Luento 3. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luento 3. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto"

Transkriptio

1 Luento 3 Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

2 Seosaineiden liuoslujittava vaikutus ferriittiin

3 Seosaineiden vaikutus Fe-C tasapainopiirrokseen Honeycombe & Bhadeshia ch 4 s ; ch s ; 6.10 s Uudistettu Miekk oja s ,

4 Seosaineiden vaikutus tasapainopiirrokseen Austeniittia suosivat Ferriittiä suosivat

5

6 Austeniittialuetta laajentavat seosaineet Yleisimmät: hiili (C) ja typpi (N) Muita: kupari (Cu), sinkki (Zn) ja kulta (Au).

7 Täysin austeniittinen rakenne Voimakkain vaikutus on: nikkelillä (Ni) ja mangaanilla (Mn), jotka riittävästi seostettuina saavat aikaiseksi täysin austeniittisen rakenteen myös huoneenlämpötilassa Muita tämän ryhmän seosaineita ovat mm. koboltilla (Co) sekä harvinaiset maametallit (REM).

8 Ferriittiä suosivat seosaineet Austeniittialuetta supistavia seosaineita ovat: boori (B), tantaali (Ta), zirkoni (Zr) sekä nioni (Nb).

9 Ferriittiä suosivat seosaineet Voimakkaasti ferriittiä suosivia ja samalla voimakkaasti austeniittialuetta supistavia seosaineita ovat: kromi (Cr) pii (Si). Tähän ryhmään luetaan kuuluvaksi myös seosaineet: alumiini (Al), fosfori (P), titaani (Ti), vanadiini (V) ja molybdeeni (Mo).

10 Seosaineiden vaikutus eutektoidiseen lämpötilaan Eutektoidinen lämpötila nousee Eutektoidinen lämpötila laskee

11 Seosaineiden vaikutus eutektoidiseen hiilipitoisuuteen Eutektoidista rakenne saavutetaan siis Fe-C systeemiä matalammalla hiilipitoisuudella

12 Seosaineet käyttäytyvät periaatteellisella tasolla: 1. Seosaine liukenee ferriittiin Seosaineen diffuusionopeus ohjaa muutosta. 2. Seosaine liukenee ferriittiin ja muodostavat karbideja Käyttäytyminen voi riippua myös seosaineen määrästä Pienillä pitoisuuksina liukenee pääosin ferriittiin Suurilla muodostaa karbideja Diffuusionopeus ja sementiitin muodostumisnopeus 3. Seosaine muodostaa karbideja. Seosaineen diffuusionopeus ja karbidin muodostumisnopeus. Kohtien 1-3 välillä on eroa, miten seosaineen tulee jakautua muutoksessa ja tästä seuraa, että muutos tapahtuu eri nopeudella.

13 Seosaineiden vaikutus esieutektoidisen ferriitin ja perliitin muodostumiseen Seosaine voi: 1. hidastaa ferriitin syntymistä ( suosii austeniittista rakennetta ) Raerajoille syntyvät, ferriitin ydintymistä estävät rakenteet 2. edistää ferriitin syntymistä Edesauttavat ferriitin ydintymistä 3. seosaine vaikeuttaa hiilen diffuusiota Laskee sementiitin muodostumisnopeutta tai estää ydintymistä. 4. seosaine estää sementiitin muodostumista Sementiitin sijasta muodostuu muita seoskarbideja.

14 Miten diffuusio liittyy austeniitin hajaantumiseen? Austeniitin hajaantuminen kahdeksi faasiksi edellyttää hiilen jakaantumista uudelleen rakenteessa diffuusion avulla. 1. Hiilen täydellinen diffuusio vaatii aikaa ja korkean lämpötilan toimiakseen. 2. Austeniitin hajoamisen lopputulosta riippuu siitä, miten hiilen diffuusio ehtii tapahtua eli lämpötilan muutosnopeuden mukaan. Austeniitti Perliitti + esieutektoidiset faasit Bainiitti Martensiitti Hidas jäähdytys Keskinopea jäähdytys Nopea jäähdytys

15 Seosaineiden vaikutus => muutoksessa Austeniitti-ferriittimuutoksessa myös seosaineiden täytyy jakautua uudelleen rakenteen muuttuessa Seosaineiden vaikutus reaktioon riippuen siitä, mihin ja miten seosaine kulkeutuu. 1. Seosaineiden jakaantuminen määrää muutoksen nopeuden Seosaineen diffuusionopeus määrää muutoksen nopeuden 2. Seosaineiden jakaantuminen vähemmän merkittävää Hiilen diffuusionopeus määrää muutoksen nopeuden Huom: Fe-C-X järjestelmissä muutokset tapahtuvat yleensä aina puhdasta Fe-C järjestelmää hitaammin, koska rakenteiden kasvurajoille syntyy epäpuhtauksien aiheuttamaa jarrutusta (impurity drag).

16 Seosaineiden vaikutus perliittireaktioon Riippuen edelliskohtien vaikutuksesta seosaineet voivat: 1. vaikeuttaa perliittirakenteen ydintymistä 2. hidastaa perliittikolonian kasvunopeutta 3. muuttaa perliitin karbidirakenteen muotoa

17 S-käyrät Honeycombe & Bhadeshia ch 6 s Uudistettu Miekk oja s

18 Isoterminen faasitransformaatio Diffuusiosta riippuvat faasimuutokset (esim. perliittireaktio) tarvitsevat tietyn ajan koko rakenteen muuttumiseen. Jähmeiden faasien välinen transformaatio ei tapahdu lineaarisesti, vaan syntyvän rakenteen osuus kasvaa yleensä S-käyrän muodossa.

19 TTT-käyrä Kuvaa mikrorakenteen muutoksia isotermisesti (vakiolämpötilassa). Merkitään syntyvät faasit ja rakenteet sekä niiden alku- ja loppupisteet. Piirros voidaan määritellä pienillä koesauvoilla tutkien niiden mikrorakennemuutoksia tai laskennallisesti Käytetään apuna lämpökäsittelyjä suunniteltaessa.

20 S-käyrien terminologiaa Isoterminen Vakiolämpötilassa tapahtuva S-käyrä Yleisnimitys TTT ja CCT -kuvaajille Käytetty etenkin Miekk ojan metallioppi -kirjassa TTT-piirros Time, Temperature & Transformation-kuvaaja. Kuvaa ajan, lämpötilan sekä mikrorakennemuutosten suhteita isotermisesti. IT-piirros Isothermal Transformation (sama kuin TTT-piirros). Miekk ojan metalliopissa TTT ja IT -piirroksista käytetään nimitystä Isotermiset S-käyrät. CCT piirros Continous Cooling Transformation. Kuvaa mikrorakenteen muutoksia jatkuvan jäähtymisen käyrien suhteen. CT piirros Cooling Transformation (sama kuin CCT-piirros). Miekk ojan metallioppi käyttää CCT- ja CT -kuvaajista nimitystä Jatkuvan jäähtymisen S- käyrät.

21 SAE teräksen TTT-piirros

22 Peliittireaktio alkaa A 1 Karkealamellinen perliitti Hienolamellinen perliitti Perliittireaktio loppuu

23 Austeniitin hajoaminen: Bainiitti Honeycombe & Bhadeshia ch 6 s Uudistettu Miekk oja s

24 Bainiittireaktio Edellytyksenä jäähtyminen riittävän nopeasti riittävän matalaan lämpötilaan tasapainon mukainen rautaatomien diffuusio ei ole mahdollista eutektoidinen hajoaminen estyy pienten hiiliatomien diffuusio voi vielä kuitenkin toimia austeniitti hajaantuu bainiittimekanismilla bainiittinen rakenne lujempaa kuin perliittinen

25 Bainiittireaktio: 1. isoterminen (tai jatkuvan jäähtymisen prosessi) 2. etenee hiilen diffuusionopeuden mukaan

26 Fe 3 C Bainiitissa on samat faasit kuin perliittissä, mutta eri tavoin jakautuneet

27 T = n. 500 C Austeniitin raerajoille alkaa ydintyä sikin sokin ferriittilevyjä ja linssejä. Levyistä muodostuu levypaketteja, joiden välillä on pienen kulman raja. Ferriittilevyjen ympärillä oleva austeniitti kyllästyy hiilestä ja alkaa muodostua karbideja, ml. sementiittiä. Yläbainiitti

28 Alabainiitti T = n. 300 C Muodostumismekanismi samankaltainen kuin yläbainiitilla. Hiili ei ehdi diffuntoitumaan yhtä paljon, joten karbidierkaumia syntyy myös ferriittilevyjen sisään. Mikrorakenne yhä hienojakoisempaa. Sementiittierkaumien koko nanometriluokkaa. Alabainiitti on lujempaa ja sitkeämpää kuin yläbainiitti,

29 Bainiittisia mikrorakenteita

30 Bainiittisia mikrorakenteita

31 Bainiittisia mikrorakenteita

32 Bainiittisia mikrorakenteita

33 Granulaarisen bainiittin mikrorakenteita (jatkuva jäähtyminen)

34 Peliittireaktio alkaa A 1 Karkealamellinen perliitti Hienolamellinen perliitti Perliittireaktio loppuu Bainiittireaktio alkaa Yläbainiitti Bainiittireaktio loppuu Alabainiitti

35

36

37

38 Bainiittileuka Seosteräksen TTTkuvaajaan syntyy kaksi C-kaarta. Ylempää kutsutaan perliittinenäksi. Alempaa kutsutaan bainiittileuaksi.

39 Seostuksen vaikutus TTT-kuvaajissa C45-teräs 50CrMo4-teräs

40 B s C % C 90 % Mn 37 % Ni 70 % Cr 83 % Mo

41 Bainiittisen teräkset valmistus Bainiittisen teräksen valmistus vaatii sopivien seosaineiden ja lämpökäsittelyn yhdistelmää. Esimerkiksi: Isoterminen bainiittihehkutus bainiittikarkaisu.

42

43 perliittireaktio alkaa A 1 Karkealamellinen perliitti Bainiittireaktio alkaa Hienolamellinen perliitti Yläbainiitti Perliittireaktio loppuu Bainiittireaktio loppuu Alabainiitti M s M f

44 Martensiitti Honeycombe & Bhadeshia ch 5 s Uudistettu Miekk oja s &

45 Austeniitin hajoaminen / nopea jäähdytys Kun teräs jäähdytetään nopeasti (sammutetaan), faasimuutokset eivät ehdi tapahtua diffuusion avulla Sen sijaan austeniitti leikkautuu tetragonaaliseen kidemuotoon eli tapahtuu martensiittireaktio C jää rakenteeseen ylikylläisenä ja lujittaa α -kiteitä voimakkaasti Austeniitti Martensiitti

46 Martensiittireaktio austeniitin pkk-hilasta leikkautuu martensiitin tkthila (tilakeskinen tetragoninen) leikkaustransformaatio = hilatyyppi muuttuu tietyllä alueella yht äkkisesti hilamuutos ominaistilavuuden kasvu sisäiset jännitykset martensiitti on lujaa ja haurasta

47 Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa - Austeniitti- ja martensiittihilan yhteyden selvitti ensiksi Bain. - Tetragonaalinen martensiittihila voidaan konstruoida kahdesta austeniitin yksikkökopista. - Jotta uusi yksikkökoppi muuttuisi martensiitiksi tarvitaan noin 17% supistuminen [001] γ suunnassa Bainin muodonmuutos.

48 Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa - Martensiitti (tkk, tetragoninen) muodostuu austeniitista (pkk) leikkautumalla joko kokonais- tai osittaisdislokaatioiden välityksellä tai kaksostumalla. - Kuvassa (a) on yhdistetty ne austeniittihilan Fe-atomit, joista muodostuu martensiitin yksikkökoppi. - Austeniitin (111)-taso tulee martensiitissa (011)-tasoksi ja suunta [101] suunnaksi [111]. - Austeniitin oktaedrikolot sijaitsevat x-, y- ja z-akseleilla, mutta martensiitissa C-atomit järjestyvät kaikki samalle z-akselille. - Tilakeskisestä kuutiollisesta hilasta tulee tetragoninen, akselisuhde c/a = 1,04, kun C- pitoisuus on 0,8%.

49 Martensiittireaktion kinetiikka Aterminen reaktio eli vaatii lämpötilan jatkuvan laskun Reaktio alkaa lämpötilassa M s (start), Muutos täydellinen lämpötilassa M f (finish)

50 Martensiittitransformaation kinetiikka

51 Martensiittilinssi leikkautuu austeniitin sekaan Uusien linssien muodostuminen vaatii lämpötilan laskemisen

52 Martensiitin ytimen rakenne

53 Perinnäisen austeniitin raekoon vaikutus martensiitin lujuuteen

54

55 Matalahiilinen martensiitti Keskihiilinen martensiitti Korkeahiilinen martensiitti Habit plane 111 γ 111 γ 110 α 1 10 γ 1 11 α Habit plane 225 γ 111 γ 110 α 1 10 γ 1 11 α Habit plane 259 γ 111 γ 110 α 11 2 γ 1 10 α

56 Martensiittilinssien muoto ja ns. invariant plane strain

57 Martensiittireakio rakenteen sovittuminen (a) bainin deformaatio (b) ja siirrosliukuminen (sälemartensiitti) (c) tai kaksostuminen (levymartensiitti)

58 Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa

59 Deformaatiomekanismit martensiittitransformaatiossa

60 Deformaatiomekanismit martensiittitransformaatiossa ja martensiitin rakenne C-pitoisuuden funktiona

61 Miltä martensiitti näyttää? lath = säle lenticular =levy plate = levy hiilipitoisuus

62 Martensiittilinssejä erilaisissa teräksissä

63

64 Hiilen liukoisuus pkk: hiili oktaedrikoloissa (austeniitti) tkk: hiili oktaedriekoloissa (ferriitti)

65 TKK PKK

66 Martensiitin tetragonaalisuuden riippuvuus teräksen C- pitoisuudesta Välisijoissa oleva hiili venyttää austeniitin hilaa tasaisesti joka suuntaan Voimakkaasti suuntautunut muodonmuutos martensiittihilassa

67 Hiilipitoisuuden vaikutus martensiitin lujuuteen

68 Hiiliterästen martensiitin kovuuden riippuvuus C-pitoisuudesta

69 Martensiitin vanheneminen 1. Hiiliatomien ja martensiitin dislokaatiorakenteen välillä tapahtuva lujittumisilmiö. 2. Muuttaa martensiittirakenteen entistä hauraammaksi. 3. Tämän estämiseksi tulee suorittaa martensiitin päästökäsittely

70 Karkaisu Lämpökäsittelyä, jonka tavoitteena on martensiittinen rakenne, kutsutaan karkaisuksi. Lämpökäsittely koostuu: 1. Austenitointihehkutuksesta 2. Sammutuksesta (eli voimakkaasta jäähdytyksestä) Karkaisutekniikoita on useita Oikea suoritustapa riippuu teräslaadusta sekä tavoitellusta lopputuloksesta. [Uudistettu Miekk oja s ]

71 Kriittinen jäähtymisnopeus Kriittinen jäähtymisnopeus tarkoittaa sitä jäähtymisnopeutta, jolla jäähtymiskäyrä sivuaa perliittitai bainiittinenää. Kriittistä jäähtymisnopeutta suuremmilla jäähtymisnopeuksilla austeniitti hajoaa täysin martensiitiksi. Oheisessa CCT -kuvaajassa kriittinen jäähtymisnopeus on 8,3 C/s. Tätä hitaammilla jäähtymisnopeuksilla mikrorakenteeseen muodostuu aina bainiittia ja/tai perliittiä.

72 CCT-kuvaajat (Continous Cooling Transformation) Kuvaavat jatkuvan jäähtymisen aikana tapahtuvia mikrorakennemuutoksia Koostuu aukottomasta sarjasta jäähtymiskäyriä määritellään dilatometrian avulla, magneettisuuden muutoksia tutkimalla, koesauvoja tutkimalla tms. Jäähtymisnopeuden ja mikrorakenteen yhteys Mikrorakenteen muutoskohdat poikkeavat CCT- ja TTT-kuvaajien välillä!

73 CCT-kuvaajat Honeycombe & Bhadeshia ch 6 s Uudistettu Miekk oja s & 355.

74 34Cr4 teräksen TTT (isoterminen)- ja CCT (jatkuvan jäähtyminen)-kuvaajien erot Ferriitin ja perliitin muodostuminen myöhemmin Bainiitin alueessa voimakkaat muutokset

75 Seosaineiden vaikutus martentiitin ja bainiitin syntymiseen Vaikutus perustuu: 1. Vaikeutetaan perliitin syntymistä 2. Vaikeutetaan perliitin ja bainiitin syntymistä Seosaineiden vaikutus perustuu siis etupäässä diffuusioon perustuvien reaktioiden estämiseen, jolloin martensiitti kykenee syntymään hitaammalla jäähtymisnopeudella.

76 Kriittinen jäähtymisnopeus SAE 1078 teräs Matala seostus 34Cr4 teräs Korkeampi seostus

77 Hiilipitoisuuden vaikutus M s ja M f lämpötiloihin Liuenneet seosaineet laskevat M s (start)- ja M f (finish) -lämpötiloja ja hidastavat austeniitin hajaantumista. Merkittävin vaikutus on hiilellä, muiden seosaineiden vaikutus voidaan laskea:

78 M s lämpötila laskee hiilipitoisuuden laskiessa M f lämpötila laskee alle huoneenlämpötilan noin 0,7 %C

79 Jäännösausteniitti Martensiittireaktion ajavana voimana on lämpötilan muutos, ei käsittelyaika. Näin ollen, jos M f lämpötila on alle sammutuslämpötilan, jää osa austeniitista muuttumatta martensiitiksi. Muuttumatonta, epästabiilia austeniittia kutsutaan JÄÄNNÖSAUSTENIITIKSI. Austeniitti on merkittävästi pehmeämpää kuin muu rakenne Mikäli lämpötila lasketaan M f lämpötilan alle, muuttuu jäännösausteniitti martensiitiksi. Esimerkiksi korkean hiilipitoisuuden teräksille suoritetaan pakkaskarkaisu. Joissain tapauksissa jäännösausteniitti muuttuu martensiitiksi myös ulkoisen kuormituksen vaikutuksesta.

80

81 Martensiittireaktio yhteenveto

82 Ms lämpötila laskee hiilipitoisuuden funktiona Jäännösausteniitin määrä kasvaa korkeilla hiilipitoisuuksilla. Sälemartensiitti muuttuu levymartensiitiksi (muodostumismekanismi muuttuu)

83 Ensi kerralla: -Martensiitin pääseminen -Karkenevuus ja Jominykoe -Lämpökäsittelyjä

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri

Lisätiedot

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittelyn perusteita

Terästen lämpökäsittelyn perusteita Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti

Lisätiedot

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Tasapainopiirrokset Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat

Lisätiedot

Luento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 2 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Rauta-hiili -tasapainopiirros Honeycombe & Bhadeshia s. 30-41. Uudistettu Miekk oj s. 268-278. Rauta (Fe)

Lisätiedot

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät

Lisätiedot

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat

Lisätiedot

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri ilmiöistä

Lisätiedot

Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Karkenevuus Honeycombe & Bhadeshia ch 8 s. 151-170 Uudistettu Miekk oja luku

Lisätiedot

Rauta-hiili tasapainopiirros

Rauta-hiili tasapainopiirros Rauta-hiili tasapainopiirros Teollisen ajan tärkein tasapainopiirros Tasapainon mukainen piirros on Fe-C - piirros, kuitenkin terästen kohdalla Fe- Fe 3 C -piirros on tärkeämpi Fe-Fe 3 C metastabiili tp-piirrosten

Lisätiedot

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000 Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat

Lisätiedot

Mak Sovellettu materiaalitiede

Mak Sovellettu materiaalitiede .106 tentit Tentti 21.5.1997 1. Rekristallisaatio. 2. a) Mitkä ovat syyt metalliseosten jähmettymisen yhteydessä tapahtuvalle lakimääräiselle alijäähtymiselle? b) Miten lakimääräinen alijäähtyminen vaikuttaa

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja

Lisätiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot Esitiedot Luento 6 Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä

Lisätiedot

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö 1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,

Lisätiedot

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Severi Iso-Markku HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Luento 5 Hiiliteräkset

Luento 5 Hiiliteräkset Luento 5 Hiiliteräkset Hiiliteräkset Rauta (

Lisätiedot

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset 0.10 %Nb 0.08 NbC:n liukoisuus austeniitissa γ + NbC 1200 C 0.06 0.04 1100 C 0.02 0 γ 0 0.05 0.1 0.15 0.2 %C Tyypillinen C - Nb -yhdistelmä NbC alkaa erkautua noin 1000

Lisätiedot

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia 1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),

Lisätiedot

Valurauta ja valuteräs

Valurauta ja valuteräs Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden

Lisätiedot

Metallurgian perusteita

Metallurgian perusteita Metallurgian perusteita Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Korkean laadun saavuttaminen edellyttää sekä rauta että teräsvalujen tuotannossa tiukkaa prosessikuria

Lisätiedot

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kon Teräkset Harjoituskierros 6.

Kon Teräkset Harjoituskierros 6. Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine

Lisätiedot

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaatioiden ominaisuuksia Eivät ala/lopu tyhjästä, vaan: muodostavat ympyröitä alkavat/loppuvat raerajoille,

Lisätiedot

Tina-vismutti juotosmetallin binäärinen seos Tekijä: Lassi Vuorela Yhteystiedot:

Tina-vismutti juotosmetallin binäärinen seos Tekijä: Lassi Vuorela Yhteystiedot: Tina-vismutti juotosmetallin binäärinen seos Tekijä: Lassi Vuorela Yhteystiedot: lassi.vuorela@aalto.fi Juottaminen Juottamisessa on tarkoitus liittää kaksi materiaalia tai osaa niin, että sähkövirta kykenee

Lisätiedot

Mak Materiaalitieteen perusteet

Mak Materiaalitieteen perusteet Mak-45.310 tentit Mak-45.310 Materiaalitieteen perusteet 1. välikoe 24.10.2000 1. Vertaile ionisidokseen ja metalliseen sidokseen perustuvien materiaalien a) sähkönjohtavuutta b) lämmönjohtavuutta c) diffuusiota

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Käsitetesti 2 Suomugrafiittivalurauta (EN-GJL) Mikrorakenne vaihtoehdot jäähtymisnopeuden mukaan Grafiitti + ferriitti Grafittii + sementiitti + perliitti Grafiitti +

Lisätiedot

Metallit jaksollisessa järjestelmässä

Metallit jaksollisessa järjestelmässä Metallit Metallit käytössä Metallit jaksollisessa järjestelmässä 4 Metallien rakenne Ominaisuudet Hyvin muokattavissa, muovattavissa ja työstettävissä haluttuun muotoon Lujia Verraten korkea lämpötilan

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3 KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 3 Tänään ohjelmassa 1. Tasapainopiirros 1. Tulkinta 2. Laskut 2. Faasimuutokset 3. Ryhmätyöt 1. Esitehtävän yhteenveto (palautetaan harkassa) 2. Ryhmätehtävä

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Kertaus Luento 2 Raudan valmistus Teräksen valmistus Standardit Teräksen mikrorakenteet (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti) 2 Karkaisu ja päästö Muutama vuosi

Lisätiedot

Valurautojen lämpökäsittelyt. SVY opintopäivät Kaisu Soivio

Valurautojen lämpökäsittelyt. SVY opintopäivät Kaisu Soivio Valurautojen lämpökäsittelyt SVY opintopäivät 3.2.2017 Kaisu Soivio Moventas lyhyesti Moventas on yksi johtavista tuulivoimavaihteiden valmistajista Ensimmäinen tuulivoimavaihde toimitettu 1980, asennuskanta

Lisätiedot

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry Lämpökäsittelyoppi Esipuhe Metallit ovat kiehtova materiaaliryhmä erityisesti siksi, että niiden ominaisuudet ovat muunneltavissa hyvin laajasti. Metalleja voidaan seostaa keskenään, mutta ennen kaikkea

Lisätiedot

Tina-vismutti seos juotosmetallina

Tina-vismutti seos juotosmetallina Tina-vismutti seos juotosmetallina Miikka Martikainen Juottaminen Juottaminen on metallien liitosmenetelmä, jossa kappaleet liitetään toisiinsa sulattamalla niiden väliin juotosainetta, eli juotetta. Juotteena

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2 KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 2 Pienryhmäharjoitusten aiheet 1. Materiaaliominaisuudet ja tutkimusmenetelmät 2. Metallien deformaatio ja lujittamismekanismit 3. Faasimuutokset 4. Luonnos:

Lisätiedot

B.1 Johdatus teräkseen

B.1 Johdatus teräkseen B.1 Johdatus teräkseen 1 B.1.1 Terästen valmistus B.1.1.1 Terästen valmistus raakaraudasta Masuunissa valmistettu raakarauta sisältää 4-5 % hiiltä. Teräksissä pitoisuus on tavallisimmin alle 1 % ja yleisissä

Lisätiedot

Tina-vismutti -juotosmetallin binäärinen seos

Tina-vismutti -juotosmetallin binäärinen seos Tina-vismutti -juotosmetallin binäärinen seos Tekijä: Riku Varje Yhteystiedot: riku.varje@aalto.fi Metallien liittämiseen on olemassa useita erilaisia keinoja. Eräs keino on esimerkiksi erilaisten mekaanisten

Lisätiedot

LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA

LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA 1 LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA Jouko Leinonen Oulun yliopisto Konetekniikan osasto Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka -seminaari Raahe 29.3.2011 2 Lujien terästen sovelluskohteita Nosturit

Lisätiedot

ERIKOISTERÄSTEN AIHIOKÄSITTELYT JA NIIDEN VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN OMINAISUUKSIIN

ERIKOISTERÄSTEN AIHIOKÄSITTELYT JA NIIDEN VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN OMINAISUUKSIIN KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA ERIKOISTERÄSTEN AIHIOKÄSITTELYT JA NIIDEN VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN OMINAISUUKSIIN Ville Ritola Diplomityö, jonka aihe on hyväksytty Oulun yliopiston Konetekniikan koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus A A 1-lämpötila... 17 A 3-lämpötila... 17 Abrasiivinen kuluminen... 110 A cm-lämpötila... 17 Adhesiivinen kitka... 112 Adhesiivinen kuluminen... 110 ADI... ks. ausferriittinen pallografiittivalurauta Adusointi...

Lisätiedot

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä:

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: I. Lämpökäsittely Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kuva 284. Lämpökäsittelyhehkutus tapahtunut, uunin ovi aukaistu I.1 Miksi? Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: poistetaan ei-toivottuja

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Aikataulu Pe 2.9.2005 Pe 9.9.2005 Pe 16.9.2005 Pe 23.9.2005 Pe 10.9.2005 Pe 8.10.2005 Valurauta Valurauta ja teräs Teräs Teräs ja alumiini Magnesium ja titaani Kupari,

Lisätiedot

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa: Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään

Lisätiedot

Muottiin karkaisun metallurgia

Muottiin karkaisun metallurgia Muottiin karkaisun metallurgia Henri Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto Materiaalitieteen laboratorio/metalliteknologian tutkimusryhmä Lämpökäsittely- ja takomopäivät 10.-11.10.2017 Tampere Metallurgia

Lisätiedot

Esitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot

Esitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot Esitiedot Valuraudat juha.nykanen@tut.fi Mistä tulevat nimitykset valkoinen valurauta ja harmaa valurauta? Miten ja miksi niiden ominaisuudet eroavat toisistaan? Miksi sementiitti on kovaa ja haurasta?

Lisätiedot

Valujen lämpökäsittely

Valujen lämpökäsittely Valujen lämpökäsittely Lämpökäsittelyillä muutetaan materiaalin ominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja työstettävyyttä. Lämpökäsiteltävyyden ja lämpökäsittelyn käytön suhteen materiaalit voidaan jakaa ryhmiin

Lisätiedot

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Kon-67.3110 Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto EN AISI/SAE Tyyppi 1.4021 1.4301 1.4401 1.4460 304L 201 316LN 321H EN vs AISI/SAE tunnukset

Lisätiedot

Metallin rakenteen mallintaminen

Metallin rakenteen mallintaminen Metallin rakenteen mallintaminen Seppo Louhenkilpi Aalto yliopisto, metallurgia Oulun yliopisto, prosessimetallurgia Lämpökäsittely- ja takomopäivät 10.-11.10.2017 Sisältö/tausta Esittelen pääasiassa ns.

Lisätiedot

Alieutektoidisen teräksen normalisointi

Alieutektoidisen teräksen normalisointi Alieutektoidisen teräksen normalisointi Hiili (C) ja rauta (Fe) Hiili ja rauta voivat muodostaa yhdessä monia erilaisia mikrorakenteita, olipa kyseessä sitten teräs (hiiltä maksimissaan 2.1p.% C, eli hiiltä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma HAMMASPYÖRÄN HAMPAAN TÄYTEHITSAUS REPAIR WELDING A SPROCKET OF A GEARWHEEL Lappeenrannassa 27.04.2012 Leevi Paajanen

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

PL OULUN YLIOPISTO PUH. (08) TELEKOPIO (08) pentti.karjalainen oulu.fi

PL OULUN YLIOPISTO PUH. (08) TELEKOPIO (08) pentti.karjalainen oulu.fi PL 4200 90014 OULUN YLIOPISTO PUH. (08) 553 2020 TELEKOPIO (08) 553 2165 pentti.karjalainen oulu.fi Sähköiseen muotoon 2004 saatetun painoksen stilisoitu versio 2006. 2 3 4 5 6 7 Kuva 1.2. Teräksen tuotanto

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Lämpökäsittely Austenointi tehdään hyvin korkeassa lämpötilassa verrattuna muihin teräksiin Liian korkea lämpötila tai liian pitkä aika voivat aiheuttaa vetelyjä, rakeenkasvua,

Lisätiedot

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2% Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva

Lisätiedot

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS

Lisätiedot

Makroskooppinen approksimaatio

Makroskooppinen approksimaatio Deformaatio 3 Makroskooppinen approksimaatio 4 Makroskooppinen mikroskooppinen Homogeeninen Isotrooppinen Elastinen Epähomogeeninen Anisotrooppinen Inelastinen 5 Elastinen anisotropia Material 2(s 11

Lisätiedot

Esitiedot. Valuraudat. Miten pallografiitin ydintyminen ja kasvu poikkeaa suomugrafiitin ydintymisestä ja kasvusta?

Esitiedot. Valuraudat. Miten pallografiitin ydintyminen ja kasvu poikkeaa suomugrafiitin ydintymisestä ja kasvusta? Esitiedot Valuraudat juha.nykanen@tut.f i Miten pallografiitin ydintyminen ja poikkeaa suomugrafiitin ydintymisestä ja sta? Mitkä ovat pallografiittivalurautojen ja adusoitujen valurautojen edut ja rajoitukset?

Lisätiedot

Valuraudat.

Valuraudat. Valuraudat juha.nykanen@tut.fi Esitiedot Miten pallografiitin ydintyminen ja kasvu poikkeaa suomugrafiitin ydintymisestä ja kasvusta? Mitkä ovat pallografiittivalurautojen ja adusoitujen valurautojen edut

Lisätiedot

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Malmista takoraudaksi ja teräkseksi 6, Valurauta 6, Valuraudan

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Kon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset

Kon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Kon-67.3401 Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Säteilyhaurastuminen Reaktoripaineastia ja sisukset 12/3/2015 3

Lisätiedot

EERO MAJAMAA SUOTAUTUMINEN JA NAUHAMAISTEN FERRIITTI- RAKENTEIDEN MUODOSTUMINEN KORKEA-ALUMIINISISSA TERÄKSISSÄ. Diplomityö

EERO MAJAMAA SUOTAUTUMINEN JA NAUHAMAISTEN FERRIITTI- RAKENTEIDEN MUODOSTUMINEN KORKEA-ALUMIINISISSA TERÄKSISSÄ. Diplomityö EERO MAJAMAA SUOTAUTUMINEN JA NAUHAMAISTEN FERRIITTI- RAKENTEIDEN MUODOSTUMINEN KORKEA-ALUMIINISISSA TERÄKSISSÄ Diplomityö Tarkastaja: Assoc. Prof. Pasi Peura Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden

Lisätiedot

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Severi Anttila Oulun yliopiston terästutkimuskeskus,konetekniikan osasto, Materiaalitekniikan laboratorio Johdanto Ferriittiset

Lisätiedot

Korkealämpötilakemia

Korkealämpötilakemia Korkealämpötilakemia Binääriset tasapainopiirrokset To 30.10.2017 klo 8-10 SÄ114 Tavoite Oppia lukemaan ja tulkitsemaan binäärisiä tasapainopiirroksia 1 Sisältö Hieman kertausta - Gibbsin vapaaenergian

Lisätiedot

Korkeiden lämpötilojen teräkset

Korkeiden lämpötilojen teräkset Timo Kauppi Korkeiden lämpötilojen teräkset Kirjallisuustutkimus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 12/2013 Korkeiden lämpötilojen teräkset Timo Kauppi Korkeiden

Lisätiedot

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat

Lisätiedot

Kryoventtiilit. Kaasualan neuvottelupäivät Matti Toikka Footer 1

Kryoventtiilit. Kaasualan neuvottelupäivät Matti Toikka Footer 1 Kryoventtiilit Kaasualan neuvottelupäivät 10.-11.5.2017 Matti Toikka 16.5.2017 Footer 1 Oy Konwell Ab lyhyesti Teollisuusventtiilit, prosessiautomaation kenttälaitteet, palvelut, tekninen tuki ja energiaratkaisut

Lisätiedot

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 4 Tavoite Oppia tulkitsemaan 2-komponenttisysteemien faasipiirroksia 1 Binääriset

Lisätiedot

Esitiedot. Epäselviä termejä. Muista henkilötietosi. Yksi tunnistamaton vastaus

Esitiedot. Epäselviä termejä. Muista henkilötietosi. Yksi tunnistamaton vastaus Luento 6 Esitiedot Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä

Lisätiedot

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää JACQUET kansainvälisyys johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 43 työntekijää 3 yksikköä 20 eri maassa / 21 palvelukeskusta 7 500 asiakasta 60 eri maassa liikevaihto 23 M5 7

Lisätiedot

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 A B B Piirroksen alue 1: Sularajan yläpuolella on seos aina täysin sula => yksifaasialue (L). Alueet 2 ja 5: Nämä ovat

Lisätiedot

Teräslajit. Huom. FeP01-06 = DC01-06

Teräslajit. Huom. FeP01-06 = DC01-06 Teräslajit Huom. FeP01-06 = DC01-06 Pehmeät muovattavat DC01 - DC06 Pehmeät muovattavat DC06 = IF = Interstitial free = välisija-atomivapaa = ei C eikä N liuoksessa C ja N sidottuina Ti(CN) tai (TiNb)(CN)

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittely

Terästen lämpökäsittely Teemu Häkkilä Terästen lämpökäsittely Esimerkkinä puukonterien lämpökäsittely Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tuotantotalouden koulutusohjelma Kesäkuu 2017 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Centriaammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Teräs metalli. Teräksen kiteinen rakenne

Teräs metalli. Teräksen kiteinen rakenne Teräs metalli Teräs on raudan ja hiilen seos, jonka hiilipi toisuus on pienempi kuin 2 %. Tätä suurem man hiilipitoisuuden omaavat seokset luoki tellaan valuraudoiksi. Teräkset sisältävät ta vallisesti

Lisätiedot

Suprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti Nb-50Ti Nb-65Ti

Suprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Suprajohteet. Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti Nb-50Ti Nb-65Ti Joitain materiaaleja Kriittinen lämpötila Pb 7.3 Nb 9.3 Nb-Ti 8.9-9.3 Nb 3 Sn 18 Nb 3 Ge 23 NbN 16-18 PbMo 6 S 8 14-15 YBa 2 Cu 3 O 7 92 2 Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti Nb-50Ti Nb-65Ti Sulatus kahteen

Lisätiedot

Kon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Kon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Kon-67.3110 Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Harjoitus 4 Tällä kerralla tutustutaan erilaisiin terästen nimikejärjestelmiin ja

Lisätiedot

Joitain materiaaleja Kriittinen lämpötila

Joitain materiaaleja Kriittinen lämpötila Suprajohteet Suprajohteet Joitain materiaaleja Kriittinen lämpötila Pb 7.3 Nb 9.3 Nb-Ti 8.9-9.3 Nb 3 Sn 18 Nb 3 Ge 23 NbN 16-18 PbMo 6 S 8 14-15 YBa 2 Cu 3 O 7 92 2 Suprajohteet Niobi-titaani seoksia Nb-46.5Ti

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko 13.9. klo 8-10 477401A - ermodynaamiset tasapainot (Syksy 2017) ermodynamiikan käsitteitä - Systeemi Eristetty - suljettu - avoin Homogeeninen - heterogeeninen

Lisätiedot

Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit

Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit Lujat teräkset standardeissa - Nuorrutusteräkset: seostamattomat teräkset (SFS-EN 10083-2: C60, R e min. 580 MPa ja R m 850 1000 MPa) - Nuorrutusteräkset: seostetut

Lisätiedot

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita. Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita

Lisätiedot

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Meteoriittiraudan testasus 5, Malmista takoraudaksi ja

Lisätiedot

Esitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä

Esitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä Esitiedot Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet? Milloin austeniittiset laadut ovat välttämättömiä? Mitä eri laadut maksavat? Miten kupari

Lisätiedot

Valuraudat.

Valuraudat. Valuraudat juha.nykanen@tut.fi Esitiedot Miten ja miksi jäähtymisnopeus ja pii pitoisuus vaikuttaa valuraudan rakenteeseen? Mikä on piin tärkein vaikutus? Miksi nopea jäähdytys suosii sementiitin syntymistä?

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

Kuparimetallit. Kupari

Kuparimetallit. Kupari Kuparimetallit Kupari Ensimmäinen ihmiskunnan hyötykäyttöön ottama metalli, käytetty ~ 11,000 vuotta Yli puolet käytetään sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa => kuparien jaottelu Sähkötekniset ja ei-sähkötekniset

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittelyt

Terästen lämpökäsittelyt Terästen lämpökäsittelyt Teräkseen halutaan käyttötarkoituksen mukaan erilaisia ominaisuuksia. Jossain tapauksessa teräksestä tehdyn kappaleen tulee olla kovaa ja kulutusta kestävää, joskus taas sitkeää

Lisätiedot

TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4

TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4

Lisätiedot

UDDEHOLM DIEVAR 1 (7) Yleistä. Ominaisuudet. Suulakepuristustyövälineet. Kuumataontatyövälineet. Työvälineensuorituskykyä parantavat ominaisuudet

UDDEHOLM DIEVAR 1 (7) Yleistä. Ominaisuudet. Suulakepuristustyövälineet. Kuumataontatyövälineet. Työvälineensuorituskykyä parantavat ominaisuudet 1 (7) Yleistä Uddeholm Dievar on suorituskykyinen kromi/molybdeeni/ vanadiini- seosteinen kuumatyöteräs, jolla on erittäin hyvä kestävyys kuumahalkeilua, yksittäisiä suuria halkeamia, kuumakulumista ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma. Heidi Koskiniemi

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma. Heidi Koskiniemi LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Heidi Koskiniemi HITSAUKSEN LÄMPÖKÄSITTELYN VAIKUTUS CrMo - TERÄSTEN MEKAANISIIN OMINAISUUKSIIN Työn tarkastajat:

Lisätiedot