Valtuusto Liite 1 ( 6) Ensihoitopalvelun palvelutasopäätös. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Transkriptio

1 Valtuusto Liite 1 ( 6) Ensihoitopalvelun palvelutasopäätös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Luonnos

2 Tiivistelmä Säädökset: Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Palvelutasopäätöksen tavoitteet: Palvelutasopäätös on laadittu tavoitteena tarjota samantasoista ensihoitopalvelua riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samankaltaisilla alueilla. Tällä palvelutasopäätöksellä pyritään osaavan, hyvin johdetun ja tehokkaan ensihoitopalvelun järjestämiseen luomalla sairaanhoitopiirin alueelle toiminnallinen kokonaisuus ilman kuntarajoja. Tällä palvelutasopäätöksellä kriittisesti sairastuneet potilaat voidaan tavoittaa lääketieteellisesti arvioiden hyväksyttävällä viiveellä koko sairaanhoitopiirin alueella. Ensihoitopalvelua tehostamalla voidaan saavuttaa aiempaa kustannustehokkaampaa toimintaa. Ensihoitopalvelu toimii potilaslähtöisesti, asiantuntevasti, vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti hoitaen oikeita potilasryhmiä, keskittyen erityisesti hoidon tarpeen arvioon potilaan luona tai tapahtumapaikalla ja ohjaamiseen sekä tarvittaessa kuljettamiseen kulloinkin tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Erikoissairaanhoidon tarvetta hillitsee erikoissairaanhoidon osaamisen tuominen hoidon tarpeen arvioinnin päätöksentekoon. Ensihoitopalvelun painopistealueena tulee olemaan vaikuttavimpien hoitopolkujen kehittäminen yhdessä erikoissairaanhoidon erikoisalojen kanssa. Ensihoitopalvelu tulee muodostamaan hätätilanteisiin yhdessä erikoissairaanhoidon päivystys- ja tehohoitopalvelujen kanssa tehokkaan ja nopean palvelukokonaisuuden. Ensihoitopalvelu muodostaa palvelukokonaisuuden oman alueen perusterveydenhuollon (mm. kotihoito, vuodeosastot) kanssa tilanteissa, joissa potilaan hoidon tarpeen arvion jälkeen ei ole kyse 2

3 erikoissairaanhoitoa vaativasta tilanteesta. Näin ensihoitopalvelu toimii saumattomasti osana koko alueen terveydenhuollon päivystystoimintaa. Riskialueluokitus: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoidon riskianalyysi on toteutettu Sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaisesti. Riskianalyysin pohjana oleva riskialuejaottelu perustuu väestötietoihin, Hätäkeskuslaitokselta saatuihin vuoden 2010 tehtävätilastoihin sekä tieverkostoluokitukseen. Riskiruutujen tehtäväennustemallin korrelaatio vuonna 2010 toteutuneisiin ensihoitotehtäviin on noin 93 %. Poikkeamia muodostavat lähinnä suuret työpaikat mm. Outokummun Tornion terästehdas ja Kemin paperitehtaat sekä satama-alueet ja suuret kauppakeskukset. Ohjeen mukaisesti alue jaettiin viiteen riskiluokkaan. Korkeimman riskiluokan (1) alueita on ainoastaan Kemin ja Tornion keskustassa, mutta toiseksi korkeinta riskiluokkaa (2) alueen kaikissa kuntakeskuksissa. Riskiluokkaa 3 esiintyy lähinnä taajama-alueilla suurimmissa kylissä. Riskiluokkaa 4 on siellä, missä on harvaa asutusta tai valta-/kantatie, ja riskiluokkaa 5 lähinnä asumattomilla alueilla. Ensihoitopalvelun saatavuus: Palvelun saatavuus riippuu alueen yksikköjen määrästä, asemaverkoston tiheydestä, yksikköjen lähtövalmiudesta sekä tehtävämääristä. Ensihoitopalvelun saatavuus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella perustuu väestötietoihin ja MapInfo-/GRouteohjelmistoilla laskettuihin ajoaikoihin, ja niistä saatuihin tavoittamisviivearvioihin eri riskialueluokissa. Näiden pohjalta on määritelty ensihoitoyksiköiden asemapaikat ja toimintavalmiusajat. Laskennallisesti optimaalinen ensihoidon asemapaikkaverkosto vastaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen nykyistä asemapaikkaverkostoa. Nykyisistä asemapaikoista tavoitetaan välittömän lähtövalmiuden yksiköllä (hälytyksestä kohteessa) 8 minuutissa 81 %, 15 minuutissa 93 % ja 30 minuutissa 98 % alueen väestöstä. Todellisuudessa päällekkäiset tehtävät, ajoolosuhteet ja tiestön kunto pidentävät kohteen tavoittamisaikaa. Palvelutasopäätöksessä määritellään kuinka suuri osuus kunkin riskialueluokan väestöstä pyritään tavoittamaan ensihoitopalvelun yksiköllä A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokan tehtävissä 8 minuutin ja 15 minuutin sisällä hälytyksestä, C-tehtäväkiireellisyysluokassa 30 minuutin ja D tehtäväkiireellisyysluokassa kahden tunnin sisällä hälytyksestä. Lisäksi on määritelty kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävissä hoitotasoisella ensihoitoyksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Suurimman haasteen tasapuolisen valmiuden suunnittelussa alueellamme muodostavat riskialueluokat 2 ja 3. Lääketieteellisten 3

4 kriteerien mukaan hyväksyttävät potilaiden tavoittamisajat turvataan sijoittamalla riskialueille 1 ja 2 välittömässä lähtövalmiudessa oleva ensihoitoyksikkö. Käytännössä tässä palvelutasopäätöksessä määritetyt potilaan tavoittamisprosentit toteutetaan sijoittamalla ensihoitoyksiköt välittömään lähtövalmiuteen nykyisiin ensihoidon asemapaikkoihin. Tällöin kiireellisessä avun tarpeessa olevat ensihoitopotilaat tavoitetaan mahdollisimman vähäisellä viiveellä. Lähtökohtana ensihoitopalvelun saatavuudelle on koko sairaanhoitopiirin kattava toiminta-alue, välitön lähtövalmius ja riittävän tiheä asemaverkosto sekä ympärivuorokautinen kenttäjohtotoiminta, joka priorisoimalla tehtäviä ja toteuttamalla tarvittaessa valmiussiirtoja estää alueelliset ambulanssityhjiöt. Palvelupäätöksen mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen ensihoitoyksikköjen määrä kasvaa nykyisestään yhdellä, joka on lain edellyttämä kenttäjohtoyksikkö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (Turvallinen lääkehoito; STM oppaita 2005:32) määrittelee suonensisäisen lääkityksen lääkehoidon vaativaksi tasoksi, joka edellyttää laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta. Käytännössä ohjeistus sulkee pois perustasolla annettavan suonensisäisen lääkityksen. Alueellisesti samanarvoisen ja laadukkaan palvelun mahdollistamiseksi on Länsi-pohjan sairaanhoitopiirin jokaisessa asemapaikassa oltava vähintään hoitotasoinen ensihoitoyksikkö. Perustason yksiköitä käytetään ensisijaisesti vain kiireettömissä hoitolaitossiirroissa Ensihoitopalvelun sisältö: Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka terveydenhuoltolain mukaan vastaa potilaan kiireellisestä tilan arviosta ja tarvittaessa ensihoidosta ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettamisesta tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön. Päivystystoimintoja keskitettäessä korostuu potilaiden tarkoituksenmukaisen hoitoon ohjauksen merkitys, mikä vähentää turhien potilassiirtojen ja siten syntyvien ambulanssityhjiöiden määrää. Kiireettömät, ennalta suunnitellut hoitolaitosten väliset potilassiirrot ja kotiinkuljetukset eivät kuulu ensihoitopalvelun järjestämisvastuulle. Tällä palvelutasopäätöksellä Länsi-pohjan sairaanhoitopiiri päättää, että toimintojen kokonaiskoordinaation ja synergiaetujen vuoksi ambulanssilla suoritettavat siirtokuljetukset hoidetaan ensihoitopalvelun käytössä olevilla yksiköillä. Sairaanhoitopiirin sisäisiä siirtokuljetuksia koordinoi sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus ja sairaanhoitopiirien välisiä siirtokuljetuksia koordinoi osaltaan OYS ERVA ensihoitokeskus. 4

5 Ensivasteella tarkoitetaan avun saamista potilaan luo silloin, kun ensivasteyksikkö tavoittaa kohteen ambulanssia nopeammin. Ensivastetoiminta ei ole kuitenkaan lain velvoittamaa pakollista toimintaa, vaan sen järjestäminen ja käyttö harkitaan alueellisten tarpeiden mukaan. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri päättää tällä palvelutasopäätöksellä, että ensivastepalvelu sisällytetään ensihoitopalveluun. Ensivaste ei missään tilanteessa korvaa ensihoitoyksiköitä, vaan täydentää ensihoitopalvelua ensisijaisesti ambulanssityhjiöissä ja tukiyksikkötoiminnassa. Ensivastetoiminnasta sovitaan ensisijaisesti Lapin pelastuslaitoksen kanssa. Turvapuhelinhälytysten tarkistustehtävät eivät lakisääteisesti kuulu ensihoitopalvelun tehtäviin. Osassa kunnista, varsinkin kaupungeissa turvapuhelinhälytysten tarkistustehtävät hoidetaan kokonaisuudessaan turvapuhelinpartioiden tai kotihoidon henkilöstön toimesta. Kuitenkin turvapuhelintehtävät ovat ensihoitoyksikön suorittamana varsinkin pienten kuntien ja vähäisten tehtävämäärien osalta kustannustehokkaita tukitehtäviä. Tähän palvelutasopäätökseen sisällytetään tietyin ehdoin myös turvapuhelimien hälytysten tarkistustehtävät. Ensihoitopalvelun johtaminen: Sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ensisijainen tehtävä on ensihoitopalvelun johtaminen ja kehittäminen siten, että toiminta-alueen asukkaat saavat palvelutasopäätöksen mukaiset ensihoitopalvelut. Toinen keskeinen tehtävä on ensihoitopalvelun koordinointi sosiaali- ja terveydenhuollon muuhun toimintaan. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri ja osaltaan ensihoitopäällikkö johtavat ensihoitopalvelua sekä vastaavat ensihoitotyön laadusta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on voimavarojen oikea ja tarkoituksenmukainen suuntaaminen laadukkaan ensihoidon toteuttamiseksi. Ensihoitopalvelun operatiivinen johtaminen perustuu sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärin antamiin alueellisiin ohjeisiin sekä päivystävän ensihoitolääkärin ja sairaanhoitopiirin kenttäjohtajien toimintaan. Henkilöstön koulutusvaatimus ja täydennyskoulutus: Ensihoitopalvelun henkilöstön pätevyysvaatimukset on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaisesti. Lisäksi henkilöstön on osallistuttava sairaanhoitopiirin järjestämään koulutussuunnitelman mukaiseen täydennyskoulutukseen ja ammattitaitotestaukseen. Ensihoitokeskus järjestää henkilöstölle jatkuvaa ylläpito- ja täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutusta järjestetään yhteistyössä ensihoitopalvelun tehtävien kannalta keskeisten erikoisalojen kanssa (tehohoito, anestesia ja päivystystoiminta) sekä alueen terveydenhuolto- 5

6 oppilaitosten kanssa. Lisäksi henkilöstö osallistuu perusterveydenhuollon ja muiden viranomaisten järjestämiin koulutuksiin silloin kun ne liittyvät ensihoitopalvelun toimintaan. Palvelutasopäätös: Tällä palvelutasopäätöksellä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun kokonaisuudessaan omana toimintana. Palvelun järjestämistapaa valitessa on kiinnitetty huomiota ensihoitopalvelun potilasturvallisuuteen, laatuun ja hoidon prosessien kehittämiseen yhdessä alueen päivystyspisteiden kanssa. Järjestettäessä ensihoitopalvelu omana toimintana alueen ensihoitopalvelu hoidetaan sairaanhoitopiirin palveluksessa olevalla henkilöstöllä ja sairaanhoitopiirin hallinnassa olevalla kalustolla. Tällöin terveydenhuollon eri päivystyspalvelujen kehittäminen voidaan parhaiten toteuttaa alueellisena kokonaisuutena. Ensihoitopalvelun yksiköiden sijoittaminen alueen terveydenhuollon yksiköiden läheisyyteen tukee myös muiden terveydenhuollon palvelujen kehittämistä. Omana toimintana palvelun järjestäminen tapahtuu suoraan työnantajan ja työntekijän välisten sopimusten ja ohjeiden mukaan ilman kilpailutus- ja hankintaprosessia. Seuranta ja raportointi: Ensihoitopalvelu järjestetään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella terveydenhuoltolain 39 :n nojalla Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus seuraa, valvoo ja raportoi palvelutasopäätöksen toteutumista ja kustannuksia kolmannesvuosittain osavuosikatsauksen yhteydessä. Viranomaisseuranta palvelutasopäätöksen toteuttamisesta kuuluu lainsäädännön mukaan aluehallintoviranomaiselle. 6

7 Sisällysluettelo Tiivistelmä...2 Sisällysluettelo Johdanto Ensihoitopalveluun ja palvelutasopäätökseen liittyvät säädökset Terveydenhuoltolaki HE 90/2010 vp Ensihoitopalvelun järjestäminen Ensihoitopalvelun sisältö Ensihoitokeskus Potilaan siirtokuljetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Soveltamisala Ensihoitopalvelun tehtävät Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävät Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö Ensihoitopalvelun riskialueluokat Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat Tavoittamisaikojen määrittely Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö Johtamisjärjestelmä Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Ensihoitopalvelua ohjaava lainsäädäntö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin perustiedot Ensihoitopalvelun riskialuemäärittely ja riskiluokitus Riskialuemäärittely Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin alueella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin riskiluokitus Ensihoitopalvelun saatavuus Ensihoitopalvelun saatavuus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Ensihoitoyksiköiden taso, asemapaikka ja valmius Ensihoitopalvelun saatavuus päivittäistehtävissä eri riskialue- ja kiireellisyysluokissa Ensihoitopalvelun sisältö Ensihoitopalvelun tehtävät Hoitolaitossiirrot Ensivastetoiminta Turvapuhelinhälytysten tarkistustehtävät Muut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa sovitut tarkoituksenmukaiset tukitehtävät Ensihoitopalvelun johtaminen Yleistä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelujen johtaminen Ensihoidon vastuulääkäri Ensihoitopäällikkö

8 7.2.3 Kenttäjohtaja Vastaava ensihoitaja Tilannejohtajat OYS/ ERVA- alueen päivystävä ensihoitolääkäri Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja täydennyskoulutus Ensivasteyksikkö Perustason ensihoidon yksikkö Hoitotason ensihoidon yksikkö Kenttäjohtoyksikkö Henkilöstön täydennyskoulutus Virka-apu Pelastustoimi Poliisi Rajavartiolaitos Sosiaalitoimi Valtakunnan rajan ylittävä virka-apu Puolustusvoimat Hätäkeskusyhteistyö ja ensihoitopalvelun hälytysohje Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun hälytysohje hätäkeskukselle Ensihoitopalvelun järjestämistapa Ensihoitopalvelun järjestämistapa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Ensihoitopalvelun toteuttamisaikataulu Sopimukset Ensihoitopalvelua tukevat palvelut Ajoneuvot Henkilöstön suojavaatteiden hankinta ja huolto Palkanlaskenta ja laskutus ATK, tieto- ja viestiliikenne Viranomaisverkko Kenttäjohtojärjestelmä Potilastietojärjestelmä Tilastointi Laitehankinnat Apteekki- ja kulutustavara Palvelutasopäätöksen voimassaoloaika ja seuranta Voimassaolo Seuranta ja raportointi

9 1. Johdanto Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (HE 90/2010) siirtää sairaankuljetuksen järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille. Toimintakokonaisuutta kutsutaan ensihoitopalveluksi ja siitä tulee kiinteä osa alueen terveydenhuollon päivystyspalveluja. Terveydenhuoltolaki velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tekemään alueensa ensihoidon palvelutasosta päätöksen. Kuntayhtymän valtuusto vahvistaa palvelutasopäätöksen valtuustokaudeksi. Palvelutasopäätöksessä tulee määrittää ensihoitopalvelun järjestämistapa, johtamisjärjestelmä, palvelun sisältö, henkilöstön koulutus- ja pätevyysvaatimukset, tavoitteet potilaan tavoittamisajoista sekä muut ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta olennaiset seikat. Tarvittaessa palvelutasopäätöstä päivitetään myös valtuustokauden aikana. Palvelutasopäätöksen toteutumista seurataan säännöllisesti vähintään puolivuosittain muun toiminnan ja talouden seurannan ohessa. Ensihoitopalvelun suunnittelun lähtökohtana tulee olla samantasoisten palvelujen tarjoaminen riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samanlaisilla alueilla. On kuitenkin hyväksyttävä, että potilaan tavoittamisen enimmäisaikaa ei voida sitovasti määrittää kaikissa olosuhteissa esimerkiksi saaristossa, vesialueilla tai tiettömien taipaleiden takana maastossa. Myös ennakoimattomissa ensihoidon ruuhkatilanteissa, suuronnettomuuksissa tai joissakin erityistilanteissa tavoittamisviiveet väistämättä kasvavat. Palvelutasopäätöksen avulla: turvataan palvelutarpeeltaan (riskiluokittain) samanlaisille alueille samantasoinen palvelu tuotetaan käytettävissä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti tavoitetaan valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään (koti, työpaikka, yms.) alueellisesti määritellyssä enimmäisajassa. Näiden periaatteiden mukaisesti tehty palvelutasopäätös turvaa mahdollisimman tasa-arvoisen palvelujen saannin koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. 9

10 2. Ensihoitopalveluun ja palvelutasopäätökseen liittyvät säädökset Perustuslaki velvoittaa noudattamaan yhdenvertaisuusperiaatetta julkisten terveyspalvelujen järjestämisessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaan potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Hänen tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Jo kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on ollut velvoite suunnitella terveydenhuollon palvelut siten, että ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Uuden terveydenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja lisätä yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden välillä. Lakiuudistuksen tavoitteena on myös kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja ja edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Terveydenhuollon palvelut on järjestettävä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava sen vastuulla olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Lisäksi alueen terveydenhuollon palvelut on järjestettävä riittävän lähellä asukkaiden omia yhteisöjä, jollei palvelujen alueellinen keskittäminen ole perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Terveydenhuoltolaissa tarkoitetun ensihoitopalvelun sisällöstä ja tehtävistä säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ensihoitopalvelusta. Asetuksen säännökset koskevat soveltuvin osin myös hoitolaitosten välisiä potilassiirtoja silloin, kun 10

11 potilaan tilan edellyttämän hoidon ja valvonnan turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista käyttää potilaan kuljettamiseen mainitussa asetuksessa tarkoitettua ensihoitopalvelun yksikköä. Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien on laadittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Näissä asiakirjoissa sovitaan muun muassa yhteistyöstä terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Säännöksiä täydentää valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (377/2011). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava miten kiireellinen sairaanhoito toteutetaan sairaanhoitopiirin alueella. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu. Ensihoitokeskuksen toiminnasta erityisvastuualueella on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Sairaanhoitopiirin tulee myös seurata ja valvoa yhdessä sen alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa, että yhtenäiset hoidon perusteet toteutuvat alueella. Ensihoitopalvelujen järjestämisessä oikeudenmukainen ja tasaarvoinen palvelujen saanti edellyttää nopeaa ja oikeaa hoidon tarpeen arviota ja väestön tarpeisiin oikein suunnattua resursointia. Useissa ensihoidon resurssien sijoittamismalleissa tavoitteena on potilaan keskimääräisen tavoittamisviiveen lyhentäminen. 2.1 Terveydenhuoltolaki HE 90/2010 vp Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun 11

12 järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet Ensihoitopalvelun sisältö Ensihoitopalveluun sisältyy: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. 2) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin. 3) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; ja 4) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutaso-päätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikönhenkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä Ensihoitokeskus Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoito-keskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämis-sopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 12

13 1) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 2) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 3) sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot; 4) vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttö-toiminnoista sekä osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta; ja 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet. Ensihoitokeskuksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella Potilaan siirtokuljetus Milloin kunnan terveyskeskuksen sairaansijalle otetun vieraskuntalaisen potilaan hoitoajan arvioidaan ylittävän keskimääräisen hoitoajan ja muulloinkin potilaan pyynnöstä, terveyskeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin potilaan siirtämiseksi sellaiseen terveyskeskukseen tai muuhun sairaan-hoitolaitokseen, jota potilaan asuin- ja kotikunta ylläpitää, mikäli siirto voidaan tehdä potilaan tilaa vaarantamatta. Jos potilaan sairaus sitä vaatii, on kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän huolehdittava toimintayksikkönsä potilaan kuljetuksesta toisessa toimintayksikössä tai terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä varten. 2.2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan terveydenhuolto-laissa (1326/2010) tarkoitettuun ensihoitopalveluun ja erityisvastuualueen ensihoitokeskukseen. Asetusta sovelletaan myös hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin, kun potilaan tilan edellyttämän hoidon ja valvonnan turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista käyttää potilaan kuljettamiseen ensihoitopalvelun tai muun toimintayksikön ambulanssia 13

14 Ensihoitopalvelun tehtävät Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on ensihoitopalvelua järjestäessään: 1) vastattava ensihoitovalmiuden ylläpidosta, johdettava ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa ja laadittava ohjeet kuljetusta edellyttävien potilaiden hoitoon ohjauksesta sekä ohjeet niitä tilanteita varten, joissa potilas ei tarvitse kuljetusta; 2) vastattava ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, päivittäistoiminnasta poikkeavista erityistilanteista ja niihin varautumisesta; 3) laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskus-laitokselle annettaviksi; 4) sovittava meripelastusviranomaisten kanssa toimintamalleista, joiden avulla turvataan potilaiden hoitotason ensihoito meripelastusviranomaisten vastuulla olevissa tehtävissä; 5) sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoisvarusteiden ja -kulkuneuvojen käytöstä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; 6) vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoito-palveluun kuuluvissa asioissa; 7) tarvittaessa tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit; 8) seurattava ja tuotettava ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön tunnuslukuja ensihoito-palvelun toiminnasta palvelu-tasopäätöksen toteutumisen ja toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi; 9) tuotettava muita ensihoitopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon palveluja siten, kuin siitä on erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa alueellisessa terveyden-huollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoitopalvelun palvelutaso-päätöksessä sovittu; 10) sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa järjestetään (taktinen ensihoito). 14

15 Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävät Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on: 1) yhteen sovitettava alueensa sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelujen toimintaa ja annettava niitä koskevia ohjeita ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten kieli ja maantieteelliset olosuhteet, sekä yhdessä muiden erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten kanssa valmisteltava ja yhteen sovitettava ensihoitopalvelun toimintaa koskevat valtakunnalliset ohjeet; 2) seurattava alueensa ensihoitopalvelun toiminnan tunnuslukuja ja vaikuttavuutta sekä edistettävä ensihoitopalvelua koskevaa tutkimustoimintaa alueellaan; 3) yhteen sovitettava alueensa ensihoito-palveluissa käytettäviä sähköisiä potilastieto-järjestelmiä ja muita sairaanhoitopiirien tarvitsemia tietojärjestelmiä siten, että ne muodostavat sairaanhoitopiirien kanssa sovitun toiminnallisen kokonaisuuden Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö Palvelutasopäätöksessä määritellään ensi-hoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuus-uhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eriviranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue jaetaan yhden neliökilo-metrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin 5 :ssä säädetyllä tavalla. Palvelutasopäätöksessä asetetaan kussakin riskialueluokassa ohjeelliset tavoittamisajat ensihoito-palvelun yksiköille kussakin 6 :n mukaisessa tehtäväkiireellisyysluokassa. 15

16 Ensihoitopalvelun riskialueluokat Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen yhden neliökilometrin kokoiset alueet jaetaan viiteen riskialueluokkaan alueella muodostuvien keski-määräisten ensihoitotehtävien, asutuksen ja tiestön mukaan seuraavasti: Riskialueluokka 1 enemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa Riskialueluokka 2 vähemmän kuin yksi ensi-hoitotehtävä vuorokaudessa, mutta enemmän kuin yksi viikossa Riskialueluokka 3 vähemmän kuin yksi ensi-hoitotehtävä viikossa, mutta enemmän kuin yksi kuukaudessa Riskialueluokka 4 vähemmän kuin yksi ensi-hoitotehtävä kuukaudessa, jos alue on asutettu tai sen läpi kulkee kantatie tai valtatie Riskialueluokka 5 alueella ei ole vakinaista asutusta Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätä-keskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan seuraavasti: A-luokan tehtävä: korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta C-luokan tehtävä avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia D-luokan tehtävä avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi 16

17 Tavoittamisaikojen määrittely Palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivasteyksikkötasoisella yksiköllä A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokassa kahdeksan minuutin ja kuinka suuri osuus 15 minuutin sisällä hälytyksestä. C-luokan tehtävissä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään ensihoitopalvelun yksiköllä tavoittamaan 30 minuutin ja D-luokan tehtävissä kahden tunnin sisällä hälytyksestä. Kaikissa riskialueluokissa määritellään lisäksi, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään A- ja B-tehtäväkiireellisyys-luokassa tavoittamaan hoitotason yksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Tavoittamisaika lasketaan siitä, kun hätäkeskus on hälyttänyt yksikön siihen, kun yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta. Sairaanhoitopiirien tulee sopia yhtenäisistä käytännöistä reuna-alueidensa ensihoitotehtävien hoitamisesta Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Ensihoitopalvelun yksiköitä voivat olla ambulanssien lisäksi esimerkiksi johto- ja lääkäriautot. Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään seuraava koulutus: 1) ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä ensivastetoimintaan soveltuva koulutus; 2) perustason ensihoidon yksikössä: a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus; ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammatti-henkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö; 17

18 3) hoitotason ensihoidon yksikössä: a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveyden-huollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma; ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan 2 momentissa mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa. Lisäksi 2 momenttia ei sovelleta rajavartio-laitoksen helikopteriyksikönkokoonpanoon ja varustukseen sekä miehistön pätevyyksiin toiminnassa, josta säädetään meripelastuslaissa (1145/2001) Johtamisjärjestelmä Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, joka johtaa alueen ensihoitopalvelua ja sen toimintaa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lääkärillä tulee olla soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys ensihoitolääketieteeseen ja kokemusta ensihoitopalvelun toiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on järjestettävä alueellaan ympärivuorokautinen ensihoitolääkärin päivystys vähintään yhteen toimipisteeseen. Päivystävä ensihoitolääkäri johtaa toiminta-alueensa ensihoitopalvelujen tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa ja vastaa hoito-ohjeiden antamisesta alueen ensihoidon kenttäjohtajille ja muulle ensihoidon henkilöstölle. Sairaanhoitopiirillä on oltava ympäri vuorokauden toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohtajat. Kenttäjohtajat ovat ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta sairaanhoitopiirinsä ensihoitopalvelun tilannejohtajia ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa. 18

19 Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtävänä on: 1) hoitotason ensihoitajana osallistua ensihoitotehtävien hoitamiseen; 2) usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa määrätä toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käytöstä ensihoitopalvelun tehtävissä; 3) tukea hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja Hätäkeskuslaitoksen välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan, kuten tilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää käytettävissä olevat voimavarat. Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta Siitä, koska ensihoitopalvelu on viimeistään järjestettävä terveydenhuoltolain 39 :n mukaiseksi, säädetään terveydenhuoltolain 79 :n 1 momentissa. Tämän asetuksen 8 :n 2 momentissa tarkoitetun henkilöstön koulutusvaatimuksiin voidaan soveltaa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä vuoden 2013 loppuun. Sen estämättä, mitä 8 :n 2 momentin 2 kohdassa säädetään, henkilöt jotka ovat tämän asetuksen voimaan tullessa suorittaneet pelastajatutkinnon ja ovat toimineet säännöllisesti perustason ensihoidon tehtävissä, voivat kahdestaan muodostaa perustason ensihoidon yksikön henkilöstön. 19

20 Sen estämättä, mitä 8 :n 2 momentin 3 kohdassa ja 10 :n 2 momentissa säädetään, henkilöt jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja joilla on riittävä ensihoidon osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava 9 :n 3 momentissa ja 10 :ssä tarkoitetut kenttäjohtajat viimeistään 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 2.3 Ensihoitopalvelua ohjaava lainsäädäntö Asetus ensihoitopalvelusta (340/2011) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Kansanterveyslaki (66/1972) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Lastensuojelulaki (417/2007) Meripelastuslaki (1145/2001) Mielenterveyslaki (1116/1990) Pelastuslaki (379/2011) Suomen perustuslaki (731/1999) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (377/2011) 20

21 3. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin perustiedot Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on kuuden jäsenkunnan (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio) perustama kuntayhtymä. Kuntayhtymän tehtävä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Väkiluku tilastokeskus v (20,22 %) v (60,97 %) 65 v (18,81 %) Sairastavuusindeksi 125,6 Kela 2010, vakioimaton Alueen kokonaispinta-ala (km2) 8635 km2 Josta vesi- tai merialueita (km2) 1691 km2 (19,58 %) Väestöennusteen mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen väestö ikääntyy vuoteen 2020 mentäessä varsin voimakkaasti. Suurin muutos tapahtuu Torniossa ja Keminmaassa. Torniossa yli 65 - vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 52 % (1789 henkilöä) ja Keminmaassa 57 % (788 henkilöä) vuodesta 2009 vuoteen Ensihoitopalvelun riskialuemäärittely ja riskiluokitus Palvelutasomäärityksessä sairaanhoitopiiri jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiin alueisiin, joiden ensihoitotehtävien määrä ennustetaan käyttäen alueella vakinaisesti asuvan väestön määrää, ikärakennetta ja muita alla esitettäviä indikaattoreita. Valtaosan tehtävämäärien vaihtelusta selittää vakituisen väestön määrä sekä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä, huomioon otetaan myös esimerkiksi työssäkäynnin tai vapaa-ajan toiminnan tilapäinen vaikutus palveluihin. Esitetyllä menetelmällä varmistetaan, että riskiluokituksessa käytettävä aluejako on riippumaton kulloinkin voimassa olevasta kunta- tai muusta aluejaosta. Kullekin alueelle lasketaan ennuste tulevista tehtävistä 12 kuukauden ajalle. Käytettävän ennustemallin tulee kattaa kaikki ensihoitopalvelun ns. perustehtävät (A-D), mutta ei siirtokuljetuksia. 21

22 4.1 Riskialuemäärittely Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin alueella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri muodostuu kuudesta kunnasta. Alueella on paljon raskasta paperi-, kaivos- ja metalliteollisuutta, sekä maanviljelystä. Meri- Lappi on liikenteellinen solmukohta, tie-, rautatie-, laiva - ja lentoliikenne on suhteellisen vilkasta. Erityisesti kaivos-, puu- ja metalliteollisuuteen liittyvää raskasta rahtiliikennettä on runsaasti maanteillä, satamissa ja rautateillä. Erityispiirteenä voidaan pitää valtakunnan rajaa ja merialuetta. Alueen riskianalyysi ja riskiluokitus on toteutettu terveydenhuoltolain ja asetuksen mukaisesti noudattamalla sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa ensihoidon palvelutaso-opasta (STM, 2011, Ensihoidonpalvelutaso, Ohje palvelutasopäätöksen laatimiseksi sairaanhoitopiireille). Aikaisempien Suomessa tehtyjen selvitysten perusteella tiedetään, että merkittävin ensihoitotehtäviin vaikuttava tekijä on väestö ja väestön ikärakenne, erityisesti yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä. Muiden tekijöiden osuus on vähäisempi. Pelkästään väestön määrään ja ikärakenteeseen pohjautuva mallinnus kuitenkin aliarvioi tehtävämääriä suurempien asutuskeskusten ydinkeskustoissa. Alueen riskiluokat on luotu analysoimalla väestörekisterikeskukselta saatuja väestötietoja (vakituinen väestö ikäjakaumittain 0-17, ja yli 65) ja hätäkeskuslaitokselta saatua vuoden 2010 terveystoimen tehtäväaineistoa. Tulevia tehtävämääriä ennustava mallinnus on luonteeltaan lineaarinen regressiomalli, jossa kunkin yhden neliökilometrin ikäryhmittäinen väestömäärä toimii selittäjänä ja hätäkeskusaineistosta saatu tehtävämäärä selitettävänä. Hätäkeskusaineistosta on suodatettu pois hoitolaitosten väliset siirtokuljetukset. Regressiomallin perusteella laskettiin kuhunkin 1km² ruutuun seuraavan vuoden tehtävämääräennuste. Pysyvän väestön ikäjakauman mukainen ennustemalli on: X=0,029 + (-0,162 * ika0_17) + (0,038 * ika18_64) + (0,603 * ika65) Ohjeistuksen mukaisesti riskiluokkaan 5 kuuluvista alueista nostettiin riskiluokkaan 4 sellaiset yhden neliökilometrin alueet, joiden kautta kulkee kansallisen tieluokituksen mukainen kanta- tai valtatie, ja luokasta 4 laskettiin luokkaan 5 sellaiset alueet, joissa on vakinaista asutusta mutta ei kulkuyhteyttä yleisen tien kautta. 22

23 Tieyhteyden tavoittamattomissa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on kaksi 1 km aluetta, joissa asuu yhteensä 5 henkilöä (meren saaret). Erityiskohteina otettiin huomioon alueet missä ei ole pysyvää väestöä, mutta alueilla liikkuu ja työskentelee päivittäin eri vuorokauden aikoina sekä viikonpäivinä paljon ihmisiä kuten ostoskeskukset, julkiset rakennukset, linja-auto-, lento- ja rautatieasemat sekä satamat ja suurimmat teollisuuslaitokset. Erityisalueet huomioitiin nostamalla erityiskohteen riskiluokka vähintään seuraavaan ylempään tai toteutuneiden tehtävämäärien mukaiseen riskiluokkaan. Alueen eri terveydenhuolto- ja sosiaalialan hoitolaitokset huomioitiin myös nostamalla riskiluokitusta yhdellä luokalla ylempään. Riskiluokkatieto on viety MAP -info ohjelmistoa apuna käyttäen alueen digitaaliseen karttapohjaan yhden neliökilometrin kennoihin. Kaikki sairaanhoitopiirin alueen maantieteelliset 1km² ruudut on riskiluokitettu ennustetun tehtävämäärän mukaisesti alla olevan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti: Riskialueluokka Määritelmä 1 yli 350 tehtävää vuodessa (yli 1 vuorokaudessa) tehtävää vuodessa (vähintään 1 viikossa mutta alle 1 vuorokaudessa) tehtävää vuodessa (vähintään 1 kuukaudessa mutta alle 1 viikossa) 4 < 10 tehtävää vuodessa, mutta alueella on vakituista asutusta tai kanta-/valtatie. 5 Asumattomat tai tieverkon ulkopuolella olevat alueet Esimerkki Suuren kaupungin keskusta Kaupungin asuinlähiö, pienen kaupungin keskusta Maaseututaajama Asuttu maaseutu Metsä, meri- tai järvialue, saari, johon ei mene tietä 23

24 4.2 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin riskiluokitus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on 8628 kpl 1km² aluetta, joista suurin osa kuuluu riskiluokkaan 5 (asumaton maa-alue tai vesistö). Riskiluokkaan 1 kuuluvia alueita on ainoastaan kaupunkien keskustoissa (Kemi, Tornio). Riskiluokkaan 2 kuuluvia alueita on jokaisessa kuntakeskuksessa ja riskiluokkaan 3 kuuluvia alueita on taajamissa ja suurimmissa kylissä. Riskiluokkaan 4 kuuluvia alueita on siellä missä on harvaa asutusta, vilkasliikenteinen tiestö. julkisenliikenteen asemia, ravirata ym.väestön vapaa-ajan kokoontumispaikkoja tai teollisuuslaitoksia. Taulukoissa 1,2 ja 3 on esitetty riskianalyysin mukaisesti valmisteltu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntakohtainen riskialueluokitus. Taulukko 1. Yhden km kokoisten riskialueluokkien jakauma kunnittain Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka yht Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Ylitornio Yhteensä Taulukko 2. Vakinaisen väestön jakautuminen kunnittain yhden km riskialueluokkiin Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka yht Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Ylitornio Yhteensä Huom. väestötiedot perustuvat STM antamiin vuoden 2010 tietoihin. Väkiluvussa voi olla pieniä virheitä, koska raja-alueella 1km² solu voi kirjautua väärän kunnan alueelle jos solu sijaitsee kahden kunnan alueella. 24

25 Taulukko 3. Vuonna 2010 toteutuneiden ensihoitotehtävien jakauma kunnittain 1 km riskialueluokkiin. Ei sisällä hoitolaitossiirtoja Luokka Luokka Luokka Luokka Luokka yht Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Ylitornio Yhteensä Väestö- ja tehtävämäärä jakautuu riskiluokittain ja kunnittain taulukkojen 2 ja 3 mukaisesti. Riskiluokkien 1-2 alueilla asuu 55 % väestöstä ja ensihoitotehtävistä 70 % suuntautuu näihin alueisiin. Riskiluokka-alueet 1 ja 2 sijaitsevat eri kuntien ensihoitoyksiköiden nykyisistä asemapaikoista tarkasteltuna kaikki 8 minuutin tavoittamissäteen sisällä eli riskiluokka-alueiden väestö on välittömässä lähtövalmiudessa olevalla yksiköllä saavutettavissa noin 8 minuutissa. Riskiluokan 3 alueilla asuu 15 % väestöstä ja ensihoitotehtävistä 9 % suuntautuu näille alueille. Riskiluokan 3 alueet sijaitsevat eri kuntien ensihoitoyksiköiden nykyisistä asemapaikoista tarkasteltuna 73 % 8 minuutin säteen ja 90 % 15 minuutin säteen sisällä. Riskiluokan 4 alueilla asuu 30 % väestöstä ja ensihoitotehtävistä 19,5 % suuntautuu näille alueille. Riskiluokan 4 alueet sijaitsevat eri kuntien ensihoitoyksiköiden nykyisistä asemapaikoista tarkasteltuna 36 % 8 minuutin säteen ja 52,5 % 15 minuutin säteen sisällä. Tiestön ulkopuolella kahdessa 1km 5 riskiluokan alueessa asuu vakinaisesti viisi henkilöä. Muut 5 riskiluokan alueet ovat asumattomia. Ensihoitotehtävistä 1,5 % suuntautuu 5 riskiluokan alueille. Seuraavilla sivuilla on graafisesti esitetty kuvioissa 1,2,3,4,5 ja 6 kuntakohtainen riskiluokitus. Kuviossa 7 on esitetty koko Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin alueen 1km riskiluokat. Kuvioissa on esitetty eri värikoodein riskialueluokat 1,2,3 ja 4. Muu alue on riskialueluokkaa 5. 25

26 Kuvio 1. Kemin yhden km riskialueluokat Riskialue 1 Riskialue 2 Riskialue 3 Riskialue 4 26

27 Kuvio 2. Keminmaan yhden kmi riskialueluokat Riskialue 1 Riskialue 2 Riskialue 3 Riskialue 4 27

28 Kuvio 3. Simon yhden kmi riskialueluokat Riskialue 1 Riskialue 2 Riskialue 3 Riskialue 4 28

29 Kuvio 4. Tervolan yhden kmi riskialueluokat Riskialue 1 Riskialue 2 Riskialue 3 Riskialue 4 Kuvio 5. Tornion yhden kmi riskialueluokat 29

30 Riskialue 1 Riskialue 2 Riskialue 3 Riskialue 4 30

31 Kuvio 6. Ylitornion yhden kmi riskialueluokat Riskialue 1 Riskialue 2 Riskialue 3 Riskialue 4 31

32 Kuvio 7. Ensihoidon 1 km riskialueluokat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä riskialue 1 riskialue 2 riskialue 3 riskialue 4 32

33 5. Ensihoitopalvelun saatavuus Hätätilapotilaan tavoittamisen nopeudesta ei ole olemassa säädöksiä tai muita sitovia määräyksiä. Lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvia aikarajoja on myös vähän. Kriittisen potilasryhmän muodostavat elottomat potilaat, joiden kohdalla selviytymisen mahdollisuuksia ei käytännössä ole, mikäli potilaan tavoittamisviive ylittää 10 minuuttia ilman maallikkoelvytystä. Kun otetaan huomioon hätäpuhelun käsittelyyn kuluva aika ja yksikön lähtöviive, ensihoitopalvelun yksikölle jää aikaa noin kahdeksan minuuttia tavoittaa potilas. Hengitystie-este, runsas verenvuoto tai muu vastaava välittömästi henkeä uhkaava tilanne on kiireellisyydeltään rinnastettavissa sydänpysähdykseen. Myös uhkaavan sydän- ja aivoinfarktin hoidossa on todettu selkeät aikarajat, jotka tulee ottaa huomioon tavoittamisviiveiden määrittelyssä. 15 minuutin aikaraja perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty eräiden hoitojen aloittamisviiveiden vaikutuksia hoitotuloksiin. Esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktin liuotushoidossa 15 minuutin lisäviiveellä on tilastollisesti merkitsevä vaikutus hoidon lopputulokseen. Samansuuntaista näyttöä on myös sydäninfarktin pallolaajennushoidosta. Yllä mainitun perusteella voidaan yleisesti ottaen todeta, että hätätilapotilas tulisi saavuttaa 10 minuutin kuluessa hätäpuhelun alusta. Tämä edellyttää hätäkeskuksen nopeaa ja oikeansuuntaista riskinarviota hätäilmoituksen tekijän antamien tietojen pohjalta. Hyvin suunnitellut hälytysohjeet takaavat tarkoituksenmukaisen yksikön/yksiköiden hälyttämisen nopeasti kohteeseen. Koti- ja ulkomaisten esimerkkien perusteella näyttää siltä, että hyvin toimivassa ensihoitojärjestelmässä yksiköt ovat pääsääntöisesti välittömässä lähtövalmiudessa. Lisäksi yksiköiden sijaintia seurataan ja tarvittaessa asemapaikkaa muutetaan reaaliaikaisesti vallitsevan tilanteen mukaan. Hyvin toimiva hätäkeskus ja oikeaan osuva riskinarvio yhdessä toimivan kenttäjohtamisjärjestelmän kanssa kohdentavat resurssit oikein ja vähentävät toiminnasta aiheutuvia riskejä, kuten turhia hälytysajoja. Lisäksi ensivastetoiminnalla voidaan jossain määrin lyhentää kriittisimpien potilaiden tavoittamisviivettä ja nopeuttaa hätätilapotilaan hoidon aloittamista. 33

34 5.1 Ensihoitopalvelun saatavuus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Ensihoitopalvelun saatavuus riippuu alueen yksikköjen määrästä, asemaverkoston tiheydestä, yksikköjen lähtövalmiudesta sekä tehtävämääristä (tehtäväsidonnaisuus ja päällekkäistehtävät). Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueelle määritellyissä eri riskiluokissa (1-5) tuotetaan samantasoinen ensihoitopalvelu koko sairaanhoitopiirin alueella, riippumatta siitä missä riskiluokka maantieteellisesti sijaitsee. Palvelun saatavuudessa huomioidaan eri asemapaikalla päivystävien yksiköiden tehtäväsidonnaisuus. Yksiköiden määrää lisätään asemapaikkoihin, missä on tilastollisesti korkea tehtävienmäärä/tehtäväsidonnaisuus. Välitöntä lähtövalmiutta lisätään sinne missä kiireellisyysluokan A- ja B- tehtävissä tavoittamisviive on lääketieteellisten perustelujen mukaan liian korkea. Ensihoitopalvelun perus- ja hoitoyksiköt sijoitetaan maantieteellisesti väestökeskittymien keskelle, siten että A-B kiireellisyysluokan tehtävissä väestön 8 min/15min tavoittamisalueen kattavuus on mahdollisimman suuri (kuvio 8,9,10 ja taulukko 4.). Laskennallisesti sairaanhoitopiirin erikseen määritellyistä välittömän lähtövalmiuden asemapaikoista saavutetaan 8 minuutissa noin ( as) 81 %, 15 minuutissa ( as) 93 % ja 30 minuutissa ( as) 98 % alueella vakinaisesti asuvasta väestöstä. Todellisuudessa päällekkäiset tehtävät, ajo-olosuhteet ja tiestön kunto pidentävät kohteen tavoittamisaikaa. Ensivasteyksiköillä täydennetään ensihoitopalvelun saatavuutta. Ensivasteyksiköiden ensisijainen tehtävä ylläpitää alueellaan valmiutta A-kiireellisyysluokan tehtävien osalta silloin kun alueen ensihoitoyksiköt ovat varattuna sekä toimia tarvittaessa ensihoitoyksiköiden tukiyksikköinä. Kiireellisiä ensihoitotehtäviä suorittavat hoitotason yksiköt päivystävät välittömässä lähtövalmiudessa 24/7 alueen eri asemapaikoissa. Pääsääntöisesti kiireettömiä ensihoitotehtäviä ja hoitolaitossiirtoja suorittavat perustason yksiköt päivystävät päivisin välittömässä lähtövalmiudessa ja tarvittaessa muuna aikana 15 minuutin lähtövalmiudessa. 34

35 Kuvio 8. Väestön tavoitettavuusalueet välittömän lähtövalmiuden ensihoitoyksiköillä 8 minuutissa. Tavoitetuilla alueilla asuu vakinaisesti yhteensä henkilöä (81 % ). ENSIHOITOYKSIKÖN ASEMAPAIKKA 35

36 Kuvio 9. Väestön tavoitettavuusalueet välittömän lähtövalmiuden ensihoitoyksiköillä 15 minuutissa. Tavoitetuilla alueilla asuu vakinaisesti yhteensä henkilöä (93 % ). ENSIHOITOYKSIKÖN ASEMAPAIKKA 36

37 Kuvio 10. Väestön tavoittamisalueet välittömän lähtövalmiuden ensihoitoyksiköillä 30 minuutissa. Tavoitetuilla alueilla asuu vakinaisesti yhteensä henkilöä. ENSIHOITOYKSIKÖN ASEMAPAIKKA 37

38 Taulukko 4. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella vakinaisesti asuvan väestön tavoitettavuus laskettuna välittömän lähtövalmiuden yksiköiden asemapaikoilta 8,15 ja 30 minuutissa. 8 minuuttia 15 minuuttia 30 minuuttia ASEMAPAIKKA väestö väestö väestö 1. (Kemi ) (Keminmaa) (Tornio) (Simo ) (Tervola) (Ylitornio) Huomio! Laskennalliset 8 min,15 min ja 30 min tavoittamisalueet menevät varsinkin Kemin, Keminmaan ja Tornion osalta selkeästi päällekkäin. 5.2 Ensihoitoyksiköiden taso, asemapaikka ja valmius Taulukossa 5 ja kuviossa 11 on asemapaikoittain/kunnittain esitetty ensihoitoyksiköiden sijainti, taso ja valmius. Yksiköiden sijoittelu, lukumäärä ja valmius perustuvat asukaslukumääriin, tehtävämääriin, riskiluokkamäärittelyyn ja tavoitettavuus mittauksiin. Yksikkömäärissä on huomioitu myös siirtokuljetusten hoitaminen. Taulukko 5. Ensihoitopalvelun kenttä-, hoito ja perusyksiköt asemapaikka tunnus yksikön taso mieh. välitön lähtövalmius 0 (shp) ML011 kenttäjohto K+H* 24/7 ( *klo 20-08) 1 (Kemi) ML121 hoitotaso H+P 24/7 ML122 hoitotaso / siirto H+P joka päivä klo 8-20 ML131 perustaso /siirto P+P arkisin klo ML132 varayksikkö 2(Keminmaa) ML221 hoitotaso H+P 24/7 3 (Simo) ML321 hoitotaso H+P 24/7 4 (Tervola) ML421 hoitotaso H+P 24/7 tarvittaessa 5 (Tornio) 6 (Ylitornio) ML521 hoitotaso H+P 24/7 ML522 hoitotaso H+P 24/7 ML531 varayksikkö tarvittaessa ML621 hoitotaso H+P 24/7 ML631 perustaso P+P 15 min VO

39 Kuvio11. Kartta ensihoitopalvelun perus- ja hoitotason yksiköiden asemapaikoista L-PSHP ensihoitoyksiköt 2013 Keskussairaala päivystys 24/7 ASLAK RjV heko Terveyskeskus päivystys arkisin 8-16 Kenttäjohtoyksikkö välitön lähtövalmius 24/7 Hoitotason yksikkö välitön lähtövalmius 24/7 Perustason/siirto yksikkö ML131 välitön lähtövalmius ML min lähtövalmius SEPE Ensihoitopalvelun perus- ja hoitotason yksiköille on määritelty kartassa esitetyt asemapaikat. Eri asemapaikoissa päivystäviä perusja hoitotasonyksiköitä voidaan siirtää palvelun kysynnän tai ambulanssityhjiöiden perusteella sairaanhoitopiirin alueella. Päivittäistoiminnan valmiussiirroista päättää kenttäjohtaja. 39