Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Terttu Pakarinen

Transkriptio

1 Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Terttu Pakarinen

2 Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus Tutkimuksen tarkoitus ja hyöty Hyöty kunnille: tuottaa tietoa ja toimintamalleja kestävän uudistumisen toteuttamiseen, henkilöstövoimavarojen ja muutoksen johtamiseen sekä työnteon tapojen muutokseen ja työn voimavarojen vahvistamiseen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: tuottaa tietoa kuntien uudistumisen mahdollisuuksista ja kokeilukulttuurin vahvistamisen keinoista. Tieteellinen uutuusarvo: yhdistetään henkilöstöjohtamisen ja työn imun tutkimushaarat, mitä ei ole aiemmin tehty

3 ARTTU2: Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus Uudistun, innostun, onnistun! -osahanke Onnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella - osahanke Henkilöstökysely: mm. Henkilöstön joustava suoriutuminen Työn voimavarat ja vaatimukset Työn imu ja työssä tylsistyminen Organisaation menestys Johdon ja henkilöstöjohdon ym. haastattelut HR-toimintojen tehokkuus ja laatu HR-prosessien tehokkuus ja palvelujen laatu Esimiestyö + Kuntaorganisaatioiden tilastotiedot Tuotetaan tietoa henkilöstöjohtamisen, henkilöstön joustavan sopeutumisen ja hyvinvoinnin sekä organisaatioiden menestyksen välisistä yhteyksistä. Tuotetaan tietoa henkilöstökäytäntöjen ja esimiestyön strategisesta roolista muuttuvissa kuntaorganisaatioissa Työpajat: Toimivat käytännöt ja niiden toteuttamisen haasteet ja mahdollisuudet 3 Tuotetaan tietoa käytännön toimintatavoista uudistumiskykyisen johtamisen ja henkilöstön voimavarojen edistämisen keinoista

4 ARTTU2-tutkimusohjelman kunnat (40), joista osallistunut HSR-tutkimukseen 35 alle 5000 asukasta asukasta asukasta asukasta asukasta Yli asukasta Askola, Askola, Hirvensalmi, Keitele, Paltamo, Petäjävesi, Rautalampi, Säkylä, Vimpeli Hattula, Inari, Kemiönsaari, Parkano, Pudasjärvi, Vöyri Kuusamo, Kankaanpää, Keuruu, Kurikka, Liperi, Nivala, Mustasaari, Sipoo Hollola, Kokkola, Lempäälä, Raasepori, Raisio, Tornio Hämeenlinna, Kotka, Lappeenranta, Mikkeli, Salo, Vaasa Espoo, Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

5 ARTTU2-HSR-tutkimuksen julkaisut Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimuksesta osana Kuntaliiton ARTTU2-ohjelmaa osoitteesta Työn imu ja työn tuunaaminen aktiivisen sopeutumisen vahvistajina muutoksissa. ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisu nro 6/2017 Kuntatyöntekijöiden hyvinvointia edistävät johtamiskäytännöt muutoksissa. ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisusarja nro 10/2016 Lisäksi osallistuneet kunnat ovat saaneet omat Tuloksensa sekä kyselystä että haastatteluista

6 Tulossa olevat julkaisut: Vaasan yliopiston haastattelujen pohdintaa keskustelun avaus, Uutta Artusta sarja, syksy 2017 Hyvät henkilöstökäytännöt työpajojen pohjalta tehtävä Vaasan yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteinen julkaisu, Uutta Artusta sarja, kevät 2018 Vaasan yliopiston haastattelujen tutkimusjulkaisu: Henkilöstöjohtamisen tila kunnissa, Acta-julkaisu, kevät 2018 Työterveyslaitoksen Onnistun!-seurantakyselyn tulokset, Uutta Artusta sarja, kevät 2018 Henkilöstö strategisena resurssina hankkeen johtopäätökset kunnille muutoksen tueksi, tutkimuslaitosten yhteinen julkaisu, Uutta Artusta sarja, kevät 2018

7 ARTTU2-ohjelman HSR-tutkimuksen rahoittajat ARTTU2-ohjelmaan on sitoutunut 40 kuntaa, jotka myös rahoittavat ohjelmaa Kuntaliiton kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. ARTTU2-ohjelmaa rahoittavat myös ministeriöt (esim. VM) ARTTU2-HSR-tutkimusta rahoittavat myös Keva ja Työsuojelurahasto sekä tutkimuslaitokset itse. KT osallistuu HSR-tutkimukseen työpanoksella (HSR-tutkimusprojektin päällikkö Terttu Pakarinen ja työmarkkinatutkimuksen tutkijat, jotka tuottavat tutkijoiden tarvitseman tilastotiedon) ARTTU2-ohjelman kuntien henkilöstömäärä on yhteensä , joka on noin neljäsosa koko kunta-alan henkilöstöstä ( )

8 Yhteystiedot Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen KT Kuntatyönantajat Toinen linja 14, Helsinki puh tai [alatunniste] [p.k.vvvv] 8

9 Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Kuntamarkkinat Jari Hakanen, tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti,

10 Hermostunut Jännittyneen innostunut Vihamielinen Innostunut Ärtynyt Energisoitunut Jännittynyt Vihainen S T R E S S I Korkea vireystila Onnellinen Iloinen T Y Ö H O L I S M I T Y Ö N I M U Masentunut, alakuloinen Unelias, veltto Kielteinen Väsynyt T Y Ö S S Ä T Y L S I S T Y M I N E N T Y Ö U U P U M U S Synkkä Surullinen T Y Ö S S Ä T Y Y T Y VÄ I S Y Y S, V I I H T Y M I N E N Matala vireystila Levollinen Myönteinen Tyyni Rentoutunut Tyytyväinen Työterveyslaitos, Jari Hakanen 2017 Työhyvinvoinnin erilaiset tyypit aktivaatiotason (kuinka energinen olen) ja myönteisyyden/ kielteisyyden (miltä minusta tuntuu) mukaan tarkasteltuna (mukailtu Russell, 1980).

11 Tutkimuksen keskeisiä johtamisen käsitteitä Voimaannuttava henkilöstöjohtaminen vahvistaa mahdollisuuksia tehdä itsenäistä ja kehittävää työtä sekä saavuttaa työn tavoitteet mielekkäällä ja työn imua vahvistavalla tavalla. Voimaannuttava henkilöstöjohtaminen ottaa huomioon yksilölliset elämäntilanteet ja huolehtii avoimesta ja tehokkaasta tiedonkulusta. Palveleva johtaminen on ihmisten johtamista, jossa johtajan tärkein tehtävä on auttaa omaa porukkaansa onnistumaan ja kukoistamaan. Palveleva esimies pyrkii siihen, että jokaisella seuraajalla on mahdollisuudet tehdä parasta mahdollista työtä. Jari Hakanen 3

12 Tutkimuksen keskeisiä aktiivisen työntekijätoiminnan käsitteitä Aktiivisesti sopeutuva suoriutuminen kuvaa keinoja ja toimintaa (vastaanottavaisuutta ja kykyä), joilla työntekijä sopeutuu muutoksiin työsysteemeissä ja rooleissa. Se on mm. kykyä sopeutua työryhmässä tapahtuviin muutoksiin ja toimia yhteistyössä muiden kanssa, mutta myös kykyä reagoida erilaisissa tilanteissa, toimia luovasti ja sietää paineita. Työn tuunaaminen, eli työn yksilöllinen muokkaaminen, on oma-aloitteista toimintaa, jolla yksilö tekee omasta työstään mielekkäämpää. Työtä voi tuunata esimerkiksi: 1) lisäämällä työn rakenteellisia voimavaroja, eli kehittämällä omia kykyjä tai osaamista 2) vaikuttamalla työn sosiaalisiin voimavaroihin, kuten esimieheltä ja työyhteisöltä saatavan palautteen ja tuen määrään, tai 3) vaikuttamalla työn vaatimuksiin haasteita lisäämällä tai hankauksia vähentämällä. Jari Hakanen 4

13 Toteutuneet muutokset, suhtautuminen muutoksiin Työn tuunaaminen Voimaannuttavat henkilöstökäytännöt, palveleva johtaminen Sosiaalinen pääoma Työn haastavat ja estävät vaatimukset Työn imu, (ei työssä tylsistymistä eikä uupumusta) Aktiivinen sopeutuminen, tuloksellinen toiminta, Terveys ja työkyky, pidemmät työurat ja tyytyväisyys työuraan Henkilöstö strategisena resurssina: Uudistun! Innostun! Onnistun! ARTTU2 -osahankkeen teoreettinen malli

14 Muutoskokemukset viimeisen 6kk aikana (keväällä 2016) Työpaikkasi organisaatiorakenteessa on tapahtunut muutoksia: melko tai erittäin (35%) paljon Työryhmäsi kokoonpanossa on tapahtunut muutoksia viime aikoina: melko tai erittäin (29%) paljon Työsi sisältö on muuttunut melko tai erittäin (19%) paljon Suhtautumisesi edessä olevien muutosten vaikutuksiin omaan työhösi: melko (11,5%) tai erittäin kielteinen (2,5%) melko (30%) tai erittäin (5,5%) myönteinen Miten kuntasi työntekijöiden osaaminen ja töiden sujuminen otetaan mielestäsi huomioon tulevissa muutoksissa: melko (9%) tai erittäin (26%) riittämättömästi melko (17%) tai täysin riittävästi (1,5%) Jari Hakanen

15 Voimaannuttavat HR-käytännöt 4 3,5 3,59 3,55 3,52 3,57 3,49 3,49 3 2,5 2 1,5 1 Alle 5000 as as as as as yli as Jari Hakanen

16 Voimaannuttavat henkilöstökäytännöt aseman mukaan Tiedonsaanti työpaikkaa koskevista asioista 3,47 3,91 4,05 Työaikaan vaikuttaminen 2,86 3,03 3,21 Työn itsenäisyyteen ja työssä kehittymiseen vaikuttaminen 3,74 4,04 4, Ei esimiesasemassa (N=9152) Lähiesimies (N=1232) Ylempi esimies (N=385) Jari Hakanen

17 Palveleva johtaminen 5 4,5 4 4,09 3,97 3,92 4,03 3,89 3,87 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Alle 5000 as as as as as yli as

18 Paremmat henkilöstöjohtamisen käytännöt ja palveleva esimiestyö olivat 34 kunnan tutkimuksessa myönteisessä yhteydessä: Korkeampaan työn imun tasoon ja vähäisempään työuupumukseen ja työssä tylsistymiseen Parempaan itsearvioon omasta työsuorituksesta Työpaikkaan sitoutumiseen ja vähäisempiin eroaikeisiin nykyisestä työstä Tyytyväisyyteen omaan työuraan Haluun jatkaa pidempään työuralla Parempaan työkykyyn ja itsemyötätuntoon Jari Hakanen 10

19 Tavoitteiden ja ydintehtävien suuntainen toiminta Työn tuunaaminen Aktiivisesti sopeutuva suoriutuminen Mitä kaikkea on hyvä työssä suoriutuminen? Prososiaalinen toiminta: auttaminen, myötätunto Sisäinen yrittäjyys Työterveyslaitos Jari Hakanen

20 Palveleva johtaminen, muutokset työssä ja aktiivinen sopeutuminen + Reagointikyky Palveleva johtaminen Työuupumus Työn imu Luovuus Stressin hallinta Muutokset työssä - Työssä tylsistyminen Jari Hakanen + + Työryhmässä sopeutuminen Joustavuus yhteistyössä

21 Hyvä tiedostaa: Työntekijöiden, lähiesimiesten ja esimiesten esimiesten työolot eroavat toisistaan Työn voimavarat ja vaatimukset työntekijöillä ja esimiehillä Tulokset esitetty keskiarvona, asteikko 1-5 (paitsi palveleva johtamien 1-6) HR-käytännöt 4,0 3,5 Määrälliset vaatimukset työssä 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Palveleva johtaminen Haittavaatimukset työssä Oikeudenmukaisuus Haastevaatimukset työssä Sosiaalinen pääoma Työntekijä Lähiesimies Esimies toisille esimiehille Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

22 Päätelmiä ja suosituksia onnistuneen muutoksen toteuttamiseen kunnissa Voimaannuttavien henkilöstökäytäntöjen ja ihmislähtöisen esimiestyön samanaikainen edistäminen on suuri mahdollisuus ja siihen panostaminen kannattaa mitattiinpa asiaa työn laadun ja siihen sitoutumisen, työntekijöiden proaktiivisuuden tai työterveyden ja työhyvinvoinnin ja motivaation näkökulmista. Epävarmuudessa työskentely on juoksuhiekkaa. Huolehtikaa tiedonkulun avoimuudesta ja senkin jakamisesta, että jotain ei vielä oikeasti tiedetä. Vain aito esimies herättää luottamusta! Panostakaa ihmisten ja muutosten yhdessä kohtaamiseen, vahvistakaa ihmisten ammatillista identiteettiä, arvostakaa omianne. Vastineeksi saatte työn imunsa säilyttäviä, resilienttejä ja aloitteellisia työnsä tuunaajia. Työtään tuunaavat proaktiiviset ja aktiivisesti muutoksiin sopeutuvat työntekijät sitoutuvat työhönsä ja työpaikkaansa ja suoriutuvat työssään paremmin. Mitä korkeammassa asemassa, sen parempi hyvinvointi ja arviot työoloista. Tärkeää ymmärtää erilaiset sosiaaliset todellisuudet ja kokemukset. Jari Hakanen 14

23 Työn tuunaajan inspiraatiokirja & Innostavan esimiehen työkirja Jari Hakanen 15

24 Verkkovalmennus ohjaa työn imun lisäämiseen tuunaamalla Työn tuunaamisen verkkovalmennus kytkeytyy omiin työtehtäviin. Verkkovalmennus auttaa tuunaamaan oman työn piirteitä ja olosuhteita työn imua edistäväksi ja ylläpitäväksi. Oppimisessa kannustetaan tavoitteelliseen kokeiluun. Oppimispolun muodostavat: monipuoliset sisällöt, oppimistehtävät, tuunaushaasteet, ohjaus ja arviointi. Tuotekehitystä tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Pilottiorganisaatiot pääsevät vaikuttamaan toteutustapaan. Onko organisaationne kiinnostunut työn tuunaamisen verkkovalmennuksesta? Haluatko liittyä tiedotusrinkiin ja kuulla tuotteesta lisää? Kiinnostaako osallistuminen tuotekehitykseen? Ota yhteyttä: Irina Kuoksa, tuotepäällikkö, koulutus p Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 16

25 Kiitos ja valoisaa syksyä!

26 KUNTAMARKKINAT Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella Kuntaliitto Riitta Viitala, Vaasan yliopisto Tiimi: Anu Hakonen (projektipäällikkö), Katja Ekman, Jenni Kantola, Kirsi Lehto, Timo-Pekka Uotila, Helena Kosola, Susanna Arpiainen

27 Henkilöstöjohtamisen kuntokartoitus Onnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella tutkimushanke ARTTU2: Henkilöstö strategisena resurssina - tutkimus Mukana 36 kaupunkia ja kuntaa Haastateltiin 313 henkilöä Kyselyyn vastasi 276 Kaupungin- ja kunnanjohtajia 23 Toimialajohtajia 64 HR-ammattilaisia 51 Esimiehiä 77 Henkilöstön edustajia

28 Henkilöstöjohtamisen osa-alueiden tila Kyselytulokset

29 Vaasan yliopisto Kauppatieteellinen Tiedekunta / University of Vaasa Faculty of Business Studies Title of the presentation Name of the presenter Henkilöstöjohtamisen tila / taso on hyvin vaihtelevaa, eikä siihen kiinnitetä tarpeeksi huomiota, jotta tarvittavaa kehittämistä tapahtuisi. Tämä tulee nykytilasta vielä korostumaan kun muutoksia tapahtuu lähivuosina kunnan organisaatiossa. HRn tulisi antaa enemmän yhteisiä linjauksia/ohjeistuksia joita osastojen tulisi noudattaa.nyt eri osastot tulkitsevat esim Tes:ejä eri tavalla. Henkilöstö keskustelee keskenään ja kokevat tulevansa kohdeltua epäoikeudenmukaisesti.

30 Vaasan yliopisto Kauppatieteellinen Tiedekunta / University of Vaasa Faculty of Business Studies Title of the presentation Name of the presenter Organisaatiorakenne, jossa talous- ja henkilöstöpalvelut ovat yhdessä ei ole hyvä ratkaisu. Kunta on kuitenkin henkilöstöorganisaatio - meillä pitäisi olla henkilöstöjohtaja. Henkilöstötyönresursia on, kaikilta osin osaaminen ja asenne ei tarkoituksenmukaista. Suunnitelmia laaditaan osallistamatta esimiehiä/henkilöstöä ja jalkauttaminen on tästä johtuen erittäin vaikeaa.

31 Henkilöstöjohtamisen vahvuuksia Haastattelujen ja kyselyn perusteella näyttää siltä, että Henkilöstöjohtaminen koetaan tärkeäksi Strategiatyö (ja henkilöstöstrategioiden laadinta) on alkanut kehittyä Esimiestyötä on alettu systemaattisesti kehittää Työhyvinvointi noussut tunnistetuksi osa-alueeksi henkilöstöjohtamisessa Henkilöstön hankintaprosessi toimii pääosin hyvin Suorituksen johtaminen toimii jo yksikkötasolla melko hyvin Viestintä ja osallistaminen koetaan suhteellisen hyväksi

32 Henkilöstöjohtamisen kehittämissuosituksia Henkilöstöstrategioiden laatiminen esim. 3 vuoden kehyksinä helpottaa johdonmukaista ja tavoitteellista henkilöstötyötä Henkilöstöjohtaminen vahvemmin ylimmän johdon ja esimiesfoorumeiden asialistoille Henkilöstökäytäntöjen määrittely, kuvaaminen, implementointi ja yhtenäistäminen tarpeen Esimiestyötä kannattaa tietoisesti johtaa: arvojen ja tavoitteiden määrittely, esimiesten roolin ja vastuiden selkiyttäminen sekä esimiesten tukeminen tehtävässään

33 Vaasan yliopisto Kauppatieteellinen Tiedekunta / University of Vaasa Faculty of Business Studies Title of the presentation Name of the presenter HRM ratkaisee muutoksen onnistumisen Tehokas osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen Huolellinen rekrytointiprosessi Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Oikeudenmukainen palkitseminen Henkilöstön määrä ja osaaminen vastaa toiminnan tarpeita, henkilöstö on innostunutta ja sitoutunutta Työpanoksen joustavuutta tukevat käytännöt Toimivat osallistamiskäytännöt Systemaattinen tavoiteasetanta ja suoriutumisen tukeminen Laadukas esimiestyö