Ehdotus voimaantuleviksi sairauspoissaolo-ohjeeksi:

Transkriptio

1 Yhteistoimintaelin Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Sairauspoissaolo esimiehen luvalla 1843/ /2015 Yhteistoimintaelin Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Christina Söderlund, puh. (02) KVTES:n mukaan työntekijällä/viranhaltijalla on oikeus saada virka-/työvapaata, mikäli hän sairauden, vamman tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi on estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Poissaolosta on aina ilmoitettava lähimmälle esimiehelle välittömästi. Kaupunginhallitus on päättänyt Salon kaupungin sairauspoissaolojen hyväksymiskäytännöstä seuraavaa: 1) Esimiehen luvalla voidaan olla poissa 1-3 peräkkäistä kalenteripäivää. 2) Mikäli sairaus jatkuu yli 3 kalenteripäivää, voidaan riittäväksi selvitykseksi sairaudesta hyväksyä terveydenhoitajan todistus kahdelta lisäkalenteripäivältä (voi olla työterveyshoitaja, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja) 3) Mikäli sairaus jatkuu yli 5 kalenteripäivää, on työkyvyttömyydestä esitettävä aina lääkärin kirjoittama todistus. Henkilökunnan sairauspoissaolot ovat vuonna 2014 kääntyneet selvään nousuun. Strategia- ja työhyvinvoinnin johtamistyön yhteydessä keskusteluun on noussut muiden kuntien kokemuksen sairauspoissaolojen hallinnan parantamiseksi laajentaa esimiehen oikeutta myöntää lupa sairauspoissaoloon. Esimerkiksi Hämeenlinnassa sairauspoissaolot vähenivät esimiehen päätösvallan muuttamisen jälkeen merkittävästi. Ehdotus voimaantuleviksi sairauspoissaolo-ohjeeksi: 1) Esimiehen luvalla voidaan olla poissa 1-7 peräkkäistä kalenteripäivää. 2) Mikäli sairaus jatkuu yli 7 kalenteripäivää, on työkyvyttömyydestä esitettävä aina lääkärin kirjoittama todistus. Esimiehellä on kuitenkin tarvittaessa oikeus vaatia lääkärintodistus tai vähintään terveydenhoitajan todistus, kun sairastumisesta ilmoitetaan, vaikka kyseessä olisi vain yhden päivän poissaolo. Äkillisesti sairastuneella henkilöllä on mahdollisuus olla esimiehen luvalla poissa työstä enintään seitsemän peräkkäistä kalenteripäivää saman sairauden takia riippumatta siitä, ovatko ne henkilön työ- tai vapaapäiviä.

2 Sairaus katsotaan aina samaksi, mikäli henkilö ei ole ollut niiden välillä tosiasiallisesti työssä. Seitsemän päivän periaatteesta voidaan poiketa henkilön seitsemännen päivän jälkeisiksi työkyvyttömyyspäiviksi sattuvien vapaapäivien osalta, jos henkilö on edelleen työkyvytön välittömästi vapaapäivien jälkeen, ja hänellä on ollut perusteita otaksua tervehtyvänsä ennen seuraavaa työpäivää. Tällöin esimies voi pidentää luvan koskemaan kuitenkin vain em. vapaapäiviä. Mikäli työkyvyttömyys yhä jatkuu, tulee vapaapäivien jälkeen hakeutua lääkäriin. Esimiehellä ei ole oikeutta antaa lupaa poissaoloon omailmoituksen perusteella silloin, kun se liittyy välittömästi hoitajan tai lääkärin edellisille päiville kirjoittamaan sairauslomaan. Esimies voi perustellusta syystä, esim. lukuisien tai epäilyttävien sairauspoissaolojen vuoksi, vaatia henkilöä esittämään työterveyshuollon lääkärin tai hoitajan myöntämän todistuksen jokaiselta työkyvyttömyyspäivältä. Vaatimus on esitettävä viimeistään henkilön tekemän sairastumisilmoituksen yhteydessä. Esimies voi myös ilmoittaa, että vastaisuudessa henkilön on aina esitettävä työterveyshuollon lääkärintodistus sairausloma-ajan palkkaetuja saadakseen. Tapaturmien ja työmatkatapaturmien yhteydessä esimiehen lupaan perustuvaa sairauslomakäytäntöä ei voida käyttää. Uusi periaate edellyttää uusien käytäntöjen sopimista työterveyshuollon kanssa. Pääsääntönä tulisi olla se, että mikäli työntekijä tarvitsee työterveyshuollon palveluja ensimmäisten 7 sairauspäivän aikana, ei työterveyshuolto anna todistusta poissaolosta. Mm. tästä on laadittava tarkemmat ohjeet, jotka julkaistaan Santrassa, jos periaate sairauspoissaolokäytäntöjen muuttamisesta hyväksytään. Esimiehen vastuu sairauspoissaolojen hyväksymisestä kasvaa merkittävästi. Työyhteisöjen on käytävä läpi sairauspoissaolojen lupamenettely ja tarkistettava mahdollisesti ilmoitusmenettelyn käytäntöjä. Pääsääntö on, että työntekijän on ilmoitettava poissaolostaan esimiehelle henkilökohtaisesti päivittäin. Esimiehen valtuuden pidentäminen kolmesta poissaolopäivästä seitsemään päivään on noussut esille kaupunginhallituksen strategiaseminaarin yhteydessä. Päätösehdotus Yhteistoimintaelin antaa lausunnon esimiehen oikeudesta myöntää lupa sairauspoissaoloon enintään 7 kalenteripäivän osalta. Yhteistoimintaelin kannattaa sairauspoissaolokäytännön muuttamista

3 edellä esitetyllä tavalla. Timo Lehti poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Kaupunginhallitus Valmistelija: henkilöstöpäällikkö Christina Söderlund, puh. (02) Työterveyshuollon ylilääkärin kanssa on käyty neuvottelu, jossa yhteistoimintaelimen esitystä on käsitelty. Työerveyshuollon nykykäytäntöihin ei ole tarpeellista tehdämuutoksia, mutta henkilökunnalle on korostettava, ettei työntekijän tarvitse sairauden todistamisen takia hakeutua terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolle muutoin kuin esimiehen erityisestä pyynnöstä. Jos työntekijä arvioi sairauden sen luontoiseksi, että tarvitsee terveydenhuollon ammattihenkilöän arvion sen luonteesta, on hänellä oikeus hakeutua vastaanotolle. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että sairauspoissaolojen osalta noudatetaan alkaen yhteistoimintaelimen ehdotuksen mukaista menettelyä vuoden kestävän kokeilujakson ajan. Menettelyn mahdollisesta jatkamisesta päätetään vuoden 2016 lopussa. Timo Lehti ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja selvitetään, edellyttääkö 7 päivän soveltaminen paikallisenuvotteluja, salliiko kaikki työehtosopimukset menettelyn ja onko päivittäinen ilmoittaminen esimiehelle tarpeellista sekä aiheutuuko vuorotyöntekijöille erityisiä ongelmia menettelystä. Annika Viitanen, Mikko Lundén, Ulla Huittinen ja Piia Keto-oja kannattivat Timo Lehden ehdotusta. Ulla Huitinen ehdotti, että kaupunginhallitukselle tehdään selvitys Hämeenlinnan kaupungin työhyvinvointitoimenpiteistä. Koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta, oli äänestettävä asian palauttamisen ja käsittelyn jatkamisen välillä. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä Timo Lehden ehdotus asian palauttamisesta sai 9 ääntä (Lehti, Huittinen, Honkanen, Viitanen, Punta, Friberg, Keto-oja, Äyräväinen, Lundén). Asian käsittelyn jatkamista kannatti 4 (Karnisto-Toivonen, Paassilta, Ruokonen, Koskinen).

4 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun Timo Lehden ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että kaupunginhallitukselle tehdään selvitys Hämeenlinnan kaupungin työhyvinvointitoimenpiteistä. Valmistelijat: henkilöstöpäällikkö Christina Söderlund, puh. (02) , henkilöstöasiantuntija Soili Suvio, puh. (02) ja ts. henkilöstösuunnittelija Annukka Sistonen, puh. (02) Kaupunginhallitus on palauttanut asian uudelleen valmisteluun ja pyytänyt selvitystä mm. siitä, edellyttääkö 7 päivän soveltaminen paikallisneuvotteluja. Tässä kohdin tarkasteltavina on kaksi kunnallista virka- ja työehtosopimusta, KVTES sekä TTES. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräykset sairauspoissaoloista koskevat myös lääkärien virkaehtosopimuksen (LS), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) sekä opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) alaista henkilöstöä. Sen sijaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksessa (TTES) on sairauspoissaoloista omat määräykset. KVTES:n määräyksen (V luku 1 2 mom.) sisältö on seuraava: Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viisi päivää tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen perusteella tätä pidemmänkin työkyvyttömyyden osalta, jollei sairausloman myöntäjä katso lääkärintodistuksen esittämistä näissä tapauksissa erityisestä syystä tarpeelliseksi. Kyseisen sopimuskohdan soveltamisohjeessa on viittaus siihen, että sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan saamiseksi vakuutetun on yleensä esitettävä kansaneläkelaitokselle asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan lukuun ottamatta ns. omavastuuaikaa, joka on 1+ 9 arkipäivää. Kaupunginhallitus toimivaltaisena viranomaisena on siis oikeutettu päättämään esitetyn 7 päivän sairauspoissaolosta esimiehen luvalla, eikä päätös edellytä paikallisneuvotteluja. TTES:n määräyksen (61 1 mom.) mukaan Työntekijälle voidaan myöntää palkallista sairauslomaa lääkärintodistusta vaatimatta enintään 3 päivää, jos sairaudesta esitetään työnantajan hyväksymä muu todistus. Sairauspoissaoloa koskeva työehtosopimuksen kirjaus ei kuulu niihin asioihin, joista ei voida toisin sopia (TTES 2 ). Toisin sopiminen ei myöskään edellytä paikallista sopimista. Näin ollen kaupunginhallitus toimivaltaisena viranomaisena voi tehdä päätöksen työehtosopimusta paremmasta etuudesta hyväksymällä 7 päivän sairauspoissaolon esimiehen luvalla. Esimiehen päätösvallan laajentamisen yhteydessä esillä on ollut myös

5 sairauspäivärahan saaminen esimiehen luvalla myönnettyihin sairauspoissaolopäiviin. Kelan ohjeiden mukaan työkyvyttömyyden alkamispäivä on lääkärintodistuksesta ilmenevä työkyvyttömyyden alkamispäivä, joka voi olla lääkärissäkäyntipäivä. Työkyvyttömyyden voidaan katsoa alkavan ennen lääkärissäkäyntipäivää seuraavissa tapauksissa: työnantaja on hyväksynyt työstä poissaolon ilman lääkärintodistusta, enintään omavastuuajan viikonlopun, pyhien tai muun hyväksyttävän syyn johdosta työntekijä ei ole päässyt työkyvyttömyyden alkaessa lääkäriin. Terveyskeskuksen tai työterveysaseman terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus sairaudesta riittää selvitykseksi työkyvyttömyydestä, jos työntekijän sairaus ei ylitä sairauspäivärahan omavastuuaikaa. Käytännön ilmoitusmenettelyistä on sovittava työyksiköissä eikä koko kaupunkia koskevaa täysin yhdenmukaista menettelyä ole työyksiköiden erilaisuudesta johtuen mahdollista määrätä. Olennainen tekijä sairuspoissaolojen vähenemiselle esimiehen laajemmalla poissaolo-oikeuden myöntämisellä on kuitenkin muiden kuntien havaintojen perusteella liittynyt siihen, että sairastuneen työntekijän ja luvan myöntävä esimiehen välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Hämeenlinnan mallia on selvitetty työhyvinvointipäällikkö Elina Hihnala-Mäkelän kanssa. Hämeenlinnan henkilöstöhallinnossa työskentelee henkilöstöjohtaja, henkilöstöpäällikkö, palvelussuhdepäällikkö, työhyvinvointipäällikkö, työhyvinvointikoordinaattori sekä kaksi palvelusihteeriä. Sellaista yksittäistä toimintasuunnitelmaa, josta selviäisi kaikki Hämeenlinnan kaupungin työhyvinvointitoimenpiteet ei ole. Työhyvinvointipäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä nosti keskustelussa esiin seuraavia Hämeenlinnan työhyvinvointitoiminnan keskeisiä piirteitä: Hämeenlinnan työhyvinvointitoimenpiteet linjataan säännöllisessä vuoropuhelussa kaupungin johdon kanssa. Kaupungin toimintakulttuuri on vuorovaikutteinen, työhyvinvointi on jo vuosia nähty menestystekijänä ja päätöksenteossa pyritään tietoisesti korostamaan luottamuksen lisääntymistä (esim. 7 pv:n sairaslomat esimiehen luvalla, juuri uusittu etätyöohje). Sairauspoissaoloja seurataan, mutta enemmän painoarvoa annetaan tehollisen työajan mittaamiselle ja sen seurannalle. Työterveyshuoltoyhteistyötä on joidenkin vuosien ajan tietoisesti pyritty muuttamaan. Työterveyshuollon sisältö on melko tiukkojakin rajauksia tekemällä saatu painottumaan ennaltaehkäisevään toimintaan. Ajatuksena oli tämän myötä lisätä työterveyshuollon panosta osatyökykyisten prosessissa. Noin vuoden jatkuneen kokeilun jälkeen tästä kuitenkin luovuttiin ja vuoden vaihteessa Hämeenlinnaan on palkattu työhyvinvoinikoordinaattori hoitamaan varhaisen tuen ja osatyökykyisten prosessia. Vuoden 2016 tavoitteena on luoda pelisäännöt korvaavan työn käytännöille. Myöskin työterveyshuoltoyhteistyön kehittäminen on edelleen

6 tarpeen. Esim. lääkärin lausunnot ovat laadullisesti vaihtelevia ja tth lääkäreiden kouluttamista lausuntojen kirjoittamiseen on suunniteltu. Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöraportissa vuodelta 2014 on selostettu työhyvinvointia luvussa 5. Myös henkilöstöjohtaja Raija Hätisen johdannossa on kannanottoja työhyvinvoinnin kokonaisuuteen. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että sairauspoissaolojen osalta noudatetaan alkaen yhteistoimintaelimen ehdotuksen mukaista menettelyä siten, että esimiehen luvalla ilman lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta saa olla poissa viisi peräkkäistä kalenteripäivää. Tätä sovelletaan kuluvan vuoden loppuun saakka. Menettelyn mahdollisesta jatkamisesta päätetään vuoden 2016 lopussa. Merkittiin, että esittelijänä toimi vs. kaupunginjohtaja Kai Saarimaa. Kaupunginhallitus Kansliapäällikkö ehdotti teknisenä korjauksen päätösehdotukseen, että poistetaan sanat yhteistoimintaelimen ehdotuksen mukaista. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että sairauspoissaolojen osalta noudatetaan alkaen sellaista menettelyä, että esimiehen luvalla ilman lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta saa olla poissa viisi peräkkäistä kalenteripäivää. Tätä sovelletaan kuluvan vuoden loppuun saakka. Menettelyn mahdollisesta jatkamisesta päätetään vuoden 2016 lopussa. "Yhteistoimintaelin Valmistelija: henkilöstöpäällikkö Christina Söderlund, puh. (02) Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti esimiehet ovat maaliskuun alusta lukien voineet hyväksyä henkilöstönsä sairauspoissaolot 1-5 sairauspoissaolopäivän osalta. Henkilöstöpalvelut on kerännyt tiedot sairauspoissaoloista sekä vuodelta 2015 että vuodelta yht. maalis huhti touko kesä heinä elo syys yhteensä lääkärintodistus muu

7 todistus oma ilmoitus palkaton yhteensä lääkärintodistus muu todistus oma ilmoitus palkaton Muutos yhteensä 592 lääkärintodistus 880 muu -342 todistus oma 755 ilmoitus palkaton -729 Vuosien 2015 ja 2016 sairauspoissaolot eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska sairastavuus vaihtelee mm. epidemioitten johdosta paljon. Seurantajaksojen perusteella sairauspoissaolot olisivat lisääntyneet vuodesta 2015 vuoteen 2016, mutta kuluvan vuoden marraskuun puolivälin tilanne ennakoi kuitenkin koko vuoden sairauspoissaolojen vähentyvän. Esim. vuoden 2015 maaliskuussa on ollut poikkeuksellisen paljon poissaoloja. Joitakin havaintoja vuosien vertailussa voi kuitenkin tehdä. Esimiehen luvalla myönnettyjen (oma ilmoitus) poissaolojen määrä on noussut vertailujaksojen yhteenlasketuista sairauspoissaoloista 755 päivällä. Tämä muutos on vähentänyt erityisesti terveydenhoitajan todistuksella (muu todistus) perusteella tapahtuneiden poissaolojen määrää, jossa vertailujaksoilla on ollut vähennystä 342 päivää. Sairausvastaanoton väheneminen ainakin työterveyshoitajilta on mahdollistanut vapautuneen työpanoksen käyttämisen ennaltaehkäisevään työhön, mikä on mahdollistanut mm. työpaikkaselvitysten ajantasaistamista. Kokeilu on ollut työnantajan käytännön toteutus kaupunginhallituksen tuloskortissa todetulle "tietoiselle luottamuksen rakentamiselle". Palautetta esimiehiltä ja työyksiköiltä ei kokeilujakson aikana ole juurikaan tullut. Vaikka kokeilun tulokset edellä olevassa vertailussa eivät ole erityisen selviä, on maaliskuun alusta alkaen noudatettu toimintamalli osoittanut käytännön arvonsa. Kokeilu on tarpeen muuttaa pysyväksi toimintatavaksi. Kaupunginjohtajan johtoryhmän käsittelyssä todettiin, että vaikka

8 esimiehen lupa myöntää sairauslomaa olisikin pysyvästi enintään 5 päivää, olisi tärkeää seurata sairauspoissaolojen perusteita säännöllisesti. Päätösehdotus Yhteistoimintaelin antaa lausunnon esimiehen oikeudesta myöntää lupa sairauspoissaoloon enintään 5 kalenteripäivän osalta." Pääluottamusmiehet esittivät, että sairauspoissaolojen osalta noudatetaan kokeiluna menettelyä, jossa esimiehen luvalla ilman lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta saa olla poissa seitsemän peräkkäistä kalenteripäivää. " Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että sairauspoissaolojen osalta jatketaan toistaiseksi sellaista menettelyä, että esimiehen luvalla ilman lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta saa olla poissa viisi peräkkäistä kalenteripäivää. Saija Karnisto-Toivonen ehdotti, että kaupunginhallitus edellyttää seuraavaa: Sairauspoissaolojen pituuksien kehitystä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista tulee vuoden 2016 osalta analysoida nyt esitettyä selvitystä tarkemmin. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen Saija Karnisto-Toivosen esittämin lisäyksin.