Dislokaatiot - pikauusinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dislokaatiot - pikauusinta"

Transkriptio

1 Dislokaatiot - pikauusinta

2 Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8

3 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi välittäen pienen siirtymän Monta dislokaatiota => iso deformaatio 3

4 ... mutta mikä estää dislokaatioita liikkumasta Miksei deformaatio jatku pienellä jännityksellä? X Jännitys (MPa) X Venymä (µm/m) 4

5 Erilliskiteessä Aluksi dislokaatiot saavat liikkua vapaasti Lopulta jännityssuunta kääntyy ja dislokaatiot vaikeuttavat toistensa liikettä Jännitys (MPa) X X X Venymä (µm/m) 5

6 Monikiteinen materiaali Dislokaatiot joutuvat välittömästä liikkumaan toistensa lomaan Materiaalissa jo runsaasti dislokaatiota takertuneina toisiinsa ja raerajoille Materiaaliin aiheutettu liuosatomeja, erkaumia jne. dislokaatioiden liikkeen vaikeuttamiseksi Jännitys (MPa) X Venymä (µm/m) X X 6

7 Siis: Dislokaatiot mahdollistavat deformaation pienellä jännityksellä Dislokaatioiden liikkeen vaatima jännitys määrittää lujuuden Vaikeuttamalla dislokaatioiden liikettä, saadaan lujutta lisättyä (samalla muodonmuutoskyky vähenee) 7

8 Tasapainopiirrokset

9 Puhtaan metallin jähmettyminen

10 Puhtaalla metallilla on sulamispiste Puhtailla alkuaineilla on sulamispiste: lämpötila, jossa sula ja kiinteä ovat tasapainossa energian siirtyminen => jähmeän aineen määrä jähmettyminen vapauttaa energiaa Metallit kutistuvat jähmettyessään (pl. harvat poikkeukset)

11 - 11

12 Jäähtyminen jähmettyminen - jäähtyminen Sula luovuttaa energiaa jäähtyy kiinteä tulee tasapainoon kiinteän osuus lisääntyy kokonaan kiinteä jäähtyminen voi jatkua 12

13 Kiteet Jähmettyminen alkaa muotin reunasta lämpötila ydintymispaikka useita kiteitä kasvaa pylväinä metalliin pylväsmäiset kiteet mudostavat sularintaman 13

14 Faasit Faasit ovat "läsnäolevia olomuotoja" sula vs. kiinteä eri kidemuodot eri rakenteet Saman faasin sisällä voi olla koostumuseroja 14

15 Faasit

16 Alijäähtyminen Tasapainossa ajava voima 0 Alijäähtyminen lisää ajavaa voimaa (vapautuvaa energiaa) Alijäähtyminen lisääntyy jos kiteytyminen vaikeaa jäähtyminen nopeaa 16

17 Joillain metalleilla useita kidemuotoja Kidemuoto vaihtuu kiinteässä tilassa Faasimuutos vapauttaa energiaa 17

18 Ei-puhtaat metallit Metallit liuottavat itseensä toisia metalleja epämetalleja Liukoisuus vaihtelee Korvaus- tai välisija-atomeina Seos- ja epäpuhtausaineet vaikuttavat sulamispisteeseen jähmettymiseen olomuotoihin 18

19 Metalliseokset Metallit liukenevat toisiinsa Liukoisuus voi olla aukoton (kaikissa suhteissa) rajallinen (eri faaseja) Monimutkaisissa seoksissa Joukko erilaisia faaseja Tasapainon mukaiset faasit riippuvat lämpötilasta ja koostumuksesta Tasapainossa yksi tai useampia faaseja 19

20 Tasapainopiirros

21 Miksi faasirakenne on tärkeä? Faasirakenne vaikuttaa merkittävästi ominaisuuksiin Faasirakenne syntyy jähmettymisessä kiinteän tilan faasimuutoksissa Faasirakennetta voidaan manipuloida Koostumuksella Lämpökäsittelyllä jne.

22 "Metallioppi" Metallien valmistus Valutuotetekniikka Lämpökäsittelytekniikka Seoskehitys 22

23 Tasapainopiirros Kuvaa termodynaamista tasapainotilaa, jota materiaali ei koskaan saavuta, lämpötilan ja koostumuksen funktiona 23

24 Binäärinen tasapainopiirros Kaksi alkuainetta (esim Cu-Ag, Ag-Au) Alkuaineet liukenevat toisiinsa jossain suhteessa 24

25 Binäärinen tasapaino, täysi liukoisuus Kiinteät faasit kreikkalaisilla aakkosilla L = sula Alkuaineilla sulamispiste Seoksilla puuroalue

26 Binäärinen tasapaino, täysi liukoisuus Faasin α koostumus muuttuu Yksi sula faasi, ja yksi kiinteä faasi

27 Jähmettymisen alkaessa 1) sula 2) jähmettyminen alkaa (jähmeä osuus 0%) 3) jähmeän osuus kasvaa 4) loppusula jähmettyy 5) jähmeän osuus 100% 27

28 Jähmettymisen alkaessa 1) sula 2) jähmettyminen alkaa (jähmeä osuus 0%) 3) jähmeän osuus n. 50% 4) loppusula jähmettyy 5) jähmeän osuus 100% 28

29 Jähmettyessä lämpötila laskee Tasapainon mukainen sulaosuus muuttuu lämpötilan mukana Puuroalue 29

30 Faasien koostumukset muuttuvat 1) sulan koostumus = seoksen koostumus 2) 1. kiteen koostumus viivalla => sula köyhtyy A:sta 3) jähmeän faasin ja sulan tasapainokoostumus muuttuu 4) loppusula jähmettyy 5) jähmeän osuus 100% 30

31 Aineeseen jää koostumusmuutoksia 1) sulan koostumus = seoksen koostumus 2) 1. kiteen koostumus viivalla => sula köyhtyy A:sta 3) jähmeän faasin ja sulan tasapainokoostumus muuttuu 4) jähmeän osuus 100% 5) jähmeän osuus 100% 31

32 Vipusääntö Alkuaineiden atomit jakautuvat faaseihin Faasien koostumukset tunnetaan Faasien osuudet määräytyvät vipusäännöllä 32

33 Tasapaino vs. tosielämä Tasapainon mukaan faasien koostumukset tasaisia Todellisuudessa koostumukset eivät ennätä tasaantua tasapainossa erilliskiteitä todellisuudessa monia kiteitä tasapainossa sulan koostumus seuraa likvidusta todellisuudessa sulan koostumus jää jälkeen kiinteiden faasien koostumus seuraa solidusta kiinteiden faasien koostumus lähes jähmettymishetken koostumus 33

34 Kuinka kaukana tasapainosta? Mitä nopeammin lämpötila muuttuu sitä kauempana tasapainosta ollaan pienempiä kiteitä suurempia koostumuseroja Mitä matalammassa lämpötilassa ollaan, sitä hitaampaa on diffuusio 34

35 Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta

36 Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat koostumuksen mukana 36

37 Binäärinen tasapaino 1) sula 2) β jähmettyminen alkaa 3) β osuus kasvaa 4) loppusula jähmettyy α+β => alkuaineiden tulee jakaantua nopeasti A-valtaisen ja B-valtaisen faasin välillä 37

38 Binäärinen tasapaino 1) sula 2) β jähmettyminen alkaa 3) β osuus kasvaa 4) loppusula jähmettyy α+β => alkuaineiden tulee jakaantua nopeasti A-valtaisen ja B-valtaisen faasin välillä 38

39 Eutektikumin jähmettyminen Alkuainet valitsevat puolensa Kilpailevana kiteiden energia vs. valikoivan jähmettymisen nopeus Tuloksena lamellimainen rakenne Lamellietäisyys riippuu jähmettymisnopeudesta sularintama kasvaa α A β B A B A B L L L 39

40 40

41 Eutektinen piste Eutektisella koostumuksella sula jähmettyy yhdessä lämpötilassa 41

42 Eutektinen jähmettyminen 1) sula 2) sula jähmettyy α+β => alkuaineiden tulee jakaantua nopeasti A-valtaisen ja B-valtaisen faasin välillä 42

43 Kiinteän tilan faasimuutos Jos jähmettyminen käy täyden liukoisuuden alueella: 1) sula 2) α alkaa jähmettyä 3) kokonaan kiinteä α 4) kokonaan kiinteä α 5) β tulee tasapainoon 6) β osuus kasvaa 43

44 Kiinteän tilan faasimuutos Jos jähmettyminen käy täyden liukoisuuden alueella: 1) sula 2) α alkaa jähmettyä 3) kokonaan kiinteä α 4) kokonaan kiinteä α 5) β tulee tasapainoon 6) β osuus kasvaa 44

45 Alijäähtyminen Reaktio edellyttää vapautuvaa energiaa (ajava voima) Mitä suurempi alijäähtyminen, sitä suurempi ajava voima Jähmettyvä materiaali työntää edellään koostumushuippua työntää edellään jähmettymisestä lämmennyttä sulaa Tarvitaan alijäähtymistä 45

46 Dendriitit Suuri alijäähtyminen Voimakkaat koostumuserot 46

47 Kiinteän tilan muutokset Joillain metalleilla tasapainon mukainen faasi muuttuu lämpötilan funktiona "polymorfia" Kiinteän tilan faasimuutoksissa diffuusio on rajoitetumpaa Faasimuutoksiin liittyy tilavuusmuutoksia Faasimuutos fapauttaa energiaa 47

48 Rauta-hiili tasapaino 48

49 Austeniitin hajaantuminen Austeniitti liuottaa hiiltä ennemmän kuin ferriitti Lämpötilan laskiessa austeniitti tulee epästabiiliksi Austeniitti jakautuu ferriitiksi ja sementiitiksi Perliitti muutosrintama siirtyy α Fe ɣ Fe 3 C C Austeniitti 49

50 Perliitti 50

51 Esimerkkejä monimutkaisista tasapainopiirroksista Esimerkki Cu-seokset: Messingit Pronssit Hanat Laakerit Jouset 51

52 Cu-Zn 52

53 Messingit Kaupallisia messinkejä: - 5% Zn - 10% Zn - 15 % Zn - 20 % Zn - 40% (munzin metalli) 53

54 Cu + 20%-Zn Yksi faasi 54

55 Cu + 40%-Zn Kaksifaasirakenne 55

56 Alumiinipronssi 56

57 Cu + 10%-Al Jähmettyy ensin β Loppu α+β Monia faaseja tasapainossa eri koostumuksilla ja lämpötiloissa 57

58 Cu + 10% Al Kaksifaasirakenne Beta + eutektoidi Laakerit, hammaspyörät, korroosiokestoa vaativat kohteet 58

59 Lämpökäsittely

60 Lämpökäsittely Metallit ovat metastabiileja Lämpötilan nosto siirtää rakennetta kohti tasapainotilaa Dislokaatiotiheys pienenee Rakeet kasvavat Liukoisuus kasvaa Kontrolloidulla jäähdytyksellä saadaan tila kauemmas tasapainotilasta 60

61 Lämpökäsittely - työkalut Diffuusionopeus kasvaa lämpötilan noustessa Eri faasit ovat stabiileja eri lämpötiloissa Lämpötilaa kontrolloidusti nostamalla ja laskemalla voidaan muuttaa mikrorakennetta ja siten mekaanisia ominaisuuksia 61

62 Erkautuskarkaisu Korkeassa lämpötilassa seosaineet liuotetaan Nopealla jäähdytyksellä seosaineet jäävät liuokseen Kontrolloitu hehkutus erkauttaa paljon pieniä erkaumia

63 Duralumiini Seostetaan pieniä määriä kuparia Liuotetaan korkeasssa lämpötilassa Jäähdytetään nopeasti Erkautetaan hallitusti 63

64 Normalisointi Teräksellä raekoon pienentämiseksi 64

65 Normalisointi 65

Metallurgian perusteita

Metallurgian perusteita Metallurgian perusteita Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Korkean laadun saavuttaminen edellyttää sekä rauta että teräsvalujen tuotannossa tiukkaa prosessikuria

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Aikataulu Pe 2.9.2005 Pe 9.9.2005 Pe 16.9.2005 Pe 23.9.2005 Pe 10.9.2005 Pe 8.10.2005 Valurauta Valurauta ja teräs Teräs Teräs ja alumiini Magnesium ja titaani Kupari,

Lisätiedot

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus A A 1-lämpötila... 17 A 3-lämpötila... 17 Abrasiivinen kuluminen... 110 A cm-lämpötila... 17 Adhesiivinen kitka... 112 Adhesiivinen kuluminen... 110 ADI... ks. ausferriittinen pallografiittivalurauta Adusointi...

Lisätiedot

Valurauta ja valuteräs

Valurauta ja valuteräs Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

Esitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot

Esitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot Esitiedot Valuraudat juha.nykanen@tut.fi Mistä tulevat nimitykset valkoinen valurauta ja harmaa valurauta? Miten ja miksi niiden ominaisuudet eroavat toisistaan? Miksi sementiitti on kovaa ja haurasta?

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Kuparimalmi Kuparia esiintyy sulfidi- ja oksidimalmeissa. Pitoisuudet ovat tyypillisesti alhaisia (usein alle 1%). Louhittu malmi murskataan ja jauhetaan lietteeksi. Sulfidimalmista

Lisätiedot

Jotain valimistusmenetelmiä

Jotain valimistusmenetelmiä Jotain valimistusmenetelmiä Kokillivalu (Permanent mold casting) Muottina käytetään usein valurautaa, jonka pinta on päällystetty lämpökestävällä materiaalilla (savi, natriumsilikaatti). Muotit esilämmitetään

Lisätiedot

Kupari ja kuparimetallit. juha.nykanen@tut.fi

Kupari ja kuparimetallit. juha.nykanen@tut.fi Kupari ja kuparimetallit juha.nykanen@tut.fi Esitiedot Miten sähköjohteisiin käytetyt kuparilaadut poikkevat muista kupariseoksista? Miksi puhdas kupari johtaa hyvin sähköä? Mitä tarkoittaa puhdas kupari?

Lisätiedot

Metalliseokset. Alumiiniseokset. ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök

Metalliseokset. Alumiiniseokset. ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök Metalliseokset Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Alumiiniseokset Eri tavoin seostettu alumiini sopii kaikkiin yleisimpiin valumenetelmiin. Alumiiniseoksia

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Lämpökäsittely Austenointi tehdään hyvin korkeassa lämpötilassa verrattuna muihin teräksiin Liian korkea lämpötila tai liian pitkä aika voivat aiheuttaa vetelyjä, rakeenkasvua,

Lisätiedot

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry Lämpökäsittelyoppi Esipuhe Metallit ovat kiehtova materiaaliryhmä erityisesti siksi, että niiden ominaisuudet ovat muunneltavissa hyvin laajasti. Metalleja voidaan seostaa keskenään, mutta ennen kaikkea

Lisätiedot

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:

Lisätiedot

Joitain materiaaleja Kriittinen lämpötila

Joitain materiaaleja Kriittinen lämpötila Suprajohteet Suprajohteet Joitain materiaaleja Kriittinen lämpötila Pb 7.3 Nb 9.3 Nb-Ti 8.9-9.3 Nb 3 Sn 18 Nb 3 Ge 23 NbN 16-18 PbMo 6 S 8 14-15 YBa 2 Cu 3 O 7 92 2 Suprajohteet Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Sinkki. Esitiedot. Yleistä. Yleistä

Sinkki. Esitiedot. Yleistä. Yleistä Esitiedot Mikä periaattellinen ero on 4% ja 8% alumiinia sisältävien sinkkiseosten välillä? Hypoeutectic = alieutektinen Hypereutectic = ylieutektinen Miten alieutektinen ja ylieutektinen rakenne muuttaa

Lisätiedot

Esitiedot. Mikä periaattellinen ero on 4% ja 8% alumiinia sisältävien sinkkiseosten välillä?

Esitiedot. Mikä periaattellinen ero on 4% ja 8% alumiinia sisältävien sinkkiseosten välillä? Esitiedot Mikä periaattellinen ero on 4% ja 8% alumiinia sisältävien sinkkiseosten välillä? Hypoeutectic = alieutektinen Hypereutectic = ylieutektinen Miten alieutektinen ja ylieutektinen rakenne muuttaa

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Käsitetesti 2 Suomugrafiittivalurauta (EN-GJL) Mikrorakenne vaihtoehdot jäähtymisnopeuden mukaan Grafiitti + ferriitti Grafittii + sementiitti + perliitti Grafiitti +

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

Suprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti Nb-50Ti Nb-65Ti

Suprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti Nb-50Ti Nb-65Ti Joitain materiaaleja Kriittinen lämpötila Pb 7.3 Nb 9.3 Nb-Ti 8.9-9.3 Nb 3 Sn 18 Nb 3 Ge 23 NbN 16-18 PbMo 6 S 8 14-15 YBa 2 Cu 3 O 7 92 2 Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti Nb-50Ti Nb-65Ti Sulatus kahteen

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Titaani. Titaani. Yleistä. Yleistä

Titaani. Titaani. Yleistä. Yleistä Titaani Sulamislämpötila 1668 C Titaani Hilarakenne Heksagoninen α- faasi 882 C saakka Tilakeskinen β-faasi 882 C yläpuolella Tiheys 4,54 g/cm 3 Kimmokerroin 105 kn/mm 2 Murtolujuus 280 N/mm 2 2 Käytännön

Lisätiedot

Titaani. Hilarakenne Heksagoninen α- faasi 882 C saakka. Tilakeskinen β-faasi 882 C yläpuolella. Tiheys 4,54 g/cm 3. Kimmokerroin 105 kn/mm 2

Titaani. Hilarakenne Heksagoninen α- faasi 882 C saakka. Tilakeskinen β-faasi 882 C yläpuolella. Tiheys 4,54 g/cm 3. Kimmokerroin 105 kn/mm 2 Titaani Titaani Sulamislämpötila 1668 C Hilarakenne Heksagoninen α- faasi 882 C saakka Tilakeskinen β-faasi 882 C yläpuolella Tiheys 4,54 g/cm 3 Kimmokerroin 105 kn/mm 2 Murtolujuus 280 N/mm 2 2 Yleistä

Lisätiedot

Ismo Aaltonen, Jaakko Lajunen Päätös 25.04.2014 108/5L, Tarjouspyyntö 20.5.2014 126/5L VTT Expert Services Oy, Tilausvahvistus 10.6.

Ismo Aaltonen, Jaakko Lajunen Päätös 25.04.2014 108/5L, Tarjouspyyntö 20.5.2014 126/5L VTT Expert Services Oy, Tilausvahvistus 10.6. 1 (17) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Onnettomuustutkintakeskus Ratapihantie 9 00520 HELSINKI Ismo Aaltonen, Jaakko Lajunen Päätös 25.04.2014 108/5L, Tarjouspyyntö 20.5.2014 126/5L VTT Expert Services Oy,

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Esitiedot. Jalometallit. Resistiivisyys 10 8 Ohm m. Hintatietoutta. Mitä kaikkia ihmisille yritetään myydä hopeana, kultana ja platinana?

Esitiedot. Jalometallit. Resistiivisyys 10 8 Ohm m. Hintatietoutta. Mitä kaikkia ihmisille yritetään myydä hopeana, kultana ja platinana? Esitiedot Jalometallit Mitä kaikkia ihmisille yritetään myydä hopeana, kultana ja platinana? Matalalla sulavia metalliseoksia käytetään ainakin juotteina, mutta mitä muita sovelluksia niille on? Mitä on

Lisätiedot

Esitiedot. Mitä kaikkia ihmisille yritetään myydä hopeana, kultana ja platinana?

Esitiedot. Mitä kaikkia ihmisille yritetään myydä hopeana, kultana ja platinana? Jalometallit Esitiedot Mitä kaikkia ihmisille yritetään myydä hopeana, kultana ja platinana? Matalalla sulavia metalliseoksia käytetään ainakin juotteina, mutta mitä muita sovelluksia niille on? Mitä on

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Valettavat alumiiniseokset Tyypilliset valumenetelmät Hiekkavalu Kestomuottivalu (kokillivalu) Painevalu Alumiinivalujen hyviä puolia Pieni tiheys Matala sulamispiste

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

3. Metallit. Metalleista, erityisesti : 9/14/2015

3. Metallit. Metalleista, erityisesti : 9/14/2015 3. Metallit Metalleista, erityisesti : Teräs, rakenneteräs, ruostumaton teräs ja ohutlevyt. Alumiini (ensi kerralla) Kupari (ensi kerralla) ja hieman muistakin metalleista. 1 Yleistä : Metallit ovat epäorgaanisia

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

Vyöteoria. Orbitaalivyöt

Vyöteoria. Orbitaalivyöt Vyöteoria Elektronirakenne ja sähkönjohtokyky: Metallit σ = 10 4-10 6 ohm -1 cm -1 (sähkönjohteet) Epämetallit σ < 10-15 ohm -1 cm -1 (eristeet) Puolimetallit σ = 10-5 -10 3 ohm -1 cm -1 σ = neµ elektronien

Lisätiedot

Magnesiumseokset. Raakamateriaalin tuotanto. CAE DS 2006 Painevalettavat metalliseokset

Magnesiumseokset. Raakamateriaalin tuotanto. CAE DS 2006 Painevalettavat metalliseokset Magnesiumseokset Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Käännös: Tampereen Teknillinen Yliopisto - Dino Nerweyi, Tuula Höök Magnesium (Mg) kuuluu maa-alkalimetalleihin. Se kuuluu kahdeksan maankuoressa

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Juottaminen J O H D A N T O... D 1. 2. J u o k s u t t e e n v a l i n t a t a u l u k k o... D 1. 3

Juottaminen J O H D A N T O... D 1. 2. J u o k s u t t e e n v a l i n t a t a u l u k k o... D 1. 3 J O H D A N T O.......................................... D 1. 2 J u o k s u t t e e n v a l i n t a t a u l u k k o............... D 1. 3 I M P O W E L D, C H E M E T, F E L D E R j a S T E L L A - j

Lisätiedot

Lukion kemian OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016 Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Esitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä

Esitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä Esitiedot Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet? Milloin austeniittiset laadut ovat välttämättömiä? Mitä eri laadut maksavat? Miten kupari

Lisätiedot

Kemia ja ympäristö opintojakso

Kemia ja ympäristö opintojakso 1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma. Heidi Koskiniemi

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma. Heidi Koskiniemi LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Heidi Koskiniemi HITSAUKSEN LÄMPÖKÄSITTELYN VAIKUTUS CrMo - TERÄSTEN MEKAANISIIN OMINAISUUKSIIN Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 BOARD D-24FB 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 BOARD D-24FB 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 BOARD D24FB 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi BOARD D24FB 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

MESSINGIT SISÄLLYSLUETTELO

MESSINGIT SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Levyt 74 Nauhat 75 Tangot 75-77 Ainesputket 77 Harkot 77 Kuusiotangot 78 Lattatangot 79 Profiilit 80 81 Putket 81-82 Langat 82 Tekniset tiedot 83 87 Tuotantopalvelut 86 Värikoodit 87 73

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Severi Iso-Markku HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Yksikkökoppi Pienin toistuva rakenne materiaalin sisällä.

Yksikkökoppi Pienin toistuva rakenne materiaalin sisällä. Ashbyn kartat (Ashby diagrams) Kullakin materiaaliryhmällä on muutama ominaisuus, joka erottaa ne selvästi toisista materiaaliryhmistä. Ashbyn kartoissa materiaalit jaetaan ryhmiin. Niistä voidaan päätellä

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM FORMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 UDDEHOLM FORMAX 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1 Noudattaa EUdirektiiviveja 91/155/ETY, 2001/58EY ja 1999/45/EY Päiväys: 20050926 Laadittu: 20050113 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Aineen

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot Esitiedot Luento 6 Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä

Lisätiedot

Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta

Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Valunhankinta-koulutus 15.-16.3.2007 Marko Riihinen Metso Foundries Jyväskylä Oy Rautavalussa mahdollisesti esiintyviä valuvirheitä Muoto: IV + V ~40

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

NUORRUTUSTERÄSTEN SUOTAUMAT JA NIIDEN VAIKUTUS MEKAANISIIN OMINAI- SUUKSIIN

NUORRUTUSTERÄSTEN SUOTAUMAT JA NIIDEN VAIKUTUS MEKAANISIIN OMINAI- SUUKSIIN KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA NUORRUTUSTERÄSTEN SUOTAUMAT JA NIIDEN VAIKUTUS MEKAANISIIN OMINAI- SUUKSIIN Tuomo Leinonen Diplomityö, jonka aihe on hyväksytty Oulun yliopiston Konetekniikan koulutusohjelmassa

Lisätiedot

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä:

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: I. Lämpökäsittely Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kuva 284. Lämpökäsittelyhehkutus tapahtunut, uunin ovi aukaistu I.1 Miksi? Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: poistetaan ei-toivottuja

Lisätiedot

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Johannes Hurtig Seosaineiden ja epäpuhtauksien vaikutus kuparin ja tinan välisiin reaktioihin Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 60116,60117,3101319 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

TUOTELUETTELO HARALD PIHL AB S P E C I A L A L L O Y S A N D T I T A N I U M

TUOTELUETTELO HARALD PIHL AB S P E C I A L A L L O Y S A N D T I T A N I U M TUOTELUETTELO HARALD PIHL AB HARALD PIHL AB 1 HARALD PIHL AB, perustettu 1912 EUROOPAN LAAJIN VARASTOVALIKOIMA NIKKELISEOKSIA, TITAANIA JA ERIKOISMETALLISEOKSIA Suomen Myyntikonttori Puh: 019-241 4471

Lisätiedot

Alumiinivalujen raaka-ainestandardit

Alumiinivalujen raaka-ainestandardit www.alteams.com Mitä on standardi? Normi, Normaalityyppi Vakio-, yleis- Voiko standardista poiketa? Miksei voisi, kun asiakkaan ja toimittajan kanssa näin sovitaan, esimerkiksi kustannusten pienentämiseksi

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 63316 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Luento 5. Pelkistys. Rikastus

Luento 5. Pelkistys. Rikastus Raudan valmistus Luento 5 Rauta esiintyy maankuoressa tyypillisesti oksideina ja useimmiten rautaa halutaan käyttää metallisessa muodossa. Tyypilliset rautamalmit ovat magnetiitti (Fe 3 O 4 ) hematiitti

Lisätiedot

Sylinterin holkki ja mäntä varsineen

Sylinterin holkki ja mäntä varsineen RAKENNUSOHJE Sylinterin holkki ja mäntä varsineen 285 Lehden nro 67 mukana sait kaksi GX-21-mikromoottorin osaa mittakaavan 1:7 F2007-autoosi. Näillä osilla voit edetä erittäin tärkeään työvaiheeseen.

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

B.1 Johdatus teräkseen

B.1 Johdatus teräkseen B.1 Johdatus teräkseen 1 B.1.1 Terästen valmistus B.1.1.1 Terästen valmistus raakaraudasta Masuunissa valmistettu raakarauta sisältää 4-5 % hiiltä. Teräksissä pitoisuus on tavallisimmin alle 1 % ja yleisissä

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Ennekuin aloitat juottamisen:

Ennekuin aloitat juottamisen: Metallijuotos Yleistä Juottaminen eli juotto, on metallikappaleiden liitämistä toisiinsa sulattamalla niiden väliin metallia tai metalliseosta. Sulatettavan juotosmetallin, eli juotteen sulamislämpötilan

Lisätiedot

KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET

KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET KOTELOIDEN VALMISTUSMENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT SUUNNITTELUOHJEET TkT Harri Eskelinen Elektroniikkasuunnittelijan ei tarvitse osata itse valmistaa koteloita, mutta mitä enemmän tietää valmistusmenetelmistä

Lisätiedot

HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2

HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2 HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2 Metanolisynteesin bruttoreaktio on CO 2H CH OH (3) 2 3 Laske metanolin tasapainopitoisuus mooliprosentteina 350 C:ssa ja 350 barin paineessa, kun lähtöaineena

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 423825,423829,423827 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

(EY) N:o 1907/2006 mukainen käyttöturvallisuustiedote

(EY) N:o 1907/2006 mukainen käyttöturvallisuustiedote (EY) N:o 1907/2006 mukainen käyttöturvallisuustiedote Loctite 55 Sivu 1 / 5 SDB-nro : 168432 V001.3 Viimeistelty, pvm.: 15.06.2011 Painatuspäivä: 03.08.2011 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen

Lisätiedot