjäveden, vt 18 haastattelupisteessä.,4 % Muu JKL seutu Muu Suomi Länteen vt 18:sta menevistä kuljettajista noin ¾ on lähtenyt Jyväskylästä ja noin 1% on lähtenyt Jyväskylän seudun kuntien ulkopuolelta. Määränpäänä kuljettajilla on suurimmaksi osaksi (n. 6%) muu Suomi/muu Keski-Suomen kunta. Petäjävedelle jäi n. 38% ajoneuvoista.

22 23 Lähtöpaikka,4 % Määräpaikka,1 %,3 % 9,5 % 2,2 % 4,5 % 41,7 % 79,4 % 5,3 % 2,5 % Jyväskylä Laukaa Muu JKL seutu Muu JKL seutu Muu Keski Suomi Muu Suomi Muu Suomi Kuva 15. Lähtö- ja määräpaikkakunnat Saarijärven, vt 13 haastattelupisteessä. Muu Keski Suomi Saarijärven piste vt 13:sta sijaitsi tutkimusalueen ulkopuolella, joten lähes kaikki kuljettajat ovat menossa Jyväskylän seudun ulkopuolella. Heidän lähtöpaikkansa on useimmiten joko Jyväskylä (n. 41%) tai he ovat tutkimusalueen ulkopuolelta muualta Keski-Suomen kunnista tai muista Suomen kunnista (yhteensä n. 51%) Lähtöpaikka,6 % 9,6 % 5, % Määräpaikka 1,5 % 1, % 1,9 %,3 % 7, % 4, % 15,7 % 58, % 86,4 % Jyväskylä Laukaa Toivakka Muu JKL seutu Muu Keski Suomi Muu Keski Suomi Muu Suomi Kuva 16. Lähtö- ja määräpaikkakunnat Toivakan,vt 13 haastattelupisteessä. Muu JKL seutu Muu Suomi Toivakan haastattelupisteessä ajavilla kuljettajilla on lähtöpaikka useimmiten Jyväskylä (58%). Toiseksi suurin lähtöpaikkakunta on Laukaa n. 16%. Tutkimusalueen ulkopuolelta lähteneitä on noin joka kuudes (16, 6 %) kuljettaja.

23 24 Lähtöpaikka,5 % Määräpaikka 4, % 23,8 % 14,8 % 1,4 % 13,9 % 52,3 % 42, % 4,7 % 4,8 % Jyväskylä Jyväskylä Muurame Muu JKL seutu Muu JKL seutu Muu Keski Suomi Muu Suomi Muu Suomi Kuva 17. Lähtö- ja määräpaikkakunnat Korpilahden,vt 9 rekisterikuvauspisteessä. 37,8 % Muu Keski Suomi Etelään vt 9:llä Korpilahdella ajavat kuljettajat on suurimmaksi osaksi (52,3%) lähtenyt Jyväskylästä. Lähes 4% autoilijan lähtöpaikka on ollut tutkimusalueen ulkopuolelta. Noin 8 %:lla matkan määränpää oli joko muu Keski-Suomen kunta tai muu Suomen kunta. Lähtöpaikka,5 % Määräpaikka 5,7 % 7,5 % 2, % 19,7 % 37,3 % 2,3 % 35, % 64,5 % 4,5 % 3,1 % Jyväskylä Muu JKL seutu Muu Suomi Laukaa Muu Keski Suomi Jyväskylä Muu JKL seutu Muu Suomi Muu Keski Suomi Kuva 18. Lähtö- ja määräpaikkakunnat Äänekosken, vt 4 rekisterikuvauspisteessä. Äänekosken rekisterikuvauspisteessä vt 4:llä Jyväskylästä lähteneitä autoilijoita on 37,3%. Yli puolet (n. 55 %) autoilijoista on lähtenyt suunnittelualueen kuntien ulkopuolelta. Kuvauspiste sijaitsi suunnittelualueen ulkopuolella, joten määräpaikan suhteen vastauksissa lienee virhe Jyväskylän määräpaikan suhteen, sillä matka suuntautui pohjoiseen eikä näin ollen Jyväskylä ole kovin järkeenkäypä vastaus.

24 25 Lähtöpaikka,8 % Määräpaikka 2,9 % 26,1 % 49,5 % 2,9 % 11,1 % 5,7 % 2,9 % 1,1 % 1,6 % Jyväskylä Muu JKL seutu Laukaa Muu Keski Suomi Jyväskylä Muu JKL seutu Muu Suomi Muu Suomi Kuva 19. Lähtö- ja määräpaikkakunnat Vaajakosken, vt 4 haastattelupisteessä. 77,5 % Muu Keski Suomi Noin puolet Vaajakosken moottoritieltä Jyväskylän keskustan suuntaan ajavista ovat lähteneet Jyväskylän kaupungin alueelta. Neljäsosa Vaajakosken moottoritiellä tutkimuspisteeseen tulleista autoilijoista on lähtenyt muualta kuin jostain Keski-Suomen kunnasta. Vajaa 15% autoilijoista on mennyt tutkimusalueen ulkopuolelle. Suurin osa kuljettajista (noin 78 %) jäi Jyväskylään. Lähtöpaikka,9 % Määräpaikka 4,2 % 16,4 % 16,8 % 16,3 % 3,6 % 6, % 2,3 % 2,1 % 2,9 % 71,6 % 2,8 % Jyväskylä Uurainen Jyväskylä Muu JKL seutu Muu Keski Suomi Muu JKL seutu Muu Suomi Muu Suomi Kuva 2. Lähtö- ja määräpaikkakunnat Lohikosken, vt 4 haastattelupisteessä. Muurame Muu Keski Suomi Suurin osa (6 %) vt 4:ää Jyväskylän keskustan suuntaan matkustavat ovat lähteneet Jyväskylän kaupungin alueelta. Noin kolmasosa kuljettajista ovat lähteneet tutkimusalueen ulkopuolelta. Noin 72 % autoilijoista on jäänyt Jyväskylään ja noin 2 % autoilijoista on jatkanut tutkimusalueen ulkopuolelle.

25 26 Lähtöpaikka,6 % Määräpaikka 2,1 % 7,7 % 3,2 % 13,4 % 2,2 % 3,5 % 4,4 % 11,8 % 16,5 % 58,6 % 76, % Jyväskylä Muurame Jyväskylä Muu JKL seutu Muu Keski Suomi Muu JKL seutu Muu Suomi Muu Suomi Kuva 21. Lähtö- ja määräpaikkakunnat Rantaväylän, vt 9 haastattelupisteessä. Laukaa Muu Keski Suomi Rantaväylällä Jyväskylän keskustaan suuntaan tuleva liikenne on lähtenyt suurimmaksi osalta Jyväskylän kaupungin alueelta (59 %). Muuramesta (17 %) lähteviä on hieman enemmän kuin muualta Suomesta lähteneitä (13 %). Suurin osa (76 %) kuljettavista on matkalla Jyväskylään. Noin 12% kuljettajista jatkaa muualle Suomeen. 5.3 Määräpaikkatutkimusten analysointi Tässä raportissa ei ole tarkoitus analysoida kovinkaan syvällisesti määräpaikkatutkimusten sisältöä, koska aineiston analysointi tehdään suuremmassa mittakaavassa vasta liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä. Tähän osaraporttiin koottiin kuitenkin muutamia analyysejä itse tuloksista suorien jakaumatulosten lisäksi. Alla olevassa taulukossa (taulukko 6) on esitetty henkilöautojen henkilömäärät eri matkatyypeillä eri tutkimuspisteissä. Taulukko 6. Henkilöauton keskikuormitus määräpaikan matkatyypin perusteella tutkimuspisteissä Henkilömäärä/HA Sijainti piste Koti Muu Työ keskimäärin Ulkorajalla Hankasalmi, vt 9 1,4 1,67 1,29 1,45 Ulkorajalla Laukaa, st 637 1,35 1,61 1,23 1,41 Ulkorajalla Leivonmäki, vt 4 1,41 1,55 1,34 1,44 Ulkorajalla Petäjävesi, vt 18 1,43 1,55 1,19 1,41 Ulkorajalla Saarijärvi, vt 13 1,41 1,62 1,27 1,43 Ulkorajalla Toivakka, vt 13 1,36 1,66 1,38 1,46 Ulkorajalla Korpilahti, vt 9 1,4 1,59 1,2 1,41 Ulkorajalla Äänekoski, vt 4 1,51 1,64 1,24 1,49 Keskusta Lohikoski, vt 4 1,44 1,67 1,1 1,42 Keskusta Rantaväylä, vt 9 1,39 1,55 1,16 1,37 Keskusta Vaajakoski, vt 4 1,51 1,66 1,22 1,48 keskimäärin 1,43 1,61 1,23 1,43

26 27 Kuten taulukko osoittaa, ulkorajoilla olevilla tutkimuspisteissä kotiin matkalla olleissa henkilöautoissa on 1,35-1,51 henkilöä, töihin matkaavia 1,19-1,38 henkilöä/henkilöauto ja muuhun määränpäähän matkaavia 1,55-1,67 henkilöä/henkilöauto. Keskimääräinen kuormitusaste pisteittäin ovat hyvin samankaltaiset. Keskustan tutkimuspisteissä kotiin matkalla olleissa henkilöautoissa kuormitusaste on 1,39-1,51 henkilöä, töihin matkaavia 1,1-1,22 henkilöä/henkilöauto ja muuhun määränpäähän matkaavia 1,55-1,67 henkilöä/henkilöauto. Keskustan tutkimuskohteissa tulokset ovat suhteellisen samankaltaiset. Henkilöauton keskikuormitus on Jyväskylän seudulla 1,43 henkilöä/auto, mikä on hieman suurempi kuin Pääkaupunkiseudun liikennetutkimuksessa 28 havaittu (1,27 henkilöä/auto). Taulukko 7. Henkilöauton keskikuormitus mies- ja naiskuljettajilla. Sijainti Pistenimi Mies Nainen Keskusta Lohikoski, vt 4 1,46 1,31 Keskusta Rantaväylä, vt 9 1,4 1,29 Keskusta Vaajakoski, vt 4 1,58 1,27 Ulkorajalla Äänekoski, vt 4 1,54 1,39 Ulkorajalla Korpilahti, vt 9 1,48 1,26 Naiskuljettajien keskikuormitusaste on alhaisempi kuin mieskuljettajien. Ero oli samansuuntainen sekä keskustan tutkimuspisteissä että ulkorajan rekisterikuvauspisteissä. 3 % Päivittäisen matkan tarkoitus (muu kuin työmatka) 25 % 3 % opiskeluun liittyvä matka 2 % 15 % 1 % 5 % % 3 % 4 % 6 % 1 % 3 % 1 % 1 % Hankasalmi, vt 9 8 % 4 % 2 % 1 % 7 % Laukaa, st % 3 % 5 % % 2 1 % 2 % Leivonmäki, vt 4 4 % 6 % 3 % 2 % 3 % 4 % % 4 % Petäjävesi, vt 18 3 % 3 % 2 % 5 % 3 % 4 % 4 % 4 % 2 % 2 % 2 % 3 % 4 % 4 % 1 % 1 % 1 % 3 % 2 Saarijärvi, vt 13 Toivakka, vt Keskimäärin 13 muu vapaa ajan matka muu työhön liittyvä matka muu lomamatka kuljetus kesämökkimatka ostos tai asiointimatka Kuva 22. Päivittäisen matkan tarkoitus eri tienvarsihaastattelupisteissä keskimäärin (muu kuin työmatkaliikenne) Etenkin Laukaan pisteessä ostos- ja asiointimatkoja (7 %) ja muita vapaa-ajan matkoja (8 %) on huomattavasti enemmän kuin muissa pisteissä. Leivonmäen ja Toivakan pisteissä päivittäisen työmatkaliikenteen osuus on huomattava (83 85 %).

27 28 3, % 25, % 2, % Matkan määräpaikan tyyppi rekisterikuvauspisteissä 22,5 % 27,9 % 15, % 11,9 % 1, % 5, %, % 5,5 % 4,4 % 2,7 % 2,2 %,5 % 1,6 % 3,2 %,4 %,7 %,8 % 1,6 % 3,2 % 4, %,6 % 6,2 % Kuva 23. Matkan määräpaikka rekisterikuvauspisteissä (muu kuin koti- tai työmatkaliikenne) Rekisteritunnuskuvauspisteissä matkan määräpaikka oli noin puolella kuljettajista joko koti (27,9 %) tai työpaikka (22,5 %). Seuraavaksi yleisin määräpaikka oli työasiointipaikka, vierailupaikka ja muu ostospaikka. Taulukko 8. Matkan keskipituus eri sukupuolilla ja pisteittäin. Matkan pituus (km) eri sukupuolilla pisteittäin Pistenimi Mies Nainen Keskimäärin Ulkoraja Korpilahti, vt Ulkoraja Äänekoski, vt Ulkoraja Hankasalmi, vt Ulkoraja Laukaa, st Ulkoraja Leivonmäki, vt Ulkoraja Petäjävesi, vt Ulkoraja Saarijärvi, vt Ulkoraja Toivakka, vt Keskusta Lohikoski, vt Keskusta Rantaväylä, vt Keskusta Vaajakoski, vt Matkan pituudet olivat mieskuljettajilla n. 5% suuremmat kuin naiskuljettajilla. Leivonmäen, Hankasalmen, Korpilahden ja Äänekosken tutkimuspisteissä keskimääräinen matkan pituus oli yli 18 km mieskuljettajilla ja yli 115 km naiskuljettajilla. Sen sijaan Laukaan, Petäjäveden ja Rantaväylän pisteissä keskimääräinen matkan pituus oli alle 1 km kuljettajan sukupuolesta riippumatta.

28 29 matkan pituus (km) Matkan pituus, koko aineisto 1312 havaintoa Havaintojoukko Kuva 24. Matkan pituus ja havaintomäärät Keskimääräiset matkanpituudet eivät anna selkeää kuvaa matkojen pituuksista, koska noin puolet matkoista on alle 5 km pituuksia kuten yllä olevasta kuvasta voi todeta. Noin 4 % matkoista on yli 5 km. 5.4 Tienvarsitutkimuksen suorat jakaumat Alla on esitetty pisteittäin tärkeimpiä tienvarsihaastattelun tutkimustuloksia. Lisää pistekohtaisia tuloksia on liitteessä 14. Taulukko 9. Vastaajien sukupuoli pisteittäin ja yhteensä piste Mies Nainen <?> Yhteensä Mies Nainen <?> Hankasalmi, vt % 2 % 1 % Laukaa, st % 32 % 1 % Leivonmäki, vt % 16 % 2 % Petäjävesi, vt % 26 % 2 % Saarijärvi, vt % 24 % 2 % Toivakka, vt % 25 % 2 % Yhteensä % 24 % 2 % Kaikissa tutkimuspisteissä suurin osa (72-82 %) haastatteluun osallistuneista oli miehiä. Noin neljännes vastanneista oli naisia. Kahdessa prosentissa haastatteluista sukupuoli oli jäänyt kirjaamatta haastattelulomakkeeseen. Haastattelututkimukseen osallistuneista kuljettajista 73 % kuului 3 44 vuotiaiden tai vuotiaiden ikäluokkaan, kun taas yli 65-vuotiaiden osuus oli vain 6 %. Lisäksi nuorten, alle

29 3 3-vuotiaiden autoilijoiden osuus oli suhteellisen pieni, vajaat 2 %. Kahdessa prosentissa tapauksista haastateltavan ikä oli jäänyt kirjaamatta haastattelulomakkeeseen. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma pisteittäin ja yhteensä. piste v 3 44 v v yli 65 v <?> Yhteensä Hankasalmi, vt Laukaa, st Leivonmäki, vt Petäjävesi, vt Saarijärvi, vt Toivakka, vt Yhteensä piste v 3 44 v v yli 65 v <?> Hankasalmi, vt 9 2 % 4 % 32 % 7 % 1 % Laukaa, st % 44 % 3 % 7 % 1 % Leivonmäki, vt 4 18 % 41 % 33 % 5 % 3 % Petäjävesi, vt 18 2 % 43 % 3 % 6 % 2 % Saarijärvi, vt % 37 % 38 % 5 % 2 % Toivakka, vt % 39 % 3 % 7 % 2 % Yhteensä 19 % 41 % 32 % 6 % 2 % Suurin osa, eli 79 % haastattelututkimukseen osallistuneita oli henkilöautojen kuljettajia. Pakettiautojen osuus oli 1 % ja perävaunuttomien kuorma-autojen osuus 5 %. Taulukko 11. Ajoneuvotyyppi. piste HA PA KAIP KAP LA MP <?> Yhteensä Hankasalmi, vt Laukaa, st Leivonmäki, vt Petäjävesi, vt Saarijärvi, vt Toivakka, vt Yhteensä piste HA PA KAIP KAP LA MP <?> Hankasalmi, vt 9 8 % 9 % 3 % 6 % 1 % % % Laukaa, st % 12 % 3 % 1 % 1 % 1 % % Leivonmäki, vt 4 78 % 9 % 3 % 7 % 3 % 1 % 1 % Petäjävesi, vt % 1 % 4 % 5 % 2 % % % Saarijärvi, vt % 1 % 3 % 6 % 2 % % % Toivakka, vt % 1 % 3 % 6 % 2 % % 3 % Yhteensä 79 % 1 % 3 % 5 % 2 % % %

30 31 Taulukko 12. Lähtöpaikan tyyppi. piste Koti Muu Työ <?> Yhteensä Hankasalmi, vt Laukaa, st Leivonmäki, vt Petäjävesi, vt Saarijärvi, vt Toivakka, vt Yhteensä piste Koti Muu Työ <?> Hankasalmi, vt 9 42 % 26 % 33 % % Laukaa, st % 31 % 25 % % Leivonmäki, vt 4 42 % 28 % 3 % 1 % Petäjävesi, vt % 28 % 31 % % Saarijärvi, vt % 23 % 32 % % Toivakka, vt % 29 % 3 % 2 % Yhteensä 42 % 27 % 3 % % Haastattelututkimuksessa haastateltiin yhteensä 655 kuljettajaa. 42 % heistä ilmoitti lähtöpaikakseen kodin, 3 % työpaikan ja 27 % muun paikan. Taulukko 13. Määräpaikan tyyppi. piste Koti Muu Työ <?> Yhteensä Hankasalmi, vt Laukaa, st Leivonmäki, vt Petäjävesi, vt Saarijärvi, vt Toivakka, vt Yhteensä piste Koti Muu Työ <?> Hankasalmi, vt 9 31 % 32 % 37 % % Laukaa, st % 31 % 32 % % Leivonmäki, vt 4 34 % 25 % 4 % % Petäjävesi, vt % 27 % 39 % % Saarijärvi, vt % 29 % 4 % % Toivakka, vt % 23 % 37 % 2 % Yhteensä 34 % 28 % 38 % %

31 32 Haastatteluun osallistuneista 38 % oli matkalla töihin, 34 % kotiin ja 28 % muuhun kohteeseen. Taulukko 14. Henkilöiden lukumäärä ajoneuvossa. piste yli 4 <?> yhteensä Hankasalmi, vt Laukaa, st Leivonmäki, vt Petäjävesi, vt Saarijärvi, vt Toivakka, vt Yhteensä piste yli 4 <?> Hankasalmi, vt 9 68 % 23 % 5 % 2 % 1 % 1 % Laukaa, st % 24 % 4 % 2 % % 1 % Leivonmäki, vt 4 68 % 24 % 4 % 1 % % 2 % Petäjävesi, vt % 24 % 4 % 2 % % 2 % Saarijärvi, vt % 23 % 4 % 2 % % 2 % Toivakka, vt % 26 % 5 % 1 % % 2 % Yhteensä 68 % 24 % 4 % 2 % % 1 % Suurin osa eli 68 % haastatteluun osallistuneista autoilijoista oli matkalla yksin. 24 % ajoneuvoista oli kaksi matkustajaa. Vain 6 %:ssa autoista oli kolme tai neljä matkustajaa. Alla on esitetty graafisesti matkan tarkoitusta, matkan toistuvuutta ja tavaralajia koskevat havaintomäärät (kuvat 25-28). Matkan tarkoitus päivittäinen työmatka muu työhön liittyvä matka opiskeluun liittyvä matka ostos- tai asiointimatka kesämökkimatka lomamatka muu vapaa-ajan matka kuljetus muu

32 33 Kuva 25. Matkan tarkoituksen havaintomäärät koko tienvarsiaineistossa. Noin 55 % haastatelluista oli päivittäisellä työmatkalla tai muulla työhön liittyvällä matkalla. Noin 18 % haastatelluista ilmoitti olevansa muulla vapaa-ajan matkalla (ei kesämökki- tai lomamatkalla). - havaintojen määrä oli erittäin vähäinen. Matkan toistuvuus päivittäin (tai lähes) muutaman kerran viikossa kerran viikossa muutaman kerran kuukaudessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa 6 Kuva 26. Matkan toistuvuuden havaintomäärät koko tienvarsiaineistossa. Noin 3 % haastatelluista ilmoitti tekevänsä kyseisen matkan päivittäin, mutta myös harvemmin kuin kerran kuussa (28 %) tai muutaman kerran kuussa kyseisen matkan tekevien (17 %) osuus oli melko suuri. ostos tai asiointimatka muu opiskelu/työ vapaa aika päivittäin (tai lähes) muutaman kerran viikossa kerran viikossa muutaman kerran kuukaudessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa

33 34 Kuva 27. Matkan toistuvuuden vs. matkan tarkoitus. Päivittäisistä matkoista valtaosa liittyy opiskelu- /työmatkoihin. Vapaa-ajanmatkoja tehdään noin kolmannes kerran viikossa, muutaman kerran kuukaudessa ja harvemmin kuin kerran kuukaudessa toistuvuusryhmissä. Tavaralaji tyhjä sora, hiekka ym. maa-ainekset puuraaka-aineet metsäteollisuustuotteet maataloustuotteet elintarviketeollisuustuotteet polttoaineet rakennusaineet ja -tuotteet metalliteollisuustuotteet kemian teollisuuden tiuotteet tekstiiliteollisuustuotteet muovi- ja kumiteollisuustuotteet jätteet sekalainen kappaletavara muut tavarat 99 Kuva 28. Kuljetusten havaintomäärä oli kaiken kaikkiaan 1184 koko tienvarsiaineistossa, joten lähes puolesta kuljetuksista (548 kuljetusta, 46 %) ei tienvarsihaastattelulomakkeella ollut merkintää tavaralajista. 5.5 Rekisteritunnuskuvaustutkimuksen tulokset Alla on esitetty pisteittäin tärkeimpiä tienvarsihaastattelun tutkimustuloksia. Lisää pistekohtaisia tuloksia on liitteessä 15. Taulukko 15. Internet- ja postivastausten lukumäärät ja jakaumat pisteittäin. Tutkimuspäivä Piste Netti Posti Yhteensä Netti% Posti% Korpilahti, vt % 82 % Äänekoski, vt % 82 % Vaajakoski, vt % 82 % Lohikoski, vt % 75 % Rantaväylä, vt % 8 % Yhteensä % 8 % Jopa 8 % vastaajista oli täyttänyt postitse lähetetyn kyselylomakkeen. Joka viides oli hyödyntänyt mahdollisuutta täyttää lomake Internetin kautta. Taulukko 16. Vastaajien sukupuoli. Tutkimuspäivä Piste Mies Nainen Yhteensä Korpilahti, vt Äänekoski, vt