Ensihoidon palvelutason perusteet HUS:ssa

Transkriptio

1 Hallitus ,LIITE /final 1.0 Ensihoidon palvelutason perusteet HUS:ssa - Asiantuntijoiden laatima suositus ensihoitopalvelun saatavuudesta ja laadusta

2 2 1. Johdanto Ensihoidon palvelutason perustan muodostavat palvelun saatavuus ja laatu. Palveluntuottajilla tulee olla käytössään asianmukaiset menetelmät laadunhallintaan mennessä. Ensihoitopalvelujärjestelmä ja sen peruskomponentit tulee rakentaa siten, että HUS:n alueella mahdollisimman moni hätätilapotilas tavoitetaan riittävän ajoissa ja hänelle voidaan antaa tilan edellyttämä ja laadukas ensihoito ja samalla huolehtia potilaan mahdollisesti tarvitsemasta (kiireellisestä) kuljetuksesta oikeaan hoitopaikkaan. Merkittävä osa ensihoitopalvelun potilaista on muita kuin hätätilapotilaita. Näiden potilaiden kohdalla korostuu oikea-aikainen tavoittaminen, prosessin hallinta sekä oikean hoitopaikan valinta. Ensihoitopalvelun suunnittelu sekä käytännön ohjaus ja valvonta perustuu lääketieteelliseen asiantuntijuuteen, jota HUS:ssa edustavat ensihoidon vastuulääkärit ja ensihoidon ylilääkärit. Ensihoitopalvelun suunnittelun tulee tapahtua yhteistyössä muiden terveys- ja sosiaalitoimen laitosten (päivystävät sairaalat, avoterveydenhuolto, selviämishoitoasemat jne.), ensihoitopalveluntuottajien ja yhteistoimintaviranomaisten kanssa. Terveydenhuoltolakiesityksen 39 mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätös sisältää ensihoitopalvelun järjestämistavan, palvelun sisällön, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön pätevyys/koulutusvaatimuksen, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Ensihoidon palvelutasopäätös tehdään järjestämisalueittain nelivuotiskaudeksi. Järjestämisalueita on tämän hetken käsityksen mukaan 7 (HYKS Helsinki, HYKS Jorvi, HYKS Peijas, Länsi- Uusimaa sha, Lohja sha, Hyvinkään sha ja Porvoo sha). Alueellinen palvelutasopäätös noudattaa perusdokumentin ( Ensihoidon palvelutason perusteet HUS:ssa =) linjauksia. Tätä esitystä tarkennetaan perustuen STM:n kevääseen 2011 mennessä antamaan ensihoitoasetukseen ja palvelutaso-oppaaseen. 2. Rajaukset Suuronnettomuustilanteiden aikana palvelutason kriteerit eivät sellaisenaan ole voimassa, koska kriteerit on suunniteltu päivittäistilanteita varten. 3. Palvelun sisältö Ensihoitopalveluun HUS:ssa sisältyy: - äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön - ensivastetoiminta; ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua - virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. - tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin - osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa

3 3 4. Tavoittamisaikatavoitteet ja valmius Riskianalyysiin perustuva tarvemäärittely Ensihoidon tarve on riippuvainen alueella asuvan / oleskelevan väestön määrästä ja sairastavuudesta ihmisen väestö tuottaa noin 100 sairaankuljetustehtävää vuodessa. tehtävistä noin 5 %:ssa on kyse hätätilapotilaasta (kiireellisyysluokka A) tehtävistä noin %:ssa on kyse kiireellistä arviota ja/tai hoitoa vaativista potilaista (= kiireellisyysluokat A, B, C) Joka sairaanhoitoalueelle ja HYKS:n sisällä erikseen Jorvin, Peijaksen ja Helsingin alueille tulee tehdä samoin perustein riskikartoitus. Alueen sairaankuljetuspalvelun kysyntä voidaan jakaa neljään riskiluokkaan per yhden neliökilometrin mukainen alue seuraavasti: Riskiluokka 1 o yli 1 ensihoitotehtävä/vrk o yli 4000 asukasta o yli 20 hätätilapotilasta vuodessa Riskiluokka 2 o vähemmän kuin 1 ensihoitotehtävä/vrk mutta enemmän kuin 1 viikossa o asukasta o 5-20 hätätilapotilasta vuodessa Riskiluokka 3 o vähemmän kuin 1 ensihoitotehtävä viikossa, mutta enemmän kuin 1 kuukaudessa o 120 asukasta asukasta o 0-5 hätätilapotilasta vuodessa Riskiluokka 4 o vähemmän kuin 1 ensihoitotehtävä kuukaudessa; alue on asutettu tai sen läpi kulkee valtatie tai kantatie o alle 120 asukasta o 1 hätätilapotilas joka toinen vuosi Riskiluokka 5 o ei vakituista asutusta Tavoittamisviive riskialueluokan mukaisesti Taulukko. Tavoittamisviiveet hälytyksestä kohteeseen riskiluokittain tehtävän kiireellisyyden mukaan.* A / B -tehtävät C -tehtävät D -tehtävät Luokka 50% 90% 50% 90% 50% 90% 1 6 min. 10 min. 15 min. 25 min. 60 min. 120 min. 2 8 min. 12 min. 15 min. 25 min. 60 min. 120 min min. 15 min. 17 min. 27 min. 60 min. 120 min min. 25 min. 20 min. 30 min. 60 min. 120 min. * Kohde tavoitettu vähintään ensiauttajatasoisella yksiköllä tai ammattimaisella EVY:llä. Alueellisesti voidaan sopia yo. aikoja tiukemmista aikarajoista. Vuodesta 2013 alkaen huomioidaan myös STM:n ensihoitoasetuksen ja palvelutaso-oppaan mahdollisesti tuomat lisävelvoitteet.

4 4 Yksikkömäärä Yksiköiden määrän tulee perustua edellä mainittuihin riskiluokan mukaisiin tavoittamiskriteereihin Harvemmin asutuilla alueilla väestökeskittymien pitkien välimatkojen johdosta tarvitaan suhteellisesti enemmän sairaankuljetuskapasiteettia kuin tiheään asutuilla alueilla. Myös väestön ikärakenne ja alueelliset riskit vaikuttavat tarpeeseen. Erityisinä juhlapyhinä (vappu, koulujen alku- ja päättymispäivä, juhannus, uusivuosi) ja suurten yleisötapahtumien tai muiden tiedossa olevien ensihoitoa kuormittavien päivien aikana vastuulääkäri voi määrätä lisäyksikön/-köitä valmiuteen ennalta tehdyn tarveharkinnan pohjalta. Mikäli suurten yleisötapahtumien yhteydessä ensihoitopalvelun yksiköitä joudutaan sijoittamaan riskianalyysin perusteella itse tapahtumaalueelle, on vastuu kustannuksista tilaisuuden järjestäjällä. Yksiköiden sijoittaminen Tehtäväkartan perusteella määritetään yksiköille sellaiset asemapaikat, joista mahdollisimman iso osa alueen väestöstä tavoitetaan nopeimmin. Huomioiden Suomen olosuhteet, ympäristönäkökohdat sekä henkilöstö tulee ambulansseja varten olla kiinteät asemapaikat. Yksikön asemapaikkaa voidaan tarvittaessa muuttaa vuorokauden ajan mukaan. Optimaalisimman asemapaikan saaminen ei aina ole mahdollista huomioiden maaalueiden ja kiinteistöjen saatavuus sekä taloudelliset näkökohdat. Asemapaikkojen suunnittelu edellyttää erittäin pitkäjännitteistä työtä. Lähtövalmius Koko järjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, että kaikki ensihoitopalvelun yksiköt, lukuun ottamatta vapaaehtoisten palokuntien ensivasteyksikköjä, ovat välittömässä lähtövalmiudessa Joillakin alueella ruuhkatilanteiden, pienen tehtävämäärän tai pitkien kuljetusmatkojen vuoksi voidaan tarvita tukena 15 minuutin (tai muun sovitun ajan) lähtövalmiudessa olevia yksiköitä. Varavalmius Ensihoitopalvelun tulee voida järjestää lisäyksiköitä, kun syntyy sellainen päivittäistehtävien ruuhkahuippu, jolloin potilaiden tavoittamisviiveet eivät pysy ohjeistetuissa rajoissa. Palveluntuottajan kanssa on erikseen sovittava tästä varavalmiuden käytöstä ja myös siitä aiheutuvista lisäkustannuksista. 5. Ensihoitopalveluun osallistuvien henkilöiden koulutusvaatimus Pätevyysvaatimukset ovat voimassa ensihoitoasetuksen antaman siirtymäajan loppuun saakka, minkä jälkeen niitä tarpeen mukaan päivitetään vastaamaan lopullisen laki- ja asetustekstin vaatimuksia. Ensiauttaja Sopimuspohjaista ensiauttajatoimintaa HUS:ssa on vain HYKS:n ulkopuolisilla sairaanhoitoalueilla, ja Kirkkonummella. (HYKS alueella ensivastetoiminnassa käytetään pelastuslaitosten välittömässä valmiudessa olevia pelastusyksiköitä, joiden miehitykseen kuuluu riittävä määrä perustason ensihoitajan koulutusvaatimuksen täyttäviä henkilöitä). Jat-

5 5 kossa ensiauttajatoiminta on tarkoituksenmukaista toteuttaa vain HYKS-alueen ulkopuolella ja tarveanalyysin perusteella mahdollisesti Kirkkonummella. Ensiauttajana ensivasteyksikössä (EVY) voi toimia o maallikko, jolla on koulutuspohjana vähintään SPR:n ensiapukurssit 1-2 tai palokuntien ensiapukurssi sekä lisäksi ensivastekoulutus ensiauttajan tulee olla suorittanut hyväksytysti alueellisen kirjallisen teoria- ja näyttökokeen o ensihoitaja, joka on HUS:ssa hyväksytty joko perus- tai hoitotasolle tällöin ei tarvita erillistä ensivastekoulutusta Perustason ensihoitaja Helsinki Perustasolla voivat toimia ne vanhat ja uudet työntekijät, jotka ovat suorittaneet pelastajatutkinnon (ml. aiempi palomiessairaankuljettajatutkinto) tai soveltuvan terveydenhuoltoalan tutkinnon ja joiden alueellisten toimintaohjeiden osaamisesta on varmistuttu sekä perehdys ja työssäohjaus on läpikäyty. Muu HUS pois lukien Helsinki Perustasolla ovat voineet jatkaa ennen perustasolla toimineet terveydenhuoltoalan tutkinnon tai pelastajatutkinnon (ml. aiempi palomiessairaankuljettajatutkinto) suorittaneet sairaankuljettajat, jotka ovat suorittaneet hyväksytysti HUS perustason tentin. o lisäksi muutamat HUS - perustason tentin suorittaneet pitkään sairaankuljettajina toimineet pätevöitetyt sairaankuljettajat, joilla ei ole em. tutkintoja Perustason ensihoitajaksi voidaan ottaa jälkeen o terveydenhuoltoalan tutkinnon (mielellään ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja tai sairaanhoitaja) tai pelastajatutkinnon suorittanut henkilö, jonka alueellisten toimintaohjeiden osaamisesta on varmistuttu sekä perehdys ja työssäohjaus on läpikäyty. Hoitotason ensihoitaja Helsinki ennen hoitotasolla toimineista voivat jatkaa hoitotasolla o jo työssä olevat (soveltuvan terveydenhuollon tutkinnon omaavat) hoitotason ensihoitajat sekä muutamat ns. ensihoidon jatkolinjan terveydenhuoltooppilaitoksessa suorittaneet ensihoitajat soveltuvaksi terveydenhuollon tutkinnoksi katsotaan lääkintävahtimestarin, lähihoitajan (ensisijaisesti ensihoitoon suuntautunut), perushoitajan ja sairaanhoitajan tutkinto. Voimassa ensihoitoasetuksen antaman siirtymäajan loppuun saakka. o jo työssä olevat hoitotason ensihoitajat, jotka ovat suorittaneet ensihoitaja- AMK tutkinnon hoitotasolle on hyväksytty alkaen o ensisijaisesti ensihoitaja AMK-tutkinnon suorittanut henkilö ja lisäksi ennen täysien oikeuksien saamista edellytetään erillisen suunnitelman mukainen palveluaika perustason yksikössä, perehdys ja työssäohjaus o toissijaisesti sairaanhoitaja-tutkinnon suorittanut henkilö ja lisäksi ennen täysien oikeuksien saamista edellytetään erillisen suunnitelman mukainen palveluaika perustason yksikössä, perehdys ja työssäohjaus.

6 6 Muu HUS pois lukien Helsinki ennen hoitotasolla toimineista voivat jatkaa hoitotasolla o jo työssä olevat (soveltuvan terveydenhuollon tutkinnon omaavat) hoitotason ensihoitajat, jotka ovat suorittaneet HUS Arcada koulutuspaketin. soveltuvaksi terveydenhuollon tutkinnoksi katsotaan lääkintävahtimestarin, lähihoitajan (ensisijaisesti ensihoitoon suuntautunut), perushoitajan ja sairaanhoitajan tutkinto. Voimassa ensihoitoasetuksen antaman siirtymäajan loppuun saakka. o jo työssä olevat hoitotason ensihoitajat, jotka ovat suorittaneet ensihoitaja- AMK tutkinnon hoitotasolle on hyväksytty alkaen o kuten yllä kohdassa Helsinki. HUOM! Siirtymäajan jälkeenkin nykyisin hoitotasolla toimivat työntekijät, joilla ei ole ensihoitaja-amk tai sairaanhoitaja pätevyyttä, voivat jatkaa työskentelyä hoitoyksiköissä edellyttäen, että heidän työparillaan on ensihoitaja-amk tai sairaanhoitaja pätevyys. L 4 Ensihoidon operatiivinen esimies kokenut hoitotason ensihoitaja alkaen uusien työntekijöiden osalta ensihoitaja-amk (tai lisäksi siitä korkeampi ammatillinen tutkinto) vanhojen työntekijöiden osalta edellytetään ensihoitaja AMK tutkintoa ensihoitoasetuksen antaman siirtymäajan lopun jälkeen suositellaan lisäkoulutusta ensihoitotyön johtamiseen ja kenttäjohtajana toimimiseen, mitkä voidaan suorittaa myös työn ohessa Operatiivinen ensihoitolääkäri erikoislääkärin oikeudet soveltuvalla erikoisalalla ja syvällinen perehtyminen ensihoitoon sekä riittävä anestesiologinen osaaminen erikoistuvat lääkärit: laillistettu lääkäri, jolla on riittävä kokemus eri erikoisalojen potilaiden tutkimuksesta ja hoidosta Ensihoidon vastuulääkäri erikoislääkärin oikeudet soveltuvalla erikoisalalla ja syvällinen perehtyminen ensihoitoon riittävä perehtyneisyys johtamiseen ja hallintoon Ensihoidon ylilääkäri erikoislääkärin oikeudet soveltuvalla erikoisalalla ja syvällinen perehtyminen ensihoitoon HYKS alueen viroissa edellytyksenä on dosentin pätevyys hyvä perehtyneisyys johtamiseen ja hallintoon Täydennyskoulutus Ensihoitohenkilökunnan työnantajan velvoitetaan mahdollistamaan henkilöstön osallistumisen työaikana täydennyskoulutukseen irrotettuna operatiivisista tehtävistä. Koulutus voi olla HUS:n tai työnantajan järjestämää tai ulkopuolelta hankittua. Täydennyskoulutusvelvoite on perustasolla 2 pv/v ja hoitotasolla 3 pv/v.

7 7 6. Operatiivisten yksikköjen miehitys Ensivasteyksikkö ensivasteyksikössä tulee terveystoimen tehtävissä olla tehtävän edellyttämä miehistömäärä kuitenkin vähintään kaksi potilaan tutkimukseen ja hoitoon kykenevää henkilöä Perustason yksikkö 2 perustason pätevyyden omaavaa henkilöä Hoitotason yksikkö joko 2 hoitotason pätevyyden omaavaa tai 1 hoitotason + 1 perustason pätevyyden omaava henkilö riippuen paikallisista tarpeista Lääkintäesimiesyksikkö o L4 (+ mahdollisuuksien mukaan kuljettaja) tai o L4 + kuljettaja, jos harvemmin asutuilla alueilla L4-toiminta on kuljetusyksikössä Lääkäriyksikkö lääkärihelikopteri: ensihoitolääkäri + HEMS pelastaja + kuljettaja (lentäjä) Helsingin lääkäriyksikkö: ensihoitolääkäri + hoitaja + kuljettaja 7. Ohjauksen resursointi Ensihoidon tehtävistä n. 95% hoidetaan ilman operatiivisen ensihoitolääkärin fyysistä paikallaoloa, mikä korostaa virka-aikana tapahtuvan ohjauksen (ml. koulutus, laadunseuranta, kehittäminen, viranomaistehtävät) merkitystä. Ensihoidon vastuulääkäreiden antaman ohjaus edellyttää tuekseen asianmukaisia tukipalveluita (palvelutasosuunnittelu, laadunhallinta, taloushallinto, sopimusjuridiikka ja tietojärjestelmäpalvelut). Ensihoidon vastuulääkärien tarve HUS:ssa Vastuulääkäreiden määrä järjestämisalueilla tulee mitoittaa seuraavasti: o 0,5 vastuulääkäriä, jos väestöpohja < o yksi päätoiminen vastuulääkäri, jos väestöpohja o 2 päätoimista lääkäriä, jos väestöpohja (ja tämän ylittävältä määrältä yksi lääkäri lisää per asukasta) Alueilla, joilla vastuulääkäripalveluissa toimii enemmän kuin yksi lääkäri, on päävastuu toiminnasta osoitettu yhdelle lääkärille. 8. Järjestämistapa Järjestämistapa (yhteistoimintasopimus alueellisen pelastustoimen kanssa, omatuotanto, hankintamenettely tai niiden yhdistelmä) määritetään järjestämisalueen mukaisessa alueellisessa palvelutasopäätöksessä huomioiden HUS konsernin ja valtuuston linjaukset. 9. Muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat Muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat määritetään järjestämisalueen mukaisessa alueellisessa palvelutasopäätöksessä.

8 8 10. Palvelutason perusteiden seuranta ja päivittäminen Sekä HUS että osaltaan palveluntuottajat seuraavat palvelutason toteutumista säännöllisesti. Jäsenkunnille raportoidaan toteutumisesta ja muista oleellisista havainnoista vuosittain. Palvelutasopäätös tarkistetaan 4 vuoden välein. Erityisestä syystä palvelutasopäätös voidaan tarkistaa jo ennen 4 vuoden määräajan umpeutumista. Uuden palvelutasopäätöksen valmistelussa huomioidaan edeltävien vuosien toteuma ja havainnot sekä ennusteet väestön määrän ja ikärakenteen ja sairastavuuden kehityksestä. Lähivuosikymmeninä vanhempien ikäluokkien suhteellisen osuus väestöstä tulee merkittävästi kasvamaan ja myös väestön absoluuttisen määrän arvioidaan kasvavan koko HUS-alueella. Nämä tulevat johtamaan ensihoitotehtävien määrän merkittävään lisääntymiseen ja tehtävien luonteen/profiilin muuttumiseen. Ensihoitopalvelun tulee pystyä reagoimaan tähän haasteeseen ja hyvällä suunnittelulla ja ohjauksella voidaan vaikuttaa siihen, että hyvä palvelutaso säilytetään jatkossakin ja että yksikkömäärää ei tarvitse kohtuuttomasti lisätä. Tämä edellyttää myös ohjeistojen tarkistamista, mitkä koskevat ambulanssin hälyttämättä jättämistä ja kuljettamatta jättämistä sekä potilaan tai asiakkaan ohjaamista muiden palveluiden piiriin. Myös hätäkeskuslaitoksen tulee sitoutua tavoitteeseen, millä ensihoitotehtävien määrän kasvu pyritään rajoittamaan vain todelliseen lääketieteelliseen tarpeeseen perustuvaksi. 11. Hoitolaitosten väliset potilassiirrot Hoitolaitosten väliset potilassiirrot eivät kuulu ensihoitopalveluun, mutta niiden järjestämisellä ja toiminnalla on rajapinta siihen etenkin HYKS alueen ulkopuolella. Tämä edellyttää suunnittelun ja toteutuksen koordinaatiota. Hoitolaitosten välisten potilassiirtojen palvelutaso määritetään niitä koskevissa sopimuksissa ja ohjeissa. Markku Kuisma Ylilääkäri HYKS ensihoito Hetti Kirves Vs. osastonylilääkäri HYKS ensihoito Juhana Hallikainen Arto Tennilä Teuvo Määttä Ensihoidon vastuulääkäri Ensihoidon vastuulääkäri Ensihoidon vastuulääkäri Peijaksen alue Jorvin alue Helsinki HYKS ensihoito HYKS ensihoito HYKS ensihoito Tom Löfstedt Jarmo Lehtonen Timo Jama Ulla Martin Ensihoidon vastuulääkäri Ensihoidon vastuulääkäri Ensihoidon vastuulääkäri Ensihoidon Länsi-Uudenmaan sha Lohjan sha Hyvinkään sha vastuulääkäri Porvoon sha