Tina-vismutti -juotosmetallin binäärinen seos
|
|
- Sanna-Kaisa Ranta
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tina-vismutti -juotosmetallin binäärinen seos Tekijä: Riku Varje Yhteystiedot: Metallien liittämiseen on olemassa useita erilaisia keinoja. Eräs keino on esimerkiksi erilaisten mekaanisten liitosten, kuten esimerkiksi pulttien ja muttereiden, käyttö. Toinen laajalti käytetty keino on juottaminen. Juottamisessa metallikappaleiden liittäminen yhteen tapahtuu ohjaamalla kappaleiden kuumennettuun liitoskohtaan materiaalia, juotetta, joka sulaa kyseiseen kohtaan ja muodostaa näin liitoksen. Juotteella on suuri rooli juotosprosessissa. Yleisimmät juotteet, joita käytetään, ovat seoksia, jotka sisältävät lyijyä ja tinaa. Käytettyjen juotteiden sulamispiste sijaitsee välillä C. [2] Sopiva juotemateriaali riippuu pitkälti juotoskohteesta. Osa kohteista on hyvinkin herkkiä ja vaativat erikoisvalmisteista juotetta, kun taas toiset kestävät hyvinkin alkeellisten materiaalien käyttöä. Väärin valittu materiaalivalinta voi tuoda turhaa jätettä tai jopa estää juotosprosessin suorittamisen. Mekaanisten vaatimusten lisäksi valintaan voi liittyä myös ulkopuolisia tekijöitä, kuten esimerkiksi vaatimus käyttää ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. [4] Kuvassa 1 on erilaisia juottamisessa käytettäviä välineitä. Juottamisessa sulatetaan juotetta, jotta liitos voitaisiin muodostaa. Metallien välille muodostuu liitos, jonka välityksellä lämpö ja sähkö pääsevät kulkeutumaan. Tästä syystä hyvää juotetta valitessa on tutkittava materiaalin sähkön- ja lämmönjohtavuutta ja valittava materiaalit, joilla nämä ominaisuudet ovat halutut. Juotetut liitokset myös heikkenevät ajan edetessä niiden joutuessa ympäristön vaikutuksen ja muun rasituksen kohteeksi. Tämän takia juotetut liitokset täytyy myös olla korjattavissa, mikä täytyy ottaa huomioon, kun valitaan juotemateriaalia. Hyvän juotteen on myös kestettävä siihen kohdistuvat fyysiset rasitukset. [2] Kuvassa 3 on nähtävissä juotosliitoksia. Juotosmateriaalin valinta Juotosmateriaalin tärkeimmät ominaisuudet liittyvät sen sulamiseen ja jähmettymiseen. Eutektisessa jäähtymisessä jäähtymisprosessi on nopea ja se tapahtuu matalassa lämpötilassa. Faasidiagrammia tarkasteltaessa huomataan, että seokset 70 Sn/30 i ja 20 Sn/80 i eivät jäähdy eutektisesti, mikä tarkoittaa, että jähmettyminen seoksen eri osille ei tapahdu samassa lämpötilassa. Näiden käyttäminen olisi niin halutessa mahdollista, mutta löydettävissä on huomattavasti parempikin seoskoostumus. Tällainen on seos 43 Sn/57 i. Kuvaajaa tarkasteltaessa huomataan, että kyseinen seos jäähtyy eutektisesti eli jäähtyminen kiinteäksi tapahtuu molemmille aineille samassa lämpötilassa nopeasti. Sulaminen tapahtuu myös matalammassa lämpötilassa kuin kahdella muulla seoksella. Edellä mainituista syistä eutektisesti jäähtyvä seos tuottaa paremman lopputuloksen juotosprosessissa kuin ei-eutektinen. Kuvassa 5 juote, jonka seos on 42 Sn/58 i. Kuva 3. Juottamalla tehtyjä liitoksia Kuva 1. Juotosvälineitä Juotetta valittaessa on otettava huomioon myös käytännön asiat. Lähes minkälaisen tahansa materiaalin valmistaminen on mahdollista, jos valmistamiseen olisi käytettävissä rajaton määrä rahaa. Tämä kuitenkin on harvoin tilanne. Juotetta käytetään yleensä hyvin suuria määriä, mistä syystä sen valmistamiseen ja hankintaan liittyvät kustannukset on pyrittävä pitämään mahdollisimman pieninä. Valmistamiseen tarvittavien raaka-aineiden on myös oltava hyvin saatavilla, jotta suuria määriä olisi mahdollista valmistaa. [2] Seoksen 43 Sn/57 i eri faasit ja niiden osuudet ja koostumukset riippuvat vallitsevasta lämpötilasta. 200 celsiusasteessa seos on 100% sulaa eli molemmat seosaineet ovat yhdessä sulassa olomuodossa. Seoksen saavutettua 138 celsiusasteen lämpötilan, niin sanotun eutektisen pisteen, alkaa aineiden yhtäaikainen jähmettyminen. Tässä pisteessä sula faasi on tasapainossa seoksen kahden kiinteän faasin kanssa. Tämän pisteen jälkeen molemmat seosaineet alkavat jähmettyä. Seoksen jäähtyessä muodostuu kaksi kiinteää faasia, tina- ja vismuttifaasi. 25 celsiusasteessa molemmat, tina ja vismutti, jäähtyvät. ineiden faasiosuudet tässä vaiheessa ovat seoksen nimen mukaisesti, 43 massaprosenttia tinaa ja 57 massaprosenttia vismuttia. Juotteen vaatimukset Mitä hyvältä juotteelta vaaditaan? Juotteen tarkoituksena on yhdistää kaksi tai useampi metallikappale toisiinsa muodostamalla liitokseen metallinen side. Jotta tämä olisi mahdollista, täytyy juotteen reagoida ennen liitettäviä kappaleita. Tämä tarkoittaa, että juotteen sulamispisteen on oltava matalampi kuin liitettävien kappaleiden. Monet elektroniikkakomponentit ovat hyvin herkkiä vallitsevalle lämpötilalle, mistä syystä juotosliitos on syytä pyrkiä muodostamaan mahdollisimman matalassa lämpötilassa. Juottamistilanteessa on mahdollista, että liitettävät kappaleet voivat liikkua, mikä puolestaan johtaa siihen, että liitoksesta ei tule paras mahdollinen. Tästä syystä juotteen on syytä sulaa täysin hyvin nopeasti, jotta kappaleet eivät ehtisi liikkua ja lopputuloksesta tulisi haluttu. Tällaista seosta, joka nopeasti muuttaa muotoaan täysin kiinteästä täysin nesteeksi tai toisin päin, kutsutaan eutektiseksi seokseksi. [1] Hyvää juotetta valitessa on syytä miettiä myös terveysriskejä. Lyijypohjaisia juotteita on käytetty jo kauan, mutta kuten tutkimukset ovat osoittaneet, lyijyn käyttö ei ole täysin ongelmatonta terveyden kannalta, mistä syystä onkin ehkä syytä pyrkiä käyttämään terveydelle vähemmän haitallisia materiaaleja. Lyijyttömät juotteet ovat kuitenkin useimmiten hinnaltaan kalliimpia ja niiden ominaisuudet eivät aina aivan yllä lyijyn tasolle. [1] Myös materiaalin vaikutukset ympäristöön on syytä ottaa huomioon. [2] Kuvassa 2 on lyijyä sisältävä juote. Kuva 2. Lyijyä sisältävä juote Kuva 5. Tina-vismutti -juote Kuva 4. Tina-vismutti juotosmetallin faasidiagrammi. Eutektinen piste ympyröity punaisella. Eutektinen jähmettyminen Juotteisiin liittyy hyvin keskeisesti termi eutektinen jähmettyminen. Riippuen materiaalista, käyttäytyvät ne eri tavalla jäähtyessään sulasta kiinteäksi. Valtaosa materiaaleista jäähtyy siten, että sulan materiaalin jäähtyessä seoksen jokin materiaali alkaa jähmettyä toisia ennen. Tästä syystä materiaalin täydelliseen jähmettymiseen kuluu jokin aika. Poikkeuksen tekevät seokset, joilla on hyvin alhainen sulamispiste. Eutektisessa jähmettymisessä seoksen saavutettua niin sanotun eutektisen pisteen (Kuva 4), muuttuu se välittömästi sulasta faasista kiinteään faasiin. Reaktio on käytännössä välitön. Tämä on toivottava ominaisuus juotteelle, koska nopea sulaminen mahdollistaa liitoksen nopean valmistuksen, mikä vähentää kappaleiden juotoksen aikaisesta liikkumisesta johtuvien virheiden määrää. Matala sulamispiste myös helpottaa liitoksen tekemistä, koska liitettävät kohteet eivät tällöin joudu kohtuuttoman suuren rasituksen kohteeksi lämmön toimesta. [3] [1] [viitattu: ] [2] [viitattu: ] [3] CES EduPack Student Learning Package: Teach Yourself Phase diagrams and Phase Transformations [4] [viitattu: ] Kuvalähteet Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4.
2 l Cu3-seoksen erkautuskarkaisu Tekijä: Heikki Lagus Yhteystiedot: Karkaisun tavoite Karkenevilla binäärisillä metalliseoksilla karkaisun tavoite on saada käyttölämpötilassa stabiilien tai metastabiilien faasien mikrorakenne seoksessa sellaiseksi, että se estää tehokkaasti dislokaatioiden liikettä ja siten lujittaa metalliseosta. Dislokaatioiden välisen etäisyyden on oltava riittävä pieni, jotta lujittumista tapahtuu Liuoslujittumisessa kupariatomit ovat epäsäännöllisessä järjestyksessä korvausatomeina alumiinihilassa. Vanhentamisen kestoajan ja lämpötilan yhdistelmä on valittava niin, että päädytään q -faasin alueelle. Kuva 6. Kupari-atomeja ylikylläisessä a-faasissa[7] Erkautushehkutuksen aikana diffuusio kuljettaa kupariatomeja kohti rakenteeseen ydintyneitä Cul2 alueita. Nämä muodostuvat levymäisiksi erkaumiksi, Guinier-Preston vyöhykkeiksi, joiden tasomaiset otsapinnat ja reunat ovat erilaisesta hilavakiosta huolimatta täysin koherentteja amatriisin kanssa. Tämä aiheuttaa kiteeseen laajalle ulottuvan jännityskentän, joka estää dislokaatioiden liikettä. Kuva 13. Eri faasit erkautuksessa [12] 3 % kuparia sisältävän alumiinin erkautuskarkaisu Tasapainopiirroksesta nähdään, että kun alumiiniin seostetaan 3 painoprosenttia kuparia, a-faasi on stabiili lämpötila-alueelle o C. Liuotushehkutuksen tulee tapahtua tällä lämpötila-alueella. Valitaan liuotushehkutuslämpötilaksi 520o C. Kuumennetaan työkappale suolasulatteessa haluttuun lämpötilaan, mihin kuluu aikaa muutamia minuutteja. Sammutetaan työkappale veteen niin, että loppulämpötila on noin 40 o C. Kuva 1. Dislokaatioisden välimatkan vaikutus leikkausvoimaan [1] Erkautuskarkaisun vaiheet Erkautuskarkaisun vaiheet ovat liuotushehkutus sammutus erkautushehkutus eli vanhentaminen jäähdytys Kuva 7. Guinier-Preston vyöhykkeitä [8] Erkautushehkutusta jatkettaessa Guinier-Preston vyöhykkeet kasvavat ja joistakin niistä muodostuu q -faasia. Muut Guinier-Preston vyöhykkeet liukenevat ja diffuusio kuljettaa niiden kuparin kasvaviin q -erkaumiin. Erkaumien otsapinnat ovat täysin koherentteja a-matriisin kanssa. Erkaumien reunat ovat edelleen koherentteja, vaikkakin q - ja a-faasien hilavakioiden eroavaisuus vaikuttaa syntyvään jännityskenttään. Kuva 2. Erkautuksen lämpökäsittelyn vaiheet [2] Kuparin liukoisuus alumiiniin on suurimmillaan 5.65 % eutektisessa lämpötilassa 548o C, mutta liukoisuus laskee nopeasti lämpötilan laskiessa. 250o C lämpötilassa liukoisuus on vain 0,1 0,2 %. Ylikylläisessä a -faasissa oleva kupari pyrkii erkautumaan ja muodostaa kovan ja hauraan l2cu metalliyhdisteen, q-faasin. Eutektinen piste on lähempänä q faasia, joten q faasi muodostaa eutektikumin matriisin raerajoja pitkin. [3] Kuva 14. lumiini kupari faasidiagrammi[14] Vanhentamiseen voidaan valita haluttu lämpötila-aika yhdistelmä, kun pysytään alle 180o C lämpötilassa, jotta muodostuu Guinier-Preston vyöhykkeitä. Jos tämä lämpötila ylitetään, on liuotushehkutus uusittava. [15] Kuva 8. q -erkaumia [9] Kuva 3. Hidas jäähtyminen [4] Erkautushehkutuksen lämpötila vaikutta diffuusionopeuteen ja aikaan, jonka kuluessa muutokset tapahtuvat. Lämpötilan tulee olla alle 180o C, jotta Guinner-Preston vyöhykkeitä ylipäätään muodostuu. Jos erkautushehkutusta edelleen jatketaan, alkaa matriisin epäjatkuvuuskohtiin ydintyä q -faasia. Nyt otsapinnat ovat edelleen koherentteja matriisin kanssa, mutta erkaumien reunat ovat epäkherentteja. Nopeassa jäähtymisessä kupariatomit eivät ehdi diffundoitua muodostamaan q faasia, vaan jäävät liuotushehkutuksen aikaisiin asemiinsa ylikylläiseen a faasiin. Kuva 14. Esimerkki aika-lämpötilayhdistelmistä 130o C lämpötilassa diffuusio on hidasta ja vanhenemisaika vuorokausia. Tehtävän seoksella maksimilujuus saavutetaan noin 40 vuorokauden vanhentamisella. Kuva 9. q -erkaumia [10] Kuva 4. Nopea jäähtyminen[5] Hehkutusta jatkettaessa ydintyy tasapainotilassa esiintyvä Cul2 (q-faasi) raerajoille ja q -matriisi rajapinnoille. Kaikki q -erkaumat liukenevat ja antavat kuparin kasvavalle q-faasille. Periaatteellisessa kuvassa nähdään, miten faasimuutos tapahtuu eräässä alumiini-kupari seoksessa vanhenemisen aikana. Sammutuksen tulee tapahtua niin nopeasti, että sen aikana pysytään ylikylläisen a-faasin alueella. Kuva 15. Eri faasit erkautuksessa [16] Lindroos et al., s. 598 Faasien suhteelliset osuude eri vaiheiden lopussa ovat liotushehkutus, a-faasi, 100 %, Cu 3 paino% sammutus, ylikylläinen a-faasi, 100 %, Cu 3 paino% Vanhentaminen, vipusäännöllä a-faasi noin 94 %, Cu alle 0,1 paino%, Cul2 q -faasina noin 6 %, Cu noin 3,4 paino% Kuva 10. Kutistuva q -erkauma ja kasvava Cul2 [11] Yhteen kuvaan koottuna myötörajan kehittymisessä voidaan erottaa edellä kuvatut vaiheet. Kun dislokaatiot voivat joko kiertää erkaumat tai leikata niitä, saavutetaan lujittumisen huippuarvo näiden kehityskulkujen leikkauspisteessä. Kuva 5. Periaatekuva erkautuskarkaisun lämpökäsittelystä [6] Lujittumisen tekijät lumiini-kupariseoksen lujittumisessa voidaan erottaa seuraavat tekijät liuoslujittuminen koherenttien Guinner-Preston vyöhykkeiden ja q -faasien aikaansaamasta jännityskentästä johtuva lujittuminen erkautuskarkeneminen Kuva 11. Myötölujuuden muutos, 4 % kuparia, erkautuslämpötila 150o C [12] Tuotannollisista syistä valitaan lämpötilaksi 170o C, jolloin aika on noin 10 tuntia. Tämä edellyttää tarkkaa lämpötilan säätöä vanhennuksen aikana ylivanhenemisen välttämiseksi. [1] shby, M.F., Jones, D.R.H, Werkstoffe 1: Eigenschaften, Mechanismen und nwendungen, Springe, erliini, 2013, ISN , s. 95 [2] Callister, W.D., Rethwisch, D.G, Materials Sciense and Engineering, Eight Edition, Jon Wiley % Sons, Inc, 2011, ISN , s. 438 [3] Lindroos et al., Uudistettu Miekkojan metallioppi, Otava, Helsinki 1986, ISN , s. 596 [4] shby, M.F., Jones, D.R.H, Werkstoffe 2: Metalle, Keramiken und Gläser, Kunststoffe und Verbundwerkstoffe, Springer, erliini, 2012, ISN , s. 86 [5] shby (2), s. 86 [6] shby (2), s. 87 [7], [8], [9], shby (2), s. 88 [10], [11], [12] shby (2), s. 89 [13]shby (2), s. 90 [14] Tehtävänanto [15]shby (2), s. 90 [16] Lindroos et al., s. 598
3 lieutektoidisen teräksen normalisointi Tekijä: Eero lkio Yhteystiedot: Tässä posterissa käsitellään normalisoinnin vaikutuksia teräkeen. Keskitymme erityisesti alieutektoidisen teräken normalisointiin. Eutektoidinen teräs tarkoittaa terästä, jossa kiinteä faasi on tasapainossa kahden muun kiinteän faasin kanssa. lieutektoidisessa teräksessä faasit koostuvat ferriitistä sekä jäähdytyslämpötilasta riippuen yleisimmin joko austeniitista, perliitistä tai martensiitista. Normalisoinnilla on muutama keskeinen vaikutus terästuotteille. Esimerkiksi valuterästuotteille normalisointia käytetään karkean valurakenteen poistamiseksi. Normalisointia käytetään taotuille kappaleille epähomogeenisuuden poistamiseen sekä hitsatuille ja polttoleikatuille tuotteille erilaisten ilmiöiden, esim. rakeenkasvun, eliminoimiseksi. Normalisoinnilla teräksen rakenne voidaan saattaa jälleen hienorakenteiseksi ja samalla palauttaa mekaaniset ominaisuudet ennalleen. [1] Rauta-hiili tasapaino Teräksellä hiilen eutektoidinen Fe-C tasapainoraja on 0.76% hiiltä ja lämpötila 727 C. Eutektoidinen teräs jakautuu kahteen osa-alueeseen: ali- ja ylieutektoidiseen teräkseen. Ylieutektoidisella teräksellä tarkoiteen yli 0.76% hiilipitoisuutta ja alieutektoidisella vastaavasti alle 0.76% hiilipitoisuutta. Tehtävänannossa pyydettiin määrittämään alieutektoidisen 0,4 p.% C teräksen faasiosuudet sekä -koostumukset lämpötiloissa 750 C ja 25 C. Tarkastellaan aluksi 750 C tapausta teräksen faasidiagrammista. Faasimuutokset Ydintyminen on tärkeä termi faasimuutoksissa. Kide aloittaa kasvunsa ytimestä ja rae jatkaa kasvamistaan tasapainotilaan saakka. Tasapainotilaan voidaan vaikuttaa jäähdytyslämpötilan suuruudella: pieni alijäähtyminen tuottaa seoksen, jossa on vähän ytimiä mutta suuria kiteitä, kun taas suuren alijäähtymisen lopputulos on seos, jossa on paljon ytimiä mutta pieniä kiteitä. [5] Normalisoinnin vaiheet Kuvissa austeniitti muuttuu perliitiksi jäähdytyksen seurauksena Kuva (1): Normalisoinnin kulku Kuvassa 1 käsitellään eutektoidisen Fe-C teräksen normalisointia yleisesti. usteniittialue on 3 rajasta ylöspäin (T > 727 C). usteniitti tarkoittaa metallista, ei-magneettista raudan ja seosaineen kiinteää liousta, jonka kiderakenne on kuutiollinen (pkk). [2] Normalisoinnissa teräs kuumennetaan austeniittialueelle ja lämpötilaa ylläpidetään niin kauan, että austeniitti homogenisoituu täysin. Tämän jälkeen teräs jäähdytetään. Jäähdytettäessä austeniitti alkaa muuttua perliitiksi. Ferriitin ja sementiitin pitoisuussuhteet riippuvat jäähdytyslämpötilasta. Normalisoinnilla saavutetaan tässä tapauksessa sitkeä ja hienojakoinen ferriitti-perliitti mikrorakenne. Kuvassa oikealla olevissa ruuduissa kuvataan rakenteen muutosta teräksessä. Lähtien vasemmalta alhaalta prosessissa on ensiksi suurirakeista ferliitti-perliittiä, joka lämmittäessä alkaa muovautua suurirakeiseksi austeniitti-ferriitti-perliitti seokseksi lämpötilan noustessa kriittisen 727 C asteen yläpuolelle. Hiilipitoisuuden ollessa 0.5 p.% ja lämpötilan noustessa noin 760 C asteen yläpuolelle alkaa loppuosa ferriitistä muuttua homogeeniseksi austeniitiksi, jonka kidekoko on selvästi pienentynyt (ylin neliö). Tämän jälkeen jäähdytettäessä alle 760 C asteen alkaa austeniitin sisään muodostua pienikokoisia ferriittirakeita. Jäähdyttämällä edelleen saadaan austeniitin raekokoa pienemmäksi samalla kun ferriitin määrä seoksessa kasvaa. Viimeinen neliö (oikea alakulma) kuvaa alijäähtymisen jälkeistä rakennetta, jossa austeniitti on muokkautunut perliitiksi. Fe-C faasidiagrammi Faasien koostumus: 750 C teräs kostuu α-ferriitistä ja γ-austeniitista. Haetaan kuvaajasta 750 C vastaavat hiilipitoisuudet faaseille. Ferriitin hiilipitoisuus Cα on tasapainolämpötilassa 727 C korkeimmillaan p.% C ja 750 C noin p.% C. usteniitin Cγ on noin 0.60 p.% C. Co 0.40 p. % C. [3] Faasiosuudet: [3] w α Cy C 0 Cy C α w y C 0 C α C γ C α % % usteniitin faasiosuus on siis 65.6% ja ferriitin faasiosuus 34.4%. Koska lämpötila on yli eutektoidisen tasapainorajan, niin perliittiä ei pääse muodostumaan ollenkaan. Faasiosuudet kuvautuvat aika tarkasti alla kuvan alemmassa neliössä. Mikäli terästä vielä jäähdytettäisiin noin 650 C asteeseen, niin austeniitti alkaisi muuttua perliitiksi. Jäähdytyslämpötilalla on merkitys faasirakenteen muodostamisessa. Riippuen lämpötilasta jossa suoritetaan termodynaaminen pito, eli pidetään jäähdytettyä lämpötilaa vakiona faasimuutoksen läpikäynnin ajaksi, austeniitista muodostuu joko perliittiä, bainiittia, sferoidiitta taikka martensiittia. Näillä jokaisella on erilainen kiderakenne ja sitä myöten erilaiset lujuusominaisuudet. Tutkitaan seuraavavaksi 25 C teräksen koostumusta. Eutektoidisen muutoksen nopeus riippuu vahvasti lämpötilan suuruuden muutoksesta kun rekristallisaationopeus kasvaa. Esimerkiksi perliitin muodostuminen on nopeimmillaan hieman alle 600 C, jolloin muodostumiseen kuluva aika on noin 10 sekuntia, kun 675 C vastaava aika olisin noin 750 sekuntia. Faasimuutoksen nopeus vaikuttaa perliitin rakenteeseen siten, että korkeassa lämpötilassa hitaammalla muuttumisella muodostuu karkealemmillista perliittiä, joka on pehmeämpää verrattuna matalammassa lämpötilassa nopeasti muodostuneeseen hienolammelliseen perliittiin. Jos lämpötilaa laskettaisiin enemmän, niin austeniitti muuttuisi perliitin sijaan bainiitiksi, jonka rakenteessa on ferriittilammelleja sekä tankomaista sementiittiä austeniitti (stabiili) 10 Perliitin sekä bainiitin lämpötila-aika käyrä P perliitti/bainiitti raja T E time (s) Faasien koostumus: Faasidiagrammista ei voi lukea ferriitin määrää, mutta 0 C ferriitin osuus on p.% [4], joten oletamme ferriitin Cα olevan noin p.%. Sementiitin hiilipitoisuuden voimme lukea diagrammista. Cs 6.70 p.% C Faasiosuudet: Wa Cs Co Cs Ca % Ws Co Ca Cs Ca % Kuva 2: Teräksen kuumennus Normalisoinnissa, kuten muissakin lämpökäsittelyissä, austenointihehkutuksen lämpötila on tärkeä. Jos austenointi lämpötila on liian korkea, niin teräksen raekoko kasvaa. Tämä heikentäisi teräksen rakennetta. Normaaleilla hiiliteräksillä sopiva austenoinnin lämpötila on noin 50 C astetta 3 rajan yläpuolella, eli 0,5 p.% hiilipitoisuudella noin 820 C astetta. lieutektoidisella 0.4 p.% hiilipitoisella teräksellä tämä lämpötila olisi hieman korkeampi, suunnilleen 840 C astetta. Jos teräs on tässä tapauksessa jäähdytetty suoraan 25 C, niin austeniitti (pkk) on muuttunut martensiitiksi (tkt). Martensiittireaktio on erittäin nopea, minkä vuoksi hiili ei ehdi sitoutua karbideihin, vaan jää martensiitin hilaan välisija-atomeina austeniitti (stabiili) M + M + M + P T E 0% 50% 90% aika (s) [1] [2] [3] Callister suomenkieliset kalvot ch9 [4] [5] Callister suomenkieliset kalvot ch10
4 ihe 1 Metalliseoksen jähmettyminen tasapainonmukaisella mekanismilla Tekijä: Joel Tolonen Yhteystiedot: joel.tolonen@aalto.fi Kupari-nikkeliseos Tarkastellaan kahden metallin, kuparin ja nikkelin seosta. Kupari- ja nikkeliatomit ovat lähes saman kokoisia ja niiden elektronegatiivisuudet ovat melkein saman suuruiset. Tästä syystä kupari ja nikkeli liukenevat toisiinsa täysin. Ne liukenevat toisiinsa kaikilla seossuhteilla ja pysyvät liuenneina myös kiinteässä olomuodossa. Tämä havaitaan kuvassa 1. Lämpötilaa lasketaan edelleen ja seuraavaksi saavumme pisteeseen C, jossa sulan koostumus on 32 p.% Ni ja kiinteän faasin, eli kiteiden koostumus on 43 p.% Ni. Voimme vipusäännön avulla laskea faasidiagrammista kiinteän α-faasin ja sulan L-faasin suhteelliset määrät pisteessä C seuraavalla tavalla. Mitataan pisteestä C oikealle lähtevän sinisen viivan pituus ja jaetaan se viereisen vihreän viivan ja sinisen viivan itsensä yhteispituudella: painoprosenttia sulaa faasia Ja loput 27 p.% on jähmettynyttä α-faasia. Sama laskutoimitus olisi voitu tehdä myös pisteessä, jolloin olisimme saaneet tulokseksi, että pisteessä on enimmäkseen vain sulaa faasia ja vain vähän kiinteää α-faasia. Kuva 1. Kupari-nikkeli -seoksen faasidiagrammi. [2] Kupari ja nikkeli muodostavat jähmetyttyään vain yhden kiinteän faasin (solid kuvassa 1, tai α kuvassa 2), jossa eri atomit ovat liuenneet toisiinsa atomitasolla. Monet muut metalliseokset muodostavat useita kiinteitä faaseja jähmettyessään, sillä alkuaineen liukoisuus toiseen alkuaineeseen on yleensä rajallinen ja ylimääräinen liukenematon alkuaine muodostaa oman faasinsa, jonka sekaan toki myös liukenee hieman toista alkuainetta. Jähmettymisesimerkki Tarkastellaan kupari-nikkeli -metalliseosta, jossa on 35 painoprosenttia nikkeliä ja loput 65 paino-% kuparia, kuten liila katkoviiva kuvassa 2. Lähdetään liikkeelle pisteestä, jossa metalliseos on sulaa 1300 C lämpötilassa. Tällöin kupari ja nikkeli ovat liuenneet toisiinsa ja muodostavat yhden sulan metallin faasin. Kun lämpötilaa lasketaan ja saavutaan pisteeseen, alkaa metallisulan sisälle kiteytyä pieniä kiinteitä metallikiteitä (siniset klöntit kuvassa), joiden koostumus ei olekaan enää 35 p.% nikkeliä, vaan pisteestä lähtevää vaakaviivaa seuraamalla 46 p.% Ni. Pisteessä metallissa on siis kahta faasia: sulaa L, sekä kiinteää faasia α. Tässä vaiheessa sulan koostumus on vielä 35 p.% Ni, mutta sulan nikkelipitoisuus alkaa pian laskea kun lämpötilaa lasketaan edelleen, sillä kasvavat kiteen syövät sulasta suhteessa enemmän nikkeliä kuin kuparia. Kun lämpötila laskee, tullaan pisteeseen D, jossa lähes kaikki metalli on jähmettynyt α-faasiksi, eli tilanne on päinvastainen kuin pisteessä. Pisteessä D sulassa on enää 24 p.% nikkeliä ja kiinteän faasin nikkelipitoisuus alkaa lähestyä koko systeemin nikkelipitoisuutta 35 p.% Ni. Pisteen D alapuolella vielä kylmemmässä lämpötilassa, eli esimerkiksi pisteessä E sulaa ei ole enää yhtään jäljellä, vaan kaikki metalli on kiinteää. Kupari-nikkeliseoksella ei siis ole yhtä sulamispistettä, vaan sillä on noin 50 C laajuinen alue, jossa metalli muodostaa puuromaisen kiinteän ja sulan faasin seoksen, joiden määrät riippuuvat lämpötilasta. Tasapainonmukainen jähmettyminen Edellä kuvatut tapahtumat pätevät vain, jos metalliseos jähmettyi tasapainon mukaisesti. Jos seos sen sijaan jäähtyy nopeasti, ei tasapaino ehdi pysymään yllä diffuusion avulla, vaan tapahtuu mikrosuotautumista. Tällöin jähmettyvien kiteiden ytimien nikkelipitoisuudeksi jää ääritapauksessa 46 p.% ja kaikkein viimeisimpänä jähmettyvän kiteen ulkokuoren nikkelipitoisuus voi siten jäädä jopa alle 35 p.%. Jos jäähtyminen on riittävän hidasta, on diffuusiolla aikaa tasoittaa nikkeli- ja kuparipitoisuuksia systeemissä ja ideaalitilanteessa kiteiden nikkelipitoisuus on sama sekä ytimessä, että ulkokuorella, eli aiemmassa esimerkissä kauttaaltaan 35 p.%. Käytännössä metalliseosten jäähtymistä ei ole aikaa odotella ikuisuuksia, joten yleensä kiteiden ytimiin jää jonkin verran erisuuruinen alkuainepitoisuus kuin kiteiden ulkokerroksiin. Kupari-nikkeli - esimerkissämme tämä laskisi koko systeemin sulamispistettä, sillä vähänikkelinen metalli sulaa faasidiagrammin (kuva 1) mukaan alhaisemmassa lämpötilassa kuin runsasnikkelinen ja siten kiteiden ulkokerrokset sulaisivat odotettua pienemmässä lämpötilassa. L (sula) L: 35 p.%ni Cu-Ni systeemi 1300 L: 35 p.% Ni a: 46 p.% Ni C D E 36 L: 32 p.% Ni a: 43 p.% Ni a (kiinteä) L: 24 p.% Ni 1 a: 36 p.% Ni Fig. 9.4, Callister 7e. C o p.% Ni Kuva 2. Rajattu alue kupari-nikkeliseoksen faasidiagrammista. [1] ( ) [1] Callisterin suomenkielinen kalvo ch09 kurssin MyCourses-sivulla [2] CES EduPack Student Learning Package: Teach Yourself Phase diagrams and Phase Transformations. Otettu kurssin MyCourses-sivuilta [3] Non equilibrium cooling of alloys. Video katsottavissa:
5 Eutektoidinen teräs vakiolämpötiloissa Tekijä: leksi Hakala Yhteystiedot: Faasidiagrammit ovat oiva ja tärkeä väline materiaalien tutkimisessa. Ne näyttävät missä olomuodossa materiaali on tietyissä olosuhteissa. Diagrammit koostuvat koordinaatistosta, jossa akseleina toimivat halutut olosuhteet, kuten esimerkiksi lämpötila tai aineen pitoisuus seoksessa. Lisäksi koordinaatistossa on viivoja, jotka esittävät materiaalin faasinmuutosrajoja. Jos diagrammissa siirrytään viivojen rajaamalta alueelta toiselle muuttamalla olosuhteita, tarkasteltavan materiaalin olomuoto muuttuu. Jos teräkselle muodostetaan faasidiagrammi, jonka akseleina toimivat lämpötila ja hiilen määrä teräksessä, saamme aikaan seuraavan laisen kaavion: Eutektoidista terästä käytetään monissa kohteissa sen hyvien ominaisuuksien takia. Perliittisessä muodossaan se on kovaa ja kestävää, muttei kovin sitkeää. Sitä käytetään esimerkiksi leikkaustyökaluissa, vaijereissa, terissä, nauloissa ja jopa junien kiskoissa. Isoterminen lämpökäsittely Lämpötilaa säätelemällä voidaan muuttaa materiaalin olomuotoa ja ominaisuuksia. Eutektoidisen teräksen isotermisessä lämpökäsittelyssä on kyse materiaalin rakenteen muuttamisesta pitämällä sitä tietyssä lämpötilassa tietty aika. Rakennetta voidaan muuttaa perliittisestä, bainiittisesta tai martensiittisesta muodosta austeniittiseen muotoon tai päinvastoin. Muutossuunnan päättää käytettävä lämpötila ja alkuperäinen faasi. Eutektoidinen lämpötila teräkselle on 727 celsius astetta. Jos haluamme muuttaa perliittiä, bainiittia tai martensiittia austeniitiksi, on lähtömateriaalissa oltava jotain niistä ja lämpötilan, jossa materiaalia pidetään, oltava yli 727 celsius astetta. Jos taas haluamme muuttaa austeniittia perliitiksi, bainiitiksi tai martensiitiksi, on alkuperäisessä kappaleessamme oltava austeniittia, ja käytettävän lämpötilan oltava 727 celsiusta tai alempi. Näiden muutosten nopeus riippuu muokkauslämpötilasta. lla olevasta TTT-diagrammista (timetemperature-transformation) Näemme eutektoidisen teräksen muutoksiin tarvittavia aikoja ja lämpötiloja, sekä sen mitä milläkin lämpötilalla syntyy ja missä ajassa. Punaisella viivalla muutos alkaa, sinisellä viivalla puolet on muuttunut, vihreällä viivalla muutos on tapahtunut täysin. Keltaisen paksun viivan alapuolella alkaa muodostumaan martensiittia. tarkoittaa austeniittia, P tarkoittaa perliittia ja tarkoittaa bainiittia. [1] Tapaus 2: Lopussa 100% martensiittia. Kuva 1. Teräksen faasidiagrammi [1] Kaaviosta näemme alueen, jolla teräs on usteniitti-allotroopissaan (γ, ustenite). Tämän kaavion vasemman alakulman alueelta löydämme kolmen viivan risteyksen, jonka alla luku 0,76. Tämä on teräksen eutektoidinen piste. Siinä teräksen hiilipitoisuus on 0,76% ja lämpötila 727 celsius astetta. Terästä, jonka hiilipitoisuus on 0,76% kutsutaan siis eutektoidiseksi teräkseksi. Eutektoidinen teräs Eutektoidinen teräs on kiinteää eutektoidisen lämpötilan molemmin puolin. Kun lämpötila on yli eutektoidisen pisteen lämpötilan, teräs on austeniitiksi kutsutussa muodossa. Kun lämpötila lasketaan eutektoidilämpötilaan tai alle, muttei kuitenkaan 540 celsiusasteeseen, alkaa austeniitista muodostua perliittiä. Jos lämpötila taas lasketaan 540 celsiusasteeseen tai alle, muttei kuitenkaan 215 celsiusasteeseen, alkaa austeniitista muodostua bainiittia. Jos lämpötila lasketaan 215 celsiukseen tai alle alkaa austeniitista muodostumaan martensiittia. Jos austeniitista halutaan muuta kuin perliittiä, pitää lämpötilan laskun olla hyvin nopea; lämpötila on laskettava yli 727 celsiuksesta alle 540 celsiukseen n. 0,7 sekunnissa. Muuten ainakin osa austeniitista muodostuu perliitiksi. Näistä voidaan päätellä, että huoneenlämpöinen eutektoidinen teräs on joko perliittiä, bainiittia, martensiittia tai näiden seosta riippuen jäähdytysnopeudesta ja välilämpötiloista. usteniitti on metallinen, ei magneettinen ja kiinteä raudan, ja sen rautavaltaisten seosten, allotrooppi. Kyseisen allotroopin kiderakenne on pintakeskeinen kuutiollinen rakenne (pkk) ja hiilipitoisuus 0,76%. Perliitti taas on teräksen kerroksista koostuva mikrorakenne, jossa vuorottelevat ferriitti- ja sementiittilamellit. Ferriitti on raudan ja rautavaltaisten seosten toinen allotrooppi, jossa kiderakenne on tilakeskeinen kuutio (tkk). Ferriitissä hiilen pitoisuus on austeniittia pienempi (0,022%). Ferriitti on ominaisuuksiltaan kiinteä ja hyvin magneettinen. Sementiitti on raudan ja hiilen muodostama välisijayhdiste, jossa hiilen pitoisuus on austeniittia suurempi. Sen massasta 6,67% on hiiltä ja 93,3% rautaa sekä sen kemiallinen kaava on Fe 3 C. Sillä on ortorombinen kiderakenne, jonka ansiosta se on kovaa mutta haurasta. ainiitti on teräksen mikrorakenne, joka syntyy austeniittia jäähdyttämällä celsiusasteen lämpötilassa. Sillä on hyvät mekaaniset ominaisuudet; se on sitkeää ja lujaa. Martensiitti on myös teräksen mikrorakenne, joka saadaan jäähdyttämällä austeniittia alle 215 celsiuksen lämpötilaan. Sillä on tilakeskeinen tetragoninen kiderakenne. Kaikissa muodoissaan eutektoidinen teräs kuitenkin koostuu rakeista ja raerajoista, kuten metallit muutenkin. Rakeiden sisällä kuitenkin materiaali on järjestäytynyt kiderakenteen mukaisesti yllä kuvatuilla tavoilla. Perliitin muodostuessa austeniitista, sitoo sementiitti ferriittiä enemmän hiiliatomeja itseensä. [1] Kuva 3. Eutektoidisen teräksen isotermisen muutoksen diagrammi (TTT-diagrammi) [1] Esimerkkejä isotermisestä lämpökäsittelystä Otetaan muutama erilainen skenaario ja yllä olevan TTT-diagrammin avulla arvioidaan lopullinen mikrorakenne ja faasiosuudet. 1. Nopea jäähdytys 500 celsiukseen, pidetään lämpötilaa 100 sekunnin ajan, minkä jälkeen nopea jäähdytys huoneenlämpöön. 2. Nopea jäähdytys 200 celsiukseen, pidetään lämpötilaa 1000 sekunnin ajan ja jäähdytetään nopeasti huoneenlämpöön. 3. Nopea jäähdytys 160 celsiukseen, pidetään lämpötilaa 10 sekuntia, lämpötilan nopea nosto 300 celsiukseen, pidetään lämpötilaa sekuntia ja nopea jäähdytys huoneenlämpöön. 4. Esimerkki lämpökäsittelystä, jonka lopputuloksena hienorakeinen, perliittinen mikrorakenne. Tapaus 3: Lopussa 50% martensiittia, 50% bainiittia. Tapaus 4: Haluttiin perliittinen mikrorakenne, joka voidaan saavuttaa alle 727 ja yli 540 celsiuksen lämpötiloissa. On siis valittava työstölämpötila tältä väliltä. Toisaalta haluttiin myös hienorakeinen rakenne, joka saavutetaan mahdollisimman pienellä lämpötilalla. Tällöin rakeiden kasvunopeus on hitaampi, jolloin syntyy useampi pienempi rae. Yhteenveto Eutektoidinen teräs on rauta-hiili-seos, jossa hiilen massaosuus on 0,76%. Tällaisen materiaalin isotermisellä lämpökäsittelyllä saadaan valittua teräkselle sen mikrorakenne. Lämpötilan säädöllä ja lämpötilan pitoajoilla voidaan vaikuttaa miten suuri osa austeniitista muutetaan muiksi faaseiksi. Eutektoidisen teräksen allotrooppeja ovat austeniitti, perliitti, bainiitti, martensiitti, ferriitti ja sementiitti. TTT-diagrammi kuvaa faasimuutosten lämpötiloja ja muutokseen vaadittavia aikoja, jolloin siitä voidaan tulkita haluttuun muutokseen tarvittavat lämpötilat ja ajat. [1] Material Science and Engineering, William D. Callister Jr (p. 290). Viitattu [2] Viitattu Tapaus 1: Lopussa 100% bainiittia. Kuva 2. Perliitin mikrorakenne [2]
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot
LisätiedotFaasimuutokset ja lämpökäsittelyt
Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja
LisätiedotDislokaatiot - pikauusinta
Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi
LisätiedotBinäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta
Tasapainopiirrokset Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat
LisätiedotTärkeitä tasapainopisteitä
Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen
LisätiedotTina-vismutti juotosmetallin binäärinen seos Tekijä: Lassi Vuorela Yhteystiedot:
Tina-vismutti juotosmetallin binäärinen seos Tekijä: Lassi Vuorela Yhteystiedot: lassi.vuorela@aalto.fi Juottaminen Juottamisessa on tarkoitus liittää kaksi materiaalia tai osaa niin, että sähkövirta kykenee
LisätiedotTina-vismutti seos juotosmetallina
Tina-vismutti seos juotosmetallina Miikka Martikainen Juottaminen Juottaminen on metallien liitosmenetelmä, jossa kappaleet liitetään toisiinsa sulattamalla niiden väliin juotosainetta, eli juotetta. Juotteena
LisätiedotFaasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1
Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 A B B Piirroksen alue 1: Sularajan yläpuolella on seos aina täysin sula => yksifaasialue (L). Alueet 2 ja 5: Nämä ovat
LisätiedotKon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos
Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri
LisätiedotAlieutektoidisen teräksen normalisointi
Alieutektoidisen teräksen normalisointi Hiili (C) ja rauta (Fe) Hiili ja rauta voivat muodostaa yhdessä monia erilaisia mikrorakenteita, olipa kyseessä sitten teräs (hiiltä maksimissaan 2.1p.% C, eli hiiltä
LisätiedotLapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa
Rikasta pohjoista 10.4.2019 Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Nimi Numero CK45 / C45E (1.1191) 19MnVS6 / 20MnV6 (1.1301) 38MnV6 /
LisätiedotKon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka
Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri ilmiöistä
LisätiedotTerästen lämpökäsittelyn perusteita
Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti
LisätiedotRauta-hiili tasapainopiirros
Rauta-hiili tasapainopiirros Teollisen ajan tärkein tasapainopiirros Tasapainon mukainen piirros on Fe-C - piirros, kuitenkin terästen kohdalla Fe- Fe 3 C -piirros on tärkeämpi Fe-Fe 3 C metastabiili tp-piirrosten
LisätiedotLuento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla
Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat
LisätiedotDeformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000
Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta
LisätiedotKJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3
KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 3 Tänään ohjelmassa 1. Tasapainopiirros 1. Tulkinta 2. Laskut 2. Faasimuutokset 3. Ryhmätyöt 1. Esitehtävän yhteenveto (palautetaan harkassa) 2. Ryhmätehtävä
LisätiedotKeskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti
Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät
LisätiedotCHEM-C2400 MATERIAALIT SIDOKSESTA RAKENTEESEEN (5 op) Laskuharjoitus 1
CHEM-C2400 MATERIAALIT SIDOKSESTA RAKENTEESEEN (5 op) Laskuharjoitus 1 Kristallografiaa 1. Suunnan millerin indeksit (ja siten siis suunta) lasketaan vähentämällä loppupisteen koordinaateista alkupisteen
LisätiedotFe - Nb - C ja hienoraeteräkset
Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset 0.10 %Nb 0.08 NbC:n liukoisuus austeniitissa γ + NbC 1200 C 0.06 0.04 1100 C 0.02 0 γ 0 0.05 0.1 0.15 0.2 %C Tyypillinen C - Nb -yhdistelmä NbC alkaa erkautua noin 1000
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Binääriset tasapainopiirrokset To 30.10.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Oppia lukemaan ja tulkitsemaan binäärisiä tasapainopiirroksia 1 Sisältö Hieman kertausta - Gibbsin vapaaenergian
LisätiedotUltralujien terästen hitsausmetallurgia
1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),
LisätiedotLuento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Luento 2 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Rauta-hiili -tasapainopiirros Honeycombe & Bhadeshia s. 30-41. Uudistettu Miekk oj s. 268-278. Rauta (Fe)
LisätiedotMetallurgian perusteita
Metallurgian perusteita Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Korkean laadun saavuttaminen edellyttää sekä rauta että teräsvalujen tuotannossa tiukkaa prosessikuria
LisätiedotRaerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto
Raerajalujittuminen 1 Erkautuslujittuminen Epäkoherentti erkauma: kiderakenne poikkeaa matriisin rakenteesta dislokaatiot kaareutuvat erkaumien väleistä TM teräksissä tyypillisesti mikroseosaineiden karbonitridit
LisätiedotMak Sovellettu materiaalitiede
.106 tentit Tentti 21.5.1997 1. Rekristallisaatio. 2. a) Mitkä ovat syyt metalliseosten jähmettymisen yhteydessä tapahtuvalle lakimääräiselle alijäähtymiselle? b) Miten lakimääräinen alijäähtyminen vaikuttaa
LisätiedotLuento 2 Martensiitti- ja bainiittireaktio
Luento 2 Martensiitti- ja bainiittireaktio Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa - Martensiitti (tkk, tetragoninen)
LisätiedotTermodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
LisätiedotFaasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta
Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 4 Tavoite Oppia tulkitsemaan 2-komponenttisysteemien faasipiirroksia 1 Binääriset
LisätiedotTässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen
KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen
LisätiedotMetallit jaksollisessa järjestelmässä
Metallit Metallit käytössä Metallit jaksollisessa järjestelmässä 4 Metallien rakenne Ominaisuudet Hyvin muokattavissa, muovattavissa ja työstettävissä haluttuun muotoon Lujia Verraten korkea lämpötilan
LisätiedotRUOSTUMATTOMAT TERÄKSET
1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja
LisätiedotLuento 3. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Luento 3 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Seosaineiden liuoslujittava vaikutus ferriittiin Seosaineiden vaikutus Fe-C tasapainopiirrokseen Honeycombe
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaatioiden ominaisuuksia Eivät ala/lopu tyhjästä, vaan: muodostavat ympyröitä alkavat/loppuvat raerajoille,
LisätiedotMak Materiaalitieteen perusteet
Mak-45.310 tentit Mak-45.310 Materiaalitieteen perusteet 1. välikoe 24.10.2000 1. Vertaile ionisidokseen ja metalliseen sidokseen perustuvien materiaalien a) sähkönjohtavuutta b) lämmönjohtavuutta c) diffuusiota
LisätiedotTeräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö
1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,
LisätiedotHakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus
A A 1-lämpötila... 17 A 3-lämpötila... 17 Abrasiivinen kuluminen... 110 A cm-lämpötila... 17 Adhesiivinen kitka... 112 Adhesiivinen kuluminen... 110 ADI... ks. ausferriittinen pallografiittivalurauta Adusointi...
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Aikataulu Pe 2.9.2005 Pe 9.9.2005 Pe 16.9.2005 Pe 23.9.2005 Pe 10.9.2005 Pe 8.10.2005 Valurauta Valurauta ja teräs Teräs Teräs ja alumiini Magnesium ja titaani Kupari,
LisätiedotLuku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa
Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Käsiteltävät aiheet... Mitä on diffuusio? Miksi sillä on tärkeä merkitys erilaisissa käsittelyissä? Miten diffuusionopeutta voidaan ennustaa? Miten diffuusio riippuu
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotKJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2
KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 2 Pienryhmäharjoitusten aiheet 1. Materiaaliominaisuudet ja tutkimusmenetelmät 2. Metallien deformaatio ja lujittamismekanismit 3. Faasimuutokset 4. Luonnos:
LisätiedotValurauta ja valuteräs
Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia Useamman komponentin tasapainopiirrokset To 7.12.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Oppia lukemaan ja tulkitsemaan ternäärisiä tasapainopiirroksia 1 Sisältö Ternääriset tasapainopiirrokset
LisätiedotChem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet 18.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Liukoisuus (käsiteltiin luennolla 3) 0D, pistemäiset kidevirheet: (liukoisuus), vakanssit 1D, viivamaiset kidevirheet: dislokaatiot
LisätiedotValurautojen lämpökäsittelyt. SVY opintopäivät Kaisu Soivio
Valurautojen lämpökäsittelyt SVY opintopäivät 3.2.2017 Kaisu Soivio Moventas lyhyesti Moventas on yksi johtavista tuulivoimavaihteiden valmistajista Ensimmäinen tuulivoimavaihde toimitettu 1980, asennuskanta
LisätiedotSEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.
1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine
LisätiedotKon Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka
Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Hammaspyörät Suunnittelustandardit Euroopassa esimerkiksi: ISO 6336-1 5
LisätiedotPehmeä magneettiset materiaalit
Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 27.11. ja tiistai 28.11. Kotitentti Julkaistaan ti 5.12., palautus viim. ke 20.12.
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotEsipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry
Lämpökäsittelyoppi Esipuhe Metallit ovat kiehtova materiaaliryhmä erityisesti siksi, että niiden ominaisuudet ovat muunneltavissa hyvin laajasti. Metalleja voidaan seostaa keskenään, mutta ennen kaikkea
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotEsitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot
Esitiedot Valuraudat juha.nykanen@tut.fi Mistä tulevat nimitykset valkoinen valurauta ja harmaa valurauta? Miten ja miksi niiden ominaisuudet eroavat toisistaan? Miksi sementiitti on kovaa ja haurasta?
LisätiedotEsitiedot. Luento 6. Esitiedot
Esitiedot Luento 6 Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä
LisätiedotKorkealämpötilakemia
1.11.217 Korkealämpötilakemia Standarditilat Ti 1.11.217 klo 8-1 SÄ11 Tavoite Tutustua standarditiloihin liuosten termodynaamisessa mallinnuksessa Miksi? Millaisia? Miten huomioidaan tasapainotarkasteluissa?
LisätiedotKOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi
KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 6: Faasimuutokset Maanantai 5.12. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö 3. Lämpövoimakoneet
LisätiedotAineen olomuodot ja olomuodon muutokset
Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1
LisätiedotFaasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä.
FAASIDIAGRAMMIT Määritelmiä Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä. Esimerkkejä: (a) suolaliuos (P=1),
LisätiedotI. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä:
I. Lämpökäsittely Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kuva 284. Lämpökäsittelyhehkutus tapahtunut, uunin ovi aukaistu I.1 Miksi? Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: poistetaan ei-toivottuja
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotLujat termomekaanisesti valssatut teräkset
Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotLuento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Karkenevuus Honeycombe & Bhadeshia ch 8 s. 151-170 Uudistettu Miekk oja luku
LisätiedotB.3 Terästen hitsattavuus
1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin
LisätiedotLuento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä
Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko 12.9. klo 8-10 477401A - ermodynaamiset tasapainot (Syksy 2018) ermodynamiikan käsitteitä - Systeemi Eristetty - suljettu - avoin Homogeeninen - heterogeeninen
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Lämpökäsittely Austenointi tehdään hyvin korkeassa lämpötilassa verrattuna muihin teräksiin Liian korkea lämpötila tai liian pitkä aika voivat aiheuttaa vetelyjä, rakeenkasvua,
LisätiedotFysikaaliset ominaisuudet
Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotMetallin rakenteen mallintaminen
Metallin rakenteen mallintaminen Seppo Louhenkilpi Aalto yliopisto, metallurgia Oulun yliopisto, prosessimetallurgia Lämpökäsittely- ja takomopäivät 10.-11.10.2017 Sisältö/tausta Esittelen pääasiassa ns.
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
LisätiedotValujen lämpökäsittely
Valujen lämpökäsittely Lämpökäsittelyillä muutetaan materiaalin ominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja työstettävyyttä. Lämpökäsiteltävyyden ja lämpökäsittelyn käytön suhteen materiaalit voidaan jakaa ryhmiin
LisätiedotLuku 4: Hilaviat. Käsiteltäviä aiheita. Mitkä ovat jähmettymismekanismit? Millaisia virheitä kiinteissä aineissa on?
Käsiteltäviä aiheita Luku 4: Hilaviat Mitkä ovat jähmettymismekanismit? Millaisia virheitä kiinteissä aineissa on? Voidaanko vikojen määrää ja tyyppiä kontrolloida? Miten viat vaikuttavat materiaaliominaisuuksiin?
LisätiedotLUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA
1 LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA Jouko Leinonen Oulun yliopisto Konetekniikan osasto Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka -seminaari Raahe 29.3.2011 2 Lujien terästen sovelluskohteita Nosturit
LisätiedotKon Teräkset Harjoituskierros 6.
Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?
LisätiedotKokillivalu (Permanent mold casting) Jotain valimistusmenetelmiä. Painevalu (Diecasting) Painevalu
Jotain valimistusmenetelmiä Kokillivalu (Permanent mold casting) Muottina käytetään usein valurautaa, jonka pinta on päällystetty lämpökestävällä materiaalilla (savi, natriumsilikaatti). Muotit esilämmitetään
LisätiedotPuukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1
Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Meteoriittiraudan testasus 5, Malmista takoraudaksi ja
Lisätiedot781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op)
781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op) ma ti ke to pe 12.9. klo 12-14 19.9. klo 12-14 26.9. klo 12-14 3.10. klo 12-14 KE351 10.10. klo 12-14 17.10. klo 12-14 24.10. klo 12-14 31.10. klo 12-14 KE351 14.9.
LisätiedotJuottamista ei siis kannata harjoitella varsinaisessa oppilastyössä, vaan juotosharjoittelu on parempi tehdä erillisellä harjoituspiirilevyllä.
Juotosharjoitus. Mikko Esala, Veikko Pöyhönen Juotettaessa piirilevyn kuparifolion, johtimen ja juotteen väliin muodostuu ohut välimetallikerros, joka kiinnittää piirilevyn kuparijohtimen ja komponentin
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 28.11. ja tiistai 29.11. Kotitentti Julkaistaan to 8.12., palautus viim. to 22.12.
LisätiedotMateriaalifysiikan perusteet P Ratkaisut 1, Kevät 2017
Materiaalifysiikan perusteet 51104P Ratkaisut 1, Kevät 017 1. Kiderakenteen alkeiskopin hahmottamiseksi pyritään löytämään kuvitteellisesta rakenteesta sen pienin toistuva yksikkö (=kanta). Kunkin toistuvan
LisätiedotTermiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotHITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Severi Iso-Markku HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA Työn tarkastajat:
LisätiedotJotain valimistusmenetelmiä
Jotain valimistusmenetelmiä Kokillivalu (Permanent mold casting) Muottina käytetään usein valurautaa, jonka pinta on päällystetty lämpökestävällä materiaalilla (savi, natriumsilikaatti). Muotit esilämmitetään
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Käsitetesti 2 Suomugrafiittivalurauta (EN-GJL) Mikrorakenne vaihtoehdot jäähtymisnopeuden mukaan Grafiitti + ferriitti Grafittii + sementiitti + perliitti Grafiitti +
LisätiedotFaasipiirrokset, osa 3 Ternääristen ja monikomponenttipiirrosten tulkinta
Faasipiirrokset, osa 3 Ternääristen ja monikomponenttipiirrosten tulkinta Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 5 Tavoite Oppia tulkitsemaan 3-komponenttisysteemien faasipiirroksia
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotKJR-C2004 Materiaalitekniikka. Käytännön järjestelyt, kevät 2017
KJR-C2004 Materiaalitekniikka Käytännön järjestelyt, kevät 2017 Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa: erotella ja selittää materiaalitekniikan alan käsitteet ja terminologian yhdistää materiaaliominaisuudet
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
Lisätiedot2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio
x = x 2 = 5/2 x 3 = 2 eli Ratkaisu on siis x = (x x 2 x 3 ) = ( 5/2 2) (Tarkista sijoittamalla!) 5/2 2 Tämä piste on alkuperäisten tasojen ainoa leikkauspiste Se on myös piste/vektori jonka matriisi A
LisätiedotNormaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.
Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita
LisätiedotMakroskooppinen approksimaatio
Deformaatio 3 Makroskooppinen approksimaatio 4 Makroskooppinen mikroskooppinen Homogeeninen Isotrooppinen Elastinen Epähomogeeninen Anisotrooppinen Inelastinen 5 Elastinen anisotropia Material 2(s 11
Lisätiedot3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden
LisätiedotMetalliseokset. Alumiiniseokset. ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök
Metalliseokset Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Alumiiniseokset Eri tavoin seostettu alumiini sopii kaikkiin yleisimpiin valumenetelmiin. Alumiiniseoksia
LisätiedotEnnekuin aloitat juottamisen:
Metallijuotos Yleistä Juottaminen eli juotto, on metallikappaleiden liitämistä toisiinsa sulattamalla niiden väliin metallia tai metalliseosta. Sulatettavan juotosmetallin, eli juotteen sulamislämpötilan
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
Lisätiedot