LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO School of Business Strategic Finance

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO School of Business Strategic Finance"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO School of Business Strategic Finance Joni Mettänen POHJOISMAISTEN YHDISTELMÄRAHASTOJEN MENESTYMINEN VUOSINA Työn ohjaaja: Työn tarkastajat: Professori Eero Pätäri Professori Eero Pätäri Tutkijatohtori Kinnunen Jyri

2 TIIVISTELMÄ Tekijän nimi: Tutkielman nimi: Tiedekunta: Maisteriohjelma: Joni Mettänen Pohjoismaisten yhdistelmärahastojen menestyminen vuosina Kauppatieteellinen tiedekunta Rahoitus Vuosi: 2014 Pro gradu -tutkielma: Lappeenrannan teknillinen yliopisto 84 sivua, 8 kuvaa, 30 taulukkoa ja 18 liitettä Tarkastajat: Hakusanat: Keywords: Professori Eero Pätäri Tutkijatohroti Jyri Kinnunen Markkina-ajoituskyky, Treynor-Mazuy-malli, Henriksson-Merton-malli, Pohjoismaiset yhdistelmärahastot Market timing ability, Treynor-Mazuy-model, Henriksson-Merton-model, Nordic hybrid funds Tämä Pro Gradu -tutkielma tarkastelee Pohjoismaisten yhdistelmärahastojen menestymistä vuosina Tutkimuksen tavoitteena on tutkia rahastonhoitajien markkina-ajoituskykyä kolmella eri periodilla. Periodit koostuvat vuosista , ja Tutkimuksessa käytetään monia tunnettuja riskin huomioivia mittareita, kuten esimerkiksi Sharpen indeksiä ja Jensenin alfaa. Markkinaajoituskykyä testataan Treynor-Mazuy ja Henriksson-Merton -malleilla. Tutkimus osoittaa, että vain harvoilla rahastonhoitajilla on markkinaajoituskykyä. Tutkimuksesta ei myöskään löydetä viitteitä siitä, että tietyntyyppiset yhdistelmärahastot suoriutuisivat paremmin markkinoilla.

3 ABSTRACT Author: Title: Faculty: Joni Mettänen The Success of Nordic hybrid funds in the years LUT, School of Business Master s Programme: Strategic Finance Year: 2014 Master s Thesis: Examiners: Keywords: Lappeenranta University of Technology 84 pages, 8 figures, 30 tables, 18 appendices Professor Eero Pätäri Post Doctoral Researcher Jyri Kinnunen Market timing ability, Treynor-Mazuy-model, Henriksson-Merton-model, Nordic hybrid funds This master s thesis examines the success of the Nordic hybrid funds in years The aim of the paper is to find out, if treasurers have had market timing ability in three different time periods. Periods includes years , and Paper report many well known risk-adjusted performance measures example Sharpe ratio and Jensen Alfa. Market timing ability is tested by Treynor-Mazuy-model and Henriksson-Merton-model. This study exhibits that only few treasures really have market timing ability and there is no sign that particular funds automatically perform better than others.

4 ALKUSANAT Lukuisten opiskeluvuosien jälkeen olen tyytyväinen saadessani Pro Gradu tutkielman valmiiksi. Suuri kiitos kannustavasta ilmapiiristä kuuluu läheisilleni ja etenkin vaimolleni Heli Mettäselle. Tukea ja asiantuntemusta olen myös saanut Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökunnalta ja työn ohjaajalta Eero Pätäriltä. Kiitän myös tutkimukseen osallistunutta yritystä luottamuksesta, joka mahdollisti työn tekemisen. Lappeenrannassa Joni Mettänen

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Työn tausta ja tavoitteet Tutkimusongelma ja rajaukset Tutkimuksen rakenne AIKAISEMPI TUTKIMUS RAHASTOMARKKINAT Mikä on sijoitusrahasto Pohjoismaiset rahastomarkkinat Korkorahasto Osakerahasto Yhdistelmärahastot KÄYTETTÄVÄT MITTARIT CAP-malli Sharpen indeksi Treynorin indeksi Jensenin alfa Sortinon luku Skewness and Kurtosis-Adjusted Sharpe Ratio (SKASR) Treynor Mazuy (1966) Henriksson-Merton -malli (1981) AINEISTO JA METODOLOGIA Tutkimusaineisto Riskitön korko ja vertailuindeksi TUTKIMUSTULOKSET Sharpen indeksi... 39

6 6.2 Treynorin indeksi Sortinon luku SKASR Jensenin alfa Treynor Mazuy Henrikisson-Merton YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET JOHDANTO Työn tausta ja tavoitteet Tutkimusongelma ja rajaukset Tutkimuksen rakenne AIKAISEMPI TUTKIMUS RAHASTOMARKKINAT Mikä on sijoitusrahasto Pohjoismaiset rahastomarkkinat Korkorahasto Osakerahasto Yhdistelmärahastot KÄYTETTÄVÄT MITTARIT CAP-malli Sharpen indeksi Treynorin indeksi Jensenin alfa Sortinon luku Skewness and Kurtosis-Adjusted Sharpe Ratio (SKASR)... 30

7 4.7 Treynor Mazuy (1966) Henriksson-Merton -malli (1981) AINEISTO JA METODOLOGIA Tutkimusaineisto Riskitön korko ja vertailuindeksi TUTKIMUSTULOKSET Sharpen indeksi Treynorin indeksi Sortinon luku SKASR Jensenin alfa Treynor Mazuy Henrikisson-Merton YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET 82 LIITTEET: LIITE 1: Sharpen luku LIITE 2: Sharpen luku LIITE 3: Sharpen luku LIITE 4: Treynorin indeksi LIITE 5: Treynorin indeksi LIITE 6: Treynorin indeksi LIITE 7: Sortinon luku LIITE 8: Sortinon luku LIITE 9: Sortinon luku LIITE 10: SKASR LIITE 11: SKASR LIITE 12: SKASR LIITE 13: Jensenin alfa

8 LIITE 14: Jensenin alfa LIITE 15: Jensenin alfa LIITE 16: Treynor Mazuy ja Henrikson Merton LIITE 17: Treynor Mazuy ja Henrikson Merton LIITE 18: Treynor Mazuy ja Henrikson Merton

9 7 1 JOHDANTO Rahastojen suosio on kasvanut viimeisten vuosikymmenen aikana räjähdysmäisesti. Nykyisin yhä useampi säästäjä sijoittaa varansa rahastojen kautta markkinoille. Yhdistelmärahastot ovat erityisen suosittuja yksityisten sijoittajien keskuudessa, koska niiden avulla sijoittaja pääsee helposti käsiksi hyvin hajautettuun sijoitussalkkuun. Yhdistelmärahastoja usein kaupataan asiakkaille, jotka eivät itse seuraa markkinoita. Heille tarjotaan kuluja vastaan ammattimainen salkunhoitaja, joka pyrkii hoitamaan varallisuutta mahdollisimman hyvin. Usein kuitenkin voi törmätä kritiikkiin salkunhoitajia kohtaan. Kriittisten sijoittajien keskuudessa vallitseva mielipide on, että salkunhoitajat eivät pysty ennustamaan markkinoita luvatulla tavalla. Tämä työ pureutuu yhdistelmärahastojen maailmaan pintaa syvemmälle ja tarkastelee, onko kritiikkiin aihetta. Työntarkoituksena on tutkia pohjoismaisten rahastojen menestymistä ja tarkastella rahastonhoitajien selektiivisyys- ja markkina-ajoituskykyä. Yhdistelmärahastojen menestymistä on tutkittu vähän verrattain muihin rahastoihin. Markkina-ajoituskyvyn mittaaminen on erityisesti keskittynyt hedgerahastojen ja suurempien markkinoiden tarkasteluun. Työssä vertaillaan erityyppisiä yhdistelmärahastoja keskenään. Löytyykö rahastojen väliltä suuria riskikorjattujen tuottojen eroja ja esiintyykö riskisempien rahastojen kohdalla enemmän markkina-ajoituskykyä tai selektiivisyyttä. Saatuja tuloksia vertaillaan aikaisempiin tutkimuksiin. Tavoitteena on saada kattava näkemys pohjoismaisista yhdistelmärahastoista ja niiden historiallisista tuotoista.

10 8 1.1 Työn tausta ja tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten pohjoismaiset yhdistelmärahastot ovat menestyneet vuosina Työn toisena tavoitteena on tutkia, ovatko salkunhoitajat onnistuneet markkina-ajoittamisessa siten, että rahasto olisi tuottanut systemaattisesti yli vertailuindeksin. Kolmas tavoite on selvittää, onko markkina-ajoituskyvyssä ja rahastojen tuotoissa merkittäviä eroja eri aikaperiodeilla. Tarkasteltavana on kolme periodia. Ensimmäinen koostuu vuosista ja toinen vuosista Kolmas periodi pitää sisällään molemmat mainitut periodit. Jaksottamalla tutkimusperiodi kolmeen osaan mahdollistetaan markkinatilanteiden vaikutuksen tarkastelu eri ajanjaksoina. Ensimmäisen periodin aikana 1990-luvun lopulla talous ylikuumeni ja johti niin sanotun IT-kuplan puhkeamiseen, jonka vaikutukset eivät jääneet pelkästään toimialan sisäisiksi, vaan vaikuttivat laajasti sijoitusmarkkinoihin. Toisen tutkittavan periodin aikana maailmantalous ajautui ennen näkemättömään lamaan, jonka seurauksista kärsitään edelleen vuonna Tuorein lama kantaa nimeä Subrime-kriisi, joka sai alkunsa Yhdysvalloista asuntomarkkinoiden lainakriisistä. Tarve tutkimukselle löytyi toimeksiannon antaneen yrityksen ja omasta kiinnostuksestani rahastosijoittamista kohtaan. Yrityksen kanssa käydyssä keskustelussa selvisi, että sitä kiinnostaa kassavarojen sijoittaminen markkinoille, mutta arveluttaa, voidaanko ammattimaisella portfolion hoidolla saavuttaa keskimääräistä parempia tuottoja. Lisäksi toimeksiantajaa kiinnostaa, minkä tyyppiset yhdistelmärahastot ovat tuottaneet paremmin suhteessa riskiin, onko riskinottaminen kannattanut ja ovatko korkopainotteiset yhdistelmärahastot todellisuudessa turvallisempia kuin rahastot, jotka voivat laajemmin allokoida varoja eririskisiin sijoitusinstrumentteihin.

11 9 Rahastojen välisessä vertailussa käytetään yleisesti tunnettuja mittareita, jotka asettavat rahastot vertailukelpoisiksi. Markkina-ajoituskykyä tutkitaan Treynor-Mazuyn-mallilla ja Henriksson-Merton-mallilla, jotka molemmat ovat tunnettuja mittareita. Kaikkiin mittareihin liittyy omat hyvät ja huonot puolensa, ja siksi tutkimuksessa ei tyydytä yhteen tai kahteen mittariin, vaan käytetään useita eri menetelmiä. Mittarit esitellään tarkemmin tutkimuksen teoriaosuudessa. 1.2 Tutkimusongelma ja rajaukset Ensimmäisenä noussut kysymys on, miten pohjoismaiset sijoitusrahastot ovat menestyneet eri suhdanteissa. Toisekseen onko ammattimaisilla salkunhoitajilla kyky ajoittaa markkinoita? Pystyvätkö salkunhoitajat siirtämään sijoitussalkun sisällä varoja noususuhdanteessa matalabeetaisista sijoituskohteista korkeabeetaisiin ja laskusuhdanteessa päinvastoin. Kolmantena selvitetään, onko salkunhoitajilla kyky valita oikeita osakkeita portfolioon eli onko heillä kyky löytää alihinnoiteltuja sijoituskohteita ennen markkinoita. Olennainen osa tutkimusta on sen oikea rajaaminen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pohjoismaisten sijoitusrahastojen menestymisestä. Tutkimukseen mukaan valitaan kaikki pohjoismaiset yhdistelmärahastot, jotka ovat toimineet vuosina Teknisistä syistä otoksesta karsitaan pois kaikki rahastot, joilla on tavoitteena mahdollisimman hyvä tuotto jonakin tiettynä vuotena. Näitä rahastoja käytetään esimerkiksi eläkesäästämiseen, kun eläkkeen alkamisvuosi on tiedossa. Lisäksi tutkimuksesta rajataan pois rahastot, joiden tuotot eivät ole tiedossa riittävän riittävän pitkältä aikaväliltä. Käytettävästä datasta kerrotaan tarkemmin aineisto- ja metodologiakappaleessa.

12 Tutkimuksen rakenne Tutkimus koostuu seitsemästä osasta. Johdantokappaleessa käsitellään yleisesti aihepiiriä ja johdatellaan lukija aiheeseen. Toisessa kappaleessa esitellään aihepiirin aikaisempia tutkimuksia. Pääpaino on markkinaajoituksen tutkimuksessa. Kolmannessa kappaleessa käydään läpi rahastomarkkinat. Rahastomarkkinoissa keskitytään pohjoismaisiin rahastomarkkinoihin ja niiden historiaan. Neljännessä kappaleessa esitellään tutkimuksessa käytettävät mittarit, joilla tietoa pyritään tuottamaan. Tutkimuksen viidennessä vaiheessa käydään läpi tutkimusaineistoa ja metodologiaa. Kuudennessa luvussa raportoidaan tutkimuksesta saadut tulokset ja viimeisessä luvussa kerrotaan johtopäätökset ja yhteenveto.

13 11 2 AIKAISEMPI TUTKIMUS Rahastojen menestyksen tutkiminen on ollut erittäin suosittu tutkimuskohde kuluneina vuosina. Rahastonhoitajien markkina-ajoituskykyä ja selektiivisyyttä on tutkittu useissa eri tutkimuksissa. Pääsääntöisesti tutkimuksissa ei ole löytynyt vahvaa näyttöä siitä, että salkunhoitajilla esiintyisi toistuvasti kykyä ajoittaa markkinoita ja valita alihinnoiteltuja sijoituskohteita osaksi portfoliota, mutta poikkeuksiakin löytyy. Tässä työssä keskitytään markkina-ajoituksen tutkimiseen Treynor-Mazuy ja Henriksson-Mertonmalleilla ja siksi kirjallisuuskatsauksen pääpaino on näissä tutkimuksissa. Treynor ja Mazuy (1966) julkaisivat yhden ensimmäisistä tutkimuksista, joka käsitteli markkina-ajoitusta. He tutkivat 57:ää rahastoa Yhdysvalloissa vuosina Tutkijat eivät löytäneet viitteitä siitä, että rahastonhoitajilla olisi ollut kyky systemaattisesti ajoittaa markkinoita. Toinen merkittävä tutkimus on Henrikssonin (1984) tutkimus, jossa Henriksson tutki yli sataa rahastoa ja vain kolme rahastoa raportoi markkina-ajoituskyvystä. Yllä esitetyt tutkimukset ovat tunnettuja tutkimuksia, jotka ovat varmasti toimineet inspiraation lähteinä monelle muulle tutkimukselle. Samansuuntaisia tuloksia raportoivat myös Lee ja Rahman (1990), jotka tarkastelivat rahastojen markkina-ajoituskykyä ja selektiivisyyttä vuosina Skrinjaric (2013) tutki Henriksson-Merton- ja Treynor-Mazuy-mittareilla rahastojen menestymistä vuosina Mittarit työstettiin samalla menetelmällä kuin tässä tutkimuksessa. Skrinjaric raportoi samansuuntaisia tuloksia kuin edeltäjänsä, eli selkeää markkina-ajoituskykyä ei ole havaittavissa. Cuthbertson et al. (2010) tutkivat suuren joukon rahastoja vuosilta Tutkimuksessa huomattiin, että ainoastaan yksi prosentti rahastoista raportoi positiivisesta markkina-ajoituskyvystä ja 19 % rahastoista oli ennustanut markkinoita väärin. Chen et al (1992) tutkivat markkina-ajoituskykyä vuosina Heidän tutkimuksessaan ainoastaan 5 % rahastoista onnistui markkina-ajoittamisessa ja 25 % rahastoista epäonnistui siinä.

14 12 Comer (2006) tutki yhdistelmärahastojen markkina-ajoituskykyä kahdella eri periodilla ja Tutkimuksessa Treynor-Mazuymalli raportoi positiivisesta markkina-ajoituskyvystä ensimmäisellä periodilla ja vastaavasti jälkimmäisellä periodilla markkina-ajoituskykyä ei esiintynyt samassa suhteessa. Edellä esitetyt tutkimukset raportoivat pääsääntöisesti tuloksia, joiden mukaan rahastonhoitajilla ei ole vahvaa markkina-ajoituskykyä. Kon (1983) ja Jiang et al. (2007) raportoivat päinvastaista. Konin (1983) tutkimuksen mukaan rahastot raportoivat vuosina markkina-ajoituskyvystä. Samansuuntaisia tuloksia raportoivat myös Jiang et al. (2007), jotka raportoivat positiivisesta markkina-ajoituskyvystä Yhdysvaltojen markkinoilla vuosina

15 13 3 RAHASTOMARKKINAT 3.1 Mikä on sijoitusrahasto Sijoitusrahaston ideana on kerätä sijoittajilta varoja, jotka se sijoittaa laajasti eri sijoituskohteisiin rahastoesitteessä ilmoitetun toimintaperiaatteen mukaisesti. Rahaston varat jakautuvat keskenään yhtä suuriin rahastoosuuksiin, jonka omistavat rahastoa merkinneet tahot. Sijoitusrahastoa hoitaa rahastoyhtiö. Yleensä jokaiselle rahastolle on määritelty rahastonhoitaja, jolla on vastuullaan rahaston operatiivinen johtaminen. (Pörssisäätiö 2013, s.5) Pohjoismaissa rahastojen toiminta on tarkkaan säädeltyä ja valvottua. Suomessa valvova viranomainen on Finanssivalvonta, joka vahvistaa muun muassa rahastojen säännöt. Rahaston säännöissä kerrotaan, minkä tyyppinen rahasto on kyseessä ja millaista on rahaston harjoittama sijoituspolitiikka. Säännöissä käydään läpi sallitut sijoituskohteet, vertailuindeksi ja se, saako salkunhoitaja käyttää johdannaisia osana salkunhoitoa ja jakaako rahasto tuottoja ulos vai sijoitetaanko ne rahaston sisällä uudelleen. Sijoittajan kannalta tällä ei ole paljon käytännön merkitystä, koska rahaston maksettua tuotto-osuuden ulos rahasto-osuuden arvo laskee samassa suhteessa. Sama vaikutus olisi, jos sijoittaja myisi rahasto-osuuden itse. (Puttonen 2011, s.30 33) 3.2 Pohjoismaiset rahastomarkkinat Rahastosijoittaminen lähti Pohjoismaissa nousuun 2000-luvun alussa. Ennen vuotta 1995 Pohjoismaissa toimi alle 40 yhdistelmärahastoa ja niistä noin neljännes oli suomalaisia rahastoja luvun alussa toimivien rahastojen määrä oli jo moninkertaistunut. Pohjoismaissa on toiminut jo reilusti yli 200 yhdistelmärahastoa, joista suurin osa on perustettu 2000-luvun taitteessa. Seuraavasta kuvasta ilmenee perustettujen rahastojen määrä vuosittain. Käytettävät luvut perustuvat Morningstarilta saatuun dataan.

16 Kuva 1. Uusien rahastojen määrä vuosittain Kuvasta huomaa, että Pohjoismaissa uusien rahastojen määrä räjähti kasvuun vuonna 1998, minkä jälkeen kasvu on ollut verrattain tasaista. Huomattavaa on, että lama, josta etenkin Suomi kärsi 1990-luvun alussa, katkaisi uusien rahastojen perustamishalukkuuden kokonaan. Samoin rahastojen perustaminen tyrehtyi Subprime-kriisin alkuvaiheissa. Tälle on olemassa rationaalinen syy. Ihmiset eivät ole halukkaita sijoittamaan epävarmoina aikoina uusiin riskipitoisiin sijoitusrahastoihin. Lisäksi salkunhoitajat ovat haluttomia avaamaan uusia rahastoja aikana, jolloin rahastojen tuotot todennäköisesti olisivat negatiiviset. Heti alkuun raportoidut negatiiviset tuotot vaikuttaisivat sijoittajien mielenkiintoon rahastoa kohtaan ja saisivat rahastonhoitajan näyttämään epäpätevältä. Vuonna 1995 suomalaisten rahastojen sijoituspääoma oli noin miljardi euroa ja vuoteen 2000 mennessä pääoma oli lähes kymmenkertaistunut. Ennen Subprime-kriisiä rahastosijoittaminen oli Suomessa kuumimmillaan. Suomalaiset sijoittivat lähes 70 miljardia euroa sijoitusrahastojen kautta markkinoille. Seuraavana vuonna rahastovarallisuuden arvo romahti kurssinotkahduksen myötä noin 40 miljardiin euroon. Notkahduksen jälkeen rahastojen sijoituspääoma on vähitellen lähtenyt nousuun.

17 15 Suomessa sijoitusrahastojen pääomat jakautuvat samalla tavalla kuin Euroopassa ja Pohjoismaissa keskimääriin: Lyhyen koron rahasto 21 % Yhdistelmä rahasto 12 % Pitkän koron rahastot 29 % Muut rahastot 2 % Osakerahasto 36 % Kuva 2. Sijoitusrahastojen pääoman jakautuminen omaisuuslajeittain. Pohjoismaissa ja Euroopassa sijoitusrahastojen varat allokoituvat siten, että suurin osa varoista sijoitetaan osakerahastoihin ja korkorahastoihin. Yhdistelmärahastoihin allokoituu noin 12 % kaikista sijoitusrahastojen varoista. Muiden rahastojen, esimerkiksi kiinteistöihin sijoittavien rahastojen suosio on vielä pientä, mutta myös niitä kohtaan kiinnostusta on herännyt sijoittajien keskuudessa. Kotitaloudet sijoittavat rahastoihin suorien rahastomerkintöjen ja sijoitusvakuutuksien kautta. Näiden yhteen laskettu osuus on noin 37 % rahastopääomasta. Suurimpia rahastosijoittajia ovat yritykset ja yhteisöt, joiden omistuksessa on loput 63 % rahastopääomasta. Yllä esitetyt tilastot pohjautuvat Finanssialan Keskusliiton tekemään sijoitusrahastotutkimukseen (2010).

18 Korkorahasto Korkorahastot jakautuvat lyhyen koron, pitkän koron ja keskipitkän koron rahastoihin. Lyhyen koron rahastot sijoittavat varat rahamarkkinasijoituksiin eli alle vuoden mittaisiin korkopapereihin. Korkopapereita laskevat liikkeelle valtiot, pankit ja yritykset. Pitkän koron rahastot sijoittavat varat pitempiaikaisiin korkopapereihin, joilla tuotto-odotus on korkeampi kuin lyhyen koron rahastoilla suuremman duraatioriskin vuoksi. Keskipitkän koron rahastot sijoittavat sekä lyhyt- että pitkäaikaisiin korkopapereihin. Korkorahastojen tuotot riippuvat joukkovelkakirjojen kuponkikoroista ja korkomarkkinoiden liikkeistä. Huomattavaa on, että korkorahastojen arvo laskee, kun korot nousevat. Negatiivinen arvon kehitys johtuu siitä, että kiinteät kuponkikorot joudutaan diskonttaamaan korkeammalla korolla, mikä laskee joukkovelkakirjalainan arvoa. (Puttonen 2011 s.34) Korkorahastojen etuna on se, että yksi sijoittaja pääsee osalliseksi pienellä vaivalla ja kustannuksilla laajasti hajautettuun korkosalkkuun. Ilman rahastoja normaalin peinsijoittaja on lähes mahdotonta osallistua korkomarkkinoille. Korkorahastojen etuina pidetään myös niiden alhaista volatiliteettia ja sen kautta matalampaa downside-riskä. Yleisesti korkorahastoja ja etenkin lyhyen koron rahastoja pidetään turvallisempina sijoituksina kuin esimerkiksi osakerahastoja. 3.4 Osakerahasto Osakerahastojen rahastopääoma sijoitetaan pääsääntöisesti osakkeisiin. Osakerahastot voidaan jaotella maantieteellisen sijainnin, yhtiöiden toimialan ja yhtiöiden koon perusteella. Osakerahastojen toimintaperiaate on täsmälleen sama kuin korkorahastojen. Sijoittajat ostavat rahastoosuuksia ja toivovat, että rahaston sijoituskohteiden myönteinen kehitys nostaisi heidän rahasto-osuutensa arvon mahdollisimman korkealle. Myös osakerahastoista on kasvu- ja tuotto-osuuksia. Tässä tutkimuksessa keski-

19 17 tytään seuraamaan vain kasvuosuusrahastoja, koska tuottoosuusrahastojen seuranta ei antaisi lisäarvoa työlle. Osakerahastot valitsevat sijoituskohteet rahaston säännöissä määritellyillä tavalla. Sijoituskohteiden valintaan voi vaikuttaa esimerkiksi sijoituskohteiden maantieteellinen sijainti, toimiala tai sijoituskohteen eettisyys. Osakerahastot ovat pääsääntöisesti riskisempiä kuin korkorahastot. Osakerahastojen tuottoihin vaikuttavat osakkeille maksettava osinko ja osakkeiden arvonkehitys. 3.5 Yhdistelmärahastot Yhdistelmärahasto sijoittaa nimensä mukaisesti rahastopääoman korko- ja osakemarkkinoille. Rahaston varoja voidaan sijoittaa ympäri maailman rahaston sääntöjen puitteissa. Rahaston osakepainon määräävät rahaston avointietoesitteessä esitetyt säännöt ja salkunhoitajan näkemys markkinoista. Säännöissä määritellään myös rahaston maksimiosakepaino, jota rahasto ei voi ylittää. Rahastot voidaan jakaa riskisyyden mukaan esimerkiksi varovaisiin ja rohkeisiin rahastoihin. Varovaisissa rahastoissa osakepaino on maltillinen ja rahaston sijoitusstrategiassa painotetaan korkosijoituksia. Yhdistelmärahastojen tuottoihin vaikuttavat osakkeiden arvonkehitys, osingot, joukkovelkakirjojen kuponkikorot ja korkomarkkinat. Yhdistelmärahaston yhteydessä korostuu salkunhoitajan kyky ennustaa markkinoita sekä taito löytää alihinnoiteltuja osakkeita osaksi portfoliota. Yhdistelmärahasto sopii sijoittajalle, joka sijoittaa varansa pitemmäksi aikaa kuin vuodeksi. Jos yhdistelmärahastolla on korkea osakepaino, sijoitusajaksi suositellaan vähintäänkin muutamaa vuotta. Yhdistelmärahasto ei sovi sijoittajalle, jonka sijoitusaika on lyhyt tai joka ei ole riskinottokyinen. Teoreettisesti on mahdollista, että rahasto-osuuden arvo voi laskea

20 18 jopa nollaan. Negatiivinen rahaston arvo ei kuitenkaan ole mahdollista. Yhdistelmärahastoon sijoittaja saavuttaa pienelläkin summalla hyvän hajautuksen, joka koostuu korko- ja osinkopapereista. Lisäksi sijoittaja voi hyötyä salkunhoitajan ammattitaidosta ja aktiivisuudesta.

21 19 4 KÄYTETTÄVÄT MITTARIT 4.1 CAP-malli Capital Asset Pricing -malli on yksi tunnetuimmista ja eniten käytetyistä malleista arvioitaessa riskin ja tuoton suhdetta. Mallin tavoitteena on määrittää tasapainohinta riskisille sijoituskohteille. Malli pohjautuu tunnettuun Markowitzin portfolioteoriaan, josta lisää löytyy Markowitzin kirjoittamasta artikkelista Portfolio Selection ja useista alan oppikirjoista. Mallia ovat jalostaneet tunnetut taloustieteilijät Sharpe, Treynor, Litner ja Mossin. CAP-malli osoittaa, että sijoituksen odotettu riskipreemio eli lisätuotto on lineaarisesti riippuvainen systemaattisesta riskistä eli beetasta. Mallin suosio perustuukin sen yksinkertaisuuteen ja siihen, että sen avulla voidaan lisäksi ennustaa sijoituskohteen odotettavissa olevia tuottoja. Tässä tutkimuksessa ei ole tarkoituksena tarkemmin estimoida CAP-mallia ja käyttää sitä tutkimuksen apuna. Mallin sivuuttaminen ei kuitenkaan tule kyseeseen, koska se toimii perustana myöhemmin esitettäville riskituottomittareille. Useissa tutkimuksissa ei käydä CAP-mallia näin tarkasti läpi reunaehtoineen. Tässä työssä se on kuitenkin relevanttia, koska oletuksena on, ettei lukija ole perehtynyt asiaan riittävästi, jotta pystyisi myöhemmin tulkitsemaan tutkimuksessa saatuja tuloksia. Malli perustuu seuraaville oletuksille, joiden voimassaolo on CAP-mallin toimivuuden edellytyksiä. CAP-malli ei kuitenkaan ole herkkä oletusten osittaiselle puutteellisuudelle, kuten usein todellisuudessa käy. (Copeland 2005 et.all )

22 20 1. Riskiä karttavat sijoittajat pyrkivät maksimoimaan sijoituksen odotetun tuoton sijoituskauden lopussa. 2. Sijoittajat tekevät sijoituspäätöksensä arvopaperien riskin ja tuoton perusteella. Varianssi kuvaa tuottoon liittyvää riskiä eli tuoton vaihtelua keskimääräisen tuoton ympärillä. 3. Sijoittajilla on sama sijoitusperiodi, eli he sijoittavat ja myyvät arvopaperinsa samanaikaisesti. 4. Sijoittajilla on yhtenevät käsitykset arvopaperien riskistä ja tuotoista. Sijoittajat olettavat tuottojen olevan normaalijakautuneita. 5. Informaatio on symmetristä eli se on vapaasti ja samanaikaisesti kaikkien osapuolten saatavissa. 6. Sijoittajat voivat rajattomasti sijoittaa ja lainata varoja riskittömällä korolla. Sijoittajien on mahdollista saavuttaa tehokas arvopaperisalkku vain yhdistelemällä markkinasalkkua ja riskitöntä arvopaperia. 7. Markkinoilla ei ole veroja, transaktiokustannuksia eikä muita täydellistä markkinatilannetta vääristäviä tekijöitä. 8. Sijoituskohteiden kokonaismäärä on kiinteä. Edellä mainitut oletukset ovat monella tapaa epärealistisia. Markowitzin portfolioteorian mukaisesti riski on jaettavissa kahteen osaan, systemaattiseen ja epäsystemaattiseen riskiin. Systemaattinen riski pitää sisällään markkinariskin, joka muodostuu kaikista kansantaloudessa tapahtuvista muutoksista, jotka saavat sijoituksen arvon muuttumaan. Epäsystemaattinen riski liittyy yksittäisen sijoituskohteen arvon muutoksen epäsuotuisaan menestymiseen. Yhdessä systemaattinen ja epäsystemaattinen riski muodostavat arvopaperin kokonaisriskin, jota mitataan usein arvopaperin keskihajonnalla. Teorian mukaisesti epäsystemaattiselta riskiltä voidaan suojautua riittävällä sijoituskohteiden hajauttamisella. (Copeland 2005 et al ) Seuraavassa kuvassa havainnollistetaan sijoituskohteiden lukumäärän vaikutusta portfolion riskiin.

23 21 Kuva 3 Sijoituskohteiden lukumäärän vaikutus portfolion riskiin (Martikainen, 2009, s.185) CAP-mallin teoreettisessa markkinaportfoliossa ovat mukana kaikki riskilliset sijoituskohteet. Tämän kaltaisen portfolion muodostaminen on mahdotonta, ja sitä kohtaan onkin esitetty paljon kritiikkiä, josta kerrotaan myöhemmin lisää. Mallin perusajatus voidaan ilmaista arvopaperisuoran avulla (Security Market Line, SML) Arvopaperisuoralle sijoittuvat kaikki tehokkaat tuotto/riksi -kombinaatit. Arvopaperisuora voidaan ilmaista seuraavasti: E(R i ) R f = β i [E(R m ) R f ] (1) Kaavassa R i = Sijoituskohteen tuotto R f = Riskittömän sijoituksen tuotto β i = Systemaattinen riski R m = Markkinaportfolion tuotto Arvopaperisuora voidaan ilmaista myös graafisesti, mikä helpottaa teorian hahmottamista. Kuvaan 4 piirretty suora ilmaisee sijoittajan tuottovaatimuksen ja beetan välisen riippuvuuden eli, kun tuotto-odotus kasvaa, myös riski kasvaa. Todellisuudessa tuoton ja riskin suhde ei ole niin mus-

24 22 tavalkoinen kuin teoriassa oletetaan. Markkinoihin liittyy paljon epäsymmetriaa. Esimerkiksi kaikki markkinatieto ei saavuta osallisia samanaikaisesti eivätkä ihmiset toimi aina rationaalisesti. Kuva 4 Sijoittajan tuotto-odotuksen ja beetan välinen riippuvuus (Elton & Gruber S.305) Sijoituskohteita voidaan sijoittaa kuvaan 4 sijoituskohteen tuoton ja beetan perusteella. Kun arvopaperi sijaitsee arvopaperimarkkinasuoran alapuolella, tuotto on alhaisempi kuin yhtä riskisen sijoituskohteen tuotto, eli se ei ole tästä näkökulmasta ollut tuottoisa sijoitus. Tästä seuraa se, että sijoittajat ryhtyvät myymään kyseessä olevaa arvopaperian ja sen hinta laskee tasolle, jolla tuotto-odotus on jälleen arvopaperisuoran määräämällä tasolla. Kuvasta nähdään myös se, että markkinaportfolion beeta on yksi, koska kovarianssi itsensä kanssa on yhtä suuri kuin markkinaportfolion varianssi. (Elton, & Gruber S.298) β m = Cov(R mr m ) Var(R m ) = Var(R m) Var(R m ) = 1 (2) Kaavassa 2 toistetaan matemaattisesti, että markkinaportfolion beeta on yksi. Tämän perusteella voidaan todeta, tuottovaatimuksen pienentyessä myös beeta pienenee. Riskittömän sijoituskohteen beeta lähenee nollaa.

25 Sharpen indeksi Sharpen indeksi on yksi tunnetuimmista ja eniten käytetyistä mittareista, jolla lasketaan sijoituskohteen riskikorjattu tuotto. Sharpen luku soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa sijoituskohteen ajatellaan olevan sijoittajan ainoa sijoituskohde. Sharpen indeksi mittaa rahaston tuottojen suhdetta sijoituskohteen kokonaisriskiin. Mittari ei perustu hinnoittelumalleihin, vaan riski huomioidaan sijoituskohteen riskin perusteella. Sharpen indeksissä riskiä kuvataan tuottojen keskihajonnalla, jonka avulla mittari kertoo, kuinka paljon enemmän sijoituskohde on tuottanut suhteessa riskittömään sijoituskohteeseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohden. Rahasto on tuottanut sitä paremmin, mitä suuremman Sharpen luvun rahasto saa. (Puttonen 2011, S.105) Matemaattisesti Sharpen indeksi lasketaan seuraavasti: S = R i R f σ i (3) Kaavassa S = Sharpen luku R i = Rahaston tuotto R f = Riskittömän sijoituksen tuotto σ = Rahaston volatiliteetti Sijoittajan tarkastellessa portfolioita ainoana sijoituskohteenaan on Sharpen mittari hyvä ja yksinkertainen väline, ja siksi se soveltuu hyvin yhdistelmärahastojen tuottojen vertailuun. Sharpen lukua on yleisesti arvosteltu siitä, että se on riippuvainen tarkasteluperiodista. Esimerkiksi kahta eri vuotta tarkasteltaessa eri periodeina, voi Sharpen mittari antaa erisuuruisia tuloksia kuin vertailtaessa yhtenä periodina. Mittari ei myöskään kykene huomioimaan salkunhoitajan sijoitusstrategioiden muuttumista kesken periodin. (Pätäri 2000, S.31)

26 24 Toiseksi Sharpen luku olettaa riskin olevan vakio yli ajan, eikä se ota huomioon rahastojen tuotoissa yleisesti havaittua negatiivista vinoutta ja huipukkuutta. Sharpen indeksi ei osaa erotella, onko volatiliteetti ollut sijoittajan kannalta positiivista vai negatiivista arvon vaihtelua. Yksin käytettynä Sharpen mittari voi antaa harhaanjohtavia tuloksia. Siksi tässä työssä tunnusluvun rinnalle otetaan useita mittareita, jotka ottavat huomioon Sharpen indeksiin liittyvät vajavaisuudet. Yksinkertaisimmillaan Sharpen indeksin vajavaisuuden voi huomata seuraavassa esimerkissä: Ajatellaan, että riskitön korkokanta on R f = 5 %. Esimerkkirahasto A on tuottanut tutkimusperiodin aikana R a = 3 % ja rahaston volatiliteeti on 10 %. Vastaavasti esimerkkirahaston B tuotto on ollut samalla periodilla R b = -2 % ja volatiliteetti on 80 %. Sharpen luku lasketaan seuraavasti: Rahasto A: = 0,03 0,05 0,10 = 0,20 (4) Rahasto B: = 0,02 0,05 0,8 = 0,088 (5) Sharpen mittarin mukaan B-rahasto on tuottanut paremmin, koska sen Sharpen luku on suurempi. Asiaa tarkemmin tarkastellessa voi kuitenkin huomata, että B-rahaston tuotto on ollut negatiivinen ja rahaston volatiliteettikin on ollut verrokkiaan suurempi. Kyseinen ongelma johtuu siitä, että Sharpen indeksi olettaa rahaston tuoton kasvavan, jos riski kasvaa. Todellisuudessa riski voi laskea tuottojen laskiessa, koska rahaston sijoitusstrategia voi antaa myöden siirtymisen osakepainosta korkopainoon, mikä pienentää riskiä. (Puttonen et. al, 1997, S.113)

27 Treynorin indeksi Treynorin indeksi on myös keksijänsä mukaan nimetty mittari, jolla otetaan huomioon riskin ja tuoton suhde. Treynorin indeksi on vahvasti CAPmalliin pohjautuva, koska se käyttää beetaa riskin mittarina. Indeksissä riskittömän tuoton ylittävä osa jaetaan sijoituksen systemaattisella riskillä eli beetalla. Treynorin indeksi on parhaimmillaan teoreettisessa tilanteessa, jossa sijoitukset on täydellisesti hajautettu, eli tilanteissa, jossa portfolio voidaan jakaa useisiin osaportfolioihin. (Pätäri, 2000 s.35) Matemaattisesti Treynorin indeksi voidaan ilmaista seuraavasti: T = R i R f β i (6) Kaavassa T = Treynorin indeksi R i = Rahaston tuotto R f = Riskittömän sijoituksen tuotto β i = Systemaattinen riski Myös Treynorin indeksissä suurin kritiikki kohdistuu nimittäjässä olevaan riskikomponenttiin. Mittari olettaa, että vain systemaattisella riskillä on merkitystä, koska riittävästi hajautetun portfolion epäsymmetrisen riskin osat kumoavat toistensa vaikutuksen. (Treynor 1965, s.66) Lisäksi ongelmana on, etteivät tutkijat ole päässeet yhteisymmärrykseen, kuinka käytettävä vertailuportfolio tulisi muodostaa, koska todellisuudessa mikään vertailuindeksi ei kata kaikkia mahdollisia sijoituksia. (Ferguson 1980 s.60 61) Treynorin indeksi kohtaa samat ongelmat kuin Sharpen indeksi, jos markkinoiden riskipreemio on negatiivinen. Samantyyppinen ongelma esiteltiin Sharpen luvussa 4.2, kun rahaston ylituotto riskittömään korkoon nähden oli negatiivinen.

28 26 Treynor määrittelee riskin tyyppisuoran avulla, jonka x-akselilla ilmaistaan markkinatuotto (R m ) ja y-akselilla sijoituksen (R i ) tuotto. Regressiosuora muodostetaan pienimmän neliösumman menetelmällä (PNS-menetelmä). Graafisesti tyyppisuora voidaan ilmaista seuraavasti: Kuva 5 Tyyppisuora (Pätäri 2000 s.35) Kuvaan 5 voidaan piirtää useiden sijoitusten tyyppisuorat, jolloin kuvasta saadaan helposti selville rahastojen keskinäinen paremmuusjärjestys riskittömän tuoton tasoilla. D:n arvo ratkaisee Treynorin indeksin suuruuden. Markkinatuoton ollessa positiivinen Treynorin indeksin arvo on sitä suurempi, mitä lähempänä tuottosuora on riskittömän tuoton tasolla y-akselia. Mitä suurempia Treynorin indeksin arvot ovat, sitä paremmin rahasto on menestynyt suhteessa muihin. (Levy & Sarnat 1984, s.527)

29 Jensenin alfa Jensenin alfa on kolmas tunnetuimmista tuottomittareista. Myös alfa perustuu vahvasti CAP-malliin, koska se käyttää riskin mittarina beetaa. Jensenin alfan saadessa positiivisia arvoja sijoitus on tuottanut paremmin kuin vastaavan riskitason sijoitukset. Jensenin alfaa ei käytetä yhtä laajasti kuin esimerkiksi Sharpen lukua, koska sitä rahastoyhtiöt eivät yleensä käytä raportoinnissa. (Puttonen 2011, s.196) Matemaattisesti Jensenin alfa lasketaan seuraavasti: R i R f = α i + β i (R m R f ) (7) Kaavassa R i = Rahaston tuotto R f = Riskittömän sijoituksen tuotto α i = Rahaston Jensenin alfa β i = Systemaattinen riski R m = Markkinaportfolion tuotto Jensenin alfaa on kritisoitu samoista syistä kuin aikaisemmin esiteltyä Treynorin indeksiä. Vertailussa käytettävän markkinaportfolion rakentaminen on nykymaailmassa lähes mahdotonta. Mittaria on myös kritisoitu sen tavasta käyttää riskin mittarina beetaa, jonka heikkoudet on käyty läpi Treynorin indeksin yhteydessä. Yleisesti on huomattu, että edellä esitellyt mittarit tuottavat samansuuntaisia tuloksia eli niiden välillä vallitsee vahva positiivinen korrelaatio (Pätäri 2000 s.44 45). 4.5 Sortinon luku Sortinon luku on muunnelma aikaisemmin esitetystä Sharpen luvusta. Sortinon ensimmäiset laskelmat ovat julkaistu Journal of Risk Managementissa (1981). Mittarista käytetään yleisesti myös nimitystä DDSR (The Downside Deviation -based Sharpe Ratio) Sortinon luku lasketaan siten, että

30 28 sijoituskohteen riskittömän tuoton ylimenevä osa jaetaan semikeskihajonnalla. (Pätäri 2000 s ) Sortinon luku = R i R f TSD (8) Kaavassa R i = Rahaston tuotto R f = Riskittömän sijoituksen tuotto TSD = Semi-keskihajonta TSD = n i=1 (R i R t ) 2 n (9) Kaavassa R i = Rahaston tuotto R t = Tavoitetuottotaso n = Havaintojen lukumäärä Sortinon luku poikkeaa Sharpen luvusta siinä, että se käyttää nimittäjässä volatiliteetin sijaan semi-keskihajontaa, jonka avulla huomioidaan ainoastaan negatiiviset tuotonvaihtelut. Sortinon luku ilmoittaa sijoituskohteen tuoton suuruuden suhteessa kohteen eitoivottuun hajontaan (downside deviation). Tavoitetuottotaso (target downside deviation) kuvaa sijoituskohteen pienintä hyväksyttävää tuottotasoa. Kuvaan 6 on havainnollistettu, miten Sharpen luku ja Sortinon luku eroavat toisistaan.

31 29 Kuva 6 Sharpen ja Sortinon mittarin erot (Rollinger & Hoffman 2013, S. 2) Keskihajonta on mittari, joka kuvaa arvon heilahtelua keskiarvon ympärillä eli se ottaa huomioon sekä hyvän että huonon volatiliteetin. Semikeskihajonta ottaa huomioon heilunnan määritellyn tavoitetuottotason alapuolella eli nollan alapuolella. Sortinon luku on aina arvoltaan vähintään sama kuin Sharpen luku. Sortinon luvulla on kuitenkin taipumusta olla suurempi semi-keskihajonnan kaavan nimittäjän vuoksi. Nimittäjät saavat samoja arvoja vain tilanteissa, joissa sijoituskohde on tuottanut systemaattisesti alle tavoitetuottotason. Jos sijoituskohde on tuottanut yli tavoitetuottotason eli tässä tutkimuksessa rahasto ei ole ollut tappiollinen, pienenee nimittäjän arvo ja tunnusluku kasvaa. Huomattava on, että jos sijoituskohde on tuottanut tarkasteluperiodilla systemaattisesti yli tavoitetuottotason, tunnuslukua ei pysty määrittelemään, koska nimittäjän arvoksi tulee nolla. Sharpen lukua ja Sortinon lukua vertaillessa voi huomata, miten sijoituskohteen tuotot ovat muuttuneet tarkasteluperiodilla. Jos mittareiden välinen ero on pieni, on sijoituskohde tuottanut huonosti eli alle tavoitetuottotason. Vastaavasti jos mittareiden erot ovat huomattavat, on sijoituskohde menestynyt hyvin eli yli tavoitetuottotason. Tähän ei kannata kuitenkaan kiinnittää liiaksi huomiota, koska tutkimuksen tavoitetuottotasoksi on määritelty nolla. Hieman yli tavoitetuottotason ylittävää tuottoa ei voi vielä pitää

32 30 kohtuullisena, koska sama tuotto on mahdollista saada sijoittamalla riskittömään kohteeseen. 4.6 Skewness and Kurtosis-Adjusted Sharpe Ratio (SKASR) Rahastojen tuotot eivät useinkaan ole normaalijakautuneita, vaan rahastojen tuottojen on taipumusta olla vinoja negatiivisesti tai positiivisesti. Vinoumasta käytetään usein englanninkielistä termiä fat tail, joka viittaa jakauman pitkään häntään. Rahastoilla, joilla on vinoutunut tuotto, on suuri todennäköisyys raportoida ylituottoja tai tappioita. Usein rahastojen tuottojakaumat ovat negatiivisesti vinoja, mikä on riskin karttajalle eitoivottu tilanne. Rationaalinen riskin karttaja suosii positiivisesti vinoutuneiden tuottojakaumien rahastoja, koska ne antavat paremman suojan tappiota vastaan. (Faver ja Signer 2002, s.8) Seuraavassa kuvassa vinoumat on esitetty graafisesti: Kuva 7 normaalijakauma ja negatiivinen vinous Kuvassa on esitetty normaalijakautuneet tuotot sekä tuottojen negatiivinen vinouma. Tuotot voivat olla vinoutuneita myös positiivisesti, jolloin tummennettu häntä osoittaisi oikealle.

33 31 Pätärin (2011) julkaisemassa artikkelissa esitellään SKASR-malli (Skewness and Kurtosis-Adjusted Sharpe Ratio), joka on muunnelma yllä esitellystä Sharpen luvusta. Verrattuna aikaisemmin esitettyihin mittareihin SKASR ottaa huomioon rahaston tuottojen vinouman ja huipukkuuden. Pätäri huomasi myös, että SKASR antaa hyvin samansuuntaisia tuloksia kuin esimerkiksi tunnettu modified Sharpe, joka myös ottaa huomioon tuottojen vinouman. Pätäri esittää mallin seuraavasti: (Pätäri 2011, s ) Z CF = Z c 1 6 (Z c 2 1)S (Z C 3 3Z c )K 1 36 (2Z c 3 5Z c )S 2 (10) Kaavassa Z c = Normaalijakauman kriittinen arvo S = Vinouma K = Huipukkuus SKASR-mallia käytettäessä ensin lasketaan muunneltu normaalijakauman kriittinen arvo (Z). Tässä työssä käytetään Cornishin ja Fisherin (CF) vuonna 1938 julkaisemaa tapaa, joka on esitetty yläpuolella. Tuottojen vinous ja huipukkuus lasketaan seuraavasti: N (r it Ri S = 1 N i=1 (11) σ )2 N (r it Ri K = 1 N i=1 3 (12) σ )4 Kaavassa N = Havaintojen määrä R i = Keskimääräinen tuotto Seuraavassa vaiheessa lasketaan skewness- ja kurtosis-adjusted deviation (SKAD). Tämä lasketaan kertomalla keskihajonta Z CF ja Z c osamäärällä. SKASR lasketaan seuraavasti:

34 32 SKASR = r p r f SKAD p (ER/ ER ) (13) Kaavassa SKAD p = skewness- ja kurtosis-adjusted deviation R p = Portfolion tuotto R f = Riskitön tuotto ER = Portfolion keskimääräinen ylituotto SKASR-malli ottaa huomioon tuottojen jakauman epäsymmetrisyyden, joka selviää vinoutta ja huipukkuutta tarkasteltaessa. Jos SKAD saa korkeampia arvoja kuin vastaava keskihajonta, on tuottojen vinous epäsuotuisaa sijoittajan kannalta. Vastaavasti jos SKAD saa matalampia arvoja kuin keskihajonta, on vinous sijoittajan kannalta positiivista. (Pätäri, 2011) 4.7 Treynor Mazuy (1966) Salkunhoitajan markkina-ajoituskykyä ja selektiivisyyttä mitataan CAPmalliin pohjautuvalla Treynorin ja Mazuyn (1966) mittarilla, joka on saanut nimen keksijöidensä mukaan. Matemaattisesti Treynor-Mazuy-mittari lasketaan seuraavasti: R it R ft = α + β(r mt R ft ) + γ(r mt R ft ) 2 (14) R it = Sijoitusrahaston keskimääräinen tuotto hetkellä t R mt = Markkinaportfolion keskimääräinen tuotto hetkellä t R ft = Riskittömän sijoituskohteen keskimääräinen tuotto hetkellä t α = Selektiivisyyskyky γ = Markkina-ajoituskyky β = Systemaattinen riski

35 33 Mittarin mukaan salkunhoitajalla on markkina-ajoituskykyä, jos estimoitu regression kerroin γ saa positiivisia arvoja, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä. Jos selektiivisyyttä mittaava parametri α saa tilastollisesti merkitsevästi positiivisia arvoja, on salkunhoitajalla kyky valita alihinnoiteltuja sijoituskohteita. Fama (1972) jakaa salkunhoitajien tuottojen ennustuskyvyn kahteen eri osa-alueeseen mikro- ja makroennustamiseen. Makroennustamisessa pyritään ennustamaan yleisesti markkinoiden kehitystä. Onnistuneella markkinoiden ennustamisella salkunhoitaja voi saada rahaston tuottamaan paremmin kuin markkinat keskimäärin, mikä on usein erittäin haastavaa. Optimaalisessa tilanteessa salkunhoitaja onnistuu esimerkiksi juuri ennen laskusuhdannetta vaihtamaan sijoitussalkun painon osakepainosta korkopainoon ja juuri ennen nousua päinvastoin. (Lee & Rahman 1990, s ) Mikroennustamisella Fama tarkoitti salkunhoitajan kykyä valita alihinnoiteltuja osakkeita, joiden hinta nousee tulevaisuudessa, kun markkinat huomaavat sijoituskohteen edullisuuden. Salkunhoitaja pyrkii etsimään sijoituskohteita, jotka sijaitsevat arvopaperimarkkinasuoran yläpuolella. (Lee & Rahman 1990, s ) Mikroennustamisen taustalla on ajatus siitä, että CAP-mallin oletuksista poiketen markkinoilla esiintyy informaatiosymmetriaa, jota voidaan hyödyntää hyvällä arvopaperianalyysillä. Treynor ja Mazuy (1966) kuvaavat graafisesti markkina-ajoitusta seuraavasti:

36 34 Kuva 8 Markkina-ajoitus Treynor and Mazuy (1966) Kuvassa valitaan yhdistelmä korkeavolatiliteettisia sijoituskohteita, kun markkinat ovat noususuhdanteessa (CD suora). Markkinoiden ollessa laskusuhdanteessa salkunhoitaja valitsee matalavolatiliteettisia sijoituskohteita (AB suora). Markkinoiden noustessa sijoituskohteiksi vaalitaan kohteita, joiden beeta on yli yksi, jotta pystytään hyötymään mahdollisimman hyvin markkinoiden noususta. Vastaavasti markkinoiden laskiessa sijoituskohteiksi valitaan kohteita, joiden beeta on alle yksi. Oikealla markkinaajoituksella salkku saadaan tuottamaan paremmin kuin markkinat keskimäärin. Treynorin ja Mazuyn mallissa markkina-ajoituskykyä mitataan regressiokertoimella γ ja selektiivisyyttä parametrilla α. 4.8 Henriksson-Merton -malli (1981) Henriksson-Merton -mallilla (HM) tutkitaan salkunhoitajan kykyä ajoittaa markkinoita. Malli on läheistä sukua aikaisemmin esitetylle Treynor ja Mazuy -mallille. Myös tässä mallissa markkina-ajoitus on onnistunut, jos salkunhoitaja on onnistunut pitämään sijoitusportfoliossa noususuhdanteessa

37 35 korkeabeetaisia sijoituskohteita ja vastaavasti laskusuhdanteessa matalabeetaisia sijoituskohteita. Matemaattisesti malli eristetään seuraavasti: R it R ft = α + β(r mt R ft ) + γy(t) (15) R it = Sijoitusrahaston keskimääräinen tuotto hetkellä t R mt = Markkinaportfolion keskimääräinen tuotto hetkellä t R ft = Riskittömän sijoituskohteen keskimääräinen tuotto hetkellä t α = Selektiivisyyskyky γ = Markkina-ajoituskyky β = Systemaattinen riski Termi y kuvaa dummy-muuttujaa, joka saa arvon nolla, kun markkinatuotto on suurempi kuin riskitön tuotto [(R mt R ft ) > 0] ja arvon -1, kun [(R mt R ft ) < 0] Malli pohjautuu ajatukseen, että sijoittajalla on kaksi yksilöllistä beetan arvoa: toinen tilanteeseen, jossa oletettu markkinatuotto on enemmän kuin riskitön korkokanta ja toinen tilanteeseen, jossa odotettu tuotto on alle riskittömän tuoton. Jos salkunhoitaja toimii rationaalisesti, beetan arvo on korkeampi tilanteessa, jossa markkinatuotot ovat riskitöntä tuottoa suurempia. Toisin kuin Treynorin ja Mazuyn malli Henriksson-Merton-malli olettaa salkunhoitajan pyrkivän ennustamaan, onko sijoituskohteen tuotto korkeampi kuin riskitön tuotto ja päinvastoin. (Pätäri 2000, s.52 53) Molemmat yllä esitetyt regressiomallit perustuvat ajatukselle, että markkinariskin vaihtelut johtuvat aina salkunhoitajan markkina-ajoituskyvystä ja sen pohjalta tehdyistä päätöksistä. Tätä ajatusta pidetään kuitenkin teoreettisesti epäkorrektina, koska käytettäessä markkinatasapainotettua keskiarvobeetaa (market-weighted average beta) riskin on huomattu vaihtuvan eri markkinatilanteissa. Esimerkiksi osakekurssien laskiessa korkeabeetaisten osakkeiden arvot laskevat enemmän kuin matalabeetaisten

38 36 osakkeiden arvot, joten portfoliossa matalabeetaisten osakkeiden paino kasvaa. (Pätäri, 2000 s.56) On huomattu, että markkinoiden piristyessä ihmiset ovat halukkaita sijoittamaan enemmän riskisiin sijoituskohteisiin. Salkunhoitajalla menee kuitenkin aikaa ennen kuin uudet varat ehditään sijoittamaan markkinoille. Puhtaan käteisen pitäminen sijoitusportfoliossa pienentää salkun beetaa, eikä ajatus markkina-ajoittamisesta silloin toimi puhtaasti. (Ferson et.all, 1996 s.455) Vastaavan huomion olen tehnyt itse toimiessani sijoituspäällikkönä Etelä-Karjalan Osuuspankissa. Taantumassa ihmiset ovat haluttomia sijoittamaan riskisiin rahastoihin, ja valitsevat siksi usein yhdistelmärahastoista matalariskisiä vaihtoehtoja eli rahastoja, jotka sijoittavat pääosin korkoinstrumentteihin. Tämä johtaa siihen, että vähäriskisissä rahastoissa on paljon käteisvaroja, mikä alentaa niiden rahaston tuottoa ja riskiä. Henriksson-Merton -Mallia on myös kritisoitu siitä, ettei se anna luotettavia tuloksia, kun aikasarjahavaintojen lukumäärä on liian pieni. Malli ei huomaa markkina-ajoituskykyä, vaikka sitä todellisuudessa olisikin esiintynyt tarkasteluperiodilla. (Pätäri 2000, s.54) regression residuaalin heteroskedastisuus saattaa myös aiheuttaa sama suuntaista ongelmaa. Lee & Rahman (1990) tutkimuksessaan huomasivat, että ilman heteroskendastisuuden huomioonottamista Henriksson-Merton-malli asntoi liian usein tuloksia, joissa markkina-ajoituskykyä ei ilmene, vaikka sitä todellisuudessa on esiintynyt. (Lee et al 1990s )

39 37 5 AINEISTO JA METODOLOGIA 5.1 Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto koostuu pohjoismaisista yhdistelmärahastoista, jotka ovat olleet olemassa vuosina Aineistoon on otettu mukaan kaikki rahastot, joista on saatu kerättyä aikasarja-aineistolle riittävä määrä havaintoja Morningstarin tietokannasta. Vertailussa huomioidaan ainoastaan rahastot, jotka sijoittavat varat uudelleen eivätkä maksa voitto-osuutta rahasto-osuuden omistajille. Aineistosta on myös poistettu rahastot, jotka tavoittelevat mahdollisimman korkeaa tuottoa tiettynä ajankohtana. Näitä sijoituskohteita ovat rahastot, joita käytetään esimerkiksi eläkesäästämisessä. Kaikki havainnot ovat kuukauden ensimmäiseltä arkipäivältä. Osaan havainnoista voivat vaikuttaa erilaiset anomaliat, jotka saattavat vaikuttaa rahaston arvoon myönteisesti tai kielteisesti, kuten viikonpäiväa- tai kuukausianomaliat. Katson kuitenkin, että kyseiset ongelmat ovat niin satunnaista ja osittain toisiaan kumoavia, ettei sen korjaaminen ole olennaista. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui yhteensä 140 pohjoismaista yhdistelmärahastoa. Kaikista rahastoista ei ole yhtä monta havaintoa, koska rahastot on perustettu eri aikoina ja osa rahastoista on lopettanut toimintansa ennen vuotta Tämä tuottaa ongelmia, kun tutkimusaineisto jaetaan kahteen lyhyempään aikaperiodiin vuosiin ja vuosiin Lyhyemmissä periodeissa rahastot, joista ei ole riittävästi havaintoja, on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle. Nämä rahastot ovat kuitenkin mukana tutkimuksessa aikaperiodilla Käytettävä tutkimusaineisto on aikasarjadataa, joka luo omat ongelmansa regressioanalyysiä tehdessä. Aineisto on hieman taipuvainen heteroskedastisuuteen eli regressiomallin virhetermien hajonta vaihtelee systemaattisesti selittävän muuttujan arvojen muuttuessa. Se ei kuitenkaan radikaalisti vaikuta regressiokertoimen arvoon, joten tilastollinen korjaaminen ei

40 38 ole tarpeen. Aineistossa ei esiinny systemaattisesti voimakasta korrelaatiota muuttujien välillä, joten syvällisempi analyysi ei myöskään sen kohdalla ole tarpeellista. Tutkimusaineisto ei myöskään ole täysin normaalijakautunut, ja siksi asiaa on korjattu käyttämällä havainnoista logaritmisia arvoja. 5.2 Riskitön korko ja vertailuindeksi Riskittömänä korkona tutkimuksessa käytetään euromaiden yhteistä viitekorosta nimeltä Euribor (Euro Interbank Offered Rate) muokattua riskitöntä korkoa Finland Interbank Fixing Rate. Puhdasta Euribor-korkoa ei käytetä, koska sitä ei ole saatavissa riittävän pitkältä ajanjaksolta. Kaikille Pohjoismaille yhteistä riskitöntä korkokantaa on vaikea valita, koska kaikki maat eivät ole euromaita, vaikka maiden taloudet ovatkin hyvin homogeenisiä, koska Euroopan maiden taloudet ovat voimakkaasti integroituneet. Aineiston kanssa yhteensopivan vertailuindeksin löytäminen on äärimmäisen haastavaa, koska tarkastelun kohteena olevat rahastot sijoittavat laajasti eri markkinoille ja erilaisiin sijoituskohteisiin. Täydellisesti markkinoita kuvaavaa indeksiä on mahdoton löytää, kuten aikaisemmin työssä on jo esitetty. Tähän tutkimukseen valmista vertailuindeksiä ei löytynyt, joten se muodostetaan aineiston rahastoista siten, että kaikilla rahastoilla on yhtä suuri paino indeksissä. Tämä tarkoittaa tutkimuksen kannalta sitä, että rahastojen tuottoja vertaillaan suhteessa muihin tutkimuksen rahastoihin. Vertailuindeksin valintaa tukee ajatus siitä, että tarkastelussa mukana olevat rahastot hajauttavat tehokkaasti eri markkinoille, ja siksi vertailuindeksi kuvaa markkinoita kattavasti. Täydellisesti markkinoita kuvaavan indeksin löytäminen on mahdotonta, koska kaikkia mahdollisia sijoituskohteita ei voi olettaa sisältyvän indeksiin.

Korkorahastojen menestyminen vuosina 2001 2011

Korkorahastojen menestyminen vuosina 2001 2011 Kauppatieteellinen tiedekunta Kandidaatintutkielma Talousjohtaminen Korkorahastojen menestyminen vuosina 2001 2011 The Success of Bond funds in the years 2001 2011 19.04.2012 Joni Mettänen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Handelsbanken Rahastosalkku -

Handelsbanken Rahastosalkku - Rahastosalkku - aktiivista varainhoitoa sijoitusrahastoilla Sijoitusristeily 2007 Salkunrakentamisen perusperiaatteet Hajauta sijoituksia sekä korko- että osakemarkkinoille Hajauta sijoituksia myös omaisuusluokkien

Lisätiedot

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen Yhden faktorin malli: n kpl sijoituskohteita, joiden tuotot ovat r i, i =, 2,..., n. Olkoon f satunnaismuuttuja ja oletetaan, että tuotot voidaan selittää yhtälön r i = a i + b i f + e i avulla, missä

Lisätiedot

r = r f + r M r f (Todistus kirjassa sivulla 177 tai luennon 6 kalvoissa sivulla 6.) yhtälöön saadaan ns. CAPM:n hinnoittelun peruskaava Q P

r = r f + r M r f (Todistus kirjassa sivulla 177 tai luennon 6 kalvoissa sivulla 6.) yhtälöön saadaan ns. CAPM:n hinnoittelun peruskaava Q P Markkinaportfolio on koostuu kaikista markkinoilla olevista riskipitoisista sijoituskohteista siten, että sijoituskohteiden osuudet (so. painot) markkinaportfoliossa vastaavat kohteiden markkina-arvojen

Lisätiedot

Sijoituspolitiikka. Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa

Sijoituspolitiikka. Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa Sijoituspolitiikka Lahden Seudun Ekonomit ry Hyväksytty vaalikokouksessa 8.11.2017 Sijoitustoiminnan perusperiaatteet 1/4 Lahden Seudun ekonomit ryn sijoitustoiminnan perusperiaatteet ovat yhdistyksen

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta KANSAINVÄLISET OSAKERAHASTOT KANNATTAAKO HAJAUTUS ULKOMAILLE OSAKERAHASTOJEN KAUTTA?

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta KANSAINVÄLISET OSAKERAHASTOT KANNATTAAKO HAJAUTUS ULKOMAILLE OSAKERAHASTOJEN KAUTTA? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta KANSAINVÄLISET OSAKERAHASTOT KANNATTAAKO HAJAUTUS ULKOMAILLE OSAKERAHASTOJEN KAUTTA? Kansantaloustiede, Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2007 Laatija: Ville

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Pankkien ja pankkiiriliikkeiden varainhoidon tarkoituksena on tuoda asiakkaan sijoituspäätöksiin ja salkunhoitoon lisäarvoa. Täyden

Lisätiedot

Aamuseminaari 9.4.2008

Aamuseminaari 9.4.2008 Aamuseminaari 9.4.2008 Rahastouutuuksia alkuvuonna Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku Rahastojen rahasto, joka yhdistää Nordean absoluuttisen tuoton strategioita Positiivista tuottoa ja hajautusta salkkuun

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Sijoitusrahasto on sijoitusinstrumentti, joka sijoittaa varansa mm. osakkeisiin (osakerahasto), joukkolainoihin (korkorahasto), kiinteistöihin tai sekä osakkeisiin

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

ANALYYSIKÄSIKIRJA ANALYYSIKÄSIKIRJA 1 29.8.2012

ANALYYSIKÄSIKIRJA ANALYYSIKÄSIKIRJA 1 29.8.2012 ANALYYSIKÄSIKIRJA 1 ANALYYSIKÄSIKIRJA ANALYYSIKÄSIKIRJA 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TUOTTOLUVUT... 3 3 JENSENIN MALLI... 3 4 RISKILUVUT... 3 4.1 Volatiliteetti... 3 4.2 Riskiluokka... 4 4.3 Beta...

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

Rahastosäästämisen ABC

Rahastosäästämisen ABC Rahastosäästämisen ABC Sisältö 1. Sijoitusrahaston määritelmä 2. Rahastojen hinnoittelu & kustannukset 3. Rahastotyypit 4. Säästäminen ja rahastot 5. Rahastot Nordnetin palvelussa 6. Verotus Sijoitusrahaston

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Liite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet

Liite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet Liite yv 20/1/2015 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet Hyväksytty yhtymävaltuustossa 8.9.2015, 20 Sisällysluettelo 1. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖRAHASTOT HYVÄÄ TASAISTA TUOTTOA VAIVATTA

KIINTEISTÖRAHASTOT HYVÄÄ TASAISTA TUOTTOA VAIVATTA KIINTEISTÖRAHASTOT HYVÄÄ TASAISTA TUOTTOA VAIVATTA Niko Visuri Myyntijohtaja BH Broker House Oy OHJELMA Miksi sijoittaa kiinteistöihin? Kiinteistösijoittajan haasteet Ratkaisuna kiinteistörahastot Esimerkkejä

Lisätiedot

Elina Pankkiiriliike Oy. Varainhoito - hajautettu sijoittaminen Rahastot - Elina Varovainen - Elina Omaisuuslajit

Elina Pankkiiriliike Oy. Varainhoito - hajautettu sijoittaminen Rahastot - Elina Varovainen - Elina Omaisuuslajit Elina Pankkiiriliike Oy Varainhoito - hajautettu sijoittaminen Rahastot - Elina Varovainen - Elina Omaisuuslajit Aktiivinen ja turvallinen Elina Pankkiiriliike Elina Pankkiiriliike Oy aloitti toimintansa

Lisätiedot

Parempi suunnitelma varoillesi

Parempi suunnitelma varoillesi Parempi suunnitelma varoillesi xx.xx.2014 Presentation name / Author 16.9.2014 2 Tapaamisessa tänään 1. Esittäytyminen 2. Oma tilanteesi 3. Omat tavoitteesi 4. Ratkaisumme sinun tarpeisiisi 5. Päätökset

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Mika Piha. 88 s. + liitteet

TIIVISTELMÄ. Mika Piha. 88 s. + liitteet TIIVISTELMÄ X Kandidaatintutkielma Pro gradu -tutkielma Lisensiaatintutkielma Väitöskirja Oppiaine Rahoitus Päivämäärä 30.4.2019 Tekijä Mika Piha Matrikkelinumero 507243 Sivumäärä 88 s. + liitteet Otsikko

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen

Lisätiedot

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Osakemarkkinoille indeksien kautta 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Mrd. dollaria Pörssinoteerattujen tuotteiden määrä kasvanut merkittävästi 2000-luvulla 6 000 3 000 5 000 2 500 4 000 2 000 3 000

Lisätiedot

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Amerikka patentoidulla sijoitusprosessilla tuloksiin UB Amerikka on Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittava rahasto, jonka salkunhoidossa

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 10.5.2011 Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoituskohteiden valikoimaan Sijoitustuotteiden keskeisiä ominaisuuksia

Lisätiedot

Dynaaminen allokaatio ja riskibudjetointi sijoitusstrategioissa

Dynaaminen allokaatio ja riskibudjetointi sijoitusstrategioissa Aalto yliopisto Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Dynaaminen allokaatio ja riskibudjetointi sijoitusstrategioissa Väliraportti 5.4.2013 Vesa Husgafvel (projektipäällikkö) Tomi Jussila

Lisätiedot

Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin (valmiin työn esittely)

Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin (valmiin työn esittely) Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin (valmiin työn esittely) Lauri Nyman 17.9.2015 Ohjaaja: Eeva Vilkkumaa Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Aktiivinen ja passiivinen sijoitusstrategia rahastoissa. Mikko Hepola

Aktiivinen ja passiivinen sijoitusstrategia rahastoissa. Mikko Hepola Aktiivinen ja passiivinen sijoitusstrategia rahastoissa Mikko Hepola Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma 2014 Tiivistelmä Liiketalouden koulutusohjelma 03.12.2014 Tekijä tai tekijät Mikko Hepola

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

SUOMEN SIJOITUSRAHASTOYHDISTYS RY SUOSITUS ERÄIDEN TUNNUSLUKUJEN SÄÄNNÖLLISESTÄ RAPORTOINNISTA

SUOMEN SIJOITUSRAHASTOYHDISTYS RY SUOSITUS ERÄIDEN TUNNUSLUKUJEN SÄÄNNÖLLISESTÄ RAPORTOINNISTA 1.9.2005 SUOSITUS ERÄIDEN TUNNUSLUKUJEN SÄÄNNÖLLISESTÄ RAPORTOINNISTA Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen hallitus on 13. marraskuuta 2001 hyväksynyt tämän suosituksen eräiden tunnuslukujen raportoinnista.

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Yksinkertainen on tehokasta Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Puolivuosikatsaus 30.6.2012 Rahastotyyppi: Lyhyet korot, euro-alue Rekisteröimisvuosi: 4/1998 Salkunhoitajat: Jani Holmberg

Lisätiedot

SULAUTUMISIA JA SÄÄNTÖMUUTOKSIA OP-RAHASTOYHTIÖN HALLINNOIMISSA RAHASTOISSA

SULAUTUMISIA JA SÄÄNTÖMUUTOKSIA OP-RAHASTOYHTIÖN HALLINNOIMISSA RAHASTOISSA SULAUTUMISIA JA SÄÄNTÖMUUTOKSIA OP-RAHASTOYHTIÖN HALLINNOIMISSA RAHASTOISSA OP-Rahastoyhtiö Oy:n hallitus on 12.6.2014 päättänyt toteuttaa yhtiön hallinnoimissa issa alempana ilmenevät sulautumiset. Sulautuva

Lisätiedot

Jokasään sijoitussalkku

Jokasään sijoitussalkku Rahoituksen yksikkö Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu & IndexHelsinki Oy Huhtikuu 2014 Onnistuneen sijoittamisen lähtökohdat Tosiasioiden tunnustaminen 1 Markkinat ovat tehokkaat Aktiivisella sijoittamisella

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysi Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun joidenkin

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

Rahastosijoittaminen. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013

Rahastosijoittaminen. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013 Rahastosijoittaminen Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 21.2.2013 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

Kansainvälisen hajauttamisen hyödyt suomalaiselle sijoittajalle

Kansainvälisen hajauttamisen hyödyt suomalaiselle sijoittajalle LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Rahoitus Kansainvälisen hajauttamisen hyödyt suomalaiselle sijoittajalle 22.12.26 Kandidaatin tutkielma Jukka

Lisätiedot

UB Sijoitusrahastot. Kesäkuu 2014

UB Sijoitusrahastot. Kesäkuu 2014 UB Sijoitusrahastot Kesäkuu 2014 UB Sijoitusrahastot Allocator EM Multi Strategy 2 UB Eurooppa REIT Rahaston varat sijoitetaan eurooppalaisten listattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin. Rahasto

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Russian Prosperity Fund Euro

Sijoitusrahasto Russian Prosperity Fund Euro Yksinkertainen on tehokasta Sijoitusrahasto Russian Prosperity Fund Euro Puolivuosikatsaus 30.6.2012 Rahastotyyppi: Osakerahasto, Venäjä Rekisteröimisvuosi: 3/2000 Salkunhoitajat: Jonathan Aalto OSUUDEN

Lisätiedot

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd .* Mat-2.11 4 Investointiteoria Tentti 6.9.2005 Ki{oita jokaiseen koepapcriin selveisti: o Mat-2.114 Investointiteoria o opintoki{'an numero sekii sukunimi ja viralliset etunimet tekstaten o koulutusohjelma

Lisätiedot

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto EPL Hyödyke Erikoissijoitusrahasto Vuosikertomus 17.6.-31.12.2013 EPL Hyödyke 2013.12.31 Rahaston perustiedot Tuotto A1 Rahastotyyppi Raaka-ainerahasto 1 kuukausi 0.57% Toiminta alkanut 2009.06.01 3 kuukautta

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 18. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 18. lokakuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollinen aineisto 2 Tilastollinen malli Yksinkertainen satunnaisotos 3 Otostunnusluvut

Lisätiedot

Elite Rahastohallinto Oy Y-tunnus Eteläesplanadi 22, Helsinki

Elite Rahastohallinto Oy Y-tunnus Eteläesplanadi 22, Helsinki Vuosikertomus 1.1-31.12.2015 Rahaston perustiedot Rahastotyyppi Osakerahasto Toiminta alkanut 2014.12.31 Salkunhoitaja Elite Varainhoito Oyj Osuussarjat A1 A2 A3 A4 Bloomberg N/A N/A N/A N/A ISIN FI4000123120

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

SUOMALAISTEN OSAKERAHASTOJEN SUORITUSKYVYN PYSYVYYS

SUOMALAISTEN OSAKERAHASTOJEN SUORITUSKYVYN PYSYVYYS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Talouden ja yritysjuridiikan laitos Rahoitus SUOMALAISTEN OSAKERAHASTOJEN SUORITUSKYVYN PYSYVYYS Performance persistence of Finnish equity

Lisätiedot

VERKKOPANKKIIRI SIJOITUSSTRATEGIAT

VERKKOPANKKIIRI SIJOITUSSTRATEGIAT VERKKOPANKKIIRI SIJOITUSSTRATEGIAT toiminnan alusta 1.11.2012-30.6.2015 7 6 5 4 3 Aggressiivinen 47,94% Kasvuhakuinen 37,73% Tasapainoinen 27,88% Maltillinen 18,04% Varovainen 8,64% 2 1-1 1.11.12 1.3.13

Lisätiedot

Rahastojen iän vaikutus tuottoon. Jesse Ärväs

Rahastojen iän vaikutus tuottoon. Jesse Ärväs Rahastojen iän vaikutus tuottoon Jesse Ärväs Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma 2015 Tiivistelmä Tekijä Jesse Ärväs Koulutusohjelma Liiketalous Opinnäytetyön otsikko Rahastojen iän vaikutus tuottoon

Lisätiedot

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset KTT Antti Pellinen Veristi Oy Kulutustutkimuksen Seura 27.11.2009 Taloudellinen kyvykkyys Objektiivinen mittaus Uskottava

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1 12.2.2016 O=oikein/kyllä, V=väärin/ei. vastaus: O Taloudellista pääomaa s. 101.

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1 12.2.2016 O=oikein/kyllä, V=väärin/ei. vastaus: O Taloudellista pääomaa s. 101. Sijoituspalvelututkinnon tentti / AP1 12.2.2016 =oikein/kyllä, =väärin/ei Kysymys: 1 hjauskorkoa nostamalla ja laskemalla EKP voi vaikuttaa lyhyiden korkojen tasoon euroalueella. 2 Keskuspankki voi pyrkiä

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

Aktiivisten ja passiivisten rahastojen sijoitusstrategioiden vertailu. Kaisa Laiho

Aktiivisten ja passiivisten rahastojen sijoitusstrategioiden vertailu. Kaisa Laiho Aktiivisten ja passiivisten rahastojen sijoitusstrategioiden vertailu Kaisa Laiho Opinnäytetyö Finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelma 2017 Tiivistelmä Tekijä Kaisa Laiho Koulutusohjelma Finanssi-

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto EPL 100 Erikoissijoitusrahasto Vuosikertomus 2011.12.27-2012.12.31 EPL 100 2012.12.31 Rahaston perustiedot Tuotto A1 D1 Rahastotyyppi Osakerahasto 1 kuukausi 2.83% 2.83% Toiminta alkanut 2011.12.27 3 kuukautta

Lisätiedot

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 The Little Book that Beats the Market 2006 ilmestyi kirja, jonka tekijä väitti kehittäneensä osakevalintamenetelmän

Lisätiedot

Aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen suoriutuminen Suomen ja Euroopan markkinoilla

Aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen suoriutuminen Suomen ja Euroopan markkinoilla Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Business and Management Kandidaatintutkielma Talousjohtaminen Aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen suoriutuminen Suomen ja Euroopan markkinoilla The

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS Toni Niemelä SUOMALAISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN SUORITUSKYVYN JATKUVUUS VUOSINA 2000 2003 VAASA 2008 Laskentatoimen ja Rahoituksen

Lisätiedot

Eufex Hedge. Parhaat hedgerahastot yhdessä rahastossa

Eufex Hedge. Parhaat hedgerahastot yhdessä rahastossa Eufex Hedge Parhaat hedgerahastot yhdessä rahastossa Eufex Oy perustettu vuonna 2000 Suomen Rahoitustarkastuksen valvonnan alainen sijoituspalveluyritys liiketoiminta-alueet rahastoanalyysi rahastovarainhoito

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Rahoitus

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Rahoitus LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Rahoitus HEDGE-RAHASTOJEN MENESTYSMITTAUS Tarkastajat: Professori Eero Pätäri Professori Mika Vaihekoski Kouvolassa 15.3.2007 Valtteri

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

RAHASTOSIJOITTAMISEN KANNATTAVUUS

RAHASTOSIJOITTAMISEN KANNATTAVUUS Henna Kotilainen RAHASTOSIJOITTAMISEN KANNATTAVUUS Suomeen sijoittavat osakerahastot Metropolia Ammattikorkeakoulu Tradenomi Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Tiivistelmä Tekijä(t)

Lisätiedot

NÄIN ONNISTUT RAHASTOSÄÄSTÄJÄNÄ. Lue kuinka saat varasi kasvamaan.

NÄIN ONNISTUT RAHASTOSÄÄSTÄJÄNÄ. Lue kuinka saat varasi kasvamaan. NÄIN ONNISTUT RAHASTOSÄÄSTÄJÄNÄ. Lue kuinka saat varasi kasvamaan. Mitä rahastosijoittaminen on? Rahastosijoittaminen on helppoa ja vaivatonta ja voit itse valita oman säästötapasi. Sopiiko sinulle kertasijoitus

Lisätiedot

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET 16..015 1. a Poliisivoimien suuruuden lisäksi piirikuntien rikostilastoihin vaikuttaa monet muutkin tekijät. Esimerkiksi asukkaiden keskimääräinen

Lisätiedot

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden 1.12.2006 1. Satunnaisjakauman tiheysfunktio on Ü µ Üe Ü, kun Ü ja kun Ü. Määritä parametrin estimaattori momenttimenetelmällä ja suurimman uskottavuuden menetelmällä. Ratkaisu: Jotta kyseessä todella

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio Sisältö Regressioanalyysissä tavoitteena on tutkia yhden tai useamman selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Sen avulla

Lisätiedot

VIEKÖ VERTAILUINDEKSI AINA VOITON?

VIEKÖ VERTAILUINDEKSI AINA VOITON? Jyväskylän yliopisto Taloustieteiden tiedekunta VIEKÖ VERTAILUINDEKSI AINA VOITON? Suomessa myytävien sijoitusrahastojen riskikorjatut tuotot 1995 2002 Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2003

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT

ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT Sijoituspalvelua UB-konsernissa tarjoavan yhtiön (jäljempänä UB ) on sijoituspalvelulain ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen

Lisätiedot

ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011. Nils Petter Hollekim

ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011. Nils Petter Hollekim ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011 Nils Petter Hollekim 2010 ja tulevaisuuden näkymät ODIN Kiinteistö -rahaston arvo nousi 45,8 prosenttia vuonna 2010. Rahaston vertailuindeksi nousi samana aikana

Lisätiedot

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Lokakuu 2012 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 6

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf

Lisätiedot

Suomalaisten sijoitusrahastojen avaintietoesitteiden selkeydessä vielä jonkin verran kehitettävää

Suomalaisten sijoitusrahastojen avaintietoesitteiden selkeydessä vielä jonkin verran kehitettävää 1 (6) Suomalaisten sijoitusrahastojen avaintietoesitteiden selkeydessä vielä jonkin verran kehitettävää Suomalaisten sijoitusrahastojen avaintietoesitteet vastaavat pääosin niille asetettuja vaatimuksia.

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...

Lisätiedot

Pankkien hallinnoimien rahastojen menestyminen Suomen rahastomarkkinoilla vuosina

Pankkien hallinnoimien rahastojen menestyminen Suomen rahastomarkkinoilla vuosina A250A5000 Kandidaatintutkielma, Talousjohtaminen Eero Pätäri Pankkien hallinnoimien rahastojen menestyminen Suomen rahastomarkkinoilla vuosina 2006-2015 The Performance of the Bank funds during the 2006-2015

Lisätiedot

MAKROTALOUDEN NÄKYMÄT OSAKEMARKKINOIHIN S AM U L AN G, S I J O I T U S TO I M I N N O N J O H TAJ A

MAKROTALOUDEN NÄKYMÄT OSAKEMARKKINOIHIN S AM U L AN G, S I J O I T U S TO I M I N N O N J O H TAJ A MAKROTALOUDEN NÄKYMÄT OSAKEMARKKINOIHIN S AM U L AN G, S I J O I T U S TO I M I N N O N J O H TAJ A KORKOMARKKINAT LYHYET KOROT KORKOTASO % KORKOTASO % 9/14/2016 2 KORKOMARKKINAT PITKÄT KOROT (HYVÄLAATUISET)

Lisätiedot

Tervetuloa Aamuseminaarin!

Tervetuloa Aamuseminaarin! Tervetuloa Aamuseminaarin! Klo 8.15 Tervetuliaissanat Seppo Määttänen ja Jari Kivihuhta 8.20 Yhdistä aktiivinen sijoittaminen ja pääomaturva Miia Hukari 8.50 Unohda vertailuindeksi katse absoluuttiseen

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Rahamuseon Studia monetaria Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Osa EU:n finanssivalvontajärjestelmää

Lisätiedot