Pohjois-Savon paikkatietoportaalin esiselvitys. projektipäällikkö Ari Paanala

Transkriptio

1 . Pohjo-Svon pkkeoporln eelvy projekpäällkkö Ar Pnl

2 RAPORTIN SISÄLTÖ: JOHDANTO TAVOITTEET AIKAVÄLILLÄ PAIKKATIETOASIOISSA TAPAHTUVA KEHITTÄMINEN: AIKAVÄLILLÄ PAIKKATIETOASIOISSA TAPAHTUVA KEHITTÄMINEN: MONIPUOLISET KÄYTTÄJÄRYHMÄT ESISELVITYSTYÖN ETENEMINEN LÄHTÖTILANNE POHJOIS-SAVON TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA KUNNAT KATTAVA KIRJO MUUT ORGANISAATIOT MONENLAISTA OSAAMISTA NÄKÖKULMIA PAIKKATIETOON MATKAPUHELIMET TIENRAIVAAJINA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET YLEISTYNEET JA TIEDON ANALYSOINTI ON KEHITTYNYT PAIKANNUKSEN YLEISTYMINEN LAINSÄÄDÄNNÖLLISET MUUTOKSET JULKISHALLINTO JA PAIKKATIETO PAIKKATIETO JOKAPÄIVÄISEKSI PAIKKATIETO ON TUKIPALVELU TÄRKEÄ SELLAINEN ÄLYTARRAT KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ PAIKKATIEDON KÄYTÖSTÄ Ljkyheyken prnmnen Logkk, pknnu j pkkeo mkrologkn yny? Henklökohnen pkkeoporl PAIKKATIETOASIAT ERI TASOILLA EU JA PAIKKATIETO SUOMI YMPÄRISTÖHALLINTO MAAKUNNAT, SEUTUKUNNAT JA KUNNAT MUUT TOIMIJAT Julkhllno Tukmuloke Yryke TOIMENPITEET VAIHTOEHTO VAIHTOEHTO: MAAKUNTATASOLLA TOIMINTA RAHOITUSMAHDOLLISUUDET? SEURANTA? MITÄ JA MITEN JATKOSSA? MISSÄ MUODOSSA TÄMÄ PAIKKATIEDON HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMINEN JATKUU?...28

3 Rporn älö: 1 Johdno Pohjo-Svon pkkeoporln eelvy - hnkkeen voeen ol määrellä lyhyellä j pkällä kvälllä pkkeooden eenemä Pohjo-Svo. Trkouken ol elvää pkkeooden yleä l Pohjo-Svon ekemällä helukerro kk kunn j erl lueon orgno, jok jolln vll käyävä pkkeo jokpäväeä yöään joko uojn käyäjnä. Tämän elvyken perueell määreään pkkeoon lyven oden kehämä ylee j ol keheään myö yheen mkunnllen Inernen ku omvn pkkeoporln älöä j orgnoum. Pkkeo on eo kohe j lmöä, joden jn unnen. Sjn vodn eää monell er vll emerkk koordnell vmll on kohen, joden jn unnen. Sjnedon perueell edo vodn eää kr, nä vodn yhdellä jnnn perueell eojen välä uhe vodn nlyod jnnn mukn. Pkkeo v omkeen pkkeojärjeelmän, jok on erkounu jnedon hllnn, käelyyn j grfkkn. Läeoj pkkedo j hnkkeen jko löyyy ooee: hp:// Hnkkeen ohjuryhmän kokoonpno: uunnelupäällkkö Pul Qvck, Pohjo-Svon lo, puheenjohj k-pääuunnelj Tpo Lnen, Kuopon kupunk, Kuopon euukun, vrpuheenjohj mueknkko Jukk Räänen, Nlän kupunk, Koll-Svon euukun mnmueknkko Per Luukkonen, Suonenjoen kupunk, Sä-Svon euukun vrll kehämpäällkkö Oll Tnen, Sä-Svon euuyhymä pkkeouunnelj Per Kpnen, Vrkuden kupunk, Vrkuden euukun vrll kvoj Lel Knonen, Leppävrrn kun projekpäällkkö Juh Auvnen, Ylä-Svon kehy Oy, Ylä-Svon euukun vrll kupungngeodee Juhn Räänen, Ilmen kupunk omlpäällkkö E Kunkng, Geologn ukmukeku ukjopej Kr Pnen, Kuopon ylopo vrll eoeknkkkekuken johj Ah Plnmn uunnelueme Seppo Klpänen, Meäkeku Pohjo-Svo vrll hllno- j uunnelupäällkkö Ro Helle venäpäällkkö Kmmo Hpnen, Pohjo-Svon ympärökeku vrll ATK-präjä Tn Loueol lehor Merj Tolvnen, Svon mmkorkekoulu vrll kneöpäällkkö M Jlknen Hnkkeen projekpäällkkönä om Ar Pnl Pohjo-Svon lo j vlvojn EU-koordnor To Kumlnder Pohjo-Svon lo. Ohjuryhmän läk hnkkee om neuvoelukun, jok kokoonu mn kn ohjuryhmän kn, olluen nän hnkkeen eeenpän vemeen mnlell pnorvoll.

4 Neuvoelukunnn jäene: Vrnnen Vrll Edu neuvoelukunn Ar Avknen M Huovnen Aro Oyj omujohj Aro Ryhänen logkknnöör Tej Formn Jäekukko Oy rkenmpäällkkö Rem Ll kehypäällkkö Lur Slnen Kuopon energ projekpäällkkö Peer Hummeln Aluepäällkkö M Jolkkonen Kuopon puheln Oyj Lnj-uolo kropäällkkö Per Nevlnen myynpäällkkö Pekk Ojlnen Pohjo-Svon mnmuomo v. vlmupäällkkö An Korhonen v. pulplopäällkkö M Hurul Pohjo-Svon pelulo uunnelupäällkkö Pekk Pronen k-kehämpäällkkö Mr Ikonen Pohjo-Svon rnhoopr E Rönkkö Seppo Holopnen Pol eohllnopäällkkö Prjo Juvonen Svon nom rkj Pul Rknen rkj R Keonen TE-keku pkkeovv Tuul Hynen ennupäällkkö Jorm Holopnen Mrkku Mnnnen Vomel Oy omujohj Ro Kuhnen Tehllno, Svo-Krjln epr Ylä-Svon jäehuolo Yhdey ohjuryhmä- j neuvoelukun kokoonu kolme ker; , j Kkk kokouke pden Pohjo-Svon lon lo. Ohju- j neuvoeluryhmään yökenelyyn ollumnen ol kv. Pohjo-Svon kvojlle j pkkedo knnounelle ol luu , jo projekpäällkkö Ar Pnln eel hnkkeen. Pohjo-Pohjnmn lo ol pkkeopäällkkö Runo Mlnen kerom Pohjo-Pohjnmn pkkeooden kehämyöä yhdeä Pohjo-Pohjnm ympärökekuken xxx:n kn. Hnke oeuen välenä kn. Hnkkeen keok ol lun pern kvlu 3 kk, mu hnke jken khdell vkoll. Syynä ähän ol lkuvhee kvnu hnkkeeeen olluven määrä erye neuvoelukunnn ku j jlle pdemmäk venyny helukerro. Hnkkeen heprn kvo myö hnkkeen kn jon määrn, kok ä pden järkevänä j peruelun. Jkojll kekyn lähnnä rporn ällön kehämeen j yöämeen. Hnkkeen uloken pohjl on hyvä jk pkkeooden kehämä Pohjo-Svo. Jkohnkkeden reuronn rppuu, kunk Pohjo-Svo vodn kehyä pkkeooden uheen j kunk pkälle pkkedon käyön ku dn uudeu erl plveluproeej. Yhä uemm kunn olln eräänle pkkeolouku. Pkkeo on vnekjä emerkk rkennuvlvonn j yleenä eknen omen puolell. Tol edeään pkkedon käyön erl mhdolluuk myö mull omloll. Seurv kel v nunjuu j reurej, jo e ole löydeävä nkn kk kunn ede euukunn. Yheyön vull n pkkeojärjeelmen pyyäm- j ylläpokunnuk penenneyä j ol vrmeu rävän nunev j kunnuehok ylläpo. Tämä mhdoll järjeelmä, joden ku kunn vov ääää pkkeokäyön perukunnuk. Lähe mn yön uloken n myö knllle j mulle omjolle pkkedon käyöön uudenl mhdolluuk. Yheyön vull mhdollu myö pkkedon yhekäyö, jok v vn uu mhdolluuk ekä kunen eä luehllnnon orgnoden vällle.

5 2 Tvoee Seurv on eey eelvyhnkkeen kn määrelly Pohjo-Svon pkkeoon lyvä voee uhee jnjkohn. 2.1 Akvälllä pkkeoo phuv kehämnen: erye knlen, mu voekuden loppupuolell myö vrnomen pkkeorpe plvelev porl mklulle ym. re porl opkrojen komnen ooeeojen hkemnen julkhllnnon jneojen hkemnen yryen jn koko mkunnn lueel mkun(euu)kv, ylekv, emkv jnedon, reen j lueden välämnen ähköpoven leyllä www-lnkellä er käyäjäryhmen rpeden elvämnen mhdolle ljempn on Pohjo- Svon eoyhekunreg pkkeo ymmärreään o erlen plveluproerkelujen ulle pkkeoo on järjeey kouluu pkkeoo vvlle j kunen pääökenekjölle joukkolkeneen kulunformo pkkeoporln on moblpuolell WML / XHTML oe ovelluke mhdoll (jn, ooe j re) Dg-TV yhdek pkkedon hyödynämen väyläk erlle kuluovelluke kehellä eknen määrelyn memnen enj: mä neoj, kvojen kuvueknkoden yhenäämnen, lnky er plveluden vällle, käyeään uorn er porlen pkkeoeoknno neoj ähkönen on lyy pkkeoon erye orgnoden ällä pkkedon hllnnon orgnon ehynä hllno o pääökeneko o ekjä eknnen o kuk ylläpää o om orgno o ASP plvelun, konuln plvelmell v jonkun lueellen plvelmell o ndrd edon roon o edon luo, eojen yhdenmukmnen, vuuho rhou edou: mrkknon päääjlle j ylee o yhden kunnn ällä jo vke vuu o o kuk on konul, rjoupyynnö, kuk oeu, eknen ympäröjen krou o meynä: von, opmuvrnen, er opmumuoojen hhmoelu mneeellen ojen määrely j nä ven neojen käyö ylenen eouu pkkedon mhdolluuk kvnu

6 2.2 Akvälllä pkkeoo phuv kehämnen: pkkeo ymmärreään j pkkeo hyödynneään julkhllnnon orgnoden kkll oll emkv kuljeuplvelujen ohjmnen j lmnen älyrrovelluen enmr julkelle plveluekorlle ulkonen ähkönen on JUPA, mä lnkkejä pkkeoon? pkkeo hyödynneään älönuonnon oleelen on ekä julkel eä ykye lä puolel eulnj Suom j EU ol ehokkuu nnovo nnovokeju: mkun euukun kun j yryken lnkymnen 2.3 Monpuole käyäjäryhmä Pdemmälle vedyä järjeelmä pkkeo vodn rjo erllle käyäjäryhmlle. Käyäjäunnuke vrmv, eä vn vrnomlle rkoeu pkkeo e ule muden kovk. Pkkedon käyäjen määrelyä knn knnää huomo edon luun, meeojen vuueen, luokelun okeelluueen j hen, eä käyäjälle rjon myö ohjeu neon käyöön. Yheen pkkeoplvelun vull vuen ennen kkke ynerghyöyä, mu myö nä ulee oll mhdoll määrellä o neo vn eyjen hojen kovk. Nän erye llon kun käellään henklöeoj ym. on pkkeojärjeelmää. Käyäjäryhmen määrelyn uheen knn ehdä om rkelu eknen oeuuken lkuvhee. Kohderyhmk vodn eukäeen määrellä ylee knllle rkoeu, kklle vome plvelu. Nden rkouken on uo ylee norml elämää helpov plvelu, mu mll plvell eryryhmä kuen mkljo, joukkolkeneen käyäjä, yryen plveluden ejöä vkkp lkun- kuluurplveluden hkjo. Knle Päällnen kohderyhmä lkuvhee on knle, john kohdeuj plveluj vov käyää yöään myö er mmryhmä j vrkmehe. Olle julkhllnnon eduj pkkeo rjo hedän omen orgnoden pkkeojärjeelmä, nän emerkk kunen rkennuvlvonn. Knlnäkökulm käää myö mklj, nn om m kun muulkn. Käyäjäryhmen uheen on ärkeä myö huom nernen läk jkon omv pkkedon jkelukeno kuen mobllee j DgTV. Ne ev om vmuken mm. neojen luokelun j meeojen uheen. Mobllee knn o jo lkuvhee mukn, kok yleenä ne omv hyvänä elun erlen nernen lyven ndrden uheen. Ne rjov hmle koko jn yhä helpommn j nope kvvn ren pkkedon käyöön. Yleenä velä ellä mä pkkeo oke rvn.

7 Julkhllnnon eduj Toen elkeänä käyäjäryhmänä on julkhllnnon eduj, jok rvev yöään pkkeo. Hedän kohdlln on jo ähän menneä ollu pkkedon käyöä uur pu, mu ny olln ljemmn rymää vheeeen, jo lj eomäärää n helpo olenn j uel hol ulev pkkeo vrkmeen yöpöydälle. Tärkeänä ekkn on rjo plvelu nn, eä käyäjä vodn unn j rj nän om käyäjä julkhllnnon käyäjen ulkopuolelle jop vrkhenklöden rkkuudell. Erykäyäjä Kolmnen käyäjäryhmänä ov erykäyäjä. Nä vov oll yryke julkhllnnon rkouperä oeuv yheö knle joll on jokn eryrve pkkedon käyöön. Tämä v järjeelmlä ä, eä n mhdollmmn helpo proflou käyäjlle opv henklökoh plvelu joko hänen enä plvelurjojn ome. Eryryhmen pkkedon yhekäyö v käyön peläänöjen memä. 3 Eelvyyön eenemnen Työä heln kkk kunn er vrnhljoden vull. Verlu kevä kekmäärn non 1,5-2 un (mn 40 mn, mx 4 un). Kunen läk käyn oen muuen yheyä uen luehllnnon orgnohn j ukmulokn. Ylee ekä kunverlujen eä muhn hohn kohduneden verlujen rkouken ol elvää pkkeooden o, ompohj, reuren määrää j erye elvää olko kunnll mull orgnoll knnou yheeen mkunnlleen pkkeoporln j mhdolle ljempn yheyöhön. 4 Lähölnne Pkkeo on nn lknu näkyä kemp uemmn j mä erlmm yheykä. Ne, jok ov ä ähän menneä onnee käyää j hyödynää evä ä enää luopu. Nän on vrm ollu jo pkään emerkk mnmuken j vkkp kunen eknen omen ällä. Ny pkkeo on lknu ulemn mä erlmmlle heluelle. Syynä ähän lenee e, eä nn monell ll, keromukell, mukell, kekuelull, plvelull, rjomell, kohmell phumll on yknkere joku jn. 4.1 Pohjo-Svon eoyhekunreg Pohjo-Svon lähölnne pkkeoon on luulv lähe mnlnen kun mu mkunn. Mkunn löyyy ue luehllnnon oj j ukmuorgno, jok ov omnee pkkedon kn jo jonkn k. Sregell oll pkkeoon on oeu kel, kok pkkeo on käely joulukuu 2004 hyväkyyä eoyhekunreg. Snä hlun nähdä pkkeooden enmr, nden lueellnen merky j pkkedon ulemnen monn erlen oden yheyeen. Tärkenä on pkkedon uheen pden julkhllnnon uunneluproen j pkkedon kohm, plvelujen okenl kohdum pkkedon vull j mm. lkeneen j joukkolkeneen o. Teoyhekunreg noen elle myö pkkeoohn lyvää kouluu j pkkeooden mkunnll oeum. Sreg hlun myö uod elle pkkedon vuueen lyvä o kuen hnpolkk j ennkod en mhdoll muuum.

8 Pohjo-Svon eoyhekunregn omenpeä noen elle eurv : Pkkedon j hen lyven plvelujen käyöönoon edämnen Keheään Pohjo-Svon lon pkkeoplvelu j elveään mhdolluuk d pkkeo ykäen omjoden kuen kunen, yryken j ykäe hojen käyöön lmen lähe lmen. Peruen pkkeoon pohjuuv mkunporln yheydeä omv Pohjo-Svon lueen plvelukr j okeuvkueen kvojen porl. Keheään vomeen lähdekoodn, vp vn julkeen pkkeoon j vomn rjpnohn peruuv pkkeoplveluj. (Pohjo-Svon lo, yryke, opploke, ukmuorgno, yryke, kunn) Luodn pohjovolen pkkeo-omen, kouluuken j pkkeo hyväkkäyäven poenlen hyväkkäyäjen yheyöverkoo. (Opploke, ukmuorgno, yryke, kunn, Pohjo-Svon lo) Keheään pkkeoon pohjuuv nerne- j moblplveluj kuluurn, kuluurmkluun, lkunn, mkluun j hyvnvonn lyen. (Yryke, kunn, Pohjo-Svon lo, mklu- j kuluurjärjeö) Hen kokelulueek joukkolkeneen, eryryhmen kuljeuplvelujen j joukkolkennenformon j pkkedon hyväkkäyön j uuen omnpojen kehämek. (Kunn, Pohjo-Svon lo, joukkolkenneyräjä, Tehllno) 4.2 Kunn kv krjo Kunen pkkedon uono, rjon j käyö on melko krjv. Pohjo-Svon mkv uur j kekuur kunn pyy puhumn pkkedon vrne käyöä. Penemmä kunn pkkedon käyö ol hyvn rveohjuuv. Yleenä myö vrnhljoden om uunuumnen pkkeoon määrel erye penä kunn, mä kkkll pkkeo käyen. Pkkedo oen o o kun vn e hyöy, mkä ä ol helpo v. Penä kunn ok eden pkkedon mhdolluuk, mu reur erye jnkäyön j omen uheen olv rjlle. Kk ylen omno pkkedon hyödynämeä ol rkennuvlvon j hen lyvä vrnomehävä. Pkkeo rhoen kunnn lourvon ku, vn muum (Suonenjok j omm kupung) kunn rhoen pkkeouono rjomll ulkopuollle holle, kuen emerkk eleoperorelle, johokroj mku vn. O kun pkkeoneojen pohjn omv Mnmuloken kr-/pkkeoneo olv uheellen vnhoj j uumrve uon elkeä elle. Lähe kk kunn kunkokoon kunnn jnn kom ovon Pohjo-Svon lon koordnonrool pkkeoo kunen eknen johjen pkkeovven hol. Seudullnen näkökulm pkkeoohn ul elle kolmell euukunnll (Ylä-Svo, Kuopo j Vrku). Tähän menneä kolme euukun on lähnnä luekekuohjelmen pue elväny pkkeooden lnne j kehäny nä elvyken pohjl. Yk elkeä rve on ollu nernen opkrplveluden prnmnen. Toen elkeänä rpeen on ollu kunen eknen puolen pkkeooden rkelu ohjelmojen, leonveonen j reuren uheen. Näden elvyen pohjl on en oeueu emerkk Ylä-Svon j Kuopon eudun

9 opkrplvelu, jo evä kuenkn eudun kkk kunn ole ollee mukn. Vrkuden eudull moj o on elvey myö Eelä-Svon kunen kn, jok kuuluv Vrkuden luekekuohjelmn. Reurrkelu on korounu erye Ylä-Svon euukunnn elvykeä j hen lyvää jkouunnelm. Trkelu on hyvä huom, eä kemmn ehdy elvyke ov lähenee on erle rpee kun ämä yö. Selvykä on mey eudun er kunen l pkkeoo j lähdey euukunoll memään pkkeooden eeenpän vemä erye reuren väheeä. Mkunnllelle pkkeoplvelulle e nähy nälläkään eudull mään eryempä eeä. Mone kunn oden myö, eä joeulle rhlle n nän premp hyöy j mkunnllell oll ol rpeek reurej oden ljmeen eeenpän vemeen. Khdel euukunnl Koll-Svo j Sä-Svo ul elkeä ovomu mkunnllell oll phuv pkkeooden kehämeä. Peruelun ol e, eä euukunn ne evä pyy yknään kehämään jllen, loudellen j omeen lyven reuren vähäyyden vuok. Tol nä penä kunn, jo oln pkkeooden perehdyy kekrvo enemmän ul ovomu yheeä krkäyölymää. Toden, eä luehllnnon neoj on vll, mu k e rä nden hyväkkäyöön kun käyännön yö emerkk neojen muunmnen v lk k. Yhden plvelun ku neojen muunmen ongelm nähn olevn mennyä k j kunen vrnhlj päävä kekymään e pkkeoneojen käyöön j nden vull ehomn yöänä. Uel hol, mu erye Ylä-Svo, ul elkeä ove lle, eä pkkeooden uheen edeän nope ehän elväk, mä on lähkon ehdä. Jon vuk ää perueln mm. llä, eä vrm kunn jok puke joudun memään, men o on järjeää jko emerkk rkennuvlvonnn j eknen omen uheen. Tonen elkeä peruelu ol e, eä pkkeooden hyöykäyöä ol elkeää hyöyä kunnlle ellenä j hedän rjomlle plvelulle j vrnomehävlle. 4.3 Muu orgno monenl om Alueell orgno pkkeo käyeään j uoen monn er von. Kunn non Mnmulo nähn elkeä pkkeoneorjojn, muden rool pkkeoneojen uheen ol epäelvemp. Tok ää yleeä huomo ol pokkeuk emerkk Pohjo-Svon ympärökekuken j Geologn ukmukekuken neojen uheen. Muden orgnoden pkkeoneo kunn e nkn helujen yheydeä ullu mnnoj. Alueorgnoden välllä pkkeoneojen uheen koen yheyön rve. Pkkeoneojen yhekäyöä nähn vn hyöyä ekä kunnlle eä mukn olevlle orgnolle. Tämä non ekä helu eä yhden orgnon kehämuunnelm jop vlkunnn oll. Lähdeäeä memään mukn olleden yl 30 er hon j kunn yheen lken relu yl 50 hon joukko yheomnnn uheen pää lle löyyä joku välne. Huomoon on oev, eä joukko vrm velä jn kn huomv kv. Hnkkeen kn ul mkunnll lueell hoj lää. Kkk mukn olle hoj e ehdy ede helemn. Vlkunnlle ho kuen Geologn ukmukeku j Suomen ympärökeku ov rjom enä enemmän pkkeo-neo j plvelu Inernen ku. Nämä er hol uunnu ykäe plvelu evä kuenkn rjo neojen uheen ä ynerg, mä mkunnllell plvelull ol mhdoll

10 d kn. Nämä plvelu ov vrm rpeell, mu nden jälkeen jää velä rve lueellelle, mkunnllelle plvelulle, jo yhdeään mkunnllen, euukunnllen, kunnllen omjoden j knlen rpe. Nää rpe ulee jo yhden kunnn khden lueellen orgnon välllä monenl omnoj. Tomnno lyvä ehävn opmukn j neojen muunoon ohjelmlle opvk jne. Nämä omnno ov monlle kunnlle enmmänen ee neojen käyämeen jo pelkäään käyeävä olevn yöjn pue. Alueorgnoden knnl yk mkunnllnen omnp näy premml kun ue er kunn v erl euukun. Mkunnlle pkkeoporl ul lueorgnol elkeä ove. Tukmuorgnolle julkhllnnon orgnolle pkkedon uomnen ä v mku evä ollee merkävää o muden kun Mnmuloken kohdll. O orgno jop vlmudun hen mhdolleen kkueen, jo kken pkkedon ul oll lmen lähe lmen nerneä kkken vll. Olle omjo yknkeren jneojen men kken knn nähävlle ol ärkeää. Nän emerkk eudullen ljemmll lueell omven jäehuoloyhöden kohdll. Sellä lueellen jäehuolopeden mnen krlle koen ärkeänä. Jäekukko Oyj:n omlueen kunn uemm ul ovomuk, eä relkeen jäehuolonformoon päään käk myö kunn, kok e u kun jäeln eurnvelvoeen oeume j u mhdolle ekä kunn, kunl eä Jäekukko omnojen kehämeä. 5 Näkökulm pkkeoon Seurv on jon näkökulm pkkeoon. Tovov kuvuen j emerkken vull n enempää perehymäömän mhdoll elvenää ellenä, mä pkkeooden kehämellä vodn d kn j men ne ulev vkumn jokpäväeen elämeemme. 5.1 Mkpuhelme enrvjn Pkkeoon lyvä ov ulo yhä enemmän umn hmen jokpävää elämä. Tämä johuu mon eko. Yhenä o-lueen on mkpuhelmen kehymnen. Ne luov väylän lle, eä pkkedon vull ehy loppuuoe vo kulke käyännölle koen lähe joken ku kkklle. Mkpuhelme j nhn lyvä plvelu j käyömhdolluude eenevä vuhdll. Julkhllnno nden mhdolluuken käyöönoo j kehyyö eenee uheellen pkälle rjonpohje ekä vrne plveluden rjon- j uonoproeen määrelyä j nlle uunnellu välneä. Yleenä ongelmn on, eä mkpuhelmen kehyeä nden omnuuk hlln vn muro-o vkk om yöä von helpo penen j yknkeren ovelluen käyöllä. O mkpuhelmen rjom mhdolluuk ulee hodeu yryen rjonnn ku, mu o plvelu v julkhllnnon kvemp oe ykyen yryen älyäeä edelleen elkeän rooln emerkk plveluden eknnä uojn. 5.2 Käyömhdolluude yleynee j edon nlyon on kehyny Pkkedon käyö j nlyon on kehyny. Kehyä on phunu ohjelmllell puolell, mu erye nä, eä nernen ku vodn eää erl kr-neoj. Inerne -krplvelu ov ylee oen yk uoumm plvelu. Mä enemmän nhn on u emerkk kunen kohdll

11 lnkeyä plvelu yryen jn j yknker hkuomnoj, ä nopemmn nden käyö on yleyny. 5.3 Pknnuken yleymnen Yhenä koko jn vomuvn melenknnon koheen on pknnu j erye moblpknnu mkpuhelm j pknnu käyävä erle ovelluke. Erllen GPS -leden hnkn on ollu eryryhmen knnouken koheen. Trkemp le ov hnkknee pkkedon uoj, mu emerkk joneuvohn hnkv lee ov yleymää vomkk. Tol hrrukäyöön ulev le on hnku mklun, nvgonnn j erlen hrruen kuen emerkk rekelyn kluken uek. On odennäköä, eä v mkpuhelmn ulev pknnuken er keno uov pknnuken ok jokpävää elämää. Nän k, eä mkpuhelmen myyn on ulevn vuon volyymeln mljoon mkpuheln vuode j erllen pknnuleden myyn jää vn muro-on ää. Suoump ovelluk mkpuhelmen pknnuken uheen ov erlen nvgonj krovelluke. 5.4 Lnäädännölle muuoke Julkhllno on ekä knllell eä EU-oll jouunu memään om uhuumn pkkeoon. Ylee kehyuunn on ollu vomemp hllno j ä ku julkhllnnon uom pääökä, ohje j mon erl plveluj on pyry uomn Inernen. Pkkedon kohdll on jouduu memään uudenl uhuum en lmeen lähe lmeen jkeluun emerkk pelkken uonokunnuken velomeen. Nykyenl mkupolkk on peruelu emerkk Mnmuloken kohdll llä, eä mkullen neon vull krojen j muun pkkeomerln o j lueellnen kvuu on moneen muuhun mhn verrun huomv premp. Näyää lä, eä pkkedon hnpolkk j nnlogkk joudun memään uuk. Mä penempn erkoempn ovellukn emerkk mkpuhelnpuolell mennään, ä korkemmlle neon rjkunnu nouee. Pkkeoon pohjuuv mkpuhelnplvelu evä ule yleymään kerryäykellä. Nän ollen ykäen plvelun kokonhn e oll ln uur. 5.5 Julkhllno j pkkeo pkkeo jokpäväek Julkhllnno pkkeo j ä käyävä plvelu vov yhdyä monn erln plveluhn. Julken plveluden dehn on e, eä ykäen knlen knnl on järkevää uo julknen plvelu, jok plvelee lähe kkk, jok mken verorholl j loppuuloken koko knnlouden oll ynyy uoe, jok on ehok j ennen kkke kunnuehok. Smn juken vo myö lää emerkk joukkolkeneeeen vkk krjoon.

12 Mk pkkeoon pää o julkhllnno näkökulm? - Tomnnn ehoumnen - e ehdä m kheen kern - Penlle kunnlle yövälne pkkedon hyväkkäyöön - Synerghyöyjä er omjoden vällle - Mkunon omjoden ynerghyödyä hyöyä myö kolmnlle holle, emerkk kunnlle - Pkkeo on ulo yhdek eovrrk plveluproee mn pn kun ähköpo, Inerne, ekve - Pkkeo lkv kykeyyä lähe kkkeen nhmlleen omnn - Pkkeo on välne plvelurkeneen pyörämelle j uudmelle! - Pkkeo mhdoll uude j ehokkmm omnv oden ekemelle! Hj-uuluell j penen j kekuuren kunen jm phuv väeön vähenemnen e yhä uudenl vmuk plveluproelle j nden uomelle. Myö kupunge reuren vähenymnen j ovn yövomn vuu heu plvelujen uomelle pne. Pkkeoon lyvä ov pernee ollee non kunnn eknen puolen, lähnnä muomen, kvouken, kunnlleknkn j rkennuvlvonnn yövälneä. O kun on jo ehy erl pkkeoon pohjuuv nlyyejä. Sen vull on rkelu emerkk väeön joum uhee plveluhn, koululueden jko, koulukyyen järjeämä, omlääkärlue j kvouke olev rpe. Pkkeojen nykyen käyäjen kekuude nähn kunkoo, kunnn elnvomuude reg päämäärä olev erovuuk huolm, eä pkkeo vo om enä enemmän regen johmen puvälneenä j ol u myö erl plveluproeej enä enemmän emerkk ol- j erveypuolell. Käyännöä ämä v kouluu pkkeo-ohjelmen käyöä, mu erye k, eä nähän nden mhdolluude ekä johme eä käyännön yöä. Tämä v pkkeooden vemä ok kouluu. Luulv pkkeo ulee enä enemmän jokpäväeen käyöön Inerne-elmen ku j pkkedon käyöön erkeen lyvä ohjelm pyyvä vn kunnn eyjen kvkäyäjen omprä. Jon kunn nähn pkkeoplvelujen uom lärvo ärkeänä, vkk llä e uorne nähy uor kunnu mu vkuuk. Nää lärvoj kuvn noll helppo kunllle, olhn e näppärää jne. Tol nämä uude plvelu rävä nkn on plvelu enä enemmän emerkk nen, jollon vrnhljolle jä enemmän k kekyä olennmpn omnn. Julkhllnnon knn o kv oe pkkeoohn j kehää pkkedon hyöykäyöä erl plveluproee. Knn myö rk nykyä omnrjoj uhee er plveluekorehn. Kyymykenä on, voko kunnn, euukunnn mkunnn plveluuonnon prn o nykyä enemmän o. Jon kunn men, ovko yryen yheyedo kunnn ehäväkenää j ol jon kunn ol leu kkken yryen jn-, j yheyedo j nevulnkk uorn kunnn yleeen krplveluun.

13 Julkhllnno j plveluekorn puolell moblplvelu meään, mu nä e velä o lää plveluden rjon- j uonoproeehn. Läk nä puuuu lähe kokonn pkkeoon lyvä näkökulm. Trkelunäkökulmn ljennu kokemn koko plveluproe ekä plvelujen uojn eä kkn lähökohd edeu mobl- j pkkeoplveluden muknulo. 5.6 Pkkeo on ukplvelu ärkeä ellnen Pkkeo yknään e ole velä uo kovnkn uur lärvo. Yhdeäeä pkkeo johonkn muuhun eoon len mn lärvo, jok vo uud kokonen plveluuonnon. Hyvänä emerkknä ää on jäehuollon pkkeo- j plvelujärjeelmä. Akemmn jäeuon kuljejlle uloen jol. Kuljejn yhjenäeä jäen hän merk kynällä uloeeeen kyeen kohdn käydyk. Jo eyn jäen yhjenämeä ol ongelm eeen ym. vuok, nn jä kuljejn mun joln vrn. Jon puk kuljej o jäää jäen llä ker yhjenämää. Re uunneln jolll kuljejn päää. Ajourkn jälkeen kuljej plv kplvelupeeeen j ellä kuljejen jol krjoen puhk lkujärjeelmää vren. Nykyään proe om nn, eä joke uo on GPS -pknnule, dyhey j eokone. An kun jäe on yhjenney, e pknnen j ä ynyy mll lkuueo. Kuljejll j kplvelull on käyöään yhenen järjeelmä. Ajol lmeyvä uorn uon eokoneell vuvne reuunnelmneen. Kuljej vov kero järjeelmälle emerkk en, eä jonkun jäen edeä on ollu uo. Akplvelu vo o eeenä olevn uon kuljejlle. Jon vhee lonyhö vov uorn eur jäemäärän kehymä jne. m eojärjeelmää oevn edon vull. Teojärjeelmää j hen lyvää pkkedo dn koko proe plvelev kokonuu. 5.7 Älyrr RFID älyrr on yk mhdolle kklle ulev ovellu jok yhdeynä pkkeoon vo uod monenl mhdolluuk unnme, logk, muedon lukeme j kuljeuk. Älyrr on jo käyöä ppereolluude. Sellä pperrulln hlun e eo ä mä rull pää ällään, pljonko uoe pn, mnne e on meno, kuk en om j ol näden eojen ker kero mä pperrull jee. Logkkpuolell uoeden unnmen proe ov älyrrn myöä nopeuunee 80 %:ll. Suure kuppkeju ukv älyrrojen mhdolluuk. RFID -lukj ov jo jon mkpuhelnmlle. Mkpuhelm ne vov uod nformo jon lee, plvelu, ukolo, kero knlen pume pklle, l uome jonkn omnnon, kero vroden lkkeeä, unn käyäjän, ho mkun jne. 5.8 Käyännön emerkkejä pkkedon käyöä Seurven kuvuen vull pyrään uomn elle konkree emerkkejä Ljkyheyken prnmnen Ljkyheyken prnmnen jko vo rko ukkden muodomnen yheenlymen, kylä kupungnoyhdyen yhden uemmn lonyhön ukkden välä yheyöä. Tämä k, eä mll pn kun veouukun rken eyn verunkopuken, nn mn pn

14 ljkyheyde eylle lueelle uodn vlokuupohjell runkoverkoll j ä en er eknkoll lngllll lngomll n loppukäyäjälle. Kunlen j mökkläen knn jko elvää e yhdeä mn lueen ukkden kn erlen eknen rkujen mhdolluuk. Pohjo-Svon eoyhekunreg uon elle, eä omn nerneyheyden prnme knnounee vov rekeröyä plveluun, jok pkkedon vull kero eyn lueen ukkden rpe loppuuloken kohdll koou. Omen Inerne-yheyken prnme knnounee näkyvä nonyymen, er vhvun krpenä (yheynopeuden rpee rppuen) j plvelun ku kk uemp on lähellä uv vo läheä memään yheä eknä rku j järjeää yhdeä rjouklplun er rjojlle. Plvelun ku vov myö Inerneplveluden rjoj d kkn nn hlue mhdolluuden rjo om plvelun.

15

16 5.8.2 Logkk, pknnu j pkkeo mkrologkn yny? Mkrologkk kuv ä logkn o, jok lyy hmen jokpäväeen lkkumeen j rvven hyödykkeden lkkumeen pk oeen. Lkkum rvn yöpkn j kodn välllä, enä enemmän kodn j vp-jn hrruen välllä j kolmnnek erlen hyödykkeden mek. Väeön vnhenue jokpäväen lkkumen järjeämnen j emerkk nykyen joukkolkeneen huono plveluo heuv ongelm monlle luelle kähmen umen edellyyen knnl. Smn kn yrjäen jnnn vuok plvelujen vuu j ylläpo ov vke. Rkun ähän vov oll ähköe plvelu, ähkönen kupnkäyn, yheplvelu j -kuljeuke j näden myöä kehyvä mkrologkk Henklökohnen pkkeoporl Nykyään porl, jok mhdollv käyäjen välen kekuelun, vlokuven jkmen, melpeen eämen j nä kekuelun ylellä ploll jonkn eyn heen ympärllä, ov hyvn uure uoo nerneä. Inerne -porlen hepr kv lähe kken mä kuvell. Vn hrvo nerne-plvelu pkkeo on käyey uuremmn hyödyk. Sovelluke ov vhdellee lähnnä omn jnnn lmome krpnnll lähmpen m plvelu käyäven emeen. Mklu on olem jon knnvälä plvelu, jo pkkeo on yhdey erlen mklukoheden mkreen emeen j nä keromeen. Plvelu käyäjen välellä nerkvuudell on ärkeä merky. Inerkvuu vo om mm. mklukoheden kommenomell j mueven oden enuomell. O plvelu rjo välneä mkkoheden lleen rvoeluun nlle numeroll. Tulevuude pkkeoporl vov om nykyä henklökohemmll oll. Tämä e kuenkn ulje po ä lähökoh, eä m ympäröä om myö julkhllnnon pkkeoporl. Joknen rekeröyny käyäjä vo l om meleään melenkno reejä koympyröään mulle näylle lyvä nämä en mrj-, kl-, luonnon- vkkp kuluurnähävyypkkojen eelyyn johonkn ren emerkk pkonnn, knoorekelyn, venelyn, pyörälyn kuluurn pr. Reen oheen ul äll plvelu pyyä lmn om kommenej j er kohe pä pyyä käymään kekuelu. Muu vov rvoell neplvelun ku er hmen ekemä ykää reejä j n nlle nän luoevuu myö ljemmn käyäjäjoukon kekuude. Om renä pyy jkmn kklle käyäjlle vn eylle ryhmälle. Jo emerkk mopyörälyeur hlu kro om reejään, e vov o pknnuedon uorn mopyöräljöden om GPS -le ok plvelu. Plvelu pyy käyämään ekä huvn eä hyödyn knnl. Mklj vo eukäeen vl plvelu elleen opvmm n. vrlle re j hänen uunuumen muodouv profl rkenu moblplveluden ku mukn kulkevk nerkvek mkluoppk. Mklj vo hluen vl muden käyäjen ekemä epävrllemp mklu- ym. reejä. Perheelle vov uunnell omen len kyyejä yhee hnkk yhdeä emerkk kyräjlä kuljeuk. He vov kero j j re pkkeo käyävän plvelun ku, jollon moblmkluop ol muuunu vp-jn ujk. Porln ku myö er lkennemuoojen kulunformo j emerkk vuokruoyryen uojen jneoj. Srlreulle lähevä vo eduell yheä kyyä. Smo plveluympäröä vo oll ekä julkhllnnon eä ykäen Inerne -käyäjen yryen uom eo.

17 6 Pkkeo er oll 6.1 EU j pkkeo EU:n komo on vuonn 2001 ehny loeen pkkeooden j erye pkkeonfrrukuurn kehämek. INSPIRE (Infrrucure for Spl Informon In Europe) on EU:n ällä omv hnke, jok rken eurooppl pkkeonfrrukuur. Tärkeänä voeen on yhenäää eurooppl pkkeoon lyvä o. INSPIRE -loeen rkouken on rjo rkoukenmuk, yhdenmuk j ldukk pkkeoj yheön lnäädännön lm, äyänöönpno, eurn j rvon vren. Yhenä konkreeen n on omn pknnumeneelmän käyöönoo Glleo -pknnuellen vull. Hnke om vrn pkällä kjäneellä. Täydelle knlle pkkeonfrrukuur (Spl D Infrrucure, SDI) on rkou d lopulle vlmk non 10 vuoden kjäneellä. Hnke kokee kkk julken ekorn pkkedonuoj, jo ov mm. knlle kroloke, knlle geologen edon uoj, merenkulkuhllu, ympärövrnome, ehllno, kneö-edon ylläpäjä j pkllhllno (kunn). INSPIRE:n peree ov lähökohe hyväkyävä uorn mkunnllelle olle: - Tedo ol keräävä vn yheen kern, j ne ol pdeävä jn ll llä hllnnon oll, joll e ehdään ehokkmmn. - Euroopn er läheä perän olev pkkeoj pä oll mhdoll yhdää umomk kokonuukk j jk monen käyäjen j ovelluen keken. - Yhdellä hllnnon oll keräyä eo pä oll mhdoll jk muden ojen keken, jo käyeävä on rkkoj eoj ykykoh elvykä vren j yleä eoj reg rkouk vren. - Hyvää hllno vren kkll oll rvv eoj ol olv vll run. Teojen käyöä kokeven ehojen e pä oll eojen lj käyöä rjov. - Infrrukuurn vull ul oll helppo elvää, mä pkkeoj on vll, mkä edo oveluv eyyn käyörkoukeen j mllä ehdoll eoj vo d j käyää. - Pkkeojen pä oll helpo ymmärreävä j ulkv, kok ne vodn eää käyöyheydeään vule muodo käyäjäyävällyyden prnmek. EU: pkkeoo vo nähdä oken khdell oll, polkkoll j rhouoll. Polkkoll on kolme : INSPIRE, julken ekorn uomn edon uudelleenkäyö j komon 2010-edonno he eoyhekunnn rll. Rhouken puolel: - Tukmu j kehyä, 6. pueohjelmn IST-oo, ulev 7. pueohjelm eää eoyhekuneknologoden olevn ärkemmää rool, onko pkkedo mään? - älöjen kehämen: econen ohjelm econen plu (elkeä pkkeoo) (Hkukerro lkm keäkuu 2005 j hkuk loppuu yykuu?? Työ ämän rhouken urvn päään lomn nän ollen 2006 vuoden lu.) - eten plvelujen j ovelluen mrkknolle mnen - Tvoe 1 -ohjelm Ljempn vekehykenä on eeurope 2005 j 2010 ohjelm.

18 6.2 Suom Suome on vlmunu vuonn 2004 Knllnen pkkeoreg Se on ollu yhenä on hlluken polkkohjelmen Teoyhekunoo. Sregn eon on käynnäny pkkeon neuvoelukun. Neuvoelukun määrel regek ehäväkeen er omlojen yheyön edämen knllen j knnvälen rpeden muken pkkeonfrrukuurn kehämek. Vuonn 2003 reg len ok hlluken eoyhekunohjelm. Knllnen pkkeoreg kuv ne peree, voee, omenpee, joden mukn Suomen pkkeonfrrukuur keheään. Snä on oeu huomoon myö INSPIRE:n perumeen ähäävä drekvn vlmelu (KOM (2004) 516). Olenn reg on eovrnojen käyön ehoumnen j monpuolumnen, uuen plveluden ynymnen j er hojen edonnnn prnumnen. Snä pyrään rjomn myö hyvä puee knllelle eoyhekunnn kehymelle j knnvälelle yheomnnlle. Sreg oden eurv: Akvell pkkeoln yheyöllä vodn merkävä prn er eoläheden j plveluden käyeävyyä j en eoyhekunohjelmn muke helpo knlen rke, eho hlno j edää elnkenoelämän klplukykyä. Sregn von on: Suome on vuokymmenen loppuun menneä omv, hyvn hlu j lj käyöä olev pkkeonfrrukuur. Sregn rvon: Jkuvuu j lu kekeen pkkeojen rävän ldun j vuuden vrmmnen pkällä ähämellä luo peruedellyyke ljenevlle yhekäyölle j plveluden kehymelle. Yheyö j vuulluu uunnelmllnen, pkäjänenen j vuullnen eoyheyö luo edellyyke ehokklle edonkeruulle j omven pkkeoplveluden ynymelle. Käyäjä j plvelukyky pkkeojen ylläpdo, hllnn j jkelu oen huomoon er käyäjäryhmen rpee j huolehdn plveluden puole vuude. Sreg oden omnympäröä: Pkkeonfrrukuur on o eoyhekunnn muodov eo- j plvelukokonuu, jonk rkenmeen j omvuueen lyy mon yleempä eojen keruu, käyöä, hlln j jkelu ohjv äädökä j uouk. Nämä äädöke j uouke, jok kokev mm. eourvlluu, eknä rjpnoj, plvelujen lu j eoluovuuk muodov yleen eohlnnolen omnympärön knl pkkeonfrrukuur keheäeä. Knlle pkkeoreg kehämrpek nähn eurv : 1. Suunnelmllnen yheyö 2. Yheen uouen vlmelu j käyöönoo 3. Kekeen pkkeoneojen hrmonon j ylläpdon kehämnen 4. Meeojen ylläpo j meeoplvelu 5. Pkkeoplvelu 6. Käyö- j jkeluperee 7. Käyöovelluke 8. Tukmu j kouluu 9. Tedomnen Kehämlnjuke älävää regluonnoke pyyden luunno lj pkkeoj käyävlä,

19 uovl, ukvl, kouluvl ekä ukplvelu uovl hol. Sreg on myö mnn lueell pkkeoplvelu eurvl vl: Knlleen pkkeonfrrukuurn ulee älyä käyöovelluk, joden vull ylekäyönen kr-neo on kkken knlen helpo kelv j ellv ekä leävä yhenän peren erln vlkunnln, euduln j pkln knlplveluhn. Merklle pnv reg on myö e, eä o o en omenpeä on rkou ehdä vuoen kn. 6.3 Ympäröhllno HERTTA krplvelu ympäröhllnno HERTTA on ympäröhllnnon henklölle rkoeu ovellu pkkeoneojen keluun j krojen uloukeen (A4 j A3-koko PDF-edooj). Se älää mm. kvouken eurnjärjeelmän, on vn oylekvo n. rjeon krll, elölj, hydrologn j veen käyön, pnveen ln, pohjvede j ympärön kuormujärjeelmän. Kunn vov oll käyäjnä opmuen mukn 100 euron vuokunnukell, mon mkunlo. Yhdykunrkeneen eurnjärjeelmä (YKR), Suomen ympärökeku Mkunen loll j ympärökekukll on opmupohje käyöä mv ruuueoneoon pohjuuv väeöön, yöpkkohn ym. lyvä neo 1980, 1985, 1990, 1995, 1998, 2000 j jop 2000 luvul. YKR-neoon peruuen on ldu eurv kuv Pohjo-Svon väeökehykeä

20

21 6.4 Mkunn, euukunn j kunn Mkunnllell oll pkkeoo on vey eeenpän mm. eurv hnkke. Lounpkk eemkr, lj yheyö POPGIS Pohjo-Pohjnm krkäyölymä, yhekäyö Pohjo-Krjl plvelukro Eelä-Krjln krplvelu Suomen er kunn j euukunn ov oeunee erl pkkeoon lyvä porlej. Nä on ylee vll opkronen kr j hen lyvä ooehku. Jon puk plvelu löyää myö lueen yryke erlen hkujen vull j pyyy ekemään jnlnkkejä. Krporlen rkouken on plvell euukunnn kunnn ukk j mkljo. Pääökenekjän näkökulm pkkeoon j hen lyvn plveluhn on khdenl näkökulm. Tonen on peruoden järjeämnen kunn kuen rkennuvlvon, muom, eknnen om j kvou. Näden rool e välämää n huom e edeä mä kkke omloll joudunkn ekemään. Tonen näkökulm lyy knllle rjovn plveluhn emerkk Inernen opkrojen muodo. Pkkedon vo nähdä ulevn enä vhvemmn plveluproen yhdek edollek ok. Seudull kunnll, lähnnä pkkedon jokpäväeen uonoon käyämeen lyvä ehävä kuen emerkk rkennuvlvon j mkunnll pkkeooden kehämä e knn nähdä rrd on nähden. Pkkedon käyöön lyvn peruohn kunn jouuv velä mn ykn, muum kun yhdeä euukunn vähnään muumn vuoden. Jolln kvälllä mkunnllell oll pyyään rkenmn pkkedon käyöön nernen ku omv välneä, jok plvelv myö kunen perurpe. Penmmä kunn vov ull nällä peruvälnellä omeen, mhdolle jop lmn emerkk uheellen kll pkkeo-ohjelm. Läk yhellä mkunnllll välnellä Inerne-elmen ku rjoun päään hen, eä kuk hn kunnn yönekjä vo ko rvemn eoj. Mkunnllelle krporllle löyyy peruelu lähen mm. mklun rpe. Mä enemmän rvn emerkk erl reöjä, ä enemmän on rve ljemmlle mkunnllelle näkymälle. Mkäl krporl ljennen eräänlek krkäyölymäk pkkeoporlk uhee emerkk kunen vrnomn, ä enemmän mkunnllnen näkökulm on peruelu. Nää neoj vo ull emerkk eurvl hol: Pohjo-Svon ympärökeku, Geologn ukmukeku, rnhoopr, Tehllno, ylopo, jäehuoloyryke, Pelulo, Iä-Suomen läännhllu, joukkolkenneyryke j Meäkeku Pohjo-Svo jne. Näden kkken kohdll on helpon, jo neo vodn om yhden krporln ku. Tällön neojen muunmnen j erle opmumeneely phuv vn yhden kerrn. Yhden porln ku on myö helppo rjo vlkunnll neoj oen ne uorn eoknno. Nän on mhdoll ehdä emerkk pen- j rekerhlluken yryrekern Tlokekuken neo. Yhenä pdemmän päälle rkvn n on myö muden mkunen porlen kehyvhe j nden lnkymnen Pohjo-Svon plveluun. Porlen ulee plvell mkunen rjeuujen ukk mhdollmmn hyvn kummllkn puolell mkunrj. Käyännöä emerkk er omjl ulev ohjelmolu evä oll eeenä yheelle neojen käyölle khde er porl. Knn hrk ljemp hnknryppää pkkeojärjeelmen kehämelle yhdeä muden mkunen kn, kok uemp mkun j nden väeö e ole välämää ln uur m järjeelmää omvn krporln kohderyhmäk. Tämä vo oll myö reuren uheen rpeek uur kokoluokk. Tämä helpo mon rpe emerkknä mklun reörpee mkunrjojen yl. Jo

22 yhee järjeelmä evä oeudu, nn ulee pyrkä hen, eä emerkk reö jkuv källä olen mkunnn porl myö vereen mkunnn neojen puolelle. Mone vlkunnlle ho kehävä om järjeelmään. Nden rkouken on uo erykohderyhmä plvelev neo. Mkunnllen krporlen rkouken on plvell monpuole erl kohderyhmä mkunnlle näkökulm. Tämän vuok järjeelmen jouvuu erln rpen ulee o huomoon plveluj peruee. Olenn mkunnlle omno on e, eä ä ku kkk euukunn v jon ell ellenä, mä he evä pyy ykn vumn. Mä pdemmälle järjeelmän kehyee mennään ä uuremmk ulev myö hyödy. Tämä näkyy erye erlen ovelluen kohdll, jok menevä enä lähemmä mm. norml jokpävää elämää kunen plveluuono. Mkunkv on rkou läheä vlmelemn koko Pohjo-Svoon j ää proe on mhdoll d lj neo pkkeoporln. Vereen mkunen pkkeo: Pohjo-Krjl plvelukro odo jkovhe Eelä-Svo - pkkeooden peruoden kunoon mnen (m kun P-Svo??) Knuu opkr j mkunkvkr ellä eemkron Kek-Suom nekr uunnelm, mu mllä kvälllä Pohjo-Pohjnm krkäyölymää oen käyöön (kkelle knlle, kunen vrnhljolle, lueorgnolle) Seurv kuv emerkkejä mkun- j kunoll olev pkkeoporle.

23

24 6.5 Muu omj Julkhllnno, ukmulok j yrykä pkkedon käyö ulee rymään yhä uummlle heluelle pkkedon vuuden, pkkeojärjeelmen kehymen j yleen eouuden levämen myöä Julkhllno Julkhllnnon prä pkkeo käyeään kve mon er ovelluk, jok lyvä eyn hllnnonln eryovellukn. Pkkeo on nouu elle kkll hllnnonloll, mä lle on vn nähävä hyöyä. Oln e ulee levämään velä uulle hllnnonlolle Tukmuloke Tukmulo kohdll pkkedon käyö on Suome edykellä. Tomnpoj j erl ovelluk on pyry kehämään hyvn loeelle. O ukmulok pkkeojärjeelmä omv jo lähökohe neojen keruujärjeelmen pohjn j om ukmuulok yreään kemp enemmän eämään pkkeoon pohjuuen Yryke Io o yrykä on onu pkkedon käyöönä jo pkän k en. Pkkedon käyö on yleä nllä holl, jok ov pernee jouunee perumn omlll yökenelyn kr-neoon pkkeoon. Yrykä nähdään monenl euj ä, eä n yhekäyöä neoj j yryke ov myö vlm mkmn näden neojen käyöä j järjeelmen ylläpdo. 7 Tomenpee Eelvykeä voen nä omenpeä, jok pää ehdä oenp en Pohjo-Svo pvnen kvnen oe pkkeoohn. Seurv on kuvu vhoehoj pkkeoo eenemeen: vhoeho Pkkeo eenevä om hn er eudull, er kn j er oll. Käyännöä nykymeno jkuu odennäköe kehyvänä vn Kuopo j Vrkude. Ylä-Svon kohdll jonknleen ljempn rkuun peruoden uheen pä päää jok puke. Peruoll rkoen muomen j kvouken järjeelmen kehämä yhee kunkohe, johon ämän läk uloen myö erl nerne-plveluj. Sä-Svon j Koll-Svon uheen e välämää phdu kun erlen opkrojen Inernen lm joko euun kunen omn omn. Kunen om pkkeojärjeelmä ukn ov mään uur edykel lmn hyvn uur kunkoh rhpnouk. Omn pnoukn e ole kunnll ollu ähänkään menneä ollu vr pno. Pkkeojen käyö jää ää mll hyvn vähäek erye luehllnno kunn pän, ämä koke erye ympäröhllnnon neoj. Kunen pkkeoneo pävyvä enä enemmän

25 rpeen mukn j vrne yhekäyöä e vo puhu kovnkn monen omjn kohdll. Pkkeoon pohjuuv plvelujärjeelmää on urh läheä puhumn, kok kunen omnen, neo j nunemu e älleen rä vhoeho: Mkunoll omn 1 vhoeho: Mkunoll dn kn Pohjo-Krjln mlln muknen plvelukr, jok plvelee pää kunl julkhllnnon plvelu. Tomenpenä on plvelukrn lmnen joln ykyen puolen pkkeoplvelun rjojl. Plvelu e velä välämää rjo mään ljemp mhdolluu pkkedon yhekäyöön, ekä e rjo yökluj kunen yönekjöden pkkedon käyölle. Hnknhn järjeelmälle on muum kymmenä uhn euroj, euro ylöpän, järjeelmän v u o k u n n u k e n e u r o. J ä r j e e l mä n y l ö r k e n m e r v np r o j e k r h o u my ö koordnovn henklön ol, n e/vuo. Toeuuken on ärkeää, eä olem olev neo d luokeluln j mul edoln kunl plvelev Inerne plvelu, jo om myö mkpuhelm. Järjeelmän jkuvuuden ol on ärkeää, eä pävyvuu dn ok onojen vkn omnoj, mkäl nän e onnu, koordnovn hon on reurov vähnään 0,5-1 henklöyövuo. 1b vhoeho: Mkunoll dn kn Pohjo-Pohjnmn mlln muknen pkkedon krkäyölymä, jok rjo välnee pkkedon yhekäyöön j ljemp kunen omnoj vuvn kehyyöhön. POHJOIS-SAVON PAIKKATIETOPORTAALI Tedon uoj SYKE, PSA ymp. kek. GTK kunn Tlokeku Tehllno Jäehuolo Meäkeku Pohjo-Svo Pohjo-Svon ympärökeku Po Joukkolkenneyryke Kuopon ylopo Yryke em. mklupuolel Orgnon Käyäjä Vlkun, YKR Vrnome - kvou - plvelurkeneen uk Mklj Mkun euu euu euu - plveluden löyämnen - länformo - plveluknv Aukk - ähkönen on - plueknv - kommunkonväylä Logkkväylä -kuljeuplvelu Sovelluke -yryklle rjpnn -pkkn peruuv vuorovkuee plvelu ole verkoo Moblplvelu -kken ommnen myö kännyköä

26 Pkkeoporl/krkäyölymää ol ekä kklle von eä vrnomkäyöön uljeu järjeelmä käyäjäunnukll j lnoll. Pdemmälle vedyn pkkeoporl plvelee ekä knlen rpe eä om myö yövälneenä kunen vrnhljolle. Käyännön oeumnen mk jo khden hmen plk j eknen oeumen muumn vuoden louvhee. El n / vp l k k o h n, j l h n k n n o e u e nj ä r j e e l mä n hnkn, n , l ä k v u o k u n nuke ylläpdo.tämä reur ol helpo kunen peruyöä j mhdolle rjo kunnlle läreurej omnpojen uudue. Mkunnllen on pkkeoporln pääökenekoo on mkunhllu j -vluuo. Sen läk om rve pkkeohnkkeden ohju- j neuvoeluryhmä, jok pyrk ohjmn j ekemään eykä pkkeooden kehämek. Ohjuryhmän on rkouken om penemmää kokoonpno j e kokoonuu uemmn. Neuvoeluryhmä koouu lähe kk pkkeoomjo lueell. Pohjo-Svon lo om kummnkn ryhmän mhdolljn j orgnorn. Pkkeoo järjeeään myö kouluu pääökenekjölle, jo ylenen eouu levä ljemmn. Hllnnolle, loudelle j ekne o elveään rkemmn he en jälkeen kun olln elvllä PohjoSvon lon, kunen j lueellen omjoden mkunnlle hol pkkeooden uheen. Tloudelle Pohjo-Svon lo yrää löyää nkn perumrh j n. porkknrh, mu ovoo myö kunen j lueellen orgnoden ollum loudelle myöhemmn määreävn rkempn projekehn. Pohjo-Svon lo ekee jok puke pkkeooden uheen yöä mm. mkunkvoukeen lyen. Hllnnoll j loudell o ov hllnnon järjeämnen pdemmällä kvälllä, hnkkeeeen ouumnen, kunnujon määrämnen, erlen rpeden huomoonomnen, eouoj- j ekjänokeuoden elvämnen j opmuken lmnen er neo. Läk on elveävä käyön vlvonnn, eolkenne- j muden eknen häröden heum ongelm j nden rku j mhdollen rrlneden rkemnen er omjoden keken. Teknä o päydyään mhdollmmn vom j ndrden muk järjeelmä, jok noudv nä ekä pkkeoeknkn eä rjpnojen uheen. Järjeelmen päällekkäyykä yreään välää j ol knneään huomo pdemmän kväln kehykeen. Jon vhe kk erllä eknä rku emerkk kunen vrnhlj j lueorgnopuolelle j knlpuolelle e ole äyn pouljeu rku.

27 Tomnmll: - Mkunon porl johon er on omj vov uo joko neoj neo vov pävyä uorn eoknno - V yheen omnkuluurn, ndrden, neojen uomen - Järjeelmän rkenmnen: -eknolog -pävy -kouluu -neo -ndrd -hllno -pkkeojärjeelmä - Hn hlvemp kun eä kkk jkv nykyellään j joknen ekee lkkuäkknä mon erl rkuj ekä uurn o ee mään Pkkeoporln oeume elveään myö muden mkunlojen kn yheyöä joko npurmkunen muuen edykellen mkunen kn emerkk yheen eknen luojen kehämek jo olem oleven hyödynämek. Tämän läk elveään npurmkunen kn yhdeä neojen yhenäyyä vähnään yhellä mkunrjeudull. Ljempn voeen on edää pkkeooden kehämä mkunn, erye yhekäyön pere j ä ulev monenl ynerghyöyjä er omjolle. Vlkunnllell oll pyrään yhdeä er lueorgnoden kn profloumn pkkeoo j rkenmn mkunnll hol lueen yryomjoden, erye kehäjen kn. Smll pyrään löyämään uu lnkkejä erllle elnkenololle, jolle pkkeoo vo oll hyöyä. Pkkeoo yreään om mhdollmmn pljon verkoome hyödynämällä jko enä enemmän emerkk Inerneä erlen kyelyjen j elvyen ekemeä. Pohjo-Svon mkunuunnelm j -ohjelm ekä Pohjo-Svon eoyhekunreg ov nä vekehykä, jo pkkeohnke mkunnlle om. Tärkempänä ehävänä on löyää konkree plvelurkenne j plveluproeej ukev pkkeoon lyvä o j o ne hyöykäyöön. Tämän läk pyrään kehämään knl- j yräjänäkökulm pkkeoon. Penen omjoden rpee pyrään omn huomoon jo lkuvhee j erye pdeään ähämeä moblkäyäjen rpe. Pkkedon uono hoden pää er lueorgnoden j kunen ome. Pohjo-Svon lo uo rve om neo, pää erllellä rhoukell, mkunkvou lukuun om. Pkkedon ylläpo phuu mukn oleven hojen ome, kuenkn rkoukenmukmmll vll. Trjonn pyrään lähemään ldukk j rkoukenmuk plvelu, jo on hyöyä ekä kunlelle eä kunnn yönekjälle om yöään. Smll pyrään rjomn vomen lähdekoodn ohjelmoj pkkedon hyöykäyön ehomek.

28 Kun j euukun pyrään vhvmn pkkeo-omen uheen. Pkkedon uonnon j kunnn peruehäven homeen vdvn pkkeooden järjeämen uheen yreään uke ljemp peruehäven uudelleen orgnoum rkoukenmukempn plvelurkenen, joll vrmen pkkedon uonnon j käyön lu pdemmälläkn kvälllä j ol pkkedon hyödynämnen kunnn erl omnno. Mkunnlle eurn EU:n kehyä pkkeoo ekä erllrhouken eä INSPIRE loeen ol. Smll von eurn lnäädännön, erye mneröden j muun vlonhllnnon om j kehyä pkkeoo. 8 Rhoumhdolluude? P k k e o p o r l n / k r k ä y ö l y mä n y l ö r k e n m n e n e onnu nykyllä reurell, kok hen vdn nunemu ekä ällöä eä eknolog, verkoon omn yhellä peläännöllä v opm j kouluu. Mhdoll rhouläheä ov: EU-rhou, knllnen rhou, ukmurhou em. TEKES Yheyö rhouken hnkkme em. EU:n erllohjelm on mhdoll, mu v henklöreurej hnkkeen/hnkkeden vlmeluun, verkoon muodomeen j yheyön koordnomeen. 9 Seurn? Mä j men jko? Mä muodo ämä pkkedon hyödynämen kehämnen jkuu? Enjen voeen on no Pohjo-Svo pkkedon hyödynämeä 1 b-mlln mukell omnvll Suome mkunoll eurvn, jollon eurn hoden mkunlon koordnomn neuvoelukun yyppenä yönä. Mkäl mkunn päädyään 0-vhoehoon, eurn ulee olemn kun/euu j mkunkoh, hjn j e koordnou.