Lahnaslammen kaivoksen vanhojen jätealueiden nykytilaselvityksen hyväksyminen, Sotkamo

Transkriptio

1 POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO PL OULU Dnro: PSAVI/7/04.08/2011 VIITE: Hakemuksen täydennyspyyntö; AVI ASIA: Lahnaslammen kaivoksen vanhojen jätealueiden nykytilaselvityksen hyväksyminen, Sotkamo Pohjois-Suomen AVI on pyytänyt kirjeellään seuraavia täydennyksiä Lahnaslammen kaivoksen vanhojen jätealueiden nykytilaselvitykseen (toim ) 1. Kuvaus talkkipiirin eteläisellä altaalla mahdollisesti tehdyistä sulkemistoimenpiteistä ja niiden rakennussuunnitelmat, 2. yhteenveto vanhan magnesiittikasan alueella tehdyistä sulkemis- tai muista toimenpiteistä (mustaliuskerakenteiden korvaaminen, magnesiittihiekan poisto, dekantointikaivon käyttö, jne.), 3. yhteenveto magnesiittikasan alueella suotovesien purkaussuunnan määrittämiseksi tehdystä pohjavesitarkkailusta ja tehdyistä toimenpiteistä suotovesien keräämiseksi, 4. yhteenveto talkkipiirin eteläisen altaan pohjavesien tarkkailusta ja 5. päivitetty arvio alueiden suotovesien määrästä ja laadusta. TÄYDENNYS 1. Talkkipiirin allas on esitetty kuvassa 1. Talkkipiirin altaan eteläpäässä (mustalla rajattu alue) on tehty maisemoinnit valmiiksi. Kohde peitetty metrin vahvuisella moreenikerroksella. Moreeni on Punasuon kaivoksen maanpoistoista saatavaa maa-ainesta. Materiaali ei saanut sisältää kiviä tai lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Materiaali ei saanut sisältää haitallisia määriä epäpuhtauksia tai lunta, jäätä eikä jäätyneitä maa-kokkareita tai materiaaleja. Tarkempi työohje liitteenä 1. Kuvaan 1 merkityllä alueella 1 on moreenikerroksen päälle levitetty Punasuon kaivoksen laajentamisesta tulleita pintamaita, jotka toimivat hyvänä kasvukerroksena. Alue 2 toimii moreenin välivarastona tilanteissa, jolloin Punasuon kaivokselta tulevaa moreenia ei voi 1/6

2 viedä suoraan allasalueen maisemointikohteisiin. Alueella 3 tapahtuu tarvittaessa magnesiittihiekan kuivaamista aumaamalla Kuva 1: Talkkipiirin altaan ilmakuva vuodelta 2015 Aluetta ei ole vielä hyväksytetty lopullisesti maisemoiduksi, mutta tullaan lähiaikoina tekemään. Alueelle on vielä mahdollista tuoda pintamaita kasvukerrokseksi. Maisemoinnin laaduntarkkailusta on vastannut Infrasuunnittelu Oy. Maisemointikerroksen paksuus on todennettu mittaamalla lähtötilanteen korko ja korko maisemointimassojen levityksen jälkeen tarkkuus-gps -laitteella, kts. kuva 2. Alueen vasen laita varmistetaan vielä koekuoppien avulla. Moreenin laatu on varmistettu näytteenotolla ja rakeisuustesteillä. Kuva 2: Moreenikerroksen paksuuden mittaus talkkipiirin eteläpään altaassa. 2/6

3 2. Vanhan magnesiittikasan penkasta poistettiin kevättalvella 2008 rapautuneita mustaliuskeita. Uusia sulkemistoimenpiteitä ei ole tehty. Aluetta on tarkkailtu vuosittain suotovesiputkien pinnanmittauksella. Suotovesien keräykseen on tehty toimenpiteitä, josta lisää kohdassa 3. Kasvillisuus ja puusto ovat lisääntyneet huomattavasti. 3. Magnesiittikasan suotovesien purkaussuunnan määrittämiseksi on asennettu tarkkailuputket MG 1-4 (kuva 3). Kuva 3. Vanhan magnesiittikasan suotoveden tarkkailuputket. Seurantaa on tehty kerran vuodessa patotarkkailun yhteydessä. Taulukossa 1 on esitettynä mittaustulokset. Taulukko 1. Vanhan magnesiittikasan suotovesiputkien vedenpinnan mittaustulokset. NP1 MG 1 MG 2 MG 3 MG ,17 157,72 157,83 155,54 158, ,17 157,76 156,02 158, ,09 158,03 158,38 156,30 159,04 Mittaustuloksista nähdään, että vedenpinta on ollut alimmillaan pisteessä MG3 koko seurantajakson ajan. Siitä voi päätellä, että suotovesi purkautuu pääasiassa pisteen MG 3 suuntaan. Vuonna 2008 tehdyssä hajakuormaselvityksessä (Sotkamon kaivoksen ja tehtaan vesistöön kohdistuva hajakuormitus ja sen hallinta, Sunnari 2008) tämä magnesiittikasan koillis- / Soidinsuonaltaan kaakkoisnurkka todettiin merkittäväksi hajakuormituslähteeksi. Korjaavana toimenpiteenä kohteeseen rakennettiin suotovesien keruuallas ja avo-oja, jota pitkin suotovedet ohjataan Papinlammen A-padolla olevalle suotovesipumppaamolle (kuva 4). Suotovesijärjestelyt valmistuivat lokakuussa Tarkempi suunnitelmakuva on liitteenä 2. 3/6

4 Suotovesiallas ja ojasto suotovesipumppaamolle Kuva 4. Suotovesien keruuallas ja avo-oja suotovesipumppaamolle. Avo-oja kiertää magnesiittikasan itäpuolen ja kerää kaikki siltä osalta tulevat suotovedet suotovesipumppaamolle. Pumppaamolta suotovedet pumpataan talkkipiirin altaan kautta prosessivesikiertoon. Tämä toimenpide on vaikuttanut merkittävästi suotovesien kuormittavaan vaikutukseen allasalueen itäpuolella. Tästä tarkemmin täydennyksen kohdassa Talkkipiirin eteläisen altaan pohjavettä ei ole seurattu nykytilaselvityksen jälkeen. Tarkkailuputki on hautautunut maisemointimassojen alle. Vuosittain on kuitenkin seurattu patopenkereeseen asennetun suotovesiputken TP5 veden korkeutta. Vaihtelut suotovesipinnassa ovat olleet pieniä, katso kuva 5. Kuva 5: Talkkipiirin eteläpään altaan suotovesimittaukset. 4/6

5 5. Talkkipiirin altaan eteläosan peittäminen ja kasvillisuuden lisääntyminen vanhan magnesiittikasan alueella ovat vähentäneet suotoveden määrää ja metallikuormitusta. Papinlammen ja Soidinsuon altaiden kohdalla suotovesimäärissä ei liene tapahtunut merkittävää muutosta. Vuotuinen sadannan ja haihdunnan vaihtelu vaikuttaa vesimääriin, joiden arvioiminen on muutenkin hankalaa. Metallipitoisuuksien (erityisesti nikkeli) pienentyminen tarkkailupisteillä antaa kuitenkin selkeimmän kuvan tehtyjen toimien vaikutuksesta. Merkittävimmän parannuksen kuormitukseen on tuonut vanhan magnesiittikasan itäpuolen suotoveden keruuallas ja suotovesioja, jotka keräävät Soidinsuonaltaan kaakkoiskulman ja vanhan magnesiittikasan nikkelipitoisia suotovesiä. Suotoveden määrä ja laatu muodostavat kokonaiskuormituksen. Kokonaiskuormitusta voidaan arvioida velvoitetarkkailun vesistötarkkailun tulosten perusteella. Paras indikaattori toiminnan hajakuormituksesta tulevan vaikutuksen seurantaan on nikkelipitoisuus. Kun tarkastellaan ajanjaksoa , selkeää positiivista kehitystä on havaittavissa koko kaivosalueella. Nikkelin osalta vuosittaiset keskiarvotulokset on esitetty taulukossa 3. Liitteenä 3 on velvoitetarkkailukartta, josta voi tarkastaa näytteenottopisteiden sijainti. Taulukko 3. Nikkelipitoisuudet (µg/l) pintavesipisteissä Vuosi FM1a FM16 FM14 FM13 FM ,4 3,4 45,1 75,7 355, ,3 3,6 42,8 74,3 107, ,5 5,0 31,0 32,6 46, ,6 4,2 18,8 25,3 57, ,5 2,5 22,9 24,8 68, ,5 10,1 12,1 16,5 30, ,4 3,9 13,0 17,0 71,0 FM1a ja FM16 edustavat kaivosalueen ulkopuolelta tulevia vesiä, joissa nikkelipitoisuudet ovat pysyneet vakioina. Tarkkailupiste FM14 kerää talkkipiirin altaan, Papinlammen altaan sekä kaivosalueen suotovesiä > Pitoisuudet ovat laskeneet n. 70 %. Tarkkailupiste FM17 Papinpurossa kertoo allasalueen itäpuolen suotovesien vaikutuksen. > Pitoisuudet laskivat %, kun suotovesien keruuallas ja ojasto rakennettiin vuonna Tarkkailupiste FM13 Lahnasjoessa kertoo koko kaivostoiminnan vaikutuksista. Käsiteltyjen kaivos- ja prosessivesien juoksutus loppui 2010, joten alkaen 2011 nikkelipitoisuus kuvastaa toiminta-alueen hajakuormitusta sekä lähialueen taustakuormitusta. Lahnasjoen nikkelipitoisuus on pienentynyt vuosien saatossa tasaisesti ympäristönsuojelutoimenpiteiden ansioista. Tällä hetkellä pitoisuudet ovat hyvällä tasolla, mikä vastaa mustaliuskealueen taustapitoisuuden arvoja. 5/6

6

7 Sotkamon kaivokset LIITE 1 TYÖOHJE SULKEMISTÖILLE 1. TYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT urakkasopimus sulkemissuunnitelma rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelma ympäristölupapäätös (Dnro PSAVI/72/ ), kohta 2 InfraRYL TYÖSSÄ KÄYTETTÄVÄ KALUSTO Maat kuormataan kaivinkoneella ja siirretään verhoukseen joko maansiirtoautoilla tai dumppereilla. Vastaanotossa/tiivistyksessä käytetään pääosin puskutraktoria. 3. MATERIAALIT Verhoilutyössä käytetään kaivoksen maanpoistoista saatavaa maa-ainesta. Materiaali ei saa sisältää kiviä tai lohkareita joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Materiaali ei saa sisältää haitallisia määriä epäpuhtauksia tai lunta, jäätä eikä jäätyneitä maa-kokkareita tai materiaaleja. 4. TYÖMENETELMÄT Ennen verhoilutyön aloittamista pohja tasataan ja muotoillaan tarvittaessa konetyönä. Sen jälkeen pohja mitataan takymetrilla, jotta lopullinen kerrospaksuus voidaan myöhemmin todentaa. Verhous rakennetaan yhtenä vähintään 1 m:n paksuisena kerroksena päätypengerryksenä pusku-koneella työntäen ja samalla tiivistäen. Tiivistys tehdään niin, ettei jälkipainumia synny. Vastaanotossa voidaan joutua käyttämään olosuhteista johtuen myös kaivinkonetta. 5. TOLERANSSIT Valmiin verhouksen paksuuden tulee olla väh. 1 m. Lakiosat rakennetaan reunoja kohti viettäviksi. Valmiiseen pintaan ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita. Luiskat muotoillaan max. kaltevuuteen 1:3 (Soidinsuon allas 1:2,5) tai tätä loivemmiksi. 6. LAADUNVARMISTUS Verhoiluun käytettävän maa-aineksen laatua seurataan silmämääräisesti, samoin kerrospaksuutta käyttäen apuna tarvittaessa korkomerkkejä. 7. TARKE- / MÄÄRÄMITTAUKSET Valmiin verhouksen päältä otetaan tarkemitat tasaisella maalla n. 20 x 20 m ruutuun ja luiskissa n. 10 x 10 m ruutuun. Näiden mittausten perusteella piirretään kartta ja poikkileikkaukset, joista kerrospaksuudet ja luiskakaltevuudet voidaan todeta. Valmiista verhouksesta laaditaan käyräpiirrokset, joista ilmenevät pintavesien virtaussuunnat. Mahdollisesti tehtävät avo-ojat mitataan takymetrilla ja niistä laaditaan piirrokset, joista ilmenee ojien veden virtaus. Massamäärät lasketaan teoreettisten rakennepintojen välisten tasojen erotuksena. 8. TYÖSUOJELU JA TURVALLISUUS Kaivantojen seinät maanpoistossa luiskataan niin, että sortumia ei pääse tapahtumaan. Allasalueilla on otettava huomioon mahdollinen pohjan painuminen, joten rakennettaessa näitä alueilta, on pohjan laatua seurattava ja rakennettava tarvittaessa louheesta teitä maamassojen kuljetusta varten.

8 LIITE 2

9 LIITE 3 Lähtevä vesi Kaivokseen menevät vedet FM12 FM10 FM11 FM6 FM3 kaivo8 FM15 PSV301 Uus PSV303 i kui PSV302 vatu MMPP3 soja kaivo3 FM13 MMPP4 kaivo4 FM8 PSV304 kaivo2 MMPP2 MMPP5 FM16 PSV203 Papinlampi4 SAPS MMPP1 MMPP6 Juuanpuro MMPP7 FM17 Prosessijätevesien purku pvp1 FM14 Ø ijäteve det Pintaveden havaintopiste Punasuo Papinlampi1 Prose ss Pohjavesiputki Punasuo1 Suoto-oja FM1a Punasuo3 Ka ivo sp iiri Papinlampi3 Punasuo2 Lah1 Papinlampi2 Liite 23. Havaintopaikat Liite