Työryhmä jätti raporttinsa Raportti jaetaan hallitukselle tiedoksi esityslistan liitteenä 4.

Transkriptio

1 HALLITUS ENSIHOIDON JOHTAMIS- JA HALLINTOMALLIN KEHITTÄMINEN HALL 143 Ensihoitokeskus Hallitus päätti ensihoitopalvelujen järjestämistä koskevan esittelyn yhteydessä, että ensihoidon hallintomallia koskeva päätösesitys tuodaan käsiteltäväksi hallituksen kokoukseen Valmistelu perustuu toimitusjohtaja Aki Lindénin asettaman työryhmän työhön, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus nykyistä yhtenäisemmän HUS-laajuisen ensihoitojärjestelmän johtamis- ja hallintomallin muodostamisesta. Työryhmän asettamispäätöksessä työryhmään nimettiin: Maaret Castrén, HYKS-sairaanhoitoalue (puheenjohtaja) Markku Kuisma, Hyks-sairaanhoitoalue Juho Mattila Hyks-sairaanhoitoalue Hetti Kirves, Hyvinkään sairaanhoitoalue Milla Jousi, Lohjan sairaanhoitoalue Sune Lang, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Marian Ahlskog-Karhu, Porvoon sairaanhoitoalue Jukka Etelä, HUS Logistiikka Lasse Lehtonen, HUS yhtymähallinto Tom Silfvast, HUS yhtymähallinto Taru Lehtonen, HUS yhtymähallinto Pekka Rantamäki, Hyvinkään sairaanhoitoalue Jaana Vento, Hyks-sairaanhoitoalue Työryhmä jätti raporttinsa Raportti jaetaan hallitukselle tiedoksi esityslistan liitteenä 4. Johdanto Työryhmän esittämien kehittämistoimenpiteiden lähtökohtana on tuleva sote-uudistus vuonna 2019 ja Uudenmaan yhden yhtenäisen sote-alueen muodostuminen, joka tulee merkittävällä tavalla muuttamaan terveydenhuollon järjestämistä. Nyt lausunnolla olevan järjestämislakiehdotuksen 9 :ssä todetaan, että Uudenmaan maakunta tulisi järjestämään ensihoidon koko yhteistyöalueellaan eli myös ainakin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Työryhmä on esittänyt, että uudistukseen varauduttaisiin ensimmäisessä vaiheessa toiminnallisella uudistuksella. Sote-uudistuksen edetessä ja yhteistyöalueen rakenteiden muodostumisen jälkeen voidaan toiminnallinen uudistus mukauttaa tulevaan järjestämismalliin ja tehdä tarvittavat organisatoriset muutokset. HUS:n alueen ensihoidon nykytila Terveydenhuoltolain 43 :n mukaan erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus, ja siinä sovittava mm. ensihoitokeskuksen toimintojen järjestämisestä alueellaan. Hyksin

2 erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon voimassa olevassa järjestämissopimuksessa todetaan, että ensihoitokeskus järjestetään ohjausryhmämallin mukaisesti. Asetus ensihoitopalvelusta (340/2011) määrittää ensihoitokeskukselle seuraavat tehtävät yhteen sovitettava alueensa sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelujen toimintaa ja annettava niitä koskevia ohjeita ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet seurattava alueensa ensihoitopalvelun toiminnan tunnuslukuja ja vaikuttavuutta sekä edistettävä ensihoitopalvelua koskevaa tutkimustoimintaa alueellaan yhteen sovitettava alueensa ensihoitopalveluissa käytettäviä sähköisiä potilastietojärjestelmiä ja muita sairaanhoitopiirien tarvitsemia tietojärjestelmiä siten, että ne muodostavat sairaanhoitopiirien kanssa sovitun toiminnallisen kokonaisuuden HUS:n toimitusjohtajan päätöksellä 190 / HUS:ssa on alkaen ensihoitokeskuksen lakisääteisiä tehtäviä varten koordinoiva ylilääkäri, joka toimii yhtymähallinnossa johtajaylilääkärin alaisuudessa. HUS:n toimitusjohtajan yleispäätöksen 127 / mukaan "Terveydenhuoltolain 46 mukainen erityisvastuualueen ensihoitokeskus toimii osana Päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskusta." Tämä viimeinen päätös ei ole toteutunut ja tässä raportissa esitetäänkin nyt mallia, jossa myös tämän päätöksen mukainen toiminta toteutuisi. Järjestämisalueet Ensihoito on HUS:n viidellä sairaanhoitoalueella (Porvoo, Hyvinkää, Lohja, Länsi-Uusimaa ja HYKS) järjestetty niin, että kukin alue vastaa palvelun järjestämisestä. HYKS alue on edelleen jaettu Jorvin, Peijaksen ja Helsingin järjestämisalueisiin. Kaikkia alueita sitoo HUS hallituksen vahvistama koko sairaanhoitopiiriä sitova ensihoitopalvelun palvelutasopäätös, joka määrittelee mm. missä ajassa ensihoitopalvelun tulee tavoittaa väestö STM:n antaman palvelutaso-ohjeistuksen (STM 2011:11) mukaisesti. Ensihoitopalvelun seitsemällä järjestämisalueella on kuusi ensihoitopalvelun hallinnollista vastuulääkäriä. Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueilla toimii yhteinen ensihoidon vastuulääkäri, muilla järjestämisalueilla toiminnasta vastaa yksi ensihoidon vastuulääkäri. HYKS alueen kolme vastuulääkäriä toimivat HYKS Akuutti tulosyksikössä, Hyvinkään alueen vastuulääkäri Hyvinkää Akuutti-tulosyksikössä vastuualueenaan ensihoito, Länsi-Uudenmaan ja Lohjan alueen vastuulääkäri Lohjan sairaalan Akuutti-tulosyksikössä ja Porvoon vastuulääkäri toimii medisiinisessä tulosyksikössä (ensihoito 50% ja tehostettu valvonta ja päivystyspoliklinikka 50%).

3 Taulukko 1. HUS ensihoidon palvelutasopäätös, vastuulääkäreiden määrä suhteessa väestöpohjaan Kuva 1. Ensihoidon nykyiset järjestämisalueet Ensihoidon vastuulääkärit Ensihoidon järjestämisvastuu on vuodesta 2013 alkaen HUS:ssa jaettu seitsemälle järjestämisalueelle. Hyks-sairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen järjestämisalueeseen. Ennen vuotta 2013 järjestämisvastuu oli kunnilla. Järjestämisvastuun siirryttyä sairaanhoitoalueille kullekin sairaanhoitoalueelle muodostettiin oma ensihoidon organisaatio. Järjestämisvastuullisen eli palvelun tilaajan edustajana toimii ensihoidon vastuulääkäri (HYKS-alueella yhdessä HYKS ensihoidon linjajohtajan kanssa). HUS:ssa työskentelee tällä hetkellä 19 ensihoitolääkäriä, joista 16 HYKS-alueella, 1 Porvoon sairaanhoitoalueella, 1 Hyvinkään sairaanhoitoalueella ja 1 Lohjalla ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella. Helsingissä ja Porvoossa ensihoitolääkäreiden toimenkuvaan kuuluu kliinistä työtä päivystysalueella ja tehovalvontaosastolla. Muualla ei. Kaikki ensihoitolääkärit päivystävät joko Helsingin lääkäriyksikössä tai lääkärihelikopterissa tai molemmissa noin 2-4 kertaa kuukaudessa. Osalle lääkäreistä tämä on ainoa potilastyö hallintotyön ohella. Ensihoidon vastuulääkärit toimivat ensihoidon yleisorganisaattoreina ja yhdyshenkilöinä alueillaan. Kullakin ensihoidon järjestämisalueella ahkeroidaan samojen asioiden parissa. Kukin alue luo omaa laatujärjestelmää, osaamisen hallintaa, hoito-ohjeistusta, raportointia, jne., kun järkevämpää olisi horisontaalisesti useakin asiakokonaisuus HUS-laajuisesti. Tieto, vastuu ja työtehtävät ovat pienissä ensihoidon organisaatioissa yhden tai kahden ihmisen käsissä (ensihoidon vastuulääkäri ja ensihoitopäällikkö). Yksiköt ovat haavoittuvia, jos henkilöt sairastuvat, ovat matkoilla tai siirtyvät muualle töihin. Sijaisia ei välttämättä ole. Isot kokonaisuudet kuormittavat ajoittain paljon, kun työtä ei voi jakaa.

4 Ensihoitolääkärit Olosuhteet ja integraatio paikallisiin järjestelmiin Yhteenveto nykytilasta ja sen kehittämistarpeista Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaan ensihoitolääkäripäivystys (2 päivystyspistettä) on järjestetty HYKS Akuutin ensihoidon linjassa. HYKS Akuutin tulosyksikössä toimii kaksi päivystävää ensihoitolääkäriyksikköä. Helsingin lääkäriyksikön asemapaikka on Kalliossa sijaitseva keskuspelastusasema. Yksikkö palvelee Helsingin kaupungin aluetta. Kaikkiin toimintoihin on sidottu kahdeksan lääkärivakanssia, joiden avulla hoidetaan ensihoitolääkäripäivystys, ensihoidon vastuulääkäripalvelut sekä kaksi sairaalatyöpistettä. Toinen päivystävä lääkäriyksikkö on HUS lääkärihelikopteri, joka on sijoitettu Helsinki-Vantaan lentokentän yhteyteen josta käsin se palvelee koko muuta HYKS erva-aluetta. Yksikössä on kolme lääkärivakanssia, lisäksi päivystystoimintaan ja tarvittaessa päivätyöhön osallistuvat muut sairaanhoitoalueiden ensihoidon vastuulääkärit. Kummankin yksikön henkilöstövahvuuteen on lisäksi kiinnitetty yksi erikoistuvan lääkärin vakanssi, joka toistaiseksi on anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuvan vakanssi. Lääkäriyksiköt hoitavat vuosittain n hälytystehtävää ja vastaavat niiden ohella alueiden ensihoitajien esittämiin n hoito-ohjepuheluihin. HUS:n alueella on toiminnallisesti kolme vyöhykettä. Metropolissa (suurin osa Helsinkiä, osat Vantaata ja Espoota) etäisyydet ovat lyhyet, väestötiheys suuri, ja palvelutarvetta paljon sote-kentän joka sektorilla. Suburbaanialueella etäisyydet ovat kohtuulliset, mutta väestö on keskittynyt taajamiin, jotka sijaitsevat osin hajallaan; palvelutarve vaihtelee sote-sektoreittain ja myös ajallisesti. Maaseutualueella etäisyydet ovat pitkät ja väestö harvassa, taajamat ovat pieniä ja yksittäisiä, ja palveluiden tarve ja tarvitsijat ovat hajallaan. Logistiset ja sosiodemografiset olosuhteet on huomioitava ensihoidon ja muiden sote-kentän toimintojen integraatiossa; samat ratkaisut eivät välttämättä toimi metropolin ytimessä ja maaseudulla. Ensihoidon palveluvalikoima ja sen toteutustapa on sovitettava räätälöidysti kunkin toiminnallisen alueen muuhun järjestelmään, huomioiden mm. alueellinen päivystyspalvelu, kotisairaanhoito, kotisairaalatoiminta, mielenterveyspalvelut ja päihdehoidon järjestelyt. Maantieteellisiä raja-aitoja ei tarvita, palveluiden aluejako tulee tehdä toiminnalliselta pohjalta. Ensihoidon palveluvalikoimaa on tulevaisuudessa tarpeen laajentaa niin, että ensihoito integroituu nykyistä tiiviimmin osaksi sote-palveluiden kenttää. Erilaisiin toimintaympäristöihin tarvitaan erilaisia malleja, eri palveluiden toteuttamisen tarkoituksenmukaisuus vaihtelee alueittain ja ajankohdittain. Keskeistä on tiedonkulun parantaminen ensihoidon ja muun sote-kentän välillä, nykyistä monipuolisempi potilaan ohjaaminen ensihoidosta tarkoituksenmukaisimpaan hoitoon, ja vaativimpien ja/ tai aikaavievimpien uusien tehtävien keskittäminen osalle ensihoidon ja / tai siirtokuljetusten henkilöstöä. Riippumatta siitä millainen sote-uudistuksesta muotoutuu tarvitaan palvelujen optimointia yli nykyisten organisaatiorajojen - kustannuksia ja resursointia tarkasteltaessa on vältettävä juuttumista osaoptimointiin.

5 Työryhmän ehdotus uudeksi johtamis- ja hallintomalliksi ja ehdotuksen toteuttaminen Työryhmän esitykset todetaan raportin jaksossa 7. Tiivistetysti työryhmä on esittänyt ensihoitojärjestelmän yhdistämistä nykyisestä seitsemästä järjestämisalueesta yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi (alla kohta 1) että HUS:n ensihoitokeskuksen muodostamisesta Hyks Akuutin yhteyteen ja yhtenäisten tehtävänkuvien määrittelyä keskuksessa vastuu- ja ensihoitolääkäreille (kohdat 2 ja 3) sekä muita ensihoidon yhtenäistämiseen liittyviä toimenpiteitä. HUS:n tulisi varautua sote-uudistukseen ensihoidon osalta siten, että Uudenmaan maakunnalla olisi alkaen valmius huolehtia järjestämislain 9 :ssä tarkoitetusta ensihoidon järjestämisestä yhteistyöalueellaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viimeistään vuoden 2018 aikana tulisi muodostaa yhtenäinen ensihoidon organisaatio Uudellemaalle. Ensihoidon järjestämisalueiden yhtenäistämisellä olisi myös myönteisiä toiminnallisia vaikutuksia palveluiden toteuttamisessa. Alueet eivät perustuisi tällöin kuntarajoihin vaan alueen ominaisuuksiin. Raportissa on kuvattu kolme aluetyyppiä: metropolialue, suburbaanialue ja maaseutualue. Metropolissa (suurin osa Helsinkiä, osat Vantaata ja Espoota) etäisyydet ovat lyhyet, väestötiheys suuri, ja palvelutarvetta paljon sote-kentän joka sektorilla. Suburbaanialueella etäisyydet ovat kohtuulliset, mutta väestö on keskittynyt taajamiin, jotka sijaitsevat osin hajallaan; palvelutarve vaihtelee sote-sektoreittain ja myös ajallisesti. Maaseutualueella etäisyydet ovat pitkät ja väestö harvassa, taajamat ovat pieniä ja yksittäisiä, ja palveluiden tarve ja tarvitsijat ovat hajallaan. Malli tukeutuisi HUS-alueen yhdyskuntarakenteeseen sekä tukisi alueellisten tarpeiden toteuttamista ja integroituisi hyvin muuhun alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Malli huomioisi myös sekä metropolialueen että kauempana sijaitsevien harvempaan asuttujen alueiden erityispiirteet sekä sosiodemografiset tekijät ja olisi yhteismitallinen potilassiirtojen alueellisen järjestämisen kanssa. Ensihoidon järjestämisrakenteen muutos edellyttäisi kuitenkin omaa jatkovalmistelutyötään ja yksikköjen välisiä määrärahasiirtoja, eikä tällaiseen ole varauduttu vuoden 2017 talousarviovalmistelussa. Tässä vaiheessa on päädytty siihen, että ensihoidon yhdistäminen olisi luonteeltaan toiminnallista ja mahdollisiin organisaatiomuutoksiin palataan erikseen tuonnempana. Käytännössä toiminnallinen uudistus tarkoittaisi tässä vaiheessa HUS:n ensihoitokeskuksen muodostamista Hyks Akuuttiin ja yhtenäisten toimenkuvien muodostamista ensihoidon vastuulääkäreille ja ensihoitolääkäreille keskuksen puitteissa. Ensihoitokeskus olisi tässä vaiheessa matriisimainen ja verkostomainen organisaatio, johon kuuluisivat kaikki HUS-alueen ensihoidon vastuulääkärit ja ensihoitolääkärit. Heidän vakanssinsa ja henkilöstöhallinnollinen esimiehensä säilyisi heidän nykyisissä yksiköissään. Heidän työnjohdollinen esimiehensä ensihoidon osalta olisi kuitenkin jatkossa Hyks Akuutin toimialajohtaja. Myös edellä mainittu yhtymähalllinnon koordinoiva ylilääkäri kuuluisi vastaavasti HUS:n ensihoitokeskukseen.

6 Raportissa (s.29) on esitetty kuva ensihoitokeskuksen rakenteesta suhteessa HUS:n ensihoito ja päivystystoimintaan. Muita muutoksia ensihoitojärjestelmään ei tässä vaiheessa esitetä. Edellä kuvatulla toiminnallisella yhdistämisellä kuitenkin luodaan edellytyksiä muille raportissa kuvatuille toimenpiteille ja edelleen yhtenäisen ensihoitojärjestelmän luomiselle. Muutos mahdollistaa muun muassa raportin toimenpide-ehdotusten kohdassa 3 kuvattujen yhtenäisten toimenkuvien luomisen ensihoidon vastuulääkäreille ja ensihoitolääkäreille ja ensihoitotoiminnan paremman koordinoinnin Uudenmaan alueella.

7 Koska ensihoitojärjestelmän nykyistä jakoa järjestämisalueihin ei tässä vaiheessa muuteta ja ensihoitolääkärien vakanssit säilyvät vielä nykyisissä yksiköissään, ei ensihoitokeskuksen perustamisella ole vaikutusta vuoden 2016 talousarviovalmisteluun. HUS:n ensihoitokeskuksen muodostamisen vaikutukset ensihoidon johtamiseen Ensihoidon johtamisvastuut HUS:n nykytilanteessa ovat jossain määrin epäselviä. Lainsäädäntö lähtee siitä, että ensihoitokeskus on yksi kokonaisuus ja sitä tulisi myös johtaa sellaisena. Vastuu- ja johtamiskysymykset eivät saisi olla epätäsmällisesti määriteltyjä. Ensihoitoa tulisi siis koko HUS-tasolla johtaa nykyistä keskitetymmin vaikka palvelut toimivatkin kattavasti koko laajalla HUS-alueella. Tätä on yritetty nykyisessä mallissa toteuttaa HUSin johtajaylilääkärin aseman kautta. Häntä on avustanut yhtymähallinnossa ensihoidon koordinoiva ylilääkäri, jolla ei kuitenkaan ole itsenäistä mandaattia eikä asemaa toimia HUSin ensihoitokeskuksen johtajana. Toisaalta HYKS-Akuutin johtajan mandaatti ei ole ensihoitoasetuksen vaatimalla tavalla ulottunut koko HUS-alueelle. Nyt esitetään tämän mallin selkeyttämistä. HUSin johtajaylilääkärille kuuluu jatkossakin kaiken sairaanhoitotoiminnan ylin ohjaus, valvonta ja kehittämisvastuu, mukaan lukien ensihoito. Hän toimisi jatkossakin HYKS-ervan kolmen sairaanhoitopiirin yhteisen ensihoidon ohjausryhmän puheenjohtajana. HUSin ensihoidon operatiivinen vastuu määritellään kuuluvaksi HUS-Akuutin toimialajohtajalle, ja hän puolestaan johtaisi alueellisten ensihoidon vastuulääkärien työtä. Ensihoidon vastuulääkäreiden alaisuudessa toimivat puolestaan ensihoidon lääkärit. Yhtymähallinnon nykyisen ensihoidon koordinoivan ylilääkärin vakanssi siirtyy Hyks Akuuttiin ja HUS:n ensihoitokeskukseen, jossa hän huolehtii edelleen nykyistä vastaavista tehtävistä, eli viranomaisyhteistyöstä, ensihoidon yleisestä kehittämisestä sekä myös johtajaylilääkärin avustamisesta ensihoitoon liittyvissä asioissa. Tällä hallinto- ja johtamismallilla saadaan HUSin ensihoitoa yhtenäistettyä ja vastuusuhteet selkeytettyä. Laajempi hallinnollinen uudistus eli käytännössä kaikkien ensihoidon kustannusten ja palveluiden kokoaminen yhdeksi kokonaisuudeksi jää vuoden 2018 aikana toteutettavaksi. Päätösesitys Päätös Hallitus hyväksyy edellä kuvatun ensihoidon johtamis- ja hallintomallin ja siihen sisältyvän HUS:n ensihoitokeskuksen muodostamisen lukien. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja Maaret Castrén, p