ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA LÄHTIEN

Transkriptio

1 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA LÄHTIEN LULTK 43/2013 Taustaa Ensihoidolla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa ensisi jaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvit taessa potilaan kuljettamista lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmu kaisimpaan hoito yksikköön. Meripelastuslaissa tarkoitetut tehtävät eivät kuulu ensihoitopal veluun. Ensihoitopalveluun sisältyy myös ensihoitoval miuden ylläpitämi nen, osallistuminen alueellisten varautumisja valmius suunnitelmien laati miseen sekä virka-avun antaminen muille viranomaisil le. Terveydenhuolto lain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjes tettävä alueensa en sihoitopalvelu mennessä. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja to teutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kans sa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen koko naisuuden. Vuonna 2011 ensihoitopalvelut oli järjestetyt alueella kolmen eri toimijan kanssa tehdyil lä sopimuksil la. Hangon ja Inkoon Sairaankuljetus Oy:n vuonna 2005 teke mä sopimus on voimassa asti, Raaseporin ja Tammisaaren sairaankuljetus Oy:n välinen sopimus oli voimassa ja sisälsi option 1+1 lisä vuodesta ja Inkoon (ent. LOST) ja HES Sairaankuljetuksen välinen sopi mus oli voimassa asti. Lautakunta käsitteli alueen ensihoidon järjestelyjä kokouksessaan ( 58). Koska Hangon ensihoitosopimus on voimassa asti, puolsi lau takunta menette lyä, että Raasepori käyttäisi optio-oikeuttaan ja jatkaisi sopimustaan ny kyisen toimittajan kanssa, ja ensihoitopalvelu kilpailutettai siin siinä vai heessa vain Inkoon osalta, jotta alueen ensihoitopalvelu saa taisiin raken teeltaan yhdenmukaiseksi lähtien. Näin ollen Raase porin sopi mus siirrettiin sairaanhoitoalueelle (lautakunta ) ja sopimuk seen sisältyvää optiota käytettiin hyväksi (lautakunta ). Hangon sopimus siirrettiin sairaanhoitoalueelle (lautakunta ) ja sairaanhoitoalue teki Inkoon ensihoitopalvelusta sopi muksen vuosille (lautakunta ). Kunnan hoitolaitosten väliset kiireettömät potilassiirrot eivät kuulu ensihoitopalveluun. Jotta yksikköjä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja jotta synergiavaikutuk set olisivat mahdollisimman suuret, toivoo ensihoidon oh jausryhmä kuiten kin, että kiireettömistä potilassiirroista huolehtisi yksi ja sama toimija. Tätä ajatusta tukee myös lakisääteinen terveydenhuollon jär jestämissuunnitel ma, jota on käsitelty kuntien perusturvalautakunnissa ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa ( ). Hoitolaitosten väliset potilassiirrot on HUS:ssa järjestetty keskitetysti HUS-Logistiikan kautta. HUS-Logistiikka puolestaan käyttää useita paikallisia alihankkijoita.

2 Ensihoitopalvelun järjestäminen lähtien Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopal velun alueel laan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä en sihoitopalve lun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sai raanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuotta jalta. Ensihoitopalvelun hoitaminen itse ei vaikuta järkevältä. Lautakunnan teke mää päätöstä, että Hangon, Raaseporin ja Inkoon ensihoitopalvelut kil pailutetaan uudel leen yhdessä niin, että uusi sopimus tulee voimaan , ei tule ottaa kirjaimellisesti, sillä pelastuslaitos ei voi tehdä tar jousta, jos toiminta kilpai lutetaan, vaan se voi tehdä vain suoraan sopimuk sen. Siksi vaihtoehtoja pelastuslaitos ja kilpailuttaminen olisi punnittava tarkkaan, samoin niiden seurauksia. Pelastuslaitos vastaan yksityinen palveluntuottaja Pelastuslaitoksen etuna on - vahva infrastruktuuri, kaikki hoitotasot, asemapai kat, erikoisajoneuvot ym. - pelastuslaitos vastaa sopimuksen pohjalta ensivastetoiminnasta - vahvasti ankkuroitunut alueelle - parempi kokonaisratkaisu esim. suuronnettomuuksia ajatellen, kun kaikki ovat saman työnantajan palveluksessa ja tuntevat toisensa hyvin - voittoa tavoittelematonta toimintaa, jonka mahdolliset voitot palautetaan - mahdollisten muutosten tekeminen helpompaa (yksikköjen vähentäminen ja lisääminen) - ambulanssihenkilökunnan työkierto eri asemilla -> lisää kokemusta ja pätevyyttä Pelastuslaitoksen miinuksena on se, ettei pelastuslaitos voi ilmoittaa lopullista hintaa. Jos ensihoitopalvelu hankitaan yksityiseltä palveluntuottajalta, on ensivasteesta, erikoisajoneuvoista yms. kuitenkin maksettava erikseen. Pelastuslaitoksen suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta oheismateriaalina. Taloudellinen vertailu Ensihoidon tämänhetkisiä kustannuksia on mahdotonta vertailla suoraan, sillä Hangon ja Inkoon Sai raankuljetus Oy:n välinen sopimus tehtiin vuonna 2005 ja Raaseporin ja Tammisaaren Sairaankuljetus Oy:n välinen sopimus vuonna Sen jäl keen on muun muassa lainsäädäntö muuttunut. Kustannusta son nousu näkyy Tammisaaren Sairaankuljetus Oy:n kanssa vuonna 2012 tehdyssä Inkoon ensihoitopalvelua koskevassa sopimuksessa (kustannuk set asu kasta kohden vuonna 2013: Inkoo 77 euroa, Hanko 41 euroa ja Raasepori 30 euroa). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ensihoi don palvelu tasopäätöksessä vuosille (HUS:n hallitus ) on las kettu, että yhden välittömässä 24/7 lähtövalmiudessa olevan ambulanssin kokonaiskustannukset ovat euroa/vuosi. Ensihoidon kustannuksista noin 90 % on henkilöstö-, kalusto- (esim. ajoneuvot) ja ma teriaalikustannuksia. Lähes ainoa tapa säästää kustannuksissa on valmiu den alentaminen tai yksikköjen vähentäminen. Edellä mainitusta syystä on kustannusvertailu tehty pelastuslaitoksen kah-

3 den vaihtoeh don ja Lohjan sairaanhoitoalueen vuonna 2012 saaman tarjouksen (indek sikorotus 5 %) välillä. Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueiden toiminnallinen vertailu: Vuosi 2012 Asukkaita Pintaala km 2 Vesipintaala km 2 Vapaa-ajan asuntoja Raasepori Hanko Inkoo Yhteensä Lohjan sha Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueilla on yhtä monta ambulanssiyksikköä, vaikka Lohjan asukasmäärä on kaksinkertainen Länsi-Uudenmaahan verrattuna. Toisaalta taas Länsi-Uudenmaan maa-ala on huomattavasti suurempi ja sillä on paljon vesipinta-alaa ja saaristoa. Välimatka suurempaan sairaalaan (Jorvin sairaala) on Lohjalta paljon lyhyempi kuin Länsi-Uuden maan sairaanhoitoalueelta esimerkiksi Meilahden alueelle, minkä vuoksi ambulanssin tehtävät Tammisaaresta ovat pitempiä ja ambu lanssi on täl laisessa tilanteessa kauemmin poissa alueelta. Yksikköjen määrä LUSA (2013) Lohjan sha (2013) L4+H, välitön lähtövalmius, 24/7 1 H+H, välitön lähtövalmius, 24/7 2 H+P, välitön lähtövalmius, 24/7 3 1 H+P, 15 min. lähtövalmius, 24/7 1 H+P, välitön lähtövalmius klo 07-19, muina ai koina 15 min. lähtövalmius, päivit täin 1 H+P, välitön lähtövalmius, päivittäin klo H+P, välitön lähtövalmius, päivittäin klo H+P, välitön lähtövalmius, arkisin klo P+P, välitön lähtövalmius, arkisin klo P+P, 15 min. lähtövalmius, arkisin klo Yksiköt yhteensä 8 8 H = hoitotaso P = perustaso P+P yksikköjä 15 minuutin lähtövalmiudella käytetään lähinnä Raaseporin kaupungin hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin, esimerkiksi röntgenistä Meltolaan tai Meltolasta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle. Seuraavassa on vertailtu pelastuslaitoksen kustannusarviota (esitellään kokouksessa) ja laskennallis ta tarjousta. Yksikköjen määrä Hanko LUSA (2013) Pelastuslaitos I Pelastuslaitos II H+P, välitön lähtövalmius, 24/

4 P+P, välitön lähtövalmius, arkisin klo Tammisaari H+P, välitön lähtövalmius, 24/ H+P, 15 min. lähtövalmius, 24/ P+P, 15 min. lähtövalmius, arkisin klo P+P, välitön lähtövalmius, arkisin klo Karjaa + Pohja H+P, välitön lähtövalmius, 24/ P+P, 15 min. lähtövalmius, arkisin klo P+P, välitön lähtövalmius, arkisin klo Inkoo H+P, välitön lähtövalmius klo 07-19, muina aikoina 15 min. lähtövalmius H+P, välitön lähtövalmius, 24/ H+P, välitön lähtövalmius klo 8-20, päivittäin Yhteensä Henkilöstökustannukset (noin 70 %) + Käyttökustannukset (noin 30 %) Pelastuslaitos I Pelastuslaitos II (alempi valmius Inkoossa) Tarjous (Lohja %:n indeksikorotus) Kuntien kustannukset yhteensä (sis. kuntien hoitolaitosten väliset potilassiirrot) Kelan maksamat korvaukset vaihtelevat vuosittain ajokilometrien mukaan. Vuonna 2012 ne olivat runsaat euroa (Kelasto). Yöaikaista lähtövalmiutta voi olla perusteltua alentaa Inkoon osalta, sillä tehtäviä on vä hän. Silloin kuitenkin lähin ambulanssiyksikkö olisi klo välisenä ai kana Lohjal la, Karjaalla tai Kirkkonummella. Käyttökustannuksiin lasketaan mm.: - ajoneuvot ja niihin liittyvät kulut (esim. polttoaineet, korjaukset, huollot, rengaspalvelut, konetarvikkeet ja varaosat, koneiden kunnossapitopalvelut, katsas tusmak sut jne.) - tietojärjestelmäpalvelut - viestiliikennekulut (Virve-kulut, puhelinkulut yms.) - koneiden kunnossapitopalvelut - koulutuspalvelut - toimistotarvikkeet - vaatteisto ja työvarusteet - hoitotarvikkeet, hoitovälinekalusto - siivous- ja puhdistusaineet - rakennusten ja huoneistojen, toimitilojen vuokrat, siivouspalvelut - palvelujen ostot, sisäiset - käyttöomaisuuden poistot - ulkoiset postipalvelut Muuta Sopimus tehtäisiin vuosiksi ja siihen sisältyisi optio kahdesta lisävuodesta ( vuotta). Tämä siksi, että sopimuskausi saataisiin sovitettua yh teen Lohjan sairaanhoitoalueen (yksityinen palveluntuottaja) ja Jorvin alu een (pelastus laitos) kanssa, ja siksi että uusien sote-alueiden

5 on määrä tulla voimaan vuonna Jos Lohja, Jorvi ja Länsi-Uusimaa koordinoivat ensihoitopal velunsa vuodesta 2017, voidaan pitkällä aikavälillä saada ai kaan säästöä. Sopimukseen tulee sisältyä ehto, että toimintaa tarkastellaan vuosittain mahdollista uu disrakentamis ta ja potilaskuljetusten määrään vaikuttavia toiminnallisia muutoksia silmäl lä pitäen. Kuljetusten määrä riippuu tulevaisuudessa myös siitä, miten Keravan uusi iso hätäkes kus tulee jaka maan tehtävät. Päätösesitys Lautakunta päättää 1 esittää HUS:n hallitukselle, että ensihoitopalvelusta tehdään sopimus pelastuslaitoksen kanssa ajalle ja siihen sisältyy optio li sävuo desta 2 yksikköjen määrä on (vaihtoehto Pelastuslaitos II) - neljä (4) H+P yksikköä, välitön lähtövalmius, päivittäin, 24/7 (Hanko, Raasepori) - yksi (1) H+P yksikkö, välitön lähtövalmius, päivittäin, klo (Inkoo) - kaksi (2) P+P yksikköä, välitön lähtövalmius, arkisin, klo (kuntien yhteinen). Asian käsittely Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja ensihoitopäällikkö Juha Karhu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta sekä ensihoidon vastuulääkäri Tom Löfstedt ja projektisuunnittelija Dennis Olander Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta osallistuivat asiantuntijoina tämän asian käsittelyyn. Veli-Pekka Ihamäen PowerPoint-esitys Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta jaettiin kokouksessa. Sairaanhoitoalueen johtaja muutti käydyn keskustelun perusteella päätösesityksensä seuraavansisältöiseksi: Lautakunta päättää 1 esittää HUS:n hallitukselle, että ensihoitopalvelusta tehdään sopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa ajalle ja siihen sisältyy optio li sävuo desta 2 että yksikköjen määrä on - neljä (4) H+P yksikköä, välitön lähtövalmius, päivittäin, 24/7 (Hanko, Raasepori) - kaksi (2) P+P yksikköä, välitön lähtövalmius, arkisin, klo (kuntien yhteinen). 3 palata Inkoon alueen yksikön lähtövalmiuteen seuraavassa kokouksessaan (joko välitön lähtövalmius 24/7 tai välitön lähtövalmius klo ). Päätös Tiedoksi Lautakunta hyväksyi muutetun päätösesityksen. HUS:n hallitukselle Perusteet Terveydenhuoltolaki; Lautakunnan päätös 58/2011

6 Lisätietoja Projektisuunnittelija Dennis Olander, puh Ensihoidon vastuulääkäri Tom Löfstedt, puh. ( 019) Erikoissuunnittelija Johanna Söderlund, puh. (019)