Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto"

Transkriptio

1 Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

2 Karkenevuus Honeycombe & Bhadeshia ch 8 s Uudistettu Miekk oja luku 10 karkenevuus s

3 Jäähtymisnopeuden ja seosaineiden yhteisvaikutus Jäähtymisnopeuden nostaminen muuttaa syntyvän perliitin määrää rakenteessa, joka näkyy lujuuden nousuna

4 Karkenevuus Teräksen kykyä muuttua martensiitiksi kuvataan termillä karkenevuus. Mitä parempi on teräksen karkenevuus, sitä hitaammalla jäähdytyksellä se kykenee muuttumaan martensiitiksi. Käytetään termejä matalaan ja syvään karkenevat teräkset

5 Karkenevuuden merkitys Nuorrutuskäsittelyllä saavutetaan teräkselle erinomaisten mekaanisten ominaisuuksien yhdistelmä: Hyvä lujuus ja sitkeys Hyvät väsymisominaisuudet Suuri murtumissitkeys Hyvä iskusitkeys myös matalissa lämpötiloissa. Paras nuorrutettu mikrorakenne syntyy, kun kappale karkenee sammutuksessa täysin martensiittiseksi. Rakenteessa ei ferriitttä eikä perliittiä. Bainiittinen rakenne voidaan sallia kappaleen keskilinjalla.

6 Seostuksen vaikutus karkenevuuteen Seosaineiden lisääminen hiiliteräkseen vaikeuttaa austeniitin hajaantumista Perliitti- ja bainiittireaktio alkaa myöhemmin ja tapahtuu hitaammin M s ja M f lämpötilat siirtyvät alemmas Myös seosaineiden jakautuminen faasien keskellä vaatii aikaa Vaikutus sitä voimakkaampi, mitä enemmän reaktio riippuu diffuusiosta

7 Karkenevuus ja S-käyrät Karkenevuuden kasvaminen näkyy S-käyrissä: Reaktioiden alkamisrajojen siirtymisellä Eli perliittinenän ja bainiittileuan siirtymisellä t-akselilla pitempiin aikoihin.

8 Karkenevuus ja TTT-kuvaajat C45-teräs 50CrMo4-teräs

9 Seosaineiden vaikutus karkenevuuteen Lähes kaikki seosaineet hidastavat perliittireaktion alkua, jolloin ne samalla lisäävät teräksen karkenevuutta. Hiili (C) lisää voimakkaasti teräksen karkenevuutta Voimakkaasti karkenevuutta nostavia seosaineita ovat: mangaani (Mn), kromi (Cr) ja mobybdeeni (Mo). Nikkelin (Ni) ja piin (Si) vaikutus karkenevuuteen on edellisiä seosaineita pienempi. Niiden lisääminen kuitenkin parantaa karkenevuutta jonkin verran. Muista seosaineista boorin (B) karkenevuutta nostava vaikutus on suuri jo hyvin pienilläkin pitoisuuksilla (0,001%). Alumiinin ja vanadiinin esiintyminen yhdisteinä kiihdyttää perliittireaktiota, jolloin teräksen karkenevuus laskee. Fosforin ja rikin merkitys karkenevuuteen on vähäinen.

10 Seosaineiden vaikutus karkenevuuteen Käytetään hyväksi koneenrakennuksen perusteräksissä Nuorrutus- ja hiiletysteräksissä

11 Seosaineet vaikuttavat karkenevuuteen myös pienillä pitoisuuksilla Seostusaste kasvaa Käytetään hyväksi HSLA ja AHSS teräksissä!

12 Seosaineiden sekoittuminen Seosaineet nostavat karkenevuutta vain mikäli ne ovat vapaina. Erilaisiin yhdisteihin sitoutuneet seosaineet eivät osallistu reaktioihin. Stabiilit karbidit tai nitridit Esimerkiksi runsaasti seostettu teräs, jossa on liukenemattomia karbideja käyttäytyy karkaisussa kuten hiiliteräs. Jotta seosaineet saataisiin liukenemaan takaisin austeniittiin on austenitointilämpötilaa nostettava. Austenitointilämpötilan vaikutus vanadiiniteräksen karkenevuuteen. Vasemmalla T = 815 C ja oikealla T = 1050 C.

13 Karkenevuuden laskeminen Huom: Asiaa käsitellään enemmän ja syvällisemmin harjoituksissa. Perehtykää siis laskareihin huolellisesti!

14 Karkenevuuden arviointi Grossmanin menetelmällä Nopea ja helppo tapa arvioida teräksen karkenevuutta käyttökohteeseen. Karkaistava kappale idealisoidaan pyörätangoksi, jolle lasketaan kriittinen läpimitta. Nykyisin olemassa kehittyneitä laskentaohjelmia, joilla tilannetta voidaan simuloida. Suunnittelijan tulee itse tuntea ja ottaa huomioon karkaisuhalkeiluun yms liittyvät tekijät Geometrialla erittäin suuri vaikutus karkaisussa syntyviin jännityksiin.

15 Kriittinen läpimitta Pyörötangon keskilinjalla on min. 50% martensiittia. Pintaan kohti tultaessa martensiittipitoisuus kasvaa. Arvo perustuu siihen, että syövytyksellä ko. rakenne ei enää syövy. Martensiittinen rakenne ei syövy yhtä helposti kuin ferriittis-perliittinen.

16 Karkenevuuden arviointi Grossmanin menetelmällä 1. Muunnetaan geometria vastaamaan pyörötankoa 2. Lasketaan ideaalinen kriittinen läpimitta (D IC ) teräksen hiilipitoisuuden ja perinnäisen austeniitin raekoon perusteella. 3. Korjataan kriittisen halkaisijan arvoa seosaineiden määrän perusteella laskien (D I ). 4. Lasketaan sammutusväliaineen sammutustehon (H) avulla kriittinen läpimitta D Verrataan saatua kriittistä läpimittaa tavoiteltuun tilanteeseen

17

18 Grossman-menetelmä

19 Moser-Legat -kaava Alkuperäistä Grossmanin seosainekerrointa on tarkennettu useaan otteeseen. Useille teräslajeille laskettu omia seosainekertoimiaan. Yleisesti käytettävä versio on ns. Moser-Legat kaava: D D I IC 2,21 (% Mn) 1,40 (% Si) 2,13 (% Cr) 3,27 (% Mo) 1,47 (% Ni)

20 Kehitetty muunnoskäyrästöjä, joiden avulla voidaan arvioida korkeampia martensiittipitoisuuksia.

21 H-arvot Ääretön sammutusteho tarkoittaa väliainetta, jossa kappale kastamishetkellä saavuttaa väliaineen lämpötilan. Todellisissa sammutusväliaineissa sammutusteho matalampi Seisovan veden H-arvoksi on sovittu 1.

22 Tärkeimpien sammutusväliaineiden H- arvot

23 Ideaalinen väliaine Seisova vesi Öljy Hiili, seosaineet ja sammutusväliaine Ilma Hiili ja seosaineet

24

25 Jominykoe

26 Jominykoe SFS-EN ISO 642 Teräksen karkenevuuden määritys otsapinnan sammutuskokeen avulla (jominykoe) Terästen karkenevuutta voidaan mitata suorittamalla jominykoe.

27 Jominykoe Mittoihin koneistettu sauva austenitoidaan suojakaasussa Estetään hiilen kato

28 Jominykoe Toiseen päähän kohdistetaan hallittu vesisuihku. Sammutettu pää jäähtyy erittäin nopeasti n. 500 oc/s Toinen pää jäähtyy erittäin hitaasti. N. 2 oc/s

29 Jominykoe Koesauvaan muodostuu katkeamaton sarja eri jäähtymisnopeuksia. Koesauvan kylkiin hiotaan kaksi otsapintaa, joista mitataan kovuudet. Kovuudet ilmoitetaan jominykäyränä. Kovuus jominyetäisyyden funktiona.

30 Jominykoe

31 Jominykoe Kun teräksen standardin mukaisen koostumuksen vaihteluväli otetaan huomioon, saadaan määritettyä karkenevuuden ala- ja ylärajoja. Ylä- ja alarajojen välin jää jominynauha, joka siis kuvaa kyseisen teräksen karkenevuuden vaihteluväliä. Monet jominy-piirroksista ovat anglo-amerikkalaista alkuperää. Kovuusmittaukset HRC-asteikolla Jominy-etäisyys 1/16-osatuumina. Osassa piirroksista etäisyys ilmoitetaan millimetreinä. Tarkista siis akselien yksiköt!

32 Kovuus: ilmoitetaan usein Rockwell asteikolla Jominykuvaajan tulkitseminen Usein aputietona merkitään myös tiettyä sammutusmenetelmää vastaavat akselinhalkaisijat Etäisyys sammutettavasta otsapinnasta

33 Tutkimalla jominykäyriä, havaitaan terästen jakaantuvan kahteen ryhmään: 1. matalaan karkeneviin 2. syvään karkeneviin.

34 Matalasti seostettu teräs = matalaan karkeneva teräs

35 Korkeasti seostettu teräs = syvään karkeneva teräs

36 Hiilipitoisuuden vaikutus jominykuvaajiin 0,2 % 0,4 %

37 Karkenevuus ja syntyvä kovuus (lujuus) Karkenevuus kuvaa teräksen kykyä muuttua martensiitiksi. Syntyvän martensiitin kovuus riippuu kuitenkin lähes yksinomaan teräksen hiilipitoisuudesta. Seosaineet tuovat syvyyden, hiili kovuuden!

38 Hiilipitoisuuden ja seosaineiden yhteisvaikutus

39 Karkenevuuden tarkastaminen jominykäyrän avulla Määritetään karkaistavalle kappaleelle tavoitellut kovuustasot eri syvyyksille kappaletta. Lujuus tavoitekovuudeksi. Muunnetaan kappaleen syvyydet vastaamaan jominyetäisyyksiä sopivalla kuvaajalla. Tarkistetaan jominynauhasta täyttyvätkö asetetut vaatimukset.

40 Halkaisijaltaan 75 mm tanko pitää karkaista 55 HRC:n kovuuteen 1/2 säteen syvyydellä öljysammutuksella. Riittääkö valitun teräksen karkenevuus? Kysytty syvyys vastaa siis jominyetäisyyttä 23 mm

41 Jominykoe Valitun teräksen kovuus on välillä HRC, joten karkenevuus ei riitä

42 Sammutushalkeilu Jännitysten syntyminen: 1. Termiset jännitykset Epätasaisesta jäähtymisestä pinnan ja sisäosan välillä 2. Muodonmuutoksesta johtuvat jännitykset Martensiitin syntyminen aiheuttaa voimakkaan tilavuuden muutoksen. Nämä yhdessä aiheuttavat säröilyä Lisäksi todellisissa kappaleissa geometriset epäjatkuvuudet.

43

44 Sammutushalkeilu

45 Keskeytetty sammutus! Martemperin = Sammutus pysäytetään ennen Ms lämpötilaa ja jatketaan kun sisä- ja ulkoosan välinen lämpötila on tasaantunut

46 Bainiittinen rakenne sisäosiin Etenkin paksuilla kappaleilla täysin läpikarennut martensiittinen rakenne ei aina ole edes tavoiteltava. Esimerkiksi kuormitustyypin vuoksi. Tällöin kappaleen sisäosiin voidaan sallia bainiittista rakennetta. Varmistettava, että kuormituksen kannalta kriittiset kohdat ovat riittävän lujia! Esim. taivutusväsytys pinnassa.

47 Martensiitin pääseminen Honeycombe & Bhadeshia s Uudistettu Miekk oja s

48 Päästö Martensiitti on usein käytön kannalta liian haurasta. Rakenteen sitkeyttä parannetaan suorittamalla päästökäsittely.

49 Eri faasirakenteisiin sitoutuneita vapaaenergioita (Honeycombe 3rd ed, taulukko 9.1) Faasirakenne [Fe-0.2C-1.5Mn 300 K] Sitoutunut energia J mol Ferriitti, grafiitti ja sementiitti 0 Ferriitti ja sementiitti 70 Paratasapainoinen ferriitti ja sementiitti 385 (hiili)ylikylläinen ferriitti 1414 Martensiitti Timo Kiesi 49

50 Päästö Uudelleen kuumennettaessa martensiittinen rakenne hajoaa Mekaaniset ominaisuudet muuttuvat kovuus laskee, sitkeys nousee päästö (n. 200 C) nuorrutus ( C) martensiitin hajoaminen + Fe 3 C samat faasit kuin perliitissä ja bainiitissa, mutta eri tavalla jakautuneet (normaalisti äärimmäisen hienojakoinen rakenne) Vaiheet (-250 C) e-karbidin erkautuminen, tetragonaalisuuden pieneneminen ( C) jäännösaustenitin hajoaminen ( C) e-karbidin korvautuminen sementiitillä, tetragonaalisuuden häviäminen (350 C-) sementiitin karkeutuminen ja palloutuminen, ferriitin rekristallisoituminen Kon

51 Martensiitin tetragonisuuden muutos päästössä

52 Kovuuden lasku lämpötilan funktiona

53 Epsilonkarbidi? 0,25 1,5 %C teräksillä päästössä syntyvä sementiitin esiaste Alkaa muodostua ~40 C lämpötilassa Hajoaa sementiitiksi, kun T > ~250 C Erkautuu erittäin pienikokoisena ja hienojakoisena koherenttina säle- tai sauvarakenteena martensiittimatriisiin.

54 Kovuuden lasku lämpötilan funktiona johtuu martensiittisen rakenteen hajoamisesta ferriitiksi ja sementiitiksi.

55 Hiilen atomaarinen suotautuminen (alle 0,2 %C) tai Epsilon-karbidin muodostuminen (yli 0,2 %C) Martensiitin hiilipitoisuus pienenee

56 Epsilonkarbidin muuttuminen sementiitiksi ja jäännösausteniitin hajoaminen

57 Pallomaisen sementiittirakenteen syntyminen ja ferriitin toipuminen sekä rekristallisaatio

58 Ferriittin rekristallisaatio ja rakeenkasvu. Sementiittirakenteen karkeutuminen.

59 Martensiitin kovuus C-pitoisuuden ja päästölämpötilan funktiona

60 veteen sammutettu rakenne sammutettu ja päästetty 60

61 Martensiitin pääseminen - mikrorakenteet

62 Karkaisu ja päästö Lämpökäsittely koostuu: 1. Austenitointihehkutuksesta 2. Sammutuksesta (eli voimakkaasta jäähdytyksestä) 3. Päästökäsittelystä. Mikäli päästö suoritetaan korkeissa lämpötiloissa, käytetään käsittelystä termiä nuorrutus. Tavoitteena erityisesti väsymisominaisuusien parantaminen. [Uudistettu Miekk oja s (karkaisu) & (päästö ja nuorrutus)]

63 Martensiitin pääsemiseen liittyviä asioita Tietyt teräslajit ovat alttiita päästöhauraudelle Erityisesti iskusitkeyden romahtaminen, jos päästö kriittisellä lämpötila-alueella C Estetään Mo-seostuksella Päästön kestävyys Seosaineilla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon kovuus laskee päästön aikana Tarkemmin seosterästen yhteydessä Sekundäärinen karkeneminen Tietyillä seosteräslajeilla havaitaan kovuuden nousu päästön yhteydessä Tarkemmin seosterästen yhteydessä Timo Kiesi 63

64 Bainiitin pääseminen Bainiitti on valmiiksi ferriitin ja hienojakoisesti jakautuneen sementiitin seos. Bainiitin pääsemisessä ei tapahdu yhtä voimakkaita muutoksia kuin martensiitin pääsemisessä. Kovuuden ja lujuuden lasku huomattavasti pienempi. Päästetty bainiitin rakenne muistuttaa päästömartensiittista rakennetta Hienojakoinen -ferriitti, jossa sementiitti sulkeumia. Sulkeumien jakauma ja koko kuitenkin erilaisia.

65 Seosterästen pääseminen

66 Päästönkestävyys l. kovuuden säilyminen korkeissa päästölämpötiloissa Seostusaste nousee, Kovuus säilyy korkeammassa lämpötilassa.

67 Päästön kestävyys Seosaineet estävät ja hidastavat epsilonkarbidin muuttumisen sementiitiksi. Muutoksesta johtuva kovuuden lasku vasta korkeammissa lämpötiloissa Esimerkiksi Si-seostus, sementiitin muodostuminen kun T > 300 C. Seosaineet muodostavat erikoiskarbideja Esimerkiksi Mo, Cr, W, V Hitaan diffuusionopeuden vuoksi vasta kun T > 400 C

68 Seosteräksillä havaitaan kovuushuippu!

69 Sekundäärinen karkeneminen Normaalisti teräksen kovuus laskee päästölämpötilan mukaan. Tietyt seosaineet aiheuttavat päästökäyrään kovuusmaksimin, kun päästölämpötilaa nostetaan. Tällöin normaali päästömartensiittinen rakenne korvautuu erittäin hienojakoisella koherentilla karbidirakenteella. Karbideja muodostavien seosaineiden ansiota (Mo, Cr, ) Kyseinen ilmiö tunnetaan sekundäärisenä karkenemisena. Sekundäärisen karkenemisen avulla saadaan kulutusta kestävä rakenne korkeisiin lämpötiloihin.

70 Seosteräksen pääseminen Erityisesti voimakkaita karbidinmuodostajia (Cr, Mo, V, W) käytettäessä syntyvät rakenteen voivat olla hyvin monimutkaisia: Martensiitti Epsilonkarbidi Seostettu sementiitti (Fe, M) 3 C Esim kromi: 1. Epsilon 2. (Fe, Cr) 3 C Välikarbidit M x C x Stabiilit karbidit 3. Cr 7 C 3 4. Cr 23 C 6

71 Seosainekarbidien muodostuminen ja sekundäärinen karkeneminen

72 Sekundäärinen karkeneminen

73 Päästöparametri Päästön onnistuminen johtuu pitkälti käytettävästä päästölämpötilasta: Martensiitin hajoaminen riippuu hiilen diffuusionopeudesta. Ajalla pienempi vaikutus. Ajan ja lämpötilan yhteisvaikutusta voidaan arvioida päästöparametrin avulla P T( 20 log( t))

74 Sekundäärinen karkeneminen aka punakovuus Päästöparametri, eli päästölämpötilan ja lämpötilan yhdistelmä Kovuushuippu, kun Mo-seostus kasvaa!

75 Päästöhauraus ( C) Kriittinen lämpötila-alue C Erityisesti päästettäessä 500 C Teräksen sitkeys laskee. Transitiolämpötila nousee

76 Päästöhauraus Perinnäisen austeniitin raerajoja pitkin etenevä raerajamurtuma Havaitaan Cr, Mn ja Cr-Ni seostetuilla teräksillä Estetään: 1. Päästetään kriittistä lämpötila-aluetta korkeammassa lämpötilassa Mielellään noin 600 C 2. Seostetaan teräkseen molybdeeniä (0,2 0,5 %Mo) Estää epäpuhtauksien suotautumisen raerajoille.

77 Yhteenveto Karkenevuus: Teräksen hiilipitoisuus määrä maksimissaan syntyvän kovuuden Seosaineet vaikuttavat merkittävästi, miten paksu kappale voidaan karkaista 100 % martensiittiseksi. Karkevuutta voidaan arvioida laskennallisesti Grossmanin menetelmällä ja laskea tarkasti Jominy-nauhojen avulla. Pääseminen Täysin martensiittinen rakenne on liian hauras koneenrakennukseen. Päästö palauttaa teräkseen sitkeyden Päästölämpötilalla hallitaan kovuuden/lujuuden ja sitkeyden yhdistelmää Seosteräksillä tapahtuu sekundäärinen karkeneminen

Kon Teräkset Harjoituskierros 6.

Kon Teräkset Harjoituskierros 6. Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?

Lisätiedot

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri

Lisätiedot

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittelyn perusteita

Terästen lämpökäsittelyn perusteita Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti

Lisätiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot Esitiedot Luento 6 Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä

Lisätiedot

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Tasapainopiirrokset Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat

Lisätiedot

Luento 5 Hiiliteräkset

Luento 5 Hiiliteräkset Luento 5 Hiiliteräkset Hiiliteräkset Rauta (

Lisätiedot

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö 1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,

Lisätiedot

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät

Lisätiedot

Mak Sovellettu materiaalitiede

Mak Sovellettu materiaalitiede .106 tentit Tentti 21.5.1997 1. Rekristallisaatio. 2. a) Mitkä ovat syyt metalliseosten jähmettymisen yhteydessä tapahtuvalle lakimääräiselle alijäähtymiselle? b) Miten lakimääräinen alijäähtyminen vaikuttaa

Lisätiedot

Luento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 2 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Rauta-hiili -tasapainopiirros Honeycombe & Bhadeshia s. 30-41. Uudistettu Miekk oj s. 268-278. Rauta (Fe)

Lisätiedot

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000 Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat

Lisätiedot

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri ilmiöistä

Lisätiedot

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia 1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),

Lisätiedot

Luento 3. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 3. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 3 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Seosaineiden liuoslujittava vaikutus ferriittiin Seosaineiden vaikutus Fe-C tasapainopiirrokseen Honeycombe

Lisätiedot

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine

Lisätiedot

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Kertaus Luento 2 Raudan valmistus Teräksen valmistus Standardit Teräksen mikrorakenteet (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti) 2 Karkaisu ja päästö Muutama vuosi

Lisätiedot

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset 0.10 %Nb 0.08 NbC:n liukoisuus austeniitissa γ + NbC 1200 C 0.06 0.04 1100 C 0.02 0 γ 0 0.05 0.1 0.15 0.2 %C Tyypillinen C - Nb -yhdistelmä NbC alkaa erkautua noin 1000

Lisätiedot

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä

Lisätiedot

Valurauta ja valuteräs

Valurauta ja valuteräs Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 6. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 6. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (7) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva kovuus hyvä kulumiskestävyys hyvä sitkeys estämään työkalun ennenaikainen rikkoutuminen Hyvä kulumiskestävyys

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 10. Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työvälineen suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 10. Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työvälineen suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet Työvälineen suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva kovuus hyvä kulumiskestävyys hyvä sitkeys estämään työvälineen ennenaikainen rikkoutuminen

Lisätiedot

Valujen lämpökäsittely

Valujen lämpökäsittely Valujen lämpökäsittely Lämpökäsittelyillä muutetaan materiaalin ominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja työstettävyyttä. Lämpökäsiteltävyyden ja lämpökäsittelyn käytön suhteen materiaalit voidaan jakaa ryhmiin

Lisätiedot

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä:

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: I. Lämpökäsittely Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kuva 284. Lämpökäsittelyhehkutus tapahtunut, uunin ovi aukaistu I.1 Miksi? Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: poistetaan ei-toivottuja

Lisätiedot

Kon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Kon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Kon-67.3110 Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Harjoitus 4 Tällä kerralla tutustutaan erilaisiin terästen nimikejärjestelmiin ja

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus A A 1-lämpötila... 17 A 3-lämpötila... 17 Abrasiivinen kuluminen... 110 A cm-lämpötila... 17 Adhesiivinen kitka... 112 Adhesiivinen kuluminen... 110 ADI... ks. ausferriittinen pallografiittivalurauta Adusointi...

Lisätiedot

Rauta-hiili tasapainopiirros

Rauta-hiili tasapainopiirros Rauta-hiili tasapainopiirros Teollisen ajan tärkein tasapainopiirros Tasapainon mukainen piirros on Fe-C - piirros, kuitenkin terästen kohdalla Fe- Fe 3 C -piirros on tärkeämpi Fe-Fe 3 C metastabiili tp-piirrosten

Lisätiedot

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Severi Iso-Markku HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Kon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset

Kon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Kon-67.3401 Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Säteilyhaurastuminen Reaktoripaineastia ja sisukset 12/3/2015 3

Lisätiedot

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Malmista takoraudaksi ja teräkseksi 6, Valurauta 6, Valuraudan

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 10. Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työvälineen suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 10. Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työvälineen suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet Työvälineen suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva kovuus hyvä kulumiskestävyys hyvä sitkeys estämään työvälineen ennenaikainen rikkoutuminen

Lisätiedot

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa. 1 (5) Yleistä Muovimuotteihin kohdistuu yhä suurempia vaati muksia. Niinpä muotteihin käytettyjen terästen on samanaikaisesti oltava sitkeitä, korroosionkestäviä ja suureltakin poikkileikkaukselta tasaisesti

Lisätiedot

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry Lämpökäsittelyoppi Esipuhe Metallit ovat kiehtova materiaaliryhmä erityisesti siksi, että niiden ominaisuudet ovat muunneltavissa hyvin laajasti. Metalleja voidaan seostaa keskenään, mutta ennen kaikkea

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittelyt

Terästen lämpökäsittelyt Terästen lämpökäsittelyt Teräkseen halutaan käyttötarkoituksen mukaan erilaisia ominaisuuksia. Jossain tapauksessa teräksestä tehdyn kappaleen tulee olla kovaa ja kulutusta kestävää, joskus taas sitkeää

Lisätiedot

Metallurgian perusteita

Metallurgian perusteita Metallurgian perusteita Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Korkean laadun saavuttaminen edellyttää sekä rauta että teräsvalujen tuotannossa tiukkaa prosessikuria

Lisätiedot

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

UDDEHOLM DIEVAR 1 (7) Yleistä. Ominaisuudet. Suulakepuristustyövälineet. Kuumataontatyövälineet. Työvälineensuorituskykyä parantavat ominaisuudet

UDDEHOLM DIEVAR 1 (7) Yleistä. Ominaisuudet. Suulakepuristustyövälineet. Kuumataontatyövälineet. Työvälineensuorituskykyä parantavat ominaisuudet 1 (7) Yleistä Uddeholm Dievar on suorituskykyinen kromi/molybdeeni/ vanadiini- seosteinen kuumatyöteräs, jolla on erittäin hyvä kestävyys kuumahalkeilua, yksittäisiä suuria halkeamia, kuumakulumista ja

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Käsitetesti 2 Suomugrafiittivalurauta (EN-GJL) Mikrorakenne vaihtoehdot jäähtymisnopeuden mukaan Grafiitti + ferriitti Grafittii + sementiitti + perliitti Grafiitti +

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittely

Terästen lämpökäsittely Teemu Häkkilä Terästen lämpökäsittely Esimerkkinä puukonterien lämpökäsittely Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tuotantotalouden koulutusohjelma Kesäkuu 2017 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Centriaammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Mak Materiaalitieteen perusteet

Mak Materiaalitieteen perusteet Mak-45.310 tentit Mak-45.310 Materiaalitieteen perusteet 1. välikoe 24.10.2000 1. Vertaile ionisidokseen ja metalliseen sidokseen perustuvien materiaalien a) sähkönjohtavuutta b) lämmönjohtavuutta c) diffuusiota

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

B.1 Johdatus teräkseen

B.1 Johdatus teräkseen B.1 Johdatus teräkseen 1 B.1.1 Terästen valmistus B.1.1.1 Terästen valmistus raakaraudasta Masuunissa valmistettu raakarauta sisältää 4-5 % hiiltä. Teräksissä pitoisuus on tavallisimmin alle 1 % ja yleisissä

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 60. Käyttökohteet. Yleistä. Ominaisuudet. Erityisominaisuudet. Taivutuslujuus. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5)

UDDEHOLM VANADIS 60. Käyttökohteet. Yleistä. Ominaisuudet. Erityisominaisuudet. Taivutuslujuus. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) 1 (5) Käyttökohteet Uddeholm Vanadis 60 on runsasseosteinen jauhemetallurgisesti valmistettu pikateräs, joka sisältää kobolttia. Se sopii erittäin hyvin vaativiin kylmätyösovelluksiin, joissa vaaditaan

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

UDDEHOLM ORVAR SUPREME 1 (6) Yleistä. Käyttökohteet. Työkalun suorituskykyä parantavat ominaisuudet

UDDEHOLM ORVAR SUPREME 1 (6) Yleistä. Käyttökohteet. Työkalun suorituskykyä parantavat ominaisuudet 1 (6) Yleistä Käyttökohteet Uddeholm Orvar Supreme on kromi/molybdeeni/vanadiini -seosteinen teräs, jonka ominaisuuksia ovat: hyvä lämpökuormituksen ja termisen väsymisen kestävyys suuri lujuus korkeissa

Lisätiedot

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2% Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva

Lisätiedot

Muottiin karkaisun metallurgia

Muottiin karkaisun metallurgia Muottiin karkaisun metallurgia Henri Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto Materiaalitieteen laboratorio/metalliteknologian tutkimusryhmä Lämpökäsittely- ja takomopäivät 10.-11.10.2017 Tampere Metallurgia

Lisätiedot

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Meteoriittiraudan testasus 5, Malmista takoraudaksi ja

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Vaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet

Vaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet Vaurioituminen I Vaatimukset Rakenne Materiaalit ja niiden ominaisuudet 3 Vaurioituminen Miksi materiaalit murtuvat? Miten materiaalit murtuvat? Timo Kiesi 18.9.2013 4 Miksi insinöörin pitää tietää vauriomekanismeista?

Lisätiedot

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Severi Anttila Oulun yliopiston terästutkimuskeskus,konetekniikan osasto, Materiaalitekniikan laboratorio Johdanto Ferriittiset

Lisätiedot

Valurautojen lämpökäsittelyt. SVY opintopäivät Kaisu Soivio

Valurautojen lämpökäsittelyt. SVY opintopäivät Kaisu Soivio Valurautojen lämpökäsittelyt SVY opintopäivät 3.2.2017 Kaisu Soivio Moventas lyhyesti Moventas on yksi johtavista tuulivoimavaihteiden valmistajista Ensimmäinen tuulivoimavaihde toimitettu 1980, asennuskanta

Lisätiedot

UDDEHOLM CALDIE 1 (6) Yleistä. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet. Puristuslujuus. Lohkeilunkestävyys. Kylmätyöstösovellukset

UDDEHOLM CALDIE 1 (6) Yleistä. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet. Puristuslujuus. Lohkeilunkestävyys. Kylmätyöstösovellukset 1 (6) Yleistä Uddeholm Caldie on kromi/molybdeeni/vanadiini seosteinen teräs, jonka ominaisuuksia ovat erittäin hyvä lohkeilun- ja halkeilun kestävyys hyvä kulumiskestävyys suuri kovuus (> 60 HRC) korkeassa

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3 KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 3 Tänään ohjelmassa 1. Tasapainopiirros 1. Tulkinta 2. Laskut 2. Faasimuutokset 3. Ryhmätyöt 1. Esitehtävän yhteenveto (palautetaan harkassa) 2. Ryhmätehtävä

Lisätiedot

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 1 SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 2 FERRIITTINEN EN 1.4521 RUOSTUMATON TERÄS -Titaanistabiloitu -Haponkestävä 3 LASERHITSAUS -Pieni lämmöntuonti ei

Lisätiedot

Esitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot

Esitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot Esitiedot Valuraudat juha.nykanen@tut.fi Mistä tulevat nimitykset valkoinen valurauta ja harmaa valurauta? Miten ja miksi niiden ominaisuudet eroavat toisistaan? Miksi sementiitti on kovaa ja haurasta?

Lisätiedot

Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS

Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS Muokkaus kasvattaa dislokaatioiden määrää moninkertaiseksi muokkaamattomaan metalliin verrattuna. Tällöin myös metallin lujuus on kohonnut huomattavasti,

Lisätiedot

Teräslajit. Huom. FeP01-06 = DC01-06

Teräslajit. Huom. FeP01-06 = DC01-06 Teräslajit Huom. FeP01-06 = DC01-06 Pehmeät muovattavat DC01 - DC06 Pehmeät muovattavat DC06 = IF = Interstitial free = välisija-atomivapaa = ei C eikä N liuoksessa C ja N sidottuina Ti(CN) tai (TiNb)(CN)

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Lämpökäsittely Austenointi tehdään hyvin korkeassa lämpötilassa verrattuna muihin teräksiin Liian korkea lämpötila tai liian pitkä aika voivat aiheuttaa vetelyjä, rakeenkasvua,

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2 KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 2 Pienryhmäharjoitusten aiheet 1. Materiaaliominaisuudet ja tutkimusmenetelmät 2. Metallien deformaatio ja lujittamismekanismit 3. Faasimuutokset 4. Luonnos:

Lisätiedot

UDDEHOLM HOTVAR 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Mekaaniset ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

UDDEHOLM HOTVAR 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Mekaaniset ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) Yleistä Uddeholm Hotvar on suorituskykyinen molybdeeni/ vanadiini -seosteinen kuumatyöteräs, jonka ominaisuuksia ovat: hyvä kuumakulumiskestävyys erinomaiset ominaisuudet korkeissa lämpötiloissa

Lisätiedot

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat

Lisätiedot

KUUMATYÖTERÄS BÖHLER W403 VMR

KUUMATYÖTERÄS BÖHLER W403 VMR KUUMATYÖTERÄS BÖHLER W403 VMR 1 SUUREMPI KÄYTTÖKOVUUS MAHDOLLISTAA PIDEMMÄN KÄYTTÖIÄN Merkittävimpiä tekijöitä tuotantokustannusten alentamisessa ovat työkalujen pitkä käyttöikä ja pienet huolto- ja seisokkikustannukset.

Lisätiedot

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella.

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. Aineen koestus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. 1 Väsyminen Väsytyskokeella on

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 30. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Kylmätyöstö 1 (5)

UDDEHOLM VANADIS 30. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Kylmätyöstö 1 (5) 1 (5) Käyttökohteet Uddeholm Vanadis 30 on kobolttiseosteinen, pulverimetallurgisesti valmistettu pikateräs. Noin 8,5 %:n kobolttipitoisuus parantaa kuumalujuutta, kuumakovuutta, päästönkestävyyttä ja

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Aikataulu Pe 2.9.2005 Pe 9.9.2005 Pe 16.9.2005 Pe 23.9.2005 Pe 10.9.2005 Pe 8.10.2005 Valurauta Valurauta ja teräs Teräs Teräs ja alumiini Magnesium ja titaani Kupari,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma. Heidi Koskiniemi

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma. Heidi Koskiniemi LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Heidi Koskiniemi HITSAUKSEN LÄMPÖKÄSITTELYN VAIKUTUS CrMo - TERÄSTEN MEKAANISIIN OMINAISUUKSIIN Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Lämpötila 20 C 200 C 400 C. Tiheys kg/m 3 7 800 7 750 7 700. * Lämmönjohtavuuden mittaaminen on vaikeaa. Hajonta saattaa olla 0,3

Lämpötila 20 C 200 C 400 C. Tiheys kg/m 3 7 800 7 750 7 700. * Lämmönjohtavuuden mittaaminen on vaikeaa. Hajonta saattaa olla 0,3 1 (5) Yleistä Uddeholm Stavax ESR on korkealaatuinen ruostumaton teräs, jonka ominaisuuksia ovat hyvä korroosionkestävyys erinomainen kiillottuvuus hyvä kulumiskestävyys hyvä lastuttavuus hyvä mitanpitävyys

Lisätiedot

Fysikaaliset ominaisuudet

Fysikaaliset ominaisuudet Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?

Lisätiedot

Korkeiden lämpötilojen teräkset

Korkeiden lämpötilojen teräkset Timo Kauppi Korkeiden lämpötilojen teräkset Kirjallisuustutkimus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 12/2013 Korkeiden lämpötilojen teräkset Timo Kauppi Korkeiden

Lisätiedot

UDDEHOLM VANCRON 40 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANCRON 40 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Työkalun suorituskyvyn kannalta Monissa kylmätyösovelluksissa työkalut on pintakäsitelty kiinnileikkautumisen ja adhesiivisen kulumisen estämiseksi. Ennenaikaisen

Lisätiedot

Kulutusta kestävät teräkset

Kulutusta kestävät teräkset Kulutusta kestävät teräkset durostat Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen englanninkielinen versio osoitteessa www.voestalpine.com/grobblech Tekniset toimitusehdot durostat Kesäkuu

Lisätiedot

LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA

LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA 1 LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA Jouko Leinonen Oulun yliopisto Konetekniikan osasto Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka -seminaari Raahe 29.3.2011 2 Lujien terästen sovelluskohteita Nosturit

Lisätiedot

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaatioiden ominaisuuksia Eivät ala/lopu tyhjästä, vaan: muodostavat ympyröitä alkavat/loppuvat raerajoille,

Lisätiedot

MEKAANINEN AINEENKOETUS

MEKAANINEN AINEENKOETUS MEKAANINEN AINEENKOETUS KOVUUSMITTAUS VETOKOE ISKUSITKEYSKOE 1 Kovuus Kovuus on kovuuskokeen antama tulos! Kovuus ei ole materiaaliominaisuus samalla tavalla kuin esimerkiksi lujuus tai sitkeys Kovuuskokeen

Lisätiedot

Esitiedot. Epäselviä termejä. Muista henkilötietosi. Yksi tunnistamaton vastaus

Esitiedot. Epäselviä termejä. Muista henkilötietosi. Yksi tunnistamaton vastaus Luento 6 Esitiedot Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä

Lisätiedot

Luento 5. Pelkistys. Rikastus

Luento 5. Pelkistys. Rikastus Raudan valmistus Luento 5 Rauta esiintyy maankuoressa tyypillisesti oksideina ja useimmiten rautaa halutaan käyttää metallisessa muodossa. Tyypilliset rautamalmit ovat magnetiitti (Fe 3 O 4 ) hematiitti

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma HAMMASPYÖRÄN HAMPAAN TÄYTEHITSAUS REPAIR WELDING A SPROCKET OF A GEARWHEEL Lappeenrannassa 27.04.2012 Leevi Paajanen

Lisätiedot

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Terminen leikkaus ja kuumilla oikominen

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Terminen leikkaus ja kuumilla oikominen KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Terminen leikkaus ja kuumilla oikominen www.ruukki.fi Kokosimme tähän ohjelehteen kuumavalssattujen terästen termiseen leikkaukseen ja kuumilla oikomiseen liittyvää

Lisätiedot

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS

Lisätiedot

Teräs metalli. Teräksen kiteinen rakenne

Teräs metalli. Teräksen kiteinen rakenne Teräs metalli Teräs on raudan ja hiilen seos, jonka hiilipi toisuus on pienempi kuin 2 %. Tätä suurem man hiilipitoisuuden omaavat seokset luoki tellaan valuraudoiksi. Teräkset sisältävät ta vallisesti

Lisätiedot

Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit.

Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit. Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit www.outokumpu.com Johdanto Tuotantokaavio AOD-konvertteri AOD Senkka-asema SA Yhteenveto Ruostumaton teräs Ruostumaton teräs koostuu

Lisätiedot

SSAB Boron OPTIMOIDUT KARKAISUOMINAISUUDET

SSAB Boron OPTIMOIDUT KARKAISUOMINAISUUDET SSAB Boron OPTIMOIDUT KARKAISUOMINAISUUDET Jos teräksen ominaisuusvaihtelut ovat aiheuttaneet karkaisuprosessissasi ongelmia, suosittelemme vaihtamaan SSAB Boron -teräkseen. SSAB BORON TEKEE TUOTANNOSTA

Lisätiedot

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa: Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään

Lisätiedot

ERIKOIS-TERÄS. AUTOMOBIILI., MOOTTORI y. m. TEOLLISUUTTA VARTEN WIKMANSHYTTE BRUKS A. B. WIKMANSHYTTAN

ERIKOIS-TERÄS. AUTOMOBIILI., MOOTTORI y. m. TEOLLISUUTTA VARTEN WIKMANSHYTTE BRUKS A. B. WIKMANSHYTTAN ERIKOIS-TERÄS AUTOMOBIILI., MOOTTORI y. m. TEOLLISUUTTA VARTEN WIKMANSHYTTE BRUKS A. B. WIKMANSHYTTAN EDUSTAJA SUOMESSA: O. Y. AF FORSELLES INSINÖÖRITOIMISTO HELSINKI Sähköosoite: Postiosoite: FORSELLESCOMP

Lisätiedot

Lastuavat työkalut A V A 2007/2008

Lastuavat työkalut A V A 2007/2008 Lastuavat työkalut 2007/2008 Jyrsimiä Poranteriä Kierretappeja Maailmanlaajuisesti lastuavia työkaluja Pyöriviä viiloja YG-1 CO., LTD. SISÄLLYSLUETTELO Poranterät pikateräksestä ja kovametallista 2-38

Lisätiedot

Taonta. Kuuma- ja kylmätaonta

Taonta. Kuuma- ja kylmätaonta Taonta Seppä kuumentamassa metallia ahjossa Taonta eli takominen tarkoittaa metalliesineiden muokkaamista iskemällä useasti esimerkiksi vasaralla. Taonta suoritetaan usein alasimen päällä. Taonnan suorittajaa

Lisätiedot

Lämpötila 20 C 200 C 400 C. * Lämmönjohtavuuden mittaaminen on vaikeaa. Hajonta saattaa olla 0,3

Lämpötila 20 C 200 C 400 C. * Lämmönjohtavuuden mittaaminen on vaikeaa. Hajonta saattaa olla 0,3 1 (5) Yleistä Uddeholm Stavax ESR on korkealaatuinen ruostumaton teräs, jonka ominaisuuksia ovat hyvä korroosionkestävyys erinomainen kiillottuvuus hyvä kulumiskestävyys hyvä lastuttavuus hyvä mitanpitävyys

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 2, Hitsausohjeita OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 2, Hitsausohjeita Valuraudan hitsaus... 2-3 Huonosti

Lisätiedot

Alustava palaute kyselystä

Alustava palaute kyselystä Alustava palaute kyselystä Lomakkeita palautettiin kaikkiaan 45 kappaletta. Kurssille on ilmoittautunut yhteensä 97 opiskelijaa, joista 71 aloitti kurssin. Aktiivisia osallistujia on 64. Luentojen taso

Lisätiedot

Alustava palaute kyselystä

Alustava palaute kyselystä Alustava palaute kyselystä Lomakkeita palautettiin kaikkiaan 45 kappaletta. Kurssille on ilmoittautunut yhteensä 97 opiskelijaa, joista 71 aloitti kurssin. Aktiivisia osallistujia on 64. Luentojen taso

Lisätiedot

Tina-vismutti seos juotosmetallina

Tina-vismutti seos juotosmetallina Tina-vismutti seos juotosmetallina Miikka Martikainen Juottaminen Juottaminen on metallien liitosmenetelmä, jossa kappaleet liitetään toisiinsa sulattamalla niiden väliin juotosainetta, eli juotetta. Juotteena

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot