Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013

Transkriptio

1 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013 Joni Virtanen Pietarsaari 2014

2 Sisällys 1 JOHDANTO KAATOPAIKKA KAATOPAIKAN TARKKAILU Pohjaveden tarkkailu Pintavesien tarkkailu Suotovesien tarkkailu Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Vuoden 2013 sää Vuoden 2013 velvoitetarkkailun tulokset Pintavedet Pohjavedet Suotovedet Kaatopaikkakaasut Tulosten tarkastelu Pintaveden laatu Pohjaveden laatu Kaatopaikkakaasun koostumus Yhteenveto Liitteet

3 1 JOHDANTO Pietarsaaren keskustan käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta, rakennus, muovi ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä ongelmajätettä. Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien ovat toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (dnro LSU 2004 Y 100) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt antamallaan päätöksellä (Dnro LSSAVI/170/04.08/2010) jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemistöille sekä päivittänyt ja muuttanut Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (LSU 2004 Y 00/ ) lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy. Suotovesien analysoinnin on toteuttanut Nab Labs Oy. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2 KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 2012 päätöksen mukaisesti (LSSAVI/170/04.08/2010) kaatopaikan tiivistys ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään , minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 2020 loppuun mennessä. Tällä hetkellä kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa kaatopaikan lakiosan pintaa muotoillaan valmiiksi Oy Alholmens Kraftin Ab:n lentotuhkalla. Samalla kaasunpoistokaivoja korotetaan muotoilun vaatimalla korkeudella. Kyseisen vaiheen odotetaan päättyvän vuoden 2014 aikana, minkä jälkeen aloitetaan tiivistys ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen. Kyseisen vaiheen odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. 3

4 Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka alueen länsi ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka alueelle. Jätetäytössä syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään biologisesti jätetäytön korkeimpiin kohtiin rakennettujen biosuodattimien (kaasukaivojen) avulla. Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien myös rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailusta ja niiden kunnossapidosta. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailun. Länsi ja Sisä Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen seurauksena, on velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö muuttunut vuodesta Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta ja pohjavesien tarkkailupisteet. 4

5 3.1 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan meijerin kaivo). Pohjavesien näytteenotto kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok N, NH 4 N, kloridi, ja fekaaliset streptokokit (enterokokit). Lisäksi on analysoitava liukoinen kok P, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Edellä mainittujen parametrien lisäksi on pohjavedestä tarkkailtava barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. 3.2 Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua. Pintavesien määrää ja laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Lisäksi joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä Erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok N, kok P, NH 4 N, rauta, ja fekaaliset streptokokit (enterokokit). Erikoisanalyysiin parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. 3.3 Suotovesien tarkkailu Suotovesien tarkkailu koostuu jätevedenpuhdistamolle johdetun veden määrän tarkkailun lisäksi kolmesti vuodessa määritettävistä analyyseistä. Suotovedestä on määritettävä ph, johtokyky, kiintoaineet,, BOD 7ATU, COD Cr, kok P, kok N, NH 4 N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset streptokokit (enterokokit). Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on tarkkailtava seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 5

6 4 Vuoden 2013 sää Vuoden 2013 alun sademäärät olivat vähäisiä. Sademäärät kasvoivat kesän ja loppuvuoden aikana. Etenkin marras ja joulukuun sadanta oli huomattavasti vertailuaikavälin (Korplax ) sademääriä suurempia. Vuoden 2013 kokonaissadanta Korplaxissa oli 675 mm, mikä on noin 131 mm suurempi kuin vertailuaikavälin keskimääräinen vuosisadanta. Vuoden 2013 Kruunupyyssä mitatut lämpötilat vastasivat hyvin vuosien keskilämpötiloja. Poikkeuksena kuitenkin vertailuaikavälin lämpötilaan, oli loppuvuosi 2013 poikkeuksellisen lämmin, jolloin myös marras joulukuun suuret sateet satoivat sulaan maahan vetenä. Kuva 2. Vuoden 2013 sadanta mitattuna Korplaxissa, sekä vuoden kuukausittaiset keskilämpötilat mitattuna Kruunupyyssä. 5 Vuoden 2013 velvoitetarkkailun tulokset Vuoden 2013 Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan näytteenotosta ja tulosten analysoinnista vastasi Ahma Ympäristö Oy. Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdettujen suotovesien analysoinnin hoiti Nab Labs Oy. 5.1 Pintavedet Vuoden 2013 kiintoainepitoisuudet ovat lokakuun tulosta (B, alapuoli) lukuun ottamatta keskimäärin pienempiä kuin vuosina 2011 ja Syksyn 2013 näytteenotossa pitoisuudet olivat huomattavasti suuremmat kaatopaikan alapuolisessa pisteessä. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat jaksolla välillä 2,4 200 mg/l, eikä tuloksista ole havaittavissa merkittävää eroavaisuuksia kaatopaikan yläpuolisten ja alapuolisten tulosten välillä. Pintaveden sähkönjohtavuus on jonkin verran korkeampi kaatopaikan alapuolisessa näytepisteessä. Vuosien sähkönjohtavuuden tulokset ovat vaihdelleet välillä ms/m. 6

7 Kaatopaikan alapuolisen pisteen COD cr pitoisuudet ovat hieman yläpuolisten pisteiden tuloksia korkeampia. Poikkeavan korkeita tuloksia ( ja ) lukuun ottamatta, näytepisteiden erot eivät ole kuitenkaan huomattavan suuria. COD cr pitoisuudet vaihtelevat välillä < mgo 2 /l. Kohonneet COD cr pitoisuudet ovat merkki kaatopaikan suotovesien vaikutuksista pintaveden laatuun. Pintaveden typpipitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuolisissa näytteissä, mikä osoittaa kaatopaikan vaikututtavan pintaveden laatuun. Vuosien määritysten kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat välillä µg/l. Kaatopaikan vaikutukset pintaveteen ovat havaittavissa myös ammoniumtypen pitoisuuksien kasvuna. Kaatopaikan yläpuolisten pisteiden NH 4 N pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina välillä < µg/l. Alapuolisen pisteen pitoisuudet ovat olleet ( ja pieniä tuloksia lukuun ottamatta) välillä µg/l. Valtaosassa vuosien näytekerroista ovat pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet olleet hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä. Pisteiden väliset erot ovat olleet kuitenkin vähäisiä. Lokakuun 2013 näytteessä ilmeni poikkeavan korkea fosforipitoisuus (510 µg/l) kaatopaikan alapuolisessa pisteessä. Kyseisellä näytekerralla myös raudan ja kiintoaineen pitoisuudet olivat suuria. Lokakuun 2013 korkeaa tulosta lukuun ottamatta kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. Raudan pitoisuuksia on määritetty vaihtelevasti vuosina Keväästä 2013 lähtien rautamääritykset tehdään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Raudan pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. Vuoden 2013 pitoisuudet olivat pisteissä A ja B edellisvuosia korkeampia. Kaatopaikan alapuolisen tarkkailupisteen rautapitoisuus oli huomattavan suuri syksyn 2013 tuloksessa verrattaessa aikaisempien vuosien tarkkailutuloksiin. Pintaveden bakteerimäärityksissä (suolistoperäiset enterokokit) ei ole havaittavissa kaatopaikan vaikutuksia. Vuosien tulokset vaihtelevat paljon (1 510 pmy/100ml) ja kohonneet pitoisuudet ovat usein yläpuolissa näytteissä. Kohonneita pitoisuuksia ilmeni lokakuun 2013 näytteenotossa jokaiselta näytteenottopisteeltä, erityisesti yläpuoliselta pisteeltä A. 7

8 Kuva 3. Pintaveden kiintoaine, sähkönjohtavuus, COD cr, Kok N, Kok P, NH 4 N, enterokokkisekä rautapitoisuudet vuosina

9 5.2 Pohjavedet Kerran vuodessa toistuvan pohjaveden tarkkailun tarkkailutulosten ph on pysynyt hyvin tasaisena vuosien aikana. ph:n arvot ovat korkeammat putkessa P63 ja hieman alhaisemmat putkessa P43. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat hyvin tasaisia putkissa P63 ja Milkan kaivo. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät pohjavesiputken P43 tuloksissa jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia ja nousseet yhä vuoden 2013 analyysituloksessa. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset vaihtelevat välillä ms/m. Putken P63 ja Milkan kaivon kloridipitoisuudet ovat olleet tasaisia. Pienimmät kloridipitoisuudet ovat olleet Milkan kaivon tarkkailupisteessä ja suurimmat putkessa P43. Putken P43 kloridipitoisuus on ollut lievässä nousussa vuodesta 2010 lähtien ja kohonnut huomattavasti vuoden 2013 tuloksessa. Kohonnut kloridipitoisuus on merkki kaatopaikan vaikutuksista pohjaveden laatuun. Pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 7,3 140 mg/l. Putkien P63 ja Milkan kaivo happi pitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2010 tuloksesta ja pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 1 7,7 mg/l. Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina COD cr pitoisuus on muita putkia huomattavasti korkeampi putkessa P43, mikä ilmentää kaatopaikan vaikutusta. Vuosien aikaiset pitoisuudet muissa putkissa ovat välillä mg/l ja pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina. Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet melko tasaisia vuosien aikana. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa putken P43 kokonaistyppipitoisuudessa, joka on huomattavasti muita putkia korkeampi. Myös pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria. Tarkkailupisteiden kok N pitoisuudet ovat olleet välillä µg/l. Kokonaisfosforin määritys on tehty keväästä 2013 lähtien suodatetusta näytteestä. Fosforipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina Fosforipitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat putkessa P63 ja matalimmat pisteessä Milkan kaivo. Pitoisuudet vaihtelevat välillä µg/l. Pohjaveden rautapitoisuus on keväästä 2013 lähtien määritetty suodatetusta näytteestä. Liukoisen raudan pitoisuudet olivat vuonna 2013 tasaiset tarkkailupisteissä P43 ja Milkan kaivo. Pohjavesiputken P63 vuoden 2013 raudan liukoinen pitoisuus oli hyvin pieni (28 µg/l). 9

10 Kuva 4. Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus, happi, COD cr, Kok P, Kok N, sekä kloridi ja rautapitoisuudet vuosina

11 5.3 Suotovedet Kaatopaikan suotovesien (jätevesien) laadun tarkkailu sisältyy Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen tarkkailuun. Puhdistamolle johdettujen suotovesien määrä on ollut vuodesta 2009 lähtien noin m 3 /v. Taulukkoon 1 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta Kaatopaikkatoiminnan vaikutukset jätevedenpuhdistamolle johdetussa vedessä näkyvät muun muassa kohonneina pitoisuuksina (ka. 340 µg/l), kloridipitoisuuksina (ka. 360 mg/l) sekä korkeina rautapitoisuuksina (ka. 9 mg/l). Suotoveden kok N sekä NH 4 N pitoisuudet ovat myös merkittäviä. Kesäkuun 2013 huomattavan korkeat tulokset osoittavat että suotovesien puhdistamolle muodostava kuormitus voi vaihdella merkittävästi. Taulukko 1. Alhedan jätevedenpuhdistamolle kaatopaikalta pumpatun suotoveden tarkkailutulokset. (harmaalla korostettu tulos on ollut alle määritysrajan => tulos puolitettu) Pvm T Enterok. ph Sähkönj. 5.4 Kaatopaikkakaasut SS Kok N NH4 N Kok P BOD7 Cl < 1 7, ,12 3, ,158 0,025 0,48 4,78 0,009 2,5 0,2 17,3 11,8 2,5 8, , ,24 6, ,025 0,025 1,39 0,08 0,02 1 0,15 5,00 9,84 0,55 18,7 2, ,5 7, ,2 0, , ,9 7, , , ,8 7, , , , , , ,28 0,025 0,48 7,6 0,07 3, , , , ,1 0,025 0,57 8,1 0, , , ,36 5, ,1 0,025 0, ,012 3,125 0, , ~4 7, , ,27 0,025 0,6 11 0,012 3,125 0, , , ,8 2 7, , ,1 0,025 0, ,04 3 0, , ,7 4 7, , ,1 0,025 0,5 8,2 0,03 3,125 0,625 3, , ,8 0 7, ,35 3, ,1 0,025 0, , , , ,7 > , , ,42 0,025 0, ,08 2,4 1,7 8, ,88 8,1 1, ,4 6 7, , ,1 0,025 0,53 6,5 0, ,6 7,4 1, ,1 1 7, , ,025 0,49 4,9 0,013 1,2 0,11 3,7 24 0,25 7,9 0,5 260 ka. 7,8 26,7 7,4 275,9 34,9 46,7 41,5 0,4 21,4 129,3 360,0 3,6 0,0 0,6 9,3 0,0 2,8 0,8 8,3 79,6 3,3 10,9 8,9 339,7 Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja tarkkaillaan kerran vuodessa. Vuosien 2012 ja 2013 välillä ei merkittäviä muutoksia ole havaittavissa kaasun ominaisuuksissa. Kaasuputken 8 missä vuonna 2012 ei ollut havaittavissa metaania, oli metaanipitoisuus vuoden 2013 määrityksessä 15 %. Myös putkien 5 ja 9 metaanipitoisuudet ovat kohonneet hieman. Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2013 välillä 0 36,7 %. Vastaavasti kaasuputkien väliset hiilidioksidipitoisuudet ovat pysyneet hyvin melko yhtäläisinä kahden tarkkailuvuoden aikana. Lähes jokaisen kaasuputken CO 2 pitoisuus on kohonnut hieman vuoden aikana ja merkittävimmin pitoisuudet ovat nousseet putkissa 6, 8 ja 9. Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2013 välillä 0,1 29,4 %. Kaasuputkien happipitoisuudet ovat laskeneet lievästi vuonna Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet putkissa 1, 2 ja 8. Ainoastaan putken 3 happipitoisuus on noussut vuonna Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2013 välillä 0,5 6,9 %. Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn 11

12 Kuva 5. Kaatopaikkakaasun CH4, CO2 ja happipitoisuudet vuosina Tulosten tarkastelu Vuoden 2013 tarkkailun tulokset ovat koottuna tarkkailuraporttiin liitteinä (liitteet 1 3). Pohja, pinta, ja suotovesien osalta tulosten vertailuarvoja on käytettävissä jo usean vuoden ajalta, joihin vuoden 2013 tuloksia on vertailtu raportin kuvaajissa 3 5. Kaatopaikkakaasun osalta vertailutuloksia oli saatavissa vain yhdeltä aikaisemmalta vuodelta (2012). 6.1 Pintaveden laatu Kaatopaikan vaikutukset pintaveden laatuun ovat havaittavissa etenkin alapuolisen pintaveden kohonneiden typpiyhdisteiden (kokonaistyppi ja ammoniumtyppi) sekä sähkönjohtavuuden pitoisuuksissa. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä on huomattava. Pintavedessä on ollut ajoittain havaittavissa korkeita suolistoperäisten enterokokkien määriä. ( pmy/100ml). Kohonneet pitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, joten vaikutukset veden hygieniseen laatuun ei pitäisi aiheutua kaatopaikalta. 6.2 Pohjaveden laatu Pohjaveden laadun vaihtelu vuosien aikana on ollut melko maltillista putkessa P63 sekä Milkan kaivo. Pohjaveden laatu on selvästi heikompaa putkessa P43, missä myös vuosien välinen vaihtelu on ollut merkittävämpää. Putken P43 sähkönjohtavuus, COD cr, Kok P, Kok N, sekä kloridipitoisuudet ovat moninkertaiset kahden muun tarkkailupisteen tuloksiin nähden, seurauksena kaatopaikan vaikutuksista. Hapettoman putken P43 metallipitoisuudet ovat suuria 12

13 läpi vertailujakson. Milkan kaivon tarkkailupisteessä on vuosien tuloksissa on ilmennyt pieniä määriä suolistoperäisiä enterokokkeja. Muuten pohjavedet ovat olleet hygieenisesti hyvälaatuisia. 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus Vuoden 2013 tulokset olivat melko yhtäläiset edellisen vuoden aikana tehtyjen määritysten tuloksiin. Vuoden 2012 tulosten tavoin kaatopaikkakaasun metaanipitoisuudet olivat suurimmat kaasuputkissa 2, 3 ja 5. Erona aikaisempiin tuloksiin on kaasuputken 8:n edellisvuodesta kohonnut metaanipitoisuus (13,6 %). Vastaavasti kaasuputken 8 happipitoisuus on laskenut 8,5 %:sta 2,1 %:iin. Kaasuputkien 6, 8 ja 9 hiilidioksidipitoisuudet ovat nousseet hieman vuoden 2012 tuloksiin nähden. Muutokset muiden putkien CO 2 pitoisuuden osalta ovat vähäisiä. Kaatopaikan ympäristölupa (LSSAVI/170/04.08/2010) edellyttää että muodostuvan kaasun kertymistä ja purkautumista on tarkkailtava vuosittain kahdeksasta pisteestä. Tämän seurauksena on vuonna 2014 päätetty jättää yksi metaanin osalta nollatuloksen antanut kaasuputki pois tarkkailusta. 7 Yhteenveto Pietarsaaren keskustan käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2013 velvoitetarkkailut pinta, pohja ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta ovat toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/170/04.08/2010) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Keväästä 2013 alkaen on pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on jatkettu siten, että tiedot syntyvän kaasun paineesta sekä ainesosista on määritetty alueen yhdeksästä kaasuputkesta kertaalleen vuoden 2013 aikana. Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdetun suotoveden laatua ja määrää tarkkaillaan kolmesti vuodessa. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja, B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P 43) kohonneina kok N ja COD cr pitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuutena. Lisäksi putken P43 pohjavedessä on havaittu huomattavia kloridipitoisuuksia ja kaatopaikan alapuolisessa pintavedessä (havaintopiste B) toistuvasti korkeita ammoniumtyppipitoisuuksia. 13

14 8 Liitteet Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 3 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset, vuodet

15 Liite 1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan => tulos puolitettu) Vuosi 2010 Piste Pvm Syvyys (m) Sähkönjoht. Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph (%) BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,1 8,6 ei hajua , , ,5 2,5 0,5 2,5 11 0, ,5 A, yp ,07 10,9 ei hajua 130 3,6 34 7,2 11, , , A, yp ,14 0,3 ei hajua ,8 10, , ka. 0,1 6,6 58,3 14,5 35,0 6,2 10,1 82,7 30,0 1,5 1700,0 33,0 473,7 640,0 34,0 2,3 33,2 23,0 3700,0 67,3 1,5 2,5 0,5 2,5 11,0 0,5 1600,0 0,5 E, yp ,08 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6, , , ,5 0, , ,5 E, yp ,15 10,6 ei hajua 130 4,4 29 7, , ,3 E, yp ,09 0,6 ei hajua 130 6,8 30 6,5 10, , ,9 ka. 0,11 6,8 111,7 5,2 26,7 6,8 10,2 83,7 37,3 1,5 790,0 55,3 68,0 174,3 30,7 8,7 1,1 36,0 2100,0 39,0 15,0 2,5 0,5 6,0 5,0 0,5 430,0 0,5 B, ap ,1 9,7 ei hajua ,4 9, , ,5 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 B, ap ,11 9,9 ei hajua 130 2,4 76 7,2 5, , ,4 B, ap ,14 0,2 ei hajua ,5 10, , ka. 0,12 6,6 82,7 22,8 57,7 6,7 8,4 67,3 55,3 3, ,7 68, ,0 910,0 55,7 5,7 15,1 32,0 5200,0 83,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 2400,0 0,5 Vuosi 2011 Piste Pvm Syvyys (m) Sähkönjoht. Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph (%) BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,10 11,4 ei hajua ,4 8, , , ,5 0,5 2,5 5 0, ,5 A, yp ,02 12,5 ei hajua 190 7, , , ,7 A, yp ,07 6,3 ei hajua ,2 7, , ka. 0,06 10,1 155,0 66,9 33,3 6,5 6,9 61,0 51,7 1,5 2100,0 59,7 946,7 390,0 31,3 11,3 20,4 27,0 5100,0 50,0 4,0 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 920,0 0,5 E, yp ,05 12,1 ei hajua ,7 9, , ,5 1,5 2,5 1 2,5 5 0, ,5 E, yp ,07 12,8 ei hajua , , , E, yp ,08 6,2 ei hajua ,4 7, , ,6 ka. 0,07 10,4 163,3 21,3 30,7 6,4 8,0 71,7 43,7 2,4 916,7 118,0 84,8 101,0 25,3 175,3 5,5 39,0 4300,0 12,5 1,5 2,5 1,0 2,5 5,0 0,5 610,0 0,5 B, ap ,12 12 ei hajua ,7 8, , ,5 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 B, ap ,04 12,4 ei hajua , , ,4 B, ap ,1 6,3 ei hajua ,8 7, , ,2 ka. 0,09 10,2 633,3 59,3 38,7 6,8 5,2 45,7 93,0 4,0 5966,7 101,7 4669,7 315,0 40,7 6,7 30,5 33,0 5800,0 46,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 1400,0 0,5 Vuosi 2012 Piste Pvm Syvyys (m) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph (%) BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,2 4,3 ei hajua ,8 8, , ,5 2, , ,5 A, yp ,19 12,9 ei hajua ,2 4, , ,5 A, yp ,1 10,2 ei hajua ,6 5, , ka. 0,2 9,1 396,7 25,0 27,0 6,2 6,1 52,3 69,0 1,1 2300,0 113,3 450,0 596,7 28,7 65,3 62,2 63,0 5800,0 61,0 1,5 2,5 1,0 6,0 12,0 0,5 1800,0 0,5 E, yp ,15 5,3 ei hajua ,5 9, , , ,4 2,5 1, , ,5 E, yp ,19 12,6 ei hajua ,4 8, , , E, yp ,06 10,5 ei hajua ,7 8, , ,2 ka. 0,13 9,5 270,0 124,0 19,7 6,5 8,6 75,3 47,7 0,2 1126,7 188,7 86,0 193,3 19,8 178,7 54,9 87,0 3700,0 44,0 5,4 2,5 1,1 8,0 5,0 0,5 3400,0 0,5 B, ap ,17 5 ei hajua ,3 8, , ,3 9 0, , ,5 B, ap ,21 13,7 ei hajua , , , B, ap ,08 10,5 ei hajua ,1 5, , ,8 ka. 0,15 9,7 326,7 99,7 45,3 5,6 4,7 39,0 141,0 1,6 9000,0 233,3 5915,3 587,5 38,7 5,7 62,9 77,0 3400,0 80,0 5,3 9,0 0,5 8,0 12,0 0,5 3300,0 0,5 Vuosi 2013 Piste Pvm Syvyys (m) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph (%) BOD7 Kok N Kok P NH4 N NO3 N Kloridi Enterokokit Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,15 2,1 maatunut ,9 6, A, yp ,20 0,7 ei hajua ,7 10, ka. 0,175 1, ,5 19 6,3 8,8 62, , ,5 40, E, yp ,13 2,6 maatunut ,4 9, , E, yp ,15 3,4 ei hajua ,1 11, , ka. 0, ,5 6,25 10,7 79, ,5 65,5 11, B, ap ,17 2,5 maatunut ,5 7, , B, ap ,10 1,5 ei hajua ,8 9, , ka. 0, , ,5 6,65 8, , ,

16 Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan => tulos puolitettu) Vuosi 2010 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. (%) Kok P Kok N NO3 N Kloridi Rauta Sinkki Kromi Lyijy Enterokokit Vesipinta (m) Kiintoaine BOD7 P , , , >10 P ,8 7,8 55 3, ,5 2, ,5 6,3 4,9 Milkan kaivo , , , , ,5 Vuosi 2011 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. (%) Kok P Kok N NO3 N Kloridi Rauta Sinkki Kromi Lyijy Enterokokit Vesipinta (m) Kiintoaine BOD7 P ,5 6, , , P ,9 7,7 45 1,1 8, , ,51 5,6 1,5 Milkan kaivo ,5 7, , , ,5 3 2, ,5 Vuosi 2012 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. (%) Kok P Kok N NO3 N Kloridi Rauta Sinkki Kromi Lyijy Enterokokit Vesipinta (m) Kiintoaine BOD7 P ,7 6, , ,5 0 1, P ,8 7,9 46 2, ,6 2, , ,8 Milkan kaivo ,4 7,3 30 1, ,5 2, ,5 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm ulkonäkö ph Sähkönjoht. (%) Liuk.Kok P Kok N NH4 N Kloridi Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb Enterokokit Vesipinta (m) P T ,8 6, ,8 0, ,86 PT ,8 49 1,1 9, ,3 0,23 0, ,81 Milkan kaivo ,8 6,8 21 1,6 13, ,5 7, ,4 1,9 0,

17 Liite 3 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Kaatopaikkakaasut Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) Vuosi 2012 Näytepiste Pvm CH4 % CO2 % % Ilmanpaine mb C Kaasu G ,0 0,0 10, ,2 Kaasu G ,6 0,9 9, ,6 Kaasu G ,0 0,6 9, ,0 Kaasu G ,0 29,7 0, ,7 Kaasu G ,0 0,1 9, ,6 Kaasuputki ,0 0,1 10, ,7 Kaasuputki ,4 17,7 2, ,7 Kaasuputki ,2 26,7 0, ,1 Kaasuputki ,0 0,8 9, ,0 Kaasuputki ,4 23,6 1, ,1 Kaasuputki ,0 3,0 8, ,1 Kaasuputki ,0 3,7 7, ,8 Kaasuputki ,0 2,3 8, ,9 Kaasuputki ,2 7,2 4, ,9 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH4 % CO2 % % Ilmanpaine mb C Kaasuputki ,3 6,9 984 Kaasuputki ,2 22,2 0,5 983 Kaasuputki ,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki ,1 6,8 983 Kaasuputki ,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki ,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki ,8 6,5 983 Kaasuputki ,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki ,3 10,5 3,2 984