Kansainvälisen hajauttamisen hyödyt suomalaiselle sijoittajalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälisen hajauttamisen hyödyt suomalaiselle sijoittajalle"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Rahoitus Kansainvälisen hajauttamisen hyödyt suomalaiselle sijoittajalle Kandidaatin tutkielma Jukka Ukkonen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TEORIA JA AIKAISEMPI KIRJALLISUUS Moderni portfolioteoria Capital asset pricing model Home asset bias Kansainvälinen hajauttaminen ja kehittyvät markkinat TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT TULOKSET Tutkimusaineistoa kuvaavia tilastollisia suureita Maiden tuottojen väliset korrelaatiokertoimet Ex post tehokas rintama Ex ante tehokas rintama Eri sijoitustyylien vertailu YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET

3 1. JOHDANTO Rahoituksen teoriassa on tutkittu paljon kansainvälistä hajauttamista. Solnik (1974) esitti omassa tutkimuksessaan, että kansainvälisestä hajauttamisesta on sijoittajalle hyötyä, joka perustuu maiden osakemarkkinoiden välisille alhaisille korrelaatioille. Tuoreimmissa tutkimuksissa on tultu kuitenkin johtopäätökseen, että maiden osakkeiden tuottojen väliset korrelaatiot ovat nousseet ja sitä kautta kansainvälisen hajauttamisen edut olisivat vähentyneet. Esimerkiksi Liljeblom et al. (1997) tulivat tulokseen, että korrelaatiot tuottojen välillä ovat nousseet vuoden 1987 osakemarkkinoiden romahduksen jälkeen. Tosin Liljeblom et al. toteavat tutkimuksessaan myös, että sijoittajalle on edelleen hyödyllistä hajauttaa sijoituksiaan kansainvälisesti. Portfolion hajauttamista kehittyville markkinoille on myös tutkittu jonkin verran. Conover et al. (22) tutkivat yhdysvaltalaisen sijoittajan näkökulmasta hajautushyötyä kehittyvillä markkinoilla vuosina Tutkimuksessa tultiin tulokseen, että sijoittajien portfolioiden tuotot kasvoivat keskimäärin 1,5 2, % eri riskitasoilla, kun portfolioihin sisällytettiin kehittyvien markkinoiden osakkeita. Kuitenkin aiemmat tutkimukset liittyen kehittyvien markkinoiden hajautushyötyihin on tehty muiden maiden sijoittajien näkökulmasta kuin suomalaisten sijoittajien. Tässä tutkimuksessa on muodostettu kehittyvien ja kehittyneiden markkinoiden osakeindekseistä tehokas rintama. Tehokas rintama on muodostettu sekä ex post että ex ante tavalla. Tarkoituksena on tutkia kuinka paljon suomalaisen sijoittajan kannattaa sijoittaa kotimaahan ja kuinka paljon ulkomaille. Lisäksi on verrattu eri tavoilla laskettujen tehokkaiden rintamien antamien painojen avulla muodostettujen salkkujen menestymistä vuonna 25. Näkökulmaksi on otettu suomalaisen rahastosijoittajan näkökulma, koska varsinkin kehittyville markkinoille on vaikea sijoittaa suoraan osakkeisiin. Lisäksi on oletettu, että lyhyeksimyynti on kielletty. Tutkimuksen maat on valittu Osuuspankin ja sen yhteistyökumppanin JPMorganin tarjoamien rahastojen kohdemaista. Maista mukaan on valittu sellaiset maat, joilla on suuri paino Osuuspankin ja JPMorganin rahastojen salkuissa syyskuussa 26. Tehokkaita rintamia on tutkittu osakeindeksien avulla, koska monella rahastoista ei ole 3

4 pitkää toimintahistoriaa. Tutkimusperiodina on käytetty välistä ajanjaksoa. Tutkielman sisältö on seuraavanlainen. Luvussa 2 käydään läpi modernia portfolioteoriaa ja CAPM-mallia. Luvussa 3 tarkastellaan tutkimuksessa käytettyä tutkimusdataa ja tutkimusmenetelmiä. Luvussa 4 käydään läpi tutkimustuloksia ja luvussa 5 esitellään johtopäätökset 4

5 2. TEORIA JA AIKAISEMPI KIRJALLISUUS Tässä luvussa esitellään sijoitussalkun hajauttamisen taustalla olevia teorioita ja aikaisempaa kirjallisuutta. Ensiksi käsitellään modernia portfolioteoriaa ja toiseksi sen pohjalta kehiteltyä CAPM-mallia. Tämän jälkeen käsitellään home asset biasta eli sijoittajien tapaa suosia kotimaisia sijoituskohteita portfolioita muodostaessaan. Viimeisenä esitellään kansainvälistä hajauttamista ja kehittyviä markkinoita. 2.1 Moderni portfolioteoria Jo pitkään rahoitusalalla ollaan oltu kiinnostuneita hajauttamisen tuomista eduista. Markowitz (1952) tarjosi portfolion valintaongelmaan oman ratkaisunsa julkaisemalla modernin portfolioteorian, jonka tarkoituksena on minimoida portfolion varianssi ja maksimoida portfolion tuotto. Markowitz lähti teoriassaan siitä oletuksesta, että sijoittaja pyrkii maksimoimaan portfolionsa odotetun tuoton annetulla varianssilla (riskin mittari) ja toisaalta minimoimaan portfolion riskin (varianssin) annetulla tuottotasolla. Portfolioteorian mukaan portfolion muodostamiseen vaikuttavat portfolion odotettu tuotto, varianssi ja kovarianssi. (Sharpe et al., 1999) Markowitz esitti modernissa portfolioteoriassa ratkaisuksi portfolion riskin vähentämiseen hajauttamisen. Markowitzin mukaan portfolion riskiä voitaisiin vähentää valitsemalla arvopapereita, joiden tuottojen välinen kovarianssi on mahdollisimman pieni tai negatiivinen. Kovarianssilla kuvataan kahden sijoituskohteen tuottojen samansuuntaisuutta. Kovarianssi voi saada lukuarvoja -1:n ja +1:n välillä. Positiivinen kovarianssi tarkoittaa että sijoituskohteiden tuotot liikkuvat samansuuntaisesti. Eli jos osake A:n ja B:n tuottojen välinen kovarianssi on positiivinen, niin osake A:n hinnan noustessa myös osake B:n hinta nousee. Negatiivinen kovarianssi merkitsee, että sijoituskohteiden tuotot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Eli jos osake A:n ja B:n tuottojen välinen kovarianssi on negatiivinen, niin osake A:n hinnan noustessa osake B:n hinta laskee. Parhaassa tapauksessa, jos kahden osakkeen tuottojen välinen kovarianssi on -1, saadaan muodostettua portfolio jonka varianssi on nolla, eli täysin riski- 5

6 tön portfolio. Nolla tai pieni kovarianssi merkitsee sitä, että sijoituskohteiden tuottojen välillä ei ole yhteyttä. (Sharpe et al., 1999) Modernin portfolioteorian mukaan hajauttamisen idea on siinä, että kun arvopapereiden lukumäärää nostetaan portfoliossa, niin kovarianssitermien lukumäärä kasvaa paljon nopeammin kuin yksittäisten varianssitermien lukumäärä. Mitä suuremmasta portfoliosta on kyse, sitä pienempi merkitys portfolion kokonaisriskin kannalta on yksittäisten arvopaperien tuottojen varianssilla. Tällöin portfolion riski hajautuu ja sen varianssi lähestyy arvopaperien keskimääräistä kovarianssia. Hajautetun portfolion varianssi on riippuvainen siitä, millainen on siinä olevien arvopapereiden tuottojen yhteisvaihtelu. Portfoliota, jonka sijoitusten varianssi on minimoitu, kutsutaan minimivarianssiportfolioksi. (Niskanen & Niskanen, 2) Portfolioteorian mukaan pääomamarkkinasuoralla sijaitsevat portfoliot ovat kaikki tehokkaita. Sijoittajan sijoitusportfolio sijaitsee tällöin pisteessä, jossa hänen indifferenssikäyränsä sivuaa pääomamarkkinasuoraa.(niskanen & Niskanen, 2) 2.2 Capital asset pricing model Capital asset pricing model (CAPM-malli) perustuu Harry Markowitzin moderniin portfolioteoriaan (1952). CAPM-mallin ovat kehittäneet Sharpe (1964), Lintner (1965) ja Mossin (1966). CAPM-malli on arvopaperimarkkinoiden tasapainomalli, jonka avulla pystytään määrittämään sijoituskohteelle odotettu tuotto. CAPM-mallin mukaan sijoituskohteen j odotettu tuotto on: j f j m f E( r ) r E( r ) r (1) Kaavassa E ( r j ) on sijoituskohteen odotettu tuotto, r f on riskittömän sijoituskohteen tuotto, on sijoituskohteen j herkkyys markkinaportfolion muutoksille ja E r ) on j ( m markkinaportfolion odotettu tuotto. Usein CAPM-malliin lisätään myös α, joka kuvaa CAPM-mallin avulla ennustetun tuoton ylittävää tuottoa. 6

7 CAPM-mallin kaavassa oleva beeta lasketaan seuraavasti (Vaihekoski, 24): Cov( ri, rm ) i (2) Var( r ) m Beeta voidaan siis määrittää laskemalla sijoituskohteen tuoton ja markkinaportfolion tuoton välinen kovarianssi ja jakamalla se markkinoiden varianssin kanssa. CAPM-mallin mukaan riskin (varianssin) ja odotetun tuoton välillä on lineaarinen yhteys. Mallin mukaan osakkeen odotettu tuotto riippuu sen systemaattisesta riskistä ja sijoittaja ei saa korvausta epäsystemaattisen riskin kantamisesta (Niskanen & Niskanen, 2). E(r) R f Kuvio 1. Pääomamarkkinasuora eli osakkeen odotetun tuoton ja varianssin yhteys. σ 2 Pääomamarkkinasuora kuvaa suoraa, jolla markkinaportfolio sijaitsee. Pääomamarkkinasuoralla sijaitsevat portfoliot ovat tehokkaita. Kuviossa 1 esitetty pääomamarkkinasuora kuvaa sijoittajan valitsemaa odotetun tuoton (E(r)) ja riskin eli varianssin (σ 2 ) mahdollisia yhdistelmiä. Markkinoiden tuotto on E(r)-akselin ja katkoviivan leikkauspisteessä. Markkinoiden varianssi on varianssiakselin ja katkoviivan leikkauspisteessä. (Niskanen & Niskanen, 2) 7

8 E(r) R f 1, β Kuvio 2. Arvopaperimarkkinasuora eli osakkeen tuoton ja beetan välinen yhteys. CAPM-mallin yhtälö määrittelee arvopaperimarkkinasuoran, jolla CAPM-mallin mukaisessa tasapainossa markkinoilla olevat sijoituskohteet sijaitsevat (Niskanen & Niskanen, 2). Arvopaperimarkkinasuora kuvaa arvopaperin tuoton ja kovarianssin välistä yhteyttä. Arvopaperimarkkinasuora voidaan kuvata myös odotetun tuoton ja beetan välisenä yhteytenä kuten yllä olevassa kuviossa. Eli tämän kuvion mukaan sijoittaja saa sitä suuremman tuoton, mitä suuremman riskin (eli kovarianssin tai beetan) hän on valmis kantamaan. Koko markkinoiden beeta on yksi ja riskisempien sijoituskohteiden beeta on yli yksi. Vastaavasti markkinoita keskimäärin vähäriskisempien sijoituskohteiden beeta on alle yksi. Beeta voi saada myös negatiivisia arvoja. (Sharpe et al., 1999) d E(r) t a b Rf g c σ(r) Kuvio 3. Tehokas rintama. 8

9 Kuviossa kolme pystyakseli kuvaa portfolion odotettua tuottoa ja vaaka-akseli kuvaa portfolion riskiä eli tuottojen keskihajontaa. Käyrä abc on tehokas rintama ilman rahan lainaamista tai sijoittamista riskittömällä korolla. Suora d taas kuvaa tehokasta rintamaa, kun sijoittaja saa lainattua tai sijoitettua rahaa riskittömällä korolla. (Fama & French, 24) Kun sijoittaja ei pysty lainaamaan tai sijoittamaan rahaa riskittömällä korolla, on hänen valittava käyrän abc pisteistä itselleen sopivimmat. Rationaalinen sijoittaja valitsee jonkin pisteen pisteiden a ja b väliltä, koska nämä ovat rintaman tehokkaita pisteitä. Tämän voi helposti huomata kun katsoo pisteiden b ja c väliä. Näiden pisteiden välillä sijoittaja pystyisi nostamaan salkkunsa tuottoa ilman, että hänen salkkunsa riski (keskihajonta) kasvaisi. Sijoittajan valitsema piste käyrällä abc riippuu myös hänen riskinsietokyvystään. Mitä enemmän riskiä sijoittaja pystyy kantamaan, sitä korkeamman ja oikealla olevan pisteen käyrältä hän valitsee. Pisteestä R f alkava ja pisteen g kautta kulkevalla suoralla sijoittaja pystyy lainaamaan ja sijoittamaan rahaa riskittömällä korolla. Riippuen sijoittajan riskin sietokyvystä hän valitsee sopivimman pisteen itselleen suoralta. Piste R f on riskittömän arvopaperin tuotto, jonka varianssi on nolla. Pisteen g oikealla puolella olevat pisteet ovat sijoittajalle mahdollisia vain, jos hän pystyy lainaamaan rahaa riskittömällä korolla. Kaikkein tehokkaimmat sijoituskohteet sijaitsevat suoralla d, joka sivuaa pistettä t. Tehokas rintama lasketaan siten, että määritellään eri sijoituksille sellaiset painot, joilla portfolion riski-tuottoyhdistelmä on paras. Sijoitusten painojen on summauduttava yhteen ja kun lyhyeksimyyntiä ei ole sallittu, tulee kaikkien sijoitusten painojen olla positiivisia. Matemaattisesti tehokkaan rintaman laskeminen voidaan kirjoittaa matriisien avulla muotoon (Vaihekoski, 24): Min Var(r p )=Min w י w (3) Seuraavien ehtojen on täytyttävä: 1 w = 1 R w = μ w 9

10 Kaavassa 3 w on sijoitusosuuksien N 1 vektori, on tuottojen varianssikovarianssimatriisi. Ehto 1 w = 1 tarkoittaa, että painojen on summauduttava yhteen. R w = μ tarkoittaa, että vektorien w ja R tulo on odotettu tuotto. R on tuottojen N 1 vektori. Viimeinen ehto tarkoittaa, että yksittäisen sijoituksen paino on suurempi tai yhtä suuri kuin nolla. CAPM-mallia on arvosteltu sen yksinkertaisuuden vuoksi. Ensinnäkin mallissa on tehty sellaisia oletuksia, jotka eivät päde normaalimaailmassa kuten esimerkiksi se, että transaktiokustannuksia ei esiinny. 1 Lisäksi mallissa tarvittavan riskipreemion määrittäminen on vaikeata, koska markkinaportfolion täydellinen määrittäminen on käytännössä mahdotonta. CAPM-mallin mukaan markkinaportfolion pitäisi sisältää kaikki riskilliset sijoituskohteet kuten kiinteistöt, osakkeet, raaka-aineet jne. (Fama & French, 24) 2.3 Home asset bias Home asset biaksessa on kyse siitä, että sijoittaja suosii kotimaisia sijoituskohteita, vaikka saisi nostettua salkkunsa tuottoa ja laskettua salkkunsa riskiä sijoittamalla osan varoistaan ulkomaille (Babilis & Fitzgrerald, 25). Sijoittajan pitäisi pyrkiä modernin portfolioteorian mukaan maksimoimaan portfolionsa odotettu tuotto ja minimoimaan portfolion varianssi. Tutkimuksissa on havaittu, että sijoittajat allokoivat portfolioistaan liian vähän ulkomaille. Syitä ulkomaisten sijoituskohteiden vähäiselle painolle portfolioissa on monia (Babilis & Fitzgrerald, 25). Ensimmäinen syy on, että ulkomaille sijoittaessa saattaa esiintyä erilaisia rajoituksia kuten ulkomaalaisten oikeuksissa omistaa kohdemaan osakkeita ja kohdemaan valuutan rajoitettu saatavuus. Tosin tällaiset rajoitukset ovat ajan myötä vähentyneet sekä sijoittajien kotimaissa että sijoituksien kohdemaissa. 1 CAPM-mallin oletukset Elton & Gruber (1995). 1

11 Toinen selitys kotimaisten sijoitusten painottamiselle portfolioissa ovat ulkomaisten sijoitusten suuremmat transaktiokustannukset. Transaktiokustannuksia ovat esimerkiksi verot, valuutanvaihtokustannukset ja suojautuminen valuuttariskiä vastaan. Kolmantena selityksenä kotimaisten sijoitusten painottamiselle portfoliossa on informaation epäsymmetrisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajilla on vähemmän tietoa ulkomaisista sijoituskohteista kuin kotimaisista sijoituskohteista. Tälle selitykselle on myös löytynyt empiiristä näyttöä (Ackert et al., 23). Ackert et al. tulivat tutkimuksessaan siihen tulokseen, että sijoittajat valitsevat kotimaisia sijoituskohteita, koska ulkomaisista sijoituskohteista voi olla vaikea saada informaatiota. Neljäntenä selityksenä on, että kotimaisilta riskeiltä voidaan parhaiten suojautua kotimaisin sijoituskohteiden avulla. Esimerkiksi sijoittajat suojautuvat kotimaista inflaatiota vastaan sijoittamalla varojaan kotimaahan. Viidentenä selityksenä kotimaisten sijoitusten suosimiseen on, että suurien kotimaisten kansainvälisten yrityksien osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin sijoittamalla voi myös saavuttaa kansainvälisen hajauttamisen hyötyjä. Hyötynä kansainvälisiin yrityksiin sijoittamisessa on, että vältytään suuremmilta transaktiokustannuksilta. Tosin tämä kansainväliseen hajauttamiseen pohjautuva selitys ei ole saanut kovinkaan paljon empiiristä näyttöä, koska kansainvälisten yrityksien osakkeiden tuotot liikkuvat samaan tahtiin muiden kotimaisten osakkeiden kanssa ja niiden beetat ovat lähellä yhtä, koska niillä on yleensä suuri paino yleisindekseissä. 2.4 Kansainvälinen hajauttaminen ja kehittyvät markkinat Tutkimukset ovat osoittaneet, että kansainvälisestä hajauttamisesta on huomattavia hyötyjä sijoittajille. Solnik (1974) osoitti tutkimuksessaan, että yhdysvaltalainen sijoittaja sai laskettua salkkunsa riskiä (varianssia) puoleen hajauttamalla sijoituksiaan ulkomaille. Kansainvälisen hajauttamisen hyödyt perustuvat siihen, että ulkomailla saattaa olla sellaisia yrityksiä tai toimialoja, joita kotimaassa ei ole. 11

12 Maantieteellistä hajauttamista ja toimialahajautusta on tutkimuksissa vertailtu myös paljon. Hauser ja Vermeersch (22) tutkivat toimiala- ja maantieteellistä hajauttamista vuosina Tutkimuksessa koko aikaperiodi oli jaettu neljään pienempään aikaperiodiin. Tuloksena oli, että kolmena aikaperiodina neljästä maantieteellinen hajauttaminen olisi tuonut sijoittajalle paremman hyödyn (korrelaatiolla mitattuna) kuin toimialahajautus. Kehittyviä markkinoita käsittelevissä artikkeleissa on tultu tulokseen, että kehittyvien markkinoiden ja kehittyneiden markkinoiden korrelaatiot ovat keskenään alhaisia (Serra, 2; Kohers et al., 1998). Näin sijoittaja pystyy saavuttamaan hajautushyötyä allokoidessaan osan portfoliostaan kehittyville markkinoille. Vaikka kehittyvien markkinoiden sisällyttämisen hyödyistä portfolioon on empiiristä näyttöä, on kehittyvien markkinoiden paino sijoittajien salkuissa yhä suhteellisen pieni. Esimerkiksi USA:ssa sijoittajat ovat sijoittaneet vain noin yhden prosentin verran salkuistaan kehittyville markkinoille (Fernandes, 25). Suomessa kotimaisten arvopapereiden (mukana osakkeet, joukkovelkakirjalainat jne.) osuus rahastojen varoista oli 3,8 % ja ulkomaisten arvopapereiden osuus samaan aikaan oli 69,2 %. Ulkomaille sijoitetuista rahoista EMU:n jäsenmaihin oli sijoitettu 42,6 % ja muihin maihin 57,4 % (Tilastokeskus, 24). Marraskuussa 25 jopa 45 % rahastoihin sijoitetuista rahoista meni kehittyvien markkinoiden rahastoihin (Talouselämä, 25). Kehittyvillä markkinoilla on myös omat heikot puolensa. Kehittyviä markkinoita on perinteisesti pidetty korkea riskisempinä kuin kehittyneitä markkinoita. Kohers et al. (1998) tulivat tutkimuksessaan tulokseen kehittyvien markkinoiden hajautushyödyistä, mutta he muistuttivat myös siitä, että kehittyvillä osakemarkkinoilla on suuremmat riskit. Esimerkiksi poliittiset riskit ovat aivan toisenlaisia kehittyvillä markkinoilla kuin kehittyneillä markkinoilla. Lisäksi kehittyvillä markkinoilla informaatio- ja transaktiokustannukset saattavat muodostua korkeammaksi kuin kehittyneillä markkinoilla. 12

13 Kehittyvien markkinoiden riskejä ovat muiden markkinoiden tapaan maariskit, poliittiset riskit ja erilaiset talouteen liittyvät riskit. Viimeisin suuri ja laaja kriisi kehittyvillä markkinoilla oli vuosien Aasian valuutta- ja pankkikriisit. Aasian kriisi todisti kuinka nopeasti markkinahäiriöt välittyvät kehittyvillä markkinoilla maasta toiseen. Kriisi lähti liikkeelle Thaimaan päätöksestä antaa bhatin kellua. Heti tämän jälkeen neljä muuta Aasian maata (Filippiinit, Malesia, Indonesia ja Korea) päättivät myös muuttaa valuuttansa kelluviksi. Vuosina yhteensä kymmenessä kehittyvän markkinan maassa oli valuuttakriisejä (Komulainen, 24). Komulainen erittelee kirjassaan kolme syytä Aasian kriisille: pääomavirtojen nopea kasvu, velkaantumisen nopea kasvu ja pääomapako. Vuosina kehittyville markkinoille virtasi nettona rahaa 15 miljardia dollaria. Vuosina nettopääomavirta oli jo 26 miljardia dollaria. Esimerkiksi vuonna 1996 Etelä-Koreaan, Indonesiaan, Thaimaaseen, Malesiaan ja Filippiineille pääomavirrat olivat nettona 74 miljardia dollaria kun taas vuonna 1997 näiden maiden yhteenlaskettu nettopääomavirta oli 6 miljardia dollaria. Velkaantumisen nopea kasvu on myös yksi kriisejä selittävä tekijä. Esimerkiksi vuonna 1996 Venäjällä julkisen velan osuus BKT:sta oli 3 %, kun taas vuonna 1998 velkaantuneisuusaste oli noussut jo 55 prosenttiin. 3. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimuksessa datana on käytetty MSCI maaindeksien kuukausittaisia havaintoja ajalta Indeksit on saatu Datastream tietokannasta. Tutkimuksessa on käytetty 19:ää indeksiä. MSCI laskee indeksit siten, että jokainen maassa noteerattu yhtiö on indeksissä mukana markkina-arvollaan. Kaikki tutkimuksessa käytetyt indeksit ovat tuottoindeksejä (total return) eli käytetyissä indekseissä on huomioitu sijoittajien saamat osingot. Tutkimukseen on otettu mukaan seuraavien maiden maaindeksit: Suomi, Englanti, Saksa, Japani, USA, Puola, Unkari, Turkki, Tšekin tasavalta, Brasilia, Meksiko, Ve- 13

14 näjä, Kiina, Taiwan, Etelä-Korea, Intia, Egypti ja Israel. Kehittyvistä markkinoista tutkimuksessa on käytetty maita, joilla on Osuuspankin ja sen yhteistyökumppanin JPMorganin kehittyvien markkinoiden rahastoissa suurimmat painot. Kehittyneiden markkinoiden maaindekseistä on valittu Saksan, Japanin, Englannin, USA:n ja Suomen indeksit. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty MSCI World -indeksiä. MSCI World - indeksiä on käytetty laskettaessa beetoja. Ylituottoja laskettaessa riskittömänä korkokantana on käytetty saakka yhden kuukauden Helibor korkoa ja sen jälkeen riskittömänä korkokantana on käytetty yhden kuukauden Euribor korkoa. CAPM-mallia laskettaessa riskittömänä korkokantana on 12:n kuukauden Euribor. Ylituottoja laskettaessa yhden kuukauden Euribor on muutettu vuotuisesta tuotosta kuukausittaiseksi tuotoksi kaavalla (Vaihekoski, 24): perkk pa 3 ln i ln 1 i1 1 kk (4) kk 36 Kaavassa i on yhden kuukauden riskitön korko. Kaikki tutkimuksessa käytetyt indeksit ovat alun perin dollarimääräisiä, mutta ne on muunnettu tutkimusta varten markka- ja euromääräisiksi. Markkamääräisinä indeksit on laskettu vuoden 1998 loppuun ja sen jälkeen indeksit on muunnettu euromääräisiksi. Lisäksi kaikkien indeksien tuotot on muunnettu logaritmisiksi kaavalla: r t Pt ln P t 1 (5) Kaavassa P t on indeksipisteluku hetkellä t ja P t-1 on indeksipisteluku hetkellä t-1. Indeksien tuotot ovat muunnettu logaritmisiksi, koska logaritmiset tuotot ovat paremmin normaalijakautuneita. Tutkimusaineistoa on analysoitu Microsoft Office Excelillä. Regressiot on laskettu Excelin regressiotyökalulla. Tehokkaat rintamat on laskettu Excelin VBA-ohjelmalla. 14

15 4. TULOKSET Tässä luvussa esitellään empiirisiä tuloksia, joita tutkimuksesta saatiin. Ensimmäiseksi on laskettu tutkimusaineistoa kuvaavia tilastollisia suureita. Tämän jälkeen on raportoitu ex post ja ex ante tehokkaat rintamat. Viimeisenä on vertailtu eri tavalla muodostettujen rintamien antamien portfoliopainojen menestymistä vuonna Tutkimusaineistoa kuvaavia tilastollisia suureita Tutkimusaineistoa kuvaavia tilastollisia suureita on esitelty taulukossa 1. Taulukkoon on laskettu vuositasolla eri indekseille toteutuneet ylituotot, volatiliteetit, vinous, huipukkuus ja Jarque-Bera arvo. Taulukko 1. Aineistoa kuvaavia tilastollisia suureita. Taulukossa on aineistoa kuvaavia tilastollisia suureita. Tilastolliset suureet on laskettu vuosien ylituotoista. Indeksi Keskiarvo ylituotot p.a. Volatiliteetti p.a. Vinous Huipukkuus Jarque- Bera Suomi 14,49 % 35,57 % -,54 1,32 17,87* Saksa 5,66 % 24,4 % -,88 2,62 14,68* Japani -1,8 % 22,9 %,13 -,52 55,97* Englanti 6,37 % 15,17 % -,55 -,6 47,56* Usa 6,93 % 19,63 % -,5,24 38,93* Unkari 22,28 % 37,36 % -,54 5,16 26,1* Korea 5,41 % 46,94 %,35 1,95 7,14* Taiwan,28 % 34,63 %,3,7 38,77* Israel 8,17 % 28,96 % -,33,41 32,11* Egypti 22,13 % 32,67 % 1,2 2,19 21,54* Puola 8,92 % 36,84 % -,53 2,2 7,94* Tšekki 17,64 % 29,15 % -,78 1,98 15,53* Meksiko 14,79 % 32,91 % -1, 2,89 18,39* Venäjä 23,79 % 67,3 % -1,8 4,44 3,24* Brasilia 12,82 % 43,28 % -1, 2,45 19,28* Intia 9,86 % 3,7 %,7 -,85 66,94* Kiina -,5 % 39,49 %,13 1,49 1,51* Turkki 16, % 6,45 % -,3 1,47 12,19* Maailma 5,41 % 17,52 % -,68,19 43,91* * Merkitsevä 5 %:n merkitsevyystasolla. 15

16 Taulukon 1 vuotuiset volatiliteetit on laskettu kuukausittaisista havainnoista kaavalla: 12 (6) p. a. kk. Kaavassa σ p.a. on vuotuinen volatiliteetti ja σ kk. kuukausittainen volatiliteetti. Indeksien kuukausittaiset ylituotot on muutettu vuotuisiksi ylituotoiksi kertomalla ne 12:lla. Eniten indekseistä ovat tuottaneet Venäjä (23,79 % p.a.) ja Unkari (22,28 % p.a.). Japanin (-1,8 % p.a.) ja Kiinan (-,5 % p.a.) osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet tutkimusaikana negatiiviset. Samana ajanjaksona MSCI World -indeksi on tuottanut 5,41 % vuodessa. Suurimmat volatiliteetit on ollut Venäjällä (67,3 % p.a.) ja Turkilla (6,45 % p.a.), ja pienimmät USA:lla (19,63 % p.a.) ja Englannilla (15,17 % p.a.). MSCI World -indeksin tuotto on ollut tarkasteluajankohtana 5,41 % vuodessa ja volatiliteetti 17,52 % vuodessa. Huomionarvoista on, että Suomen volatiliteetti (35,57 % p.a.) on ollut korkea suhteessa tuottoihin (14,49 % p.a.), kun vertaa muiden maiden vastaaviin lukuihin. Jarque-Bera arvo on laskettu kaavalla: 2 2 b 1 ( b2 3) J B T (7) 6 24 Kaavassa T on havaintojen määrä, b 1 on jakauman vinous ja b 2 on jakauman huipukkuus. Jarque-Bera arvoa verrataan Chi-jakaumaan (Chi-squared). H hypoteesina on, että tutkimusaineisto on normaalijakautunut ja H 1 hypoteesina on, että tutkimusaineisto ei ole normaalijakautunut. (Brooks, 25) Jarque-Bera arvoa verrataan Chi-jakauman arvoon merkitsevyystasolla,5 ja kahdella vapausasteella, jolla jakauman kriittinen arvo on 5,991. Tällöin yksikään osakeindekseistä ei ole normaalijakautunut. 16

17 4.2 Maiden tuottojen väliset korrelaatiokertoimet Maiden välisten tuottojen korrelaatiota on tutkittu vuosilta Lisäksi erikseen on tutkittu maiden välistä korrelaatiota kahden lyhyemmän ajanjakson välillä: ensimmäinen ajanjakso on ja toinen ajanjakso on Kaikki korrelaatiot on laskettu ylituotoista ja kuukausittaisella aineistolla. Liitteessä 1 on laskettu kaikkien indeksien välinen korrelaatio vuosilta Alhaisin korrelaatio Suomen osakemarkkinoilla on ollut Kiinan (,25) ja Intian (,27) osakemarkkinoiden kanssa. Kehittyneillä osakemarkkinoilla ja Suomella alhaisin korrelaatio on ollut Japanin kanssa (,39). Vaikka Japanin korrelaatio on ollut alhainen Suomen osakemarkkinoiden kanssa, niin silti yhteensä seitsemällä kehittyvällä osakemarkkinalla on ollut alhaisempi korrelaatiokerroin Suomen osakemarkkinoiden kanssa. Korkeimmat korrelaatiokertoimet kaikista maista Suomen osakemarkkinoilla on ollut USA:n (,64), Englannin (,59) ja Saksan (,59) osakemarkkinoiden kanssa. Liitteessä 2 on laskettu korrelaatiokertoimet vuosille Alhaisimmat korrelaatiot Suomen osakemarkkinoilla on ollut Kiinan (,21) ja Tšekin (,31) osakemarkkinoiden kanssa. Alhaisin korrelaatio kehittyneistä markkinoista Suomella on ollut Japanin (,52) ja Englannin osakemarkkinoiden kanssa (,52). Kehittyvistä osakemarkkinoista ainoastaan Meksikolla (,6) on korkeampi korrelaatiokerroin Suomen osakemarkkinoiden kanssa kuin Japanilla ja Englannilla. Vuosina korkein korrelaatiokerroin kaikista markkinoista on Englannin ja USA:n välillä (,82). Matalimmat korrelaatiokertoimet on ollut Turkin ja Korean osakemarkkinoiden välinen korrelaatiokerroin,9. Tätä voi jo pitää hyvin matalana kertoimena. Korkein korrelaatio kehittyvistä markkinoista on Brasilian ja Meksikon osakemarkkinoiden välillä (,77). Korrelaatiokertoimien keskiarvo vuosina ilman MSCI World -indeksiä on,43. Liitteessä 3 on laskettu korrelaatiokertoimet vuosille Alhaisimmat korrelaatiokertoimet Suomen osakemarkkinoilla on ollut Egyptin (,23) ja Intian (,23) osakemarkkinoiden kanssa. Suomen osakemarkkinoiden korrelaatiokertoimet Egyp- 17

18 tin ja Intian kanssa ovat alhaisimmat kaikkien maiden välisistä korrelaatiokertoimista. Kehittyvistä markkinoista korkein korrelaatiokerroin on ollut Korean ja Meksikon osakemarkkinoiden välillä (,79). Kehittyneistä osakemarkkinoista suurin keskinäinen korrelaatio on ollut Englannin ja Saksan välillä (,86). Myös Englannin ja USA:n osakemarkkinoiden korrelaatio on,86. Kehittyneistä markkinoista samana ajankohtana Suomella oli alhaisin korrelaatio Japanin osakemarkkinoiden kanssa (,31). Kehittyneistä osakemarkkinoista kolmella (Egypti, Intia ja Taiwan) on ollut alhaisempi korrelaatio Suomen osakemarkkinoiden kanssa kuin Japanilla. Korrelaatiokertoimien keskiarvo ilman MSCI World -indeksiä on,52 eli korrelaatiokertoimet maiden välillä ovat nousseet verrattuna vuosiin Korrelaatiokertoimien valossa siis näyttää, että suomalaisella sijoittajalla on ollut selvää hyötyä hajauttaessaan salkkuaan kehittyneiden markkinoiden lisäksi kehittyville markkinoille. Hajautushyöty johtuu kehittyvien markkinoiden alhaisesta korrelaatiosta Suomen ja muiden kehittyneiden osakemarkkinoiden kanssa. Lisäksi kehittyneiden markkinoiden tuottojen väliset korrelaatiokertoimet ovat olleet suhteellisen suuria verrattuna kehittyvien markkinoiden tuottojen välisiin korrelaatiokertoimiin. 4.3 Ex post tehokas rintama Ex post tehokas rintama on laskettu käyttämällä toteutuneita ylituottoja vuosilta Toteutuneiden tuottojen perusteella on laskettu tehokas rintama eri tuotto- ja riskitasoille. 18

19 r (p.a.) 25 % 2 % 15 % Fin 1 % 5 % % % 5 % 1 % 15 % 2 % 25 % 3 % 35 % 4 % 45 % (σ) Kuvio 4. Ex post tehokas rintama on laskettu vuosien ylituottoista. Pystyakselilla on vuotuinen ylituotto ja vaaka-akselilla vuotuinen volatiliteetti. Suomen vuotuinen volaliteetti ja tuotto on pisteessä Fin. Kuviosta 4 voidaan huomata että suomalaiselle sijoittajalle on ollut huomattavaa hyötyä sijoittaessaan kansainvälisille osakemarkkinoille. Jos suomalainen sijoittaja olisi hajauttanut salkkunsa sijoituksia ulkomaille tehokkaan rintaman painojen mukaisesti vuosina , olisi hän Suomen osakemarkkinoiden tuottotasolla (13 % p.a. vuosina ) saanut laskettua salkkunsa volatiliteetin 39 prosentista 21 prosenttiin. Taulukosta 2 voidaan huomata, että 13 %:n tuottotasolla ulkomaisten sijoitusten osuus on 98,18 %:a ja kehittyvien markkinoiden paino salkussa on 27,58 %:a. Kuviosta 3 ja taulukosta 2 voidaan huomata myös, että tehokas rintama on nouseva vasta 6 %:n tuottotason kohdalla. Mielenkiintoista on huomata, kun katsoo tehokkaan rintaman maapainoja taulukosta kaksi, että kehittyvien markkinoiden paino kasvaa salkussa koko ajan kun siirrytään korkeammille tuottotasoille. Esimerkiksi kuuden prosentin vuotuisella tuottotasolla kehittyvien markkinoiden osuus salkussa on jo 23,55 prosenttia. Sijoittajan tavoitellessa yli 1 prosentin tuottotasoa olisi hänen pitänyt sijoittaa enemmän kuin puolet varoistaan kehittyville markkinoille. 19

20 2 TUR CHN IND BRA RUS MEX CZE POL EGY ISR TWN KOR HUN USA GBR JPN GER FIN σ(%) r(%) 4,39 3,45,86,32 58,39 32,58 15,9 1 2,72 3,7 2,8 1,69 6,9 28,18 15,49 2 1,7 4,1 4,76 3,8 63,28 23,8 15,16 3 4,31 6,71 4,6 65,66 18,72 14,91 4 4,61 8,62 6,36 68,6 12,35 14,79 5 4,91 1,53 8,12 7,46 5,99 14,79 6 4,97 12,74 1,9 72,2 14,91 7 1,36 19,72 15,42 63,5 15, ,55 18,65 3,13 55,67 16, ,83 2,59 8,19 48,39 17, ,1 22,53 13,25 41,12 18, ,41 24,44 18,16 33,69,3 19, ,77 26,9 22,56 25,76 1,82 2, ,15 27,76 26,95 17,82 3,32 22, ,52 29,43 31,35 9,88 4,83 23, ,89 31,1 35,74 1,93 6,33 25, ,62 29,48 46,47 4,43 27, ,53 26,8 59,24 1,44 29,6 18 4,7 23,23 72,6 31, ,7 84,3 33,87 2 4,27 95,73 36,79 21 Taulukko 2. Taulukossa kuvattu maiden painot (luvut prosentteja) eri tuottotasoilla.

21 4.4 Ex ante tehokas rintama Ex ante tehokas rintama muodostettiin kahdella eri tavalla vuodelle 25. Ensimmäinen tapa oli arvioida CAPM-mallin avulla indeksien odotetut ylituotot ja ennustettujen ylituottojen avulla laskettiin painot minimivarianssiportfolioille. CAPM-mallin beetat on saatu laskemalla regressiot vuosien ylituotoista. Kaikki beetat on laskettu suhteessa MSCI World -indeksiin. Riskittömänä korkokantana on käytetty Euriboria 12:lle kuukaudelle. Markkinatuottona on käytetty vuosien MSCI World -indeksin keskimääräistä vuosituottoa eli 6,95 prosenttia. Varianssikovarianssimatriisi vuodelle 25 on laskettu kaavalla: Cov 2 ( r i, r j ) ij i j i j m. (8) Kaavassa on laskettu indeksien i ja j välinen kovarianssi. Kaavassa ρ ij on indeksien välinen korrelaatiokerroin, σ i on osakkeen i keskihajonta, σ j on osakkeen j keskihajonta, β i on indeksin i beeta ja β j indeksin j beeta. σ 2 m on markkinaindeksin varianssi. Kaavassa on oletettu, että CAPM-malli pätee. Tätä mallia estimoida osakkeiden keskinäistä kovarianssia kutsutaan yhden indeksin malliksi (single index model). Empiirisesti tämän mallin on todettu toimivan hyvin verrattuna monimutkaisempiin tapoihin estimoida kovariansseja. (Elton et al., 1978; Vaihekoski, 24) Taulukosta 3 voidaan todeta, että regressioiden mukautetut selitysasteet ovat suhteellisen hyviä varsinkin kehittyneillä markkinoilla. Kaikilla markkinoilla beetat ovat tilastollisesti merkittäviä. Muutamilla kehittyneillä markkinoilla selitysasteet jäävät suhteellisen alhaisiksi. Tähän on tyydyttävä sillä indeksin, joka selittäisi paremmin sekä kehittyneiden että kehittyvien markkinoiden indeksiä, löytäminen olisi vaikeaa. Lisäksi single index mallilla laskettaessa kovariansseja on käytettävä yhtä markkinaindeksiä selittävänä muuttujana. Alfat eivät ole millään markkinoilla tilastollisesti merkittäviä. Toisella tavalla ex ante tehokas rintama muodostettiin siten, että tuottoina käytettiin CAPM-mallin avulla laskettuja ylituottoja, mutta varianssi-kovarianssimatriisi laskettiin 21

22 vuosien ylituotoista samalla tavalla kuin muodostamalla ex post tehokasta rintamaa. Taulukko 3. Regressioiden tulokset ajalta Indeksi Mukautettu selitysaste Beeta t-arvo (β) p-arvo (β) Alfa T-arvo (α) p-arvo (α) FIN,44 1,45* 9,22 <,1,64,78,78 GER,68 1,13* 14,84 <,1 -,2 -,6,96 JPN,47,86* 9,8 <,1 -,75-1,63,11 GBR,79,78* 2,26 <,1,18,9,37 USA,94 1,9* 42,69 <,1,15 1,11,27 HUN,32 1,19* 7,11 <,1,142 1,61,11 KOR,28 1,43* 6,56 <,1 -,47 -,41,68 TWN,38 1,23* 8,22 <,1 -,52 -,66,51 ISR,45 1,11* 9,33 <,1,9,14,89 EGY,12,6* 3,88 <,1,87 1,7,29 POL,32 1,17* 7,1 <,1,15,18,18 CZE,11,55* 3,68 <,1,11 1,28,2 MEX,58 1,42* 12,34 <,1,46,75,75 RUS,33 2,22* 7,25 <,1,9,56,58 BRA,45 1,65* 9,38 <,1,16,17,87 IND,16,7* 4,6 <,1,3,37,71 CHN,2 1,3* 5,27 <,1 -,11-1,7,29 TUR,33 1,99* 7,3 <,1,35,24,81 * Merkitsevä 95 prosentin luottamusvälillä E(r) 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % 5 % 1 % 15 % 2 % 25 % 3 % 35 % 4 % 45 % (σ) Kuvio 5. Ex ante tehokas rintama. Rintama on laskettu CAPM-mallin ennustetuilla ylituotoilla ja varianssi-kovarianssimatriisi on laskettu kaavalla kahdeksan. 22

23 Kuviossa 5 on piirretty eri tuottotasot ja niiden volatiliteetit. Mielenkiintoista kuviossa on sen muoto. Normaalisti tehokas rintama ei saa suoran muotoa, joskaan se ei ole mahdotonta. Taulukko 4. Ex ante portfoliopainot. Ylituotot ennustettu CAPM-mallilla ja varianssikovarianssimatriisi laskettu kaavalla kahdeksan. Tuotto 3, % 4, % 5, % 6, % 7, % 8, % 9, % 1, % σ 11,79 % 15,72 % 19,65 % 23,58 % 27,51 % 31,44 % 35,36 % 39,29 % FIN 5,94 % 44,4 % 7,41 % 69,3 % 61,82 % 35,36 % GER,18 % JPN 1,18 % 5,84 % 3,39 % GBR 9,86 % 1,88 %,8 % USA 6,68 %,24 %,4 % HUN 4,84 % 2,88 % 2,41 % 1,68 % KOR,21 % 2,54 % 3,8 % 4,57 % TWN 2,87 % 2,56 % 2,22 % ISR 6,51 %,23 %,1 % EGY 13,24 % 6,87 % 7,41 % POL 5,94 %,11 %,62 % CZE 34,33 % 15,75 % 17,67 % MEX,99 % 1,84 % 3,94 % RUS 4,26 % 33,36 % 64,64 % 74,48 % BRA 5,31 % IND 65,67 12,17 % 8,22 % 4,6 % CHN 8,66 % 5,74 % 3,98 %,55 % TUR 7,37 % 4,81 % 25,52 % Taulukossa 4 on laskettu ex ante tehokas rintama vuodelle 25. Rintamaa laskettaessa ylituotot on ennustettu vuodelle 25 CAPM-mallin avulla ja varianssikovarianssimatriisi on laskettu kaavalla 8. Mielenkiintoista taulukossa 4 on huomata, että Suomi saa korkeita painoja portfoliossa 5-9 prosentin tuottotasoilla. E(r) 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % (σ ) Kuvio 6. Ex ante tehokas rintama. Rintama on laskettu CAPM-mallin mukaisilla odotetuilla ylituotoilla ja varianssit on laskettu vuosien tuotoista. 23

24 Kuviossa 6 on kuvattu graafisesti tuotot ja volatiliteetit eri tuottotasoille. Rintama on nouseva neljän prosentin tuottotason jälkeen eli rationaalinen sijoittaja ei tyytyisi kolmen prosentin odotettuun tuottotasoon vaan tavoittelisi 4 prosentin tuottotasoa. Taulukko 5. Ex ante portfoliopainot. Ylituotot on ennustettu CAPM-mallilla ja varianssikovarianssimatriisi on laskettu vuosien tuotoista. Tuotto 3, % 4, % 5, % 6, % 7, % 8, % 9, % 1, % σ 17,81 % 16,6 % 19,73 % 24,54 % 3,97 % 38,5 % 48,72 % 62,47 % FIN 2,12 % 8,27 % 17,23 % 22,37 % 5,7 % GER 2,84 % 14,47 % 1,73 % 4,51 % JPN 13,66 % 13,51 % GBR 38,2 % 47,74 % 6, % USA 25,5 % 58,39 % 53,32 % 21,83 % HUN KOR 1,21 % 7,16 % 11,91 % 15,24 % 9,7 % TWN ISR 1,48 % 1,4 % EGY 25,67 % 2,17 % POL CZE 36,31 % 4,2 % MEX,74 % 4,7 % 1,25 % 4,13 % RUS 1,11 % 5,53 % 1,95 % 19,75 % 39, % 74,48 % BRA 1,23 % 6,43 % 13,96 % 22,4 % 16,47 % IND 3,5 % CHN TUR,16 % 3,86 % 9,36 % 16,46 % 3,39 % 25,52 % Taulukossa 5 on laskettu ex ante tehokas rintama vuodelle 25. Ylituotot on ennustettu vuodelle 25 CAPM-mallin avulla ja varianssi-kovarianssimatriisi on laskettu vuosien ylituotoista. Vuodelle 25 Suomi saa huomattavasti pienemmän painon eri tuottotasoilla kuin taulukossa 4, koska sen historiallinen volatiliteetti on ollut korkea suhteessa odotettuun tuottoon. Korkeimmalla eli 1 prosentin tuottotasolla Turkki saa painoksi 25,52 % ja Venäjä 74,48 prosenttia. Tällaisessa salkussa on tosin kova riski, koska salkun hajautus jää vähäiseksi. Kuviossa 5 on kuvattu graafisesti tuotot ja volatiliteetit eri tuottotasoille. 24

25 4.5 Eri sijoitustyylien vertailu Viimeisenä vertailtiin millaisia tuottoja sijoittaja olisi vuonna 25 saanut ex post ja ex ante tehokkaiden rintamien painoja hyväksi käyttäen tuottotasoille 6-1 prosenttia. Taulukossa 6 on laskettu eri rintamien ylituotot, keskihajonnat ja Sharpen luvut. Sharpen luvut on laskettu kaavalla: R i R f S (9) Kaavassa R i on portfolion i tuotto, R f on riskitön korkokanta ja σ i on portfolion i tuoton keskihajonta. Sharpen luku on kokonaisriskin mittari, joka suhteuttaa sijoituskohteen tuoton sen riskiin. i Taulukko 6. Portfolioiden ylituotot vuonna 25. Portfolio yksi on muodostettu ex post rintaman painoja käyttäen. Portfolio 2 on muodostettu CAPM-mallin avulla ennustetuista ylituotoista ja CAPMmallin mukaisesta varianssi-kovarianssimatriisista laskettujen painojen mukaan. Portfolio 3 on muodostettu CAPM-mallin ylituotoista ja historiallisesta varianssi-kovarianssimatriisista laskettujen painojen mukaan. Portfolio Tuottotaso Toteutuneet Keskihajonta Sharpen indeksi ylituotot 1 6, % 35,46 % 9,85 % 3,6 7, % 37,39 % 1,43 % 3,58 8, % 45,42 % 12, % 3,78 9, % 5,59 % 14,1 % 3,61 1, % 53,88 % 15,36 % 3,5 2 6, % 41,21 % 13,49 % 3,6 7, % 4,1 % 15,38 % 2,61 8, % 49,76 % 15,7 % 3,3 9, % 65,32 % 18,22 % 3,58 1, % 81,6 % 24,46 % 3,34 3 6, % 33,8 % 12,68 % 2,6 7, % 47,83 % 16,62 % 2,88 8, % 63, % 21,1 % 3, 9, % 73,23 % 24,26 % 3,2 1, % 81,6 % 24,46 % 3,34 25

26 Taulukosta kuusi voidaan huomata, että odotetulla tuottotasolla 7-1 prosenttia portfolio kolme on menestynyt parhaiten vuosituotolla mitattuna. Kuuden prosentin tuottotasolla parhaiten on menestynyt portfolio 2. Kun portfolioiden tuottoa verrataan niiden riskiin, on parhaiten vuonna 25 menestynyt portfolio 1 (kaikilla tuottotasoilla). 26

27 5. YHTEENVETO Tässä tutkimuksessa on analysoitu suomalaisen rahastosijoittajan näkökulmasta kansainvälisen hajauttamisen hyötyjä ajanjaksolla Teoriaosassa on käyty läpi modernia portfolioteoriaa, CAPM-mallia ja kansainvälisen hajauttamisen teoriaa. Tutkimuksen empiirisessä osassa on tutkittu maiden indeksien välisiä korrelaatiokertoimia, eri tavalla muodostettuja tehokkaita rintamia ja kuinka eri tavalla muodostetut portfoliot ovat menestyneet vuonna 25. Korrelaatiokertoimia on tutkittu kahtena ajanjaksona; vuosien ylituotoilla ja vuosien ylituotoilla. Vuosina maiden väliset keskimääräiset korrelaatiokertoimet olivat,43 ja vuosina korrelaatiokertoimet olivat keskimäärin,52. Ex post tehokkaan rintaman painojen perusteella suomalaiselle sijoittajalle olisi ollut huomattavia hyötyjä kansainvälisestä hajauttamisesta vuosina Ex post tehokkaalla rintamalla kehittyvien markkinoiden paino nousi salkussa yli 5 prosenttiin, kun tuottotaso oli yli 1 prosenttia. Ex ante tehokas rintama muodostettiin kahdella tavalla vuodelle 25. Ensimmäisellä tavalla rintama muodostettiin laskemalla CAPM-mallilla indeksien odotetut ylituotot ja varianssi-kovarianssimatriisi laskettiin CAPM-mallin mukaisesti. Toisella tavalla tehokas rintama muodostettiin laskemalla CAPM-mallilla indeksien odotetut ylituotot ja varianssi-kovarianssimatriisi laskettiin vuosien ylituotoista. Ex post ja ex ante tehokkaan rintamien antamien painojen mukaisien portfolioiden ylituottoja verrattiin vuonna 25. Parhaiten menestyi Sharpen luvulla mitattuna ex post rintaman painoilla muodostettu portfolio. Toiseksi parhaiten menestyi ex ante tehokkaan rintaman painoilla muodostettu portfolio, joka oli laskettu CAPM-mallin odotetuilla ylituotoilla ja CAPM-mallin mukaisella varianssi-kovarianssimatriisilla. Huonoiten menestyi CAPM-mallin odotetuilla ylituotoilla ja vuosien varianssien ja kovarianssien perusteella muodostettu portfolio. 27

28 Tämän tutkimuksen mukaan suomalaiselle sijoittajalle on yhä hyötyä kansainvälisestä hajauttamisesta. Vuosina suomalainen sijoittaja olisi saanut laskettua portfolionsa volatiliteetin 39 prosentista 21 prosenttiin hajauttamalla salkkuaan kansainvälisesti. Suomen osakemarkkinoiden keskimääräisen 13 prosentin tuottotasolla kehittyvien markkinoiden paino olisi ollut 62 prosenttia. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisi esimerkiksi vertailla kuinka toimiala- ja maantieteellinen hajautus ovat toimineet. Tutkimuksen voisi toteuttaa esimerkiksi kehittyvien markkinoiden toimiala- ja maaindekseillä. 28

29 LÄHDELUETTELO Ackert, L. Church B. Tompkins J. Zhang P.: What`s in a name? An experimental examination of investment behaviour. Federal Reserve Bank of Atlanta: Working Paper, 23, nro. 12. Babilis, S. Fitzgerald, V.: Risk Appetite, Home Bias and the Unstable Demand for Emerging Market Assets. International Review of Applied Economics, 25, vol. 19, nro. 4, Brooks, C.: Introductory econometrics for finance (6. painos). Cambridge: Cambridge University Press, 25. Conover, M. Jensen G. Johnson R.: Emerging markets: When they are worth it?. The Financial Analysts Journal, 22, vol. 58, nro. 2, Elton, E.J. Gruber, M.J.: Modern portfolio theory and investment analysis (5. painos). USA: John Wiley & Sons Inc., Elton, E.J. Gruber, M.J. Urich, T.J.: Are betas best?. The Journal of Finance, 1978, vol. 33, nro. 5, Fama, E.F. French K.R.: The Capital Asset Pricing Model: Theory and evidence. Journal of Economic Perspectives, 24, vol. 18, nro. 3, Fernandes, N.: Portfolio Disaggregation in Emerging Market Investments. The Journal of Portfolio Management, 25, vol. 31, nro. 2, Hauser, T. Vermeersch, D.: Is country diversification still better than sector diversification?. Financial Markets and Portfolio Management, 22, vol. 16, nro. 2,

30 Kohers, T. Kohers, G. Pandey, V.: The contribution of emerging markets in international diversification strategies. Applied Financial Economics, 1998, vol. 8, nro.5, Komulainen, T.: Essays on financial crises in emerging markets, Vammala: Bank of Finland studies, 24. Liljeblom, E. Löflund, A. Krokfors, S.: The benefits from international diversification for Nordic investors. Journal of Banking & Finance, 1997, vol. 21, nro. 4, Lintner, J.: The valuation of risk assets and the selection of risky investments in stock portfolios and capital budgets. Review of Economics and Statistics, vol. 47, nro. 1, Markowitz, H. : Portfolio selection. The Journal of Finance, 1952, vol. 7, nro. 1, Mossin, J.: Equilibrium in a Capital Asset Market, Econometrica, vol. 34, nro. 4, Niskanen, J. Niskanen, M: Yritysrahoitus, Helsinki: Edita., 2. Serra, A.: Country and industry factors in returns: evidence from emerging market`s stocks. Emerging Markets Review, 2, vol. 1, nro. 2, Sharpe, W. Alexander, G. Bailey, J: Investments (6. painos). USA: Prentice Hall Inc., Sharpe, W.: Capital asset prices: A theory of market equilibrium under conditions of risk. Journal of Finance, 1964, vol. 19, nro. 3,

31 Solnik, B.: Why do not diversify internationally?. Financial Analysts Journal, 1974, vol. 2, nro. 4, Talouselämä. Kehittyvät markkinat imevät rahastorahaa. [verkkodokumentti]. 25. [viitattu ]. Saatavissa: Tilastokeskus. Sijoitusrahastojen ja rahastoyhtiöiden tilinpäätökset 23 [verkkodokumentti]. 24. [viitattu ]. Saatavissa: Vaihekoski, M.: Rahoitusalan sovellukset ja Excel (1.painos). Helsinki: WSOY,

32 32 LIITTEET World TUR CHN IND BRA RUS MEX CZE POL EGY ISR TWN KOR HUN USA GBR JPN GER FIN,67,52,25,27,44,36,5,28,5,29,55,31,38,42,64,59,39,59 1, FIN,83,54,32,35,66,39,64,34,54,25,62,51,38,51,76,76,4 1, GER,69,35,34,42,42,45,51,23,39,28,36,47,62,26,58,54 1, JPN,89,55,38,28,64,56,66,3,46,29,53,5,42,49,84 1, GBR,97,56,49,38,62,54,75,3,52,34,66,61,48,55 1, USA,56,52,34,35,55,58,6,65,7,3,4,38,28 1, HUN,55,28,32,34,36,31,41,3,45,25,28,5 1, KOR,63,38,56,47,55,54,61,38,49,34,42 1, TWN,67,54,28,44,47,41,57,33,39,28 1, ISR,34,34,22,39,23,27,33,25,34 1, EGY,57,42,4,43,53,46,58,62 1, POL,35,41,38,38,41,44,45 1, CZE,77,55,52,44,72,64 1, MEX,58,56,41,33,61 1, RUS,68,5,49,39 1, BRA,43,31,29 1, IND,47,25 1, CHN,59 1, TUR 1, World Liite 1. Tuottojen väliset korrelaatiokertoimet vuosina

33 33 World TUR CHN IND BRA RUS MEX CZE POL EGY ISR TWN KOR HUN USA GBR JPN GER FIN,68,49,21,35,48,48,6,31,51,45,47,39,46,46,63,52,52,66 1, FIN,77,48,22,23,59,48,65,38,51,28,59,46,23,63,69,66,41 1, GER,76,29,28,33,46,46,51,12,31,17,35,53,66,23,64,57 1, JPN,86,47,33,16,59,65,63,22,31,26,46,49,35,47,82 1, GBR,96,47,46,31,59,61,74,27,44,42,56,61,41,58 1, USA,58,5,31,33,58,61,6,63,69,33,47,39,21 1, HUN,49,9,22,21,28,25,28,18,38,2,15,4 1, KOR,64,25,6,44,56,59,57,33,45,42,4 1, TWN,6,47,22,49,57,49,59,32,36,33 1, ISR,36,35,2,38,22,3,32,2,41 1, EGY,48,3,37,35,45,46,54,6 1, POL,3,3,31,32,43,43,41 1, CZE,77,5,51,39,77,65 1, MEX,66,62,41,33,71 1, RUS,65,53,5,31 1, BRA,35,18,18 1, IND,41,12 1, CHN,49 1, TUR 1, World Liite 2. Maiden tuottojen väliset korrelaatiot vuosina

34 34 World TUR CHN IND BRA RUS MEX CZE POL EGY ISR TWN KOR HUN USA GBR JPN GER FIN,66,56,42,23,45,37,48,37,54,23,6,27,44,45,64,63,31,53 1, FIN,89,6,57,5,74,42,72,39,61,25,64,59,7,43,84,86,41 1, GER,61,43,49,56,37,52,5,46,52,43,38,38,55,33,52,51 1, JPN,92,64,56,48,72,51,77,53,69,37,6,53,66,55,86 1, GBR,98,67,64,53,68,53,82,47,68,31,75,64,76,53 1, USA,56,59,45,39,53,51,6,73,74,29,31,38,53 1, HUN,79,65,61,65,53,65,79,6,62,34,59,74 1, KOR,64,54,52,53,52,52,69,51,54,24,44 1, TWN,74,62,45,39,36,37,59,44,43,25 1, ISR,37,34,28,4,25,3,36,33,26 1, EGY,73,58,51,56,64,58,68,68 1, POL,53,63,57,5,39,56,57 1, CZE,83,65,54,55,67,72 1, MEX,57,59,42,4,48 1, RUS,73,47,53,52 1, BRA,58,49,56 1, IND,66,52 1, CHN,7 1, TUR 1, World Liite 3. Tuottojen väliset korrelaatiot vuosina

35 35

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

OSAKETUOTTOINDEKSIEN VÄLISET KORRELAATIOT ERI MAIDEN JA MARKKINA-ALUEIDEN VÄLILLÄ

OSAKETUOTTOINDEKSIEN VÄLISET KORRELAATIOT ERI MAIDEN JA MARKKINA-ALUEIDEN VÄLILLÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Talouden ja yritysjuridiikan laitos Rahoitus 18.12.2007 OSAKETUOTTOINDEKSIEN VÄLISET KORRELAATIOT ERI MAIDEN JA MARKKINA-ALUEIDEN VÄLILLÄ

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Hajautushyödyt Suomen osakemarkkinoilla. Diversification Benefits in the Finnish Stock Market

Hajautushyödyt Suomen osakemarkkinoilla. Diversification Benefits in the Finnish Stock Market Kauppatieteellinen tiedekunta Kandidaatintutkielma, Talousjohtaminen Hajautushyödyt Suomen osakemarkkinoilla Diversification Benefits in the Finnish Stock Market 6.5.2012 Ville Karell SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

r = r f + r M r f (Todistus kirjassa sivulla 177 tai luennon 6 kalvoissa sivulla 6.) yhtälöön saadaan ns. CAPM:n hinnoittelun peruskaava Q P

r = r f + r M r f (Todistus kirjassa sivulla 177 tai luennon 6 kalvoissa sivulla 6.) yhtälöön saadaan ns. CAPM:n hinnoittelun peruskaava Q P Markkinaportfolio on koostuu kaikista markkinoilla olevista riskipitoisista sijoituskohteista siten, että sijoituskohteiden osuudet (so. painot) markkinaportfoliossa vastaavat kohteiden markkina-arvojen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN HAJAUTUKSEN HYÖDYT POHJOISMAALAISEN SIJOITTAJAN KANNALTA

KANSAINVÄLISEN HAJAUTUKSEN HYÖDYT POHJOISMAALAISEN SIJOITTAJAN KANNALTA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 8.5.2006 Kauppatieteiden osasto Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Rahoitus KANSAINVÄLISEN HAJAUTUKSEN HYÖDYT POHJOISMAALAISEN SIJOITTAJAN KANNALTA Kandidaatin tutkielma

Lisätiedot

LUT School of Business and Management. A250A5000 Kandidaatintutkielma, Talousjohtaminen Timo Leivo

LUT School of Business and Management. A250A5000 Kandidaatintutkielma, Talousjohtaminen Timo Leivo LUT School of Business and Management A250A5000 Kandidaatintutkielma, Talousjohtaminen Timo Leivo Osakkeiden riskin mukaan muodostettujen osakeportfolioiden hajautushyödyt The diversification benefits

Lisätiedot

Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin (valmiin työn esittely)

Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin (valmiin työn esittely) Menetelmä Markowitzin mallin parametrien estimointiin (valmiin työn esittely) Lauri Nyman 17.9.2015 Ohjaaja: Eeva Vilkkumaa Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla

Lisätiedot

Kriisien vaikutus eri maiden osakehintaindeksien välisiin korrelaatioihin

Kriisien vaikutus eri maiden osakehintaindeksien välisiin korrelaatioihin LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Talouden ja yritysjuridiikan laitos Rahoitus 25.11.2008 Kriisien vaikutus eri maiden osakehintaindeksien välisiin korrelaatioihin Kandidaatintutkielma Hannu-Pekka Ala-Poikela

Lisätiedot

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen Yhden faktorin malli: n kpl sijoituskohteita, joiden tuotot ovat r i, i =, 2,..., n. Olkoon f satunnaismuuttuja ja oletetaan, että tuotot voidaan selittää yhtälön r i = a i + b i f + e i avulla, missä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Jarmo Heiskanen

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Jarmo Heiskanen VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS Jarmo Heiskanen KIINTEISTÖT OSANA TEHOKKAASTI HAJAUTETTUA SIJOITUSPORTFOLIOTA Laskentatoimen ja rahoituksen pro gradu

Lisätiedot

Kuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO

Kuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM Silkkitie -sijoitusrahaston arvo oli elokuun lopussa 214,50 eli kuukauden aikana rahaston arvo laski -16,41 %. 12 kuukauden tuotto oli elokuun lopussa -15,02 % ja kuuden

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUSOSAKKEET RISKIN HAJAUTTAJINA OSAKEPORTFOLIOSSA

METSÄTEOLLISUUSOSAKKEET RISKIN HAJAUTTAJINA OSAKEPORTFOLIOSSA Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos METSÄTEOLLISUUSOSAKKEET RISKIN HAJAUTTAJINA OSAKEPORTFOLIOSSA Pro gradu -tutkielma Liiketaloudellinen metsäekonomia Angelica Oppong Adomaa Helmikuu

Lisätiedot

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita.

Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä

Lisätiedot

Asuntosijoituksen hyöty sijoitusportfolioon. Benefit of Real Estates to the Mixed-Asset Portfolio 20.12.2013

Asuntosijoituksen hyöty sijoitusportfolioon. Benefit of Real Estates to the Mixed-Asset Portfolio 20.12.2013 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Kandidaatintutkielma Talousjohtaminen Asuntosijoituksen hyöty sijoitusportfolioon Benefit of Real Estates to the Mixed-Asset Portfolio

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Terhi Vierola

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS. Terhi Vierola VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LAITOS Terhi Vierola OSAKEMARKKINAINTEGRAATIO JA SEN VAIKUTUS KANSAINVÄLISEN HAJAUTTAMISEN KANNATTAVUUTEEN Laskentatoimen ja

Lisätiedot

JOM SILKKITIE -ERIKOISSIJOITUSRAHASTO

JOM SILKKITIE -ERIKOISSIJOITUSRAHASTO Aasiassa kurssikehitys oli elokuussa hyvin epäyhtenäistä, kun Kaakkois-Aasian maiden pörssit jatkoivat kiihtyvällä vauhdilla laskujaan, eikä kyseisten maiden heikkenevät valuutat auttaneet tilannetta.

Lisätiedot

Aamuseminaari 9.4.2008

Aamuseminaari 9.4.2008 Aamuseminaari 9.4.2008 Rahastouutuuksia alkuvuonna Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku Rahastojen rahasto, joka yhdistää Nordean absoluuttisen tuoton strategioita Positiivista tuottoa ja hajautusta salkkuun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018 Markkinakatsaus Maaliskuu 2018 Talouskasvuennusteet - Talouskasvu piristyy maltillisesti 2018 Talousindikaattorit (Economic Surprise Index) - Kehitys vuodesta 2012 Teollisuuden ostopäällikköindeksit -

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Mihin kehittyviin markkinoihin sijoittaa vuonna 2007?

Mihin kehittyviin markkinoihin sijoittaa vuonna 2007? Mihin kehittyviin markkinoihin sijoittaa vuonna 2007? Raoul Konnos rahastonhoitaja Mihin kehittyviin markkinoihin sijoittaa vuonna 2007? Maaliskuu 2007 1 FIM kehittyvillä markkinoilla Mihin kehittyviin

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI.

TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI. TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI. Jos sijoittaja on epävarma tarvittavista toimenpiteistä, sijoittajaa kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä pörssivälittäjään, pankkiin, asiakassuhdejohtajaan,

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Mika Piha. 88 s. + liitteet

TIIVISTELMÄ. Mika Piha. 88 s. + liitteet TIIVISTELMÄ X Kandidaatintutkielma Pro gradu -tutkielma Lisensiaatintutkielma Väitöskirja Oppiaine Rahoitus Päivämäärä 30.4.2019 Tekijä Mika Piha Matrikkelinumero 507243 Sivumäärä 88 s. + liitteet Otsikko

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets

Osakemarkkinoille indeksien kautta. 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Osakemarkkinoille indeksien kautta 2.9.2014 Lassi Järvinen, Nordea Markets Mrd. dollaria Pörssinoteerattujen tuotteiden määrä kasvanut merkittävästi 2000-luvulla 6 000 3 000 5 000 2 500 4 000 2 000 3 000

Lisätiedot

Vakuutusosakeyhtiö Mandatum Life (Varainhoitosalkku)

Vakuutusosakeyhtiö Mandatum Life (Varainhoitosalkku) 100066821 866 Vakuutusosakeyhtiö Mandatum Life (Varainhoitosalkku) 01.03.2019-31.03.2019 Vak.os.yht.Mandatum Life PL 627 00101 HELSINKI SALKKURAPORTTI Yhteyshenkilö: eq Varainhoito Oy Asiakaspalvelu Aleksanterinkatu

Lisätiedot

Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore

Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore Käännös norjan kielestä Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore 1 Sijoitusrahaston nimi Sijoitusrahasto ODIN Offshore on itsenäinen varallisuusmassa, joka muodostuu määrittelemättömän henkilöjoukon pääomasijoituksista,

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Tervetuloa webinaariin! Tavoitteena on, että opit hajauttamisen perusteet. On kuitenkin hyvä muistaa, että on olemassa muitakin huomioonotettavia yksityiskohtia, joita valistuneen

Lisätiedot

Erikoissijoitusrahasto Investium Osakevarainhoito. Kuukausiraportti - kesäkuu

Erikoissijoitusrahasto Investium Osakevarainhoito. Kuukausiraportti - kesäkuu 30.06.2018 Erikoissijoitusrahasto Investium Osakevarainhoito Kuukausiraportti - kesäkuu 2018 Tämä raportti on tarkoitettu vain sijoitustoiminnan seuraamiseen ja vastaanottajan yksityiseen käyttöön. Tiedot

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

eq Varainhoito Oy Kehittyvät markkinat valikoivan sijoittajan paras ystävä

eq Varainhoito Oy Kehittyvät markkinat valikoivan sijoittajan paras ystävä eq Varainhoito Oy Kehittyvät markkinat valikoivan sijoittajan paras ystävä Rahapäivä 14.9.2010 Sivu 1 Miksi Kehittyville markkinoille? Markkinoiden eri kehitysvaiheet luovat sijoittajille uusia mahdollisuuksia

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Korkorahastojen menestyminen vuosina 2001 2011

Korkorahastojen menestyminen vuosina 2001 2011 Kauppatieteellinen tiedekunta Kandidaatintutkielma Talousjohtaminen Korkorahastojen menestyminen vuosina 2001 2011 The Success of Bond funds in the years 2001 2011 19.04.2012 Joni Mettänen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Eri maiden ja markkinoiden osaketuottoindeksien korrelaatio

Eri maiden ja markkinoiden osaketuottoindeksien korrelaatio LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Talouden ja yritysjuridiikan laitos Rahoitus 7.4.2008 Eri maiden ja markkinoiden osaketuottoindeksien korrelaatio Kandidaatintutkielma

Lisätiedot

VOLATILITEETTI JA TUOTOT POHJOISMAISILLA OSAKEMARKKINOILLA

VOLATILITEETTI JA TUOTOT POHJOISMAISILLA OSAKEMARKKINOILLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu VOLATILITEETTI JA TUOTOT POHJOISMAISILLA OSAKEMARKKINOILLA Taloustiede Pro gradu -tutkielma Elokuu 2014 Laatija: Konsta Lindqvist Ohjaaja: Juha Junttila JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2013 ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus

Lisätiedot

Aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen suoriutuminen Suomen ja Euroopan markkinoilla

Aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen suoriutuminen Suomen ja Euroopan markkinoilla Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Business and Management Kandidaatintutkielma Talousjohtaminen Aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen suoriutuminen Suomen ja Euroopan markkinoilla The

Lisätiedot

JOM Rahastot. Aasiantuntevaa sijoittamista vuodesta 2009

JOM Rahastot. Aasiantuntevaa sijoittamista vuodesta 2009 JOM Rahastot Aasiantuntevaa sijoittamista vuodesta 2009 JOM Rahastoyhtiö Oy on suomalainen boutique -rahastoyhtiö, joka hallinnoi kahta Aasian osakemarkkinoille sijoittavaa sijoitusrahastoa. JOM Silkkitie

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUSTIETEEN LAITOS. Erika Uotila KANSAINVÄLISEN HAJAUTTAMISEN HYÖDYT

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUSTIETEEN LAITOS. Erika Uotila KANSAINVÄLISEN HAJAUTTAMISEN HYÖDYT VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUSTIETEEN LAITOS Erika Uotila KANSAINVÄLISEN HAJAUTTAMISEN HYÖDYT SUOMALAISELLE INDEKSISIJOITTAJALLE Kansantaloustieteen pro gradu -tutkielma VAASA

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA

ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA ONNISTU SIJOITTAMISESSA! INSTITUTIONAALISEN SIJOITTAJAN NÄKÖKULMA Arvopaperin Rahapäivä 17.9.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ESITYKSEN SISÄLTÖ Ilmarinen lyhyesti Sijoitusmarkkinoiden pitkän aikavälin

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2014 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2-3

Lisätiedot

KOTIMAISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMA HEINÄKUUN LOPUSSA 57,42 MILJARDIA EUROA

KOTIMAISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMA HEINÄKUUN LOPUSSA 57,42 MILJARDIA EUROA Helsinki 9.8.2010 KOTIMAISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMA HEINÄKUUN LOPUSSA 57,42 MILJARDIA EUROA Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma kasvoi heinäkuussa 56 miljardista eurosta

Lisätiedot

ALLOKAATIO TASAPAINO MAAILMA Salkkukatsaus

ALLOKAATIO TASAPAINO MAAILMA Salkkukatsaus 11/2017 12/2017 1/2018 2/2018 3/2018 4/2018 5/2018 6/2018 7/2018 8/2018 9/2018 10/2018 11/2018 12/2018 ALLOKAATIO TASAPAINO MAAILMA OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 51,4 % 50 % Korkosijoitukset

Lisätiedot

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN JATKOKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Pankkien ja pankkiiriliikkeiden varainhoidon tarkoituksena on tuoda asiakkaan sijoituspäätöksiin ja salkunhoitoon lisäarvoa. Täyden

Lisätiedot

Erikoissijoitusrahasto Investium Osakevarainhoito. Kuukausiraportti - toukokuu

Erikoissijoitusrahasto Investium Osakevarainhoito. Kuukausiraportti - toukokuu 31.05.2018 Erikoissijoitusrahasto Investium Osakevarainhoito Kuukausiraportti - toukokuu 2018 Tämä raportti on tarkoitettu vain sijoitustoiminnan seuraamiseen ja vastaanottajan yksityiseen käyttöön. Tiedot

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa

Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa 20.9.2007 Taru Rantala, maajohtaja Nordnet Pankki Indeksiosuus (ETF) Indeksiosuusrahastot (Exchange Traded Fund, ETF) ovat kuin sijoitusrahastoja Osuuksilla

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUSTIETEEN LAITOS. Jonas Martens

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUSTIETEEN LAITOS. Jonas Martens VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA KANSANTALOUSTIETEEN LAITOS Jonas Martens OSAKKEEN BETA-KERTOIMEN ESTIMOINTI JA STABIILISUUS SUOMEN OSAKEMARKKINOILLA Kansantaloustieteen pro gradu tutkielma

Lisätiedot

HELSINKI CAPITAL PARTNERS

HELSINKI CAPITAL PARTNERS April 2019 HELSINKI CAPITAL PARTNERS HCP QUANT OSUUDENHALTIJOIDEN KOKOUS 29.4.2019 HCP Quant tuotto 2018 1.8.2018 1 Rahaston alituoton syitä 2018 S&P 500 Total Return EUR (vihreä) Russell 2000 Total Return

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

ALLOKAATIO KASVU MAAILMA Salkkukatsaus

ALLOKAATIO KASVU MAAILMA Salkkukatsaus 11/2017 12/2017 1/2018 2/2018 3/2018 4/2018 5/2018 6/2018 7/2018 8/2018 9/2018 10/2018 11/2018 ALLOKAATIO KASVU MAAILMA OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 80,3 % 75 % Korkosijoitukset 19,7

Lisätiedot

POHJOISMAAT, SUOMALAISEN OSAKESIJOITTAJAN UUSI KOTIMARKKINA! JAN BRÄNNBACK AKTIA VARAINHOITO

POHJOISMAAT, SUOMALAISEN OSAKESIJOITTAJAN UUSI KOTIMARKKINA! JAN BRÄNNBACK AKTIA VARAINHOITO POHJOISMAAT, SUOMALAISEN OSAKESIJOITTAJAN UUSI KOTIMARKKINA! JAN BRÄNNBACK AKTIA VARAINHOITO Miljardia Aktian hoidossa oleva asiakasvarallisuus 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Autonvalmistajien osaketuottojen ja liikevaihdon maantieteellisen jakautumisen yhteys: Kiinan vaikutuksen tarkastelu

Autonvalmistajien osaketuottojen ja liikevaihdon maantieteellisen jakautumisen yhteys: Kiinan vaikutuksen tarkastelu Kauppatieteellinen tiedekunta Talousjohtaminen Kandidaatintutkielma Autonvalmistajien osaketuottojen ja liikevaihdon maantieteellisen jakautumisen yhteys: Kiinan vaikutuksen tarkastelu The relationship

Lisätiedot

ALLOKAATIO MALTTI Salkkukatsaus

ALLOKAATIO MALTTI Salkkukatsaus 11/2017 12/2017 1/2018 2/2018 3/2018 4/2018 5/2018 6/2018 7/2018 8/2018 9/2018 10/2018 11/2018 12/2018 ALLOKAATIO MALTTI OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 26,7 % 25 % Korkosijoitukset 73,3

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta KANSAINVÄLISET OSAKERAHASTOT KANNATTAAKO HAJAUTUS ULKOMAILLE OSAKERAHASTOJEN KAUTTA?

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta KANSAINVÄLISET OSAKERAHASTOT KANNATTAAKO HAJAUTUS ULKOMAILLE OSAKERAHASTOJEN KAUTTA? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta KANSAINVÄLISET OSAKERAHASTOT KANNATTAAKO HAJAUTUS ULKOMAILLE OSAKERAHASTOJEN KAUTTA? Kansantaloustiede, Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2007 Laatija: Ville

Lisätiedot

MAT INVESTOINTITEORIA. (5 op) Kevät Ville Brummer / Pekka Mild / Ahti Salo

MAT INVESTOINTITEORIA. (5 op) Kevät Ville Brummer / Pekka Mild / Ahti Salo MAT - 2.114 INVESTOINTITEORIA (5 op) Kevät 2008 Ville Brummer / Pekka Mild / Ahti Salo 1 Opintojakson sisältö Taustaa Kattaa matemaattisen investointiteorian perusteet: Teemoja sivuttu osin muilla Mat-2

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 29.9.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 29.9.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 29.9.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 26.9.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 20,00 Suomi 4,83 SEB Finlandia SEB 4,00 SEB Finland Small Cap SEB 0,83 Eurooppa

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 1 Vaikea kvartaali vaimensi tulosta riskipuskuri edelleen vahva 1,1 Sijoitusten tuotto, % 40,4 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 9,5 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2017*)

muutos *) %-yks. % 2017*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 11.8.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 11.8.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 11.8.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 8.8.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 20,00 Suomi 5,03 SEB Finlandia SEB 4,17 SEB Finland Small Cap SEB 0,86 Eurooppa

Lisätiedot

Osakemarkkinoiden korjausliikkeen tarjoamat tuottomahdollisuudet Mandatumin ja Danske Capitalin näkemys

Osakemarkkinoiden korjausliikkeen tarjoamat tuottomahdollisuudet Mandatumin ja Danske Capitalin näkemys Osakemarkkinoiden korjausliikkeen tarjoamat tuottomahdollisuudet Mandatumin ja Danske Capitalin näkemys Tuomas Virtala, salkunhoitaja Mandatum Omaisuudenhoito Oy Sampo Pankin liiketoiminta-alueet Sampo

Lisätiedot

Korrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012

Korrelaatiokerroin. Hanna Heikkinen. Matemaattisten tieteiden laitos. 23. toukokuuta 2012 Korrelaatiokerroin Hanna Heikkinen 23. toukokuuta 2012 Matemaattisten tieteiden laitos Esimerkki 1: opiskelijoiden ja heidän äitiensä pituuksien sirontakuvio, n = 61 tyttären pituus (cm) 155 160 165 170

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

ALLOKAATIO TASAPAINO Salkkukatsaus

ALLOKAATIO TASAPAINO Salkkukatsaus 11/2017 12/2017 1/2018 2/2018 3/2018 4/2018 5/2018 6/2018 7/2018 8/2018 9/2018 10/2018 11/2018 12/2018 1/2019 2/2019 OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 52,3 % 50 % Korkosijoitukset 47,7 %

Lisätiedot

ALLOKAATIO MALTTI Salkkukatsaus

ALLOKAATIO MALTTI Salkkukatsaus 11/2017 12/2017 1/2018 2/2018 3/2018 4/2018 5/2018 6/2018 7/2018 8/2018 9/2018 10/2018 11/2018 12/2018 1/2019 2/2019 3/2019 OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 30,1 % 25 % Korkosijoitukset

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Hajauttaminen kansainvälisille osakemarkkinoille

Hajauttaminen kansainvälisille osakemarkkinoille Hajauttaminen kansainvälisille osakemarkkinoille 2000-luvulla Salomäki, Jouni 2012 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Hajauttaminen kansainvälisille osakemarkkinoille 2000- luvulla

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoriaa

Luento 5: Peliteoriaa Luento 5: Peliteoriaa Tässä kappaleessa tutustutaan hieman peliteoriaan. Keskeisiä asioita ovat Nash-tasapaino ja sekastrategia. Cournot n duopolimalli vuodelta 1838 toimii oivallisena havainnollistuksena

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

P/E-ANOMALIA SUOMEN OSAKEMARKKINOILLA VUOSINA 1995 2005

P/E-ANOMALIA SUOMEN OSAKEMARKKINOILLA VUOSINA 1995 2005 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Laskentatoimen ja rahouksen laos Rahous P/E-ANOMALIA SUOMEN OSAKEMARKKINOILLA VUOSINA 1995 2005 01.12.2006 Kandidaatin tutkielma Jussi Tolvanen

Lisätiedot

*) %-yks. % 2018*)

*) %-yks. % 2018*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

, tuottoprosentti r = X 1 X 0

, tuottoprosentti r = X 1 X 0 Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen

Lisätiedot

DANSKE BANK INDEKSIOBLIGAATIO 1066A: INDEKSIOBLIGAATIO MAAILMA - MALTILLINEN - Tilannekatsaus ISIN: FI

DANSKE BANK INDEKSIOBLIGAATIO 1066A: INDEKSIOBLIGAATIO MAAILMA - MALTILLINEN - Tilannekatsaus ISIN: FI Tuotteen yleiset ehdot Sijoitusstrategia Pääomaturva Danske Bank Indeksiobligaatio Maailma III -sijoitusobligaatioon sijoittava hyötyy Yhdysvaltojen, Euroopan, Aasian ja Tyynenmeren alueen osakemarkkinoita

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot