ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 42/10/1 Dnro PSAVI/109/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 42/10/1 Dnro PSAVI/109/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Lahnaslammen kaivoksen ja tehtaalta vesistöön kohdistuvaa hajakuormitusta ja sen hallintaa koskeva selvitys, Sotkamo HAKIJA Mondo Minerals B.V. Branch Finland PL Kajaani

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAJAKUORMITUKSEN MÄÄRÄ JA LÄHTEET... 3 Arvioitu nikkeli- ja arseenikuormitus... 3 Kaivostoiminnan hajakuormituksen lähteet... 4 Muut hajakuormituslähteet... 6 Kuormitus maaperän kautta... 6 HAJAKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN... 7 Toteutetut hallintakeinot... 7 Hajakuormituksen vähentäminen jatkossa... 8 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA... 9 Hakemuksen täydentäminen... 9 Hakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 Muistutukset Vastine Neuvottelu MERKINTÄ ALUEHALLINTO V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU RATKAISU SELVITYKSESTÄ RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Selvityksen ratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelu Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 17

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Mondo Minerals Oy:lle Sotkamon kaivosta ja tehdasta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 9/08/2 sekä luvan toiminnan ja töiden aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen lupamääräyksessä 38 on määrätty seuraavaa: "Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen selvitys vesistöön kohdistuvaa hajakuormitusta aiheuttavista toiminnoista, niistä aiheutuvan kuormituksen suuruudesta ja sen vaikutuksista. Selvitykseen on sisällytettävä esitys teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoisista mahdollisuuksista kuormituksen pienentämiseksi. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä. Ympäristölupavirasto voi täydentää tätä lupaa tai täsmentää tätä lupamääräystä selvityksen perusteella." Vaasan hallinto-oikeus on antanut asiassa päätöksen nro 09/0111/1. Asiasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hakija on toimittanut mainitun selvityksen ympäristölupavirastoon. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. HAJAKUORMITUKSEN MÄÄRÄ JA LÄHTEET Arvioitu nikkeli- ja arseenikuormitus Sotkamon kaivoksen alueelta vesistöön kohdistuvan hajakuormituksen suuruutta on arvioitu arseenin ja nikkelin kuormitustaseen avulla. Kuormitustaseen laskennassa on huomioitu taustakuormana kaivospiirin alueelle laskevien purojen kuormitus ja kaivoksen tunnettuina kuormituslähteinä prosessiveden juoksutus Soidinsuolta sekä sivukivialueen suotovesien neutralointilaitokselta tulevat vedet. Kaivospiirin alueelta Nuasjärveen kulkeutuvan kuormituksen kokonaismääräksi on oletettu Lahnasjoen alajuoksulla sijaitsevan velvoitetarkkailupisteen (FM13) kautta kulkeva kuormitus. Lahnasjoen nikkeli- ja arseenipitoisuutta on tarkasteltu säännöllisesti velvoitetarkkailun yhteydessä. Nikkelien hajakuormitusarvio vuosilta on esitetty seuraavissa taulukoissa. Nikkeli 2008 (kg/v) Nikkeli 2007 (kg/v) Nikkeli 2006 (kg/v) Poistuva kuorma (FM13) Pitoisuus ka. (μg/l) (FM13) 52,4 64,8 105,4 Tuleva kuorma - Prosessivesi Unijoki Juuan- ja Pikarinpuro Neutralointilaitos

4 Erotus (hajakuorma) Haja- ja taustakuorman osuus 78 % 77 % 83 % 4 Ennen sivukivialueen suotovesien neutralointilaitoksen käyttöönottoa keväällä 2002 Lahnasjoen nikkelipitoisuudet ovat olleet korkeita, jopa satoja mikrogrammoja litrassa. Laitoksen käyttöönoton jälkeen velvoitetarkkailupisteen nikkelipitoisuudet ovat olleet μg/l. Vuoden 2004 nikkelipitoisuuksia nostavat kevättalven ja loppukesän kaivosvesien erillisjuoksutukset. Muutoin pitoisuudet ovat olleet kaikilla havaintokerroilla pääsääntöisesti alle 100 μg/l. Nikkelipitoisuuksien suunta on ollut viimeisen viiden vuoden ajan laskeva. Se johtuu suoto- ja prosessivesien käsittelyn tehostumisesta, hajakuormituslähteiden vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä tai näiden molempien yhteisvaikutuksesta. Lahnasjoen veden arseenipitoisuudet ovat olleet viime vuosina alhaisia, alle 20 μg/l. Arseenipitoisuudet olivat 1990-luvulla satunnaisesti yli 100 μg/l. Korkeampiakin pitoisuuksia 1980-luvulla esiintyi ajoittain, jopa μg/l. Arseenin hajakuormitusarvio vuosilta on esitetty seuraavassa taulukossa. Arseeni 2008 (kg/v) Arseeni 2007 (kg/v) Arseeni 2006 (kg/v) Poistuva kuorma (FM13) Pitoisuus ka. μg/l (FM13) 9,6 6,8 12,5 Tuleva kuorma - Prosessivesi Unijoki 4, Juuan- ja Pikarinpuro < 25 < 28 < 22 - Neutralointilaitos Erotus (hajakuorma) Haja- ja taustakuorman osuus 52 % 13 % 60 % Kaivostoiminnan hajakuormituksen lähteet Koska velvoitetarkkailupisteen arseenipitoisuudet ovat olleet viime vuosina hyvin alhaisia, eikä arseenin hajakuormitusosuus ollut kuormitustaseen perusteella merkittävä, arseenia ei ole tarkasteltu hajakuormituskartoituksessa enempää. Suurin osa kaivostoiminnan aiheuttamasta nikkelikuormituksesta on edellä esitetyn mukaisesti peräisin hajakuormituslähteistä. Merkittävin hajakuormituksen aiheuttaja on todennäköisesti kaivosalueen maa- ja tierakentamisessa käytettyjen mustaliuskeiden rapautuminen ja siitä aiheutuva kuormitus. Osa kuormituksesta on peräisin rikastushiekka-alueelle läjitetystä magnesiitista ja osa tehdasalueen entisiltä nikkelirikasteen välivarastoalueilta. Hajakuormitusta voi aiheutua myös sivukivialueelta pölylaskeumana tai pintamaiden läjitysalueelta. Kaivosalueen tie- ja täyttömaarakenteissa on käytetty rautakiisupitoisia mustaliuskeita. Näistä kohteista havaitut suurimmat nikkelipitoisuudet löytyivät tehdasalueen ratapihan kuivatusojista, Unijoen altaan eteläpuolisen tiepenkereen läheisyydestä ja vanhan magnesiittikasan länsipuolen sekä maisemoidun magnesiittikasan koillispuolen suotovesistä.

5 Vuonna 2008 tehtyihin selvityksiin perustuvat tiedot kaivosalueen kohteiden nikkelipitoisuuksista ja arviot virtaamista sekä aiheutuvasta hajakuormituksesta on esitetty seuraavassa taulukossa. Ni mg/l Q (m 3 /vrk) Ni (kg/v) 1. Soidinsuo, luode, V4 0, ,22 2. Soidinsuo, luode 0,15 5 0,27 3. Soidinsuo, pohj, V5 0, ,54 4. Soidinsuo, pohj 0, ,46 5. Soidinsuo, itä 0,39 1 0,14 6. Vanha mgs-kasa, koillinen 12, ,04 7. Papinpuro, V3 0, ,30 8. Papinpuro 0,29 1 0,10 9. Papinlampi, itä 2,18 1 0, Papinlampi, etelä 0, , Talkkipiiri, etelä 0,46 1 0, Talkkipiiri, länsi 2,42 1 0, Vanha mgs.-kasa, länsi 0, , Unijoen altaan reuna 5,51 1 2, Unijoen allas2 2,95 1 1, Tehdasalueen valumavedet 2, ,11 5 Soidinsuon altaan reunoilta lähtee kahdeksan samaa suuruusluokkaa oleva suoto-ojaa, joiden pohja on punaruskean sakan peitossa. Sakkahavainnot loppuvat noin 100 metriä Soidinsuon reunoilta alavirran suuntaan. Ojissa havaittu nikkelipitoisuus on ollut alle 1 mg/l. Soidinsuon altaan suotovesien aiheuttama laskennallinen hajakuorma on ollut yhteensä alle 4 kg/v, eikä allasta ole katsottu merkittäväksi hajakuormalähteeksi. Vanha magnesiittikasa on yksi merkittävimmistä hajakuormalähteistä, mutta sen aiheuttama vuotuinen kuormitus on kuitenkin varsin pieni, alle 30 kg. Lisäksi nikkeliä pidättyy magnesiittikasan kosteikonomaisilla reunaalueilla, joten kuormitus pienenee siirryttäessä etäämmälle päästölähteestä. Vaikka magnesiittikasasta ja sen mustaliuskepenkereistä suotautuu metallipitoisia vesiä, ei alueen kasvillisuus näytä kärsineen siitä. Alueella on rehevää, monimuotoista kosteikkokasvillisuutta. Rautasakalla peittyneet ojan pohjat ovat paikoin kasvittomia, mutta kuivalla maalla kasvillisuus on normaalia. Papinlammen eteläpuolen pinta- ja suotovedet kulkeutuvat näytepisteen 10 kautta. Tällä pisteellä arvioitu kuormitusmäärä on ollut kaikkein suurin, noin 47 kg/v. Osa suotovesistä on vesitaseen salliessa pumpattu takaisin Papinlammen rikastushiekka-altaaseen, mutta tavoitteena on ohjata sekä Papinlammen suotovedet että Papinmäen suunnalta kulkeutuvat pintavedet luontaisen kosteikkokäsittelyn kautta Lahnasjokeen. Papinlammen eteläosa on luokiteltu merkittäväksi hajakuormalähteeksi. Talkkipiirin altaalta tuleva vesistökuormitus on ollut alle 1 kg/v nikkeliä, eikä alueella ole havaittu merkittäviä suotovesien kulkureittejä. Talkkipiirin allasta ympäristöineen ei ole pidetty merkittävänä hajakuormituksen aiheuttajana. Tehdas- ja piha-alueelta tulevan vesistökuormituksen suuruutta on arvioitu näytepisteellä 16, jossa nikkelikuormaksi on arvioitu 20 kg/v. Tehdasalueelta kulkeutuu ympäristöön vesiä myös muuta kautta. Selvityksessä on oletettu, että näytepisteen 16 kautta kulkeutuu noin puolet tehtaan valuma-

6 Muut hajakuormituslähteet Kuormitus maaperän kautta vesistä ja todellinen kuorma olisi näin ollen kaksinkertainen (noin 40 kg/v). Piha-alueen valumavedet ovat siis yksi merkittävimmistä hajakuormalähteistä. Suurin osa tehdas- ja piha-alueen hulevesistä johdetaan rikastushiekka-altaille ja sitä kautta tehtaan prosessivesikiertoon. Hulevesien käsittely vähentää tehdasalueelta aiheutuvaa hajakuormitusta, mutta aiheuttaa etenkin sateisina kausina ongelmia rikastushiekka-altailla. Altaiden vedenkorkeudet nousevat tällöin liian korkealle, kun samaan aikaan kaikkein muiden sinne johdettavien kuivanapitovesien määrä kasvaa. Kun vesimäärä kasvaa, myös riski häiriötilanteisiin nousee. Tällöin tehdasalueelta tulevien sadevesien tuoma kuormitus voi vaarantaa tai ainakin häiritä koko vesienkäsittelyprosessia. Unijoen altaasta aiheutuvaksi hajakuormitukseksi on arvioitu 1 2 kg/v. Unijoen altaalta lähtevän veden nikkelipitoisuus on ollut varsin pieni, eikä Unijoen altaan reuna-alueita voida pitää merkittävänä hajakuormituslähteenä. Muista hajakuormituslähteistä yksi merkittävimpiä on tehdasalueen läpi kulkeva mustaliusketta rakenteissaan sisältävä ratalinja. Sen aiheuttama kuormitus kohdistuu tasaisesti koko rataosan varrelle, sillä selkeitä maanpinnalle purkavia suotokohteita ei ole havaittavissa. Ratapenkan aiheuttaman hajakuormitus on osin huomioitu tehdas- ja piha-alueelta tulevassa kuormituksessa. Rata jatkuu piha-alueen ulkopuolelle sekä etelän että pohjoisen suuntaan ja näiltä osin sen aiheuttama kuormitus on laskennallisen tarkastelun ulkopuolella. Yhtenä hajakuormituslähteenä voidaan pitää myös tehtaan pölypäästöjä. Toiminnasta aiheutuva pöly laskeutuu melko laajalle alueelle, josta se huuhtoutuu sade- ja valumavesien mukana Lahnasjokeen. Pölyn haitallisuutta on tutkittu kesällä Suurimmalla havaitulla laskeumalla kaivospiirin alueen kokonaislaskeumaksi on arvioitu noin 24 kg nikkeliä vuodessa. Osa hajakuormituksesta on kaivosalueen luonnonhuuhtoumasta peräisin olevaa taustakuormitusta. Lahnaslammen kaivosalueen maaperässä on kallioperän mustaliuskeisia ja ultramafisia kiviä. Tämä näkyy rapakallio- ja hienoainesmoreenin sekä sulfidipitoisten liejujen ja turpeiden kohonneina nikkeli-, rauta-, rikki- ja sinkkipitoisuuksina. Kaivospiirin luontaisen taustakuorman suuruutta voidaan arvioida vertaamalla kaivospiirin pinta-alaa Unijoen valuma-alueeseen. Unijoen valuma-alue on noin 11 km 2 ja kaivospiirin pinta-ala 6 km 2 (55 %). Kun Unijoen kautta kulkeutui nikkeliä 65 kg/v (2007), voidaan kaivospiirin luontaiseksi taustakuormaksi arvioida vähintään 36 kg/v (eli 55 % Unijoen kuormasta). Unijoen valuma-alue sijaitsee mustaliuskevyöhykkeen länsipuolella ja sen maa- ja kallioperän koostumus on erilainen kuin kaivosalueella. Luultavasti luontaisen kuormituksen osuus on huomattavasti edellä laskettua suurempi kaivosalueen maa- ja kallioperän ominaisuuksista johtuen. Valtaosa Lahnaslammen alueen mannerjäätikön kuluttamasta ja tasoittamasta kallioperästä on jäätikön synnyttämien moreenikerrostumien peitossa. Alueen moreeni on kauttaaltaan mannerjäätikön alle kerrostunutta tiivistä pohjamoreenia. Alueen moreeni peittää kairaustulosten perusteella kallioperää yleensä noin 2 4 metrin paksuisena kerroksena. Alueen moreenikerrostumien laatu voi vaihdella. Syvemmällä oleva moreeni voi olla pintaosan moreenia hienojakoisempaa. Alueelta otettujen moreeninäyttei- 6

7 den vedenläpäisevyys on ollut 1,42*10-7 3,22*10-8 m/s, jotka ovat tyypillisiä arvoja hiekkamoreenille. Vedenläpäisevyystietojen ja suotoalueiden leveyksien perusteella maaperän kautta kulkeutuvan nikkelin määräksi on arvioitu kaikkien havaittujen suotokohteiden osalta yhteensä enintään 13 kg vuodessa. Maaperän kautta suotautuvan vesimäärän perusteellisempi selvittäminen vaatisi mittavia tarkennuksia maaperäkartoitukseen. Pohjaveden kulkeutumisen mallintaminen tarvitsee lähtötiedoikseen tarkat tiedot maaperän kerrospaksuuksista, kerrosten vedenjohtavuuksista sekä tarkat tiedot maanpinnan ja pohjaveden korkeuksista. Sittenkin pohjaveden kulkeutumisen mallintaminen on varsin haasteellista ja sisältää useita epävarmuustekijöitä. Yhtiö on katsonut, että maaperän kautta suotautuvan vesimäärän tarkempi selvittäminen ei siten ole tarkoituksenmukaista. 7 HAJAKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN Toteutetut hallintakeinot Kohde Seuraavaan taulukkoon on koottu kaikki kartoitetut hajakuormituslähteet. Niiden merkittävyyttä on arvioitu asteikolla 1 3, jossa 3 on merkittävä ja 1 ei merkittävä. Taulukkoon on koottu hallintatoimenpiteet sekä suunnitelmat ja suositukset jatkotoimenpiteistä. Taulukkoon on laitettu vertailun vuoksi myös purojen kautta tulevan taustakuormituksen määrä. Suoto- ja valumavesien keräyksen ja käsittelyn tehostamista ei kannata suunnata kohteisiin, joiden aiheuttama kuormitus jää luonnonhuuhtouman rinnalla merkityksettömäksi, eli alle 5 15 kg vuodessa. Kohteisiin, joissa kuormitus on suurempi, on jo toteutettu toimenpiteitä. Ensisijainen keino käsittelyn tehostamiseksi on seurata vastikään tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta ja harkita niistä saatujen tulosten perusteella, onko toimenpiteitä kannattavaa jatkaa, toistaa tai toteuttaa laajemmin. Seuranta tapahtuu velvoitetarkkailun yhteydessä ja paras indikaattori koko alueen kuormituksen seurantaan on purkuvesistön eli Lahnasjoen haitta-ainepitoisuuksien seuranta. Tarkennusta tähän tarkkailuun saadaan siitä, että joen virtaamaa seurataan nykyään jatkuvatoimisesti pinnankorkeusmittarilla. Ni kg/v Merkitsevyys Toteutetut toimenpiteet Suunnitellut toimenpiteet Soidinsuon allas < Ei tarvetta toimenpiteisiin Vanha magnesiittikasa < 30 2 Mustaliuskepitoisen kiven Tehtyjen toimenpiteiden vaiku- poisto penkalta ja maisetusten seuranta. Jatkotoimen- mointi (2008) piteitä tarvittaessa. Papinlammen allas 47 3 Suotovesien pumppaus takaisin Tehtyjen toimenpiteiden vaikualtaaseen, rikastushiekkatusten seuranta. Ojan ja kos- kuivatusoja ja teikon valmistuttua näytteenotto kosteikko (2008) ja vesimäärän mittaus, jol- loin tässä tehty kuormitusarvio tarkentuu. Talkkipiirin allas < Ei tarvetta toimenpiteisiin Tehdasalue 40 3 Pienoiskosteikot radan varrelle (2008), ojapenkkojen kalkitus (vuosina ) Tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seuranta. Konttikosteikkojen korvaaminen täyden mittakaavan kosteikkorakenteella. Unijoen allas < Ei tarvetta toimenpiteisiin

8 8 Penkan rapautumisen seuranta, Lahnasjoen nikkelipitoisuuden seuranta. Laskeuman seuranta velvoitetarkkailun yhteydessä. > Ei tarvetta toimenpiteisiin Ratapenkka > Osa penkasta suotautuvista vesistä johdetaan kosteikkokentille (2008) Pöly 24 1 Pölyn synnyn estäminen, esim. välivaraston kattaminen (2006) Luontainen taustakuorma Pohjavesikulkeuma Seurataan pohjavesiä velvoitetarkkailun mukaisesti. Unijoki Juuan- ja Pikarinpuro Hajakuormituksen vähentäminen jatkossa Papinlammen eteläpuolen suoto- ja ympäristövesille on rakennettu kuivatusoja. Sen alajuoksulle on tehty levennyksiä, osittaisia kaivukatkoja ja matalan veden alueita. Ojauoman vaihtelevuudella jäljitellään sekä luonnontilaista kosteikkoa että suomaalle rakennettua pintavalutuskenttää. Kuivatusojalla ja siihen tehtävillä rakenteilla pyritään luomaan vastaavanlainen puhdistusmenetelmä, mitä tapahtuu luonnostaan, Soidinsuolla Papinpuron ympäristössä sekä yhtiön Uutelan kaivoksen luonnontilaisella pintavalutuskentällä. Papinpurossa nikkelipitoisuudet laskevat luontaisesti muodostuneella kosteikolla tasolta 1 5 mg/l tasolle alle 0,3 mg/l. Uutelan pintavalutuskentällä käsitellään louhoksen kuivanapitovesiä, joissa on nikkeliä noin 0,7 1,5 mg/l. Käsittelykenttä on ojitettua suoaluetta, jonka läpi vesi kulkeutuu pintavaluntana usean eri reitin kautta. Kentän jälkeen veden nikkelipitoisuus on normaalitilanteessa alle 0,2 mg/l. Molemmissa esimerkkitapauksissa metallien pidättyminen tapahtuu pääosin adsorption ja sulfaatinpelkistyksen kautta. Papinlammen eteläpuoliset vedet ovat laadultaan vastaavanlaisia tai vielä laimeampia, kuin edellä mainituissa esimerkeissä. Näin ollen rakennettavan kosteikkopuhdistamon voi olettaa toimivan hyvin. Myös alueen maaperä on kosteikkokäsittelylle suotuisaa, pinnanmuodoiltaan tasaista turvemaata. Vanhan magnesiittikasan penkasta poistettiin kevättalvella 2008 rapautuneita mustaliuskeita m 3. Kivet sijoitettiin Papinlammen rikastushiekka-altaaseen. Massat korvattiin kasasta otetulla magnesiittihiekalla ja verhoiltiin Kokkosuon laskeutusaltaista poistetuilla pintamailla. Massanvaihdon ansiosta penkasta saatiin tiiviimpi ja myös maisemallisesti parempi. Massanvaihdon vaikutusta suotovesien laatuun ei ole tarkkailtu erikseen. Seurannan tulosten perusteella hakija on ilmoittanut harkitsevansa uudelleen seuraavia parannustoimia: 1. Ensisijainen keino on suotovesien passiivinen käsittely eli johtaminen luonnontilaisen tai luonnonmukaiseksi rakennetun kosteikkokentän läpi. Mikäli Papinlammen eteläpuolelle rakennettu kosteikkosysteemi osoittautuu toimivaksi, vastaavia ratkaisuja voidaan hyödyntää myös muilla maaperältään soveltuvilla suotoalueilla. 2. Toisena parannusmahdollisuutena voidaan pitää suotovesien paikallista konttikäsittelyä. Tämä toimenpide on kustannuksiltaan edullinen, mutta

9 vaikutukset kohdistuvat varsin rajallisiin vesimääriin. Menetelmä soveltuu parhaiten vähäisille ja väkeville vesimäärille. Menetelmän pitkäaikaisen toimivuuden varmistamiseksi on kehittämisen tarvetta. 3. Suotovesien keräämisellä uusin ojiin on mahdollista koota ja käsitellä vesiä keskitetysti. Toimenpiteen käyttöönottoa tulisi pohtia kohdekohtaisesti, koska ojituksilla voidaan tuhota alueelle luontaisesti muodostunut kosteikko ja vapauttaa liikkeelle sinne jo saostuneita metalleja. Luonnontilainen kosteikko toimii stabiilissa tilanteessa varmemmin kuin perustettu luontoa jäljittelevä systeemi. Keräystä ja käsittelyä parempi keino suotovesien hallintaan on niiden muodostumisen vähentäminen. Vuosien aikana toteutettavat sulkemistoimenpiteet käsittävät luiskien ja täyttyneiden altaiden verhoilua soveltuvilta osin. Sulkemistoimenpiteet rikastushiekka-altailla alentavat luultavasti muodostuvien suotovesien määrää, kun patoluiskista ja täyttyneiden altaiden lakiosista tulee pintaverhouksen myötä tiiviimpiä ja myös ennen pitkää kasvillisuuden peittämiä. Kaivospiirin alueella on tehty vuodesta 2008 alkaen Punasuon kaivoksen avaamiseen liittyviä vesistöjärjestelyjä. Aikaisemmin Lahnasjoki virtasi Punasuon nikkelirikkaan maaperän halki mustaliuskeisten pato- ja tierakenteiden välistä. Nykyään vedet ohjautuvat Punasuon eteläpuolitse Lahnasjoen altaaseen. Vanhan jokiuoman alueella sijaitsevat suoto- ja pohjavedet ohjautuvat Punasuon avolouhokseen ja sitä kautta vedenkäsittelyyn. Myös uudessa uomassa kulkeva Juuanpuro altistuu nykyään vähemmän mustaliuskepitoisista tiepenkereistä suotautuvien vesien vaikutuksille. Näillä järjestelyillä on luultavasti pitkällä tähtäimellä positiivinen vaikutus maaperässä puroihin ja edelleen Lahnasjokeen kulkeutuvien suotovesien määrään ja laatuun. 9 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on ja täydentänyt hakemustaan. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sotkamon kunnassa Kuulutuksesta on annettu erikseen kirjeellä tieto niille, jota asia erityisesti koskee. Ympäristölupavirasto on pyytänyt asiassa lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Sotkamon kunnalta sekä sen ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Sotkamo-lehdessä Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että tehty selvitys on perusteellinen ja hajakuormituskohteet ovat pääsääntöisesti tunnistettu. Näiden kohteiden päästökuormitusta on vaadittu tarkkailtavaksi säännöllisesti ja tutkimustyötä päästöjen vähentämiseksi on jatkettava. Suurimpien hajakuormituskohtei-

10 den alueille on pyrittävä toteuttamaan pysyviä ratkaisuja, kuten anaerobisia kosteikkoja. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus, kalatalouden toimintayksikkö Kalatalouden toimintayksikkö on katsonut, että esitetyt toimenpiteet hajakuormituksen vähentämiseksi ovat tässä vaiheessa riittävät. Selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista kuormitukseen on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen. 3. Sotkamon kunta, ympäristövalvonta Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että asiassa olisi tarpeen vielä selvittää Soidinsuonaltaasta lähtevän hajakuormituksen vähentämismahdollisuudet. 10 Muistutukset 4. AA, Joentaus RN:o 6:15 Muistuttaja on vuokrannut maanviljelykäyttöön kiinteistöön Väinölä RN:o 91:2 kuuluvan pellon. Alueen kautta kulkee Soidinsuon jätealueen suotovedet, mikä aiheuttaa toistuvasti ojan tukkeutumisen sakasta ja estää näin maanviljelykäytön. Oja on vaadittu siirrettäväksi pellon reunaan. Tällä hetkellä oja on kohtuuttoman suuri (leveys yli 3m), mikä aiheuttaa peltopintaalan ja tulon menetystä. 5. BB ja CC, Tervola RN:o 4:10 ja Papinmäki RN:o 4:11 Muistutuksessa on vaadittu muistuttajien kiinteistöjen viljelypelto- ja talousmetsäalueille pohjavedenkorkeuden tason nousemisesta aiheutuvan haitan selvittämistä ja haittojen korvaamista. 6. DD ja EE, Torvela RN:o 9:149, 7. FF ja GG, Kesäniemi RN:o 9:65, Kesäniemi II, RN:o 9:122 ja Kierinniemi RN:o 9:136, 8. HH ja II, Valkama RN:o 9:79, 9. JJ ja KK, Koivuniemi RN:o 9:63, 10. LL ja MM, Louhiniemi RN:o 9:26, 11. NN, Pajuniemi RN:o 9:13 ja 12. OO, Jussilanniemi RN:o 7:79 Samansisältöisissä muistutuksissa on todettu, että Soidinsuon altailta Lahnasjoen suuntaan aiheutuu merkittäviä päästöjä. Suotovedet tulisi kerätä padon ulkopuolisilla keräilyojilla ja palauttaa altaisiin. Kaikki hajapäästöt mukaan lukien piha-alueiden vedet on laskettava mukaan ympäristöluvan mukaisiin raja-arvoihin. Toiminnalla ei saa olla vaikutusta pohjavesiin. Kaivoksen kaikki päästöt, mukaan lukien hajapäästöt, on oltava lupamääräysten mukaisia. Vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen annetuista lausunnoista ja muistutuksista. 1. Kainuun ympäristökeskus Kosteikkojen rakentamisen osalta hakija on todennut, että niiden käyttöönottoa pitää pohtia tapauskohtaisesti, sillä ojituksilla voidaan tuhota alueille luontaisesti muodostuneet kosteikot ja vapauttaa niihin jo sitoutuneet metallit. Luontaisesti syntyneen kosteikon on todettu toimivan paremmin, kuin

11 keinotekoisen kosteikon. Tilanteen muuttumista seurataan tarkkailun avulla ja samalla hankitaan tietoa myöhempiä toimia varten. 2. Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hakija on todennut, että Soidinsuon allas ei ole merkittävä hajakuormittaja. Altaan vesi on tehtaan lupaehtojen mukaiseksi käsiteltyä prosessivettä. 3. AA Hakija on todennut, että pelto-ojien liettyminen, umpeenkasvu ja veden seisominen johtuvat siitä, että rautatien varressa oleva rumpu ei vedä kunnolla. Ojissa on havaittavissa rautasakkaa, mutta ongelmien on katsottu aiheutuvan maaperän hienoaineksesta joka tukkii ojat ja huonosta virtauksesta. Pellot sijaitsevat kaivospiirin ulkopuolella. Oja on ollut nykyisellä paikalla jo pitkään, eikä ole siten pienentänyt peltopinta-alaa. 4. BB ja CC Hakija on todennut, että pinta- ja pohjavedet virtaavat muistuttajien tiloilta kaivospiirin suuntaan. Papinlammen eteläpään uuden altaan vedenkorkeutta lasketaan alueen loivuuden takia nykytasoa HW +155,5 m alemmaksi. Allas ja sen vaikutusalue rajautuvat kaivospiirin sisälle. Maanomistajat ovat saaneet korvauksen kaivospiiritoimituksen yhteydessä DD ja EE, FF ja GG, HH ja II, JJ ja KK, LL ja MM, NN ja OO Soidinsuon allas ei ole merkittävä hajakuormittaja. Altaan vesi on tehtaan lupaehtojen mukaisesti käsiteltyä prosessivettä. Suotovesien keräilyn ja takaisinpumppauksen osalta hakija on todennut, että nykyinen kosteikkokäsittely on luonnonmukaisin ja pitkällä aikavälillä toimivin ratkaisu. Pihaalueiden valumavedet on ympäristöluvan mukaisesti kerättävä käsiteltäväksi ja siten niistä aiheutuvat päästöt ovat tarkkailussa. Hajapäästöjen osalta hakija on todennut niiden luotettavan arvioinnin ja erottamisen normaalista luonnonkuormituksesta olevan mahdotonta ja siten niiden sisällyttäminen lupamääräyksiin olisi kohtuutonta. 11 Neuvottelu Ympäristölupavirasto on pitänyt asiassa neuvottelun. Neuvottelupöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu lukien ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

12 12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU 1. AA:n vaatimus ojan siirrosta jätetään tutkimatta. 2. BB:n ja CC:n vaatimukset pohjavedenkorkeuden tason nousemisesta aiheutuneiden haittojen selvittämisestä ja haittojen korvaamisesta jätetään tutkimatta. RATKAISU SELVITYKSESTÄ Aluehallintovirasto hyväksyy Mondo Minerals B.V. Branch Finlandin laatiman selvityksen hajakuormituksesta ja sen vähentämisestä sekä täydentää Sotkamon kaivoksen ja tehtaan ympäristö- ja vesitalouslupaa nro 9/08/2 seuraavasti: 1. Papinlammen eteläpään altaan kautta tuleva nikkeli- ja arseenikuormitus on otettava vuoden 2011 alusta alkaen huomioon verrattaessa kaivoksen vuosikuormitusta ympäristölupapäätöksen nro 9/08/2 lupamääräyksen 6 mukaiseen kaivoksen kokonaiskuormitukseen. Kuormituksen seuraamiseksi luvan haltijan on otettava altaasta lähtevästä vedestä vähintään kuusi kertaa vuodessa vesinäytteet ja mitattava virtaamaa viikoittain. 2. Luvan haltijan on mennessä suunniteltava, rakennettava ja otettava käyttöön suotovesien tehokkaampi keräysjärjestelmä vanhan magnesiittikasan ja Papinlammen itäsivulle. Suotovedet on kerättävä yhteen ja palautettava kaivoksen vesikiertoon tai toteutettava alueelle laajempi paikallinen kosteikkokäsittelyalue, jonka kautta vedet johdetaan Papinpuroon. Mikäli alueelle toteutetaan paikallinen kosteikkopuhdistamo, on sen tehoa seurattava vähintään 4 kertaa vuodessa ennen puhdistamoa ja sen jälkeen otettavin vesinäyttein sekä aiheutuvaa kuormitusta kohteeseen soveltuvalla virtaamien mittauksella tai arvioinnilla. 3. Tämän päätöksen sivulla 5 olevan taulukon mukaisissa hajakuormituskohteissa, joissa veden nikkelipitoisuudet olivat yli 1 mg/l, on kaivospiirin sisällä päästökohteiden alapuolella olevat ojat koko matkaltaan täytettävä vuoden 2010 aikana neutraloivalla ja metalleja pidättävällä murskeella. Ojia ei kuitenkaan tarvitse täyttää alueilla, joissa ojat ovat tarpeen rakenteiden kuivatuksen kannalta tai alueilla, joissa niiden täyttämisen voidaan katsoa heikentävän patoturvallisuutta. Näiden hajakuormituskohteiden osalta kaivoksen tarkkailuun on lisättävä vesinäytteiden otto vähintään kaksi kertaa vuodessa. Työn toteuttamisen jälkeen vesinäytteet on otettava täytetyn ojaosuuden jälkeen. 4. Luvan haltijan on vuosien aikana Lahnasjoen tehostetun tarkkailun, maaperätutkimuksien ja muun soveltuvan näytteenoton

13 sekä tutkimustoiminnan perusteella selvitettävä tarkemmin ne alueet, joilta aiheutuu eniten lupavirastoon toimitetussa selvityksessä yksilöimättä jäänyttä kaivostoiminnasta ja siihen liittyvästä muusta toiminnasta johtuvaa nikkelikuormitusta. Jos selvityksessä ilmenee merkittäviä päästölähteitä, on luvan haltijan esitettävä Kainuun ELY-keskukselle vuoden 2012 loppuun mennessä toimenpideohjelma aikatauluineen päästöjen rajoittamisesta. 5. Suunnitelmat lupamääräysten 2 4 mukaisten toimien toteuttamiseksi on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle tiedoksi ennen rakentamisen aloittamista. Lupamääräysten 1 4 mukaisista vesinäytteistä on analysoitava vähintään ph, nikkeli, arseeni, sulfaatti rauta, redox-potentiaali. Suunnitelma lupamääräysten 1 ja 4 mukaisesta tarkkailun muutoksesta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. ELY-keskus voi tarkentaa tarkkailua. 6. Sotkamon kaivoksen lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä se, mitä muissa kaivoksen toimintaa koskevissa voimassa olevissa ympäristölupapäätöksissä on määrätty sekä tiedot vakuudesta, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja sisäinen pelastussuunnitelma sellaisina, kuin valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (379/2008) on säädetty. Vakuuden osalta on erityisesti otettava huomioon, että sen tulee kattaa jätealueen vaikutusalueella olevan pilaantuneen maaperän tarpeelliset kunnostuskustannukset. Lisäksi hakemuksessa on esitettävä arvio maaperän puhdistamistarpeesta toimenpide-esityksineen. Lupamääräysten tarkistamishakemuksessa on lisäksi esitettävä kattava yhteenveto hajakuormituksesta, sen vähentämiseksi tehdyistä toimista ja niiden vaikutuksista sekä toimenpidesuunnitelma mahdollisien uusien yksilöityjen hajakuormituskohteiden päästöjen rajoittamiseksi. 13 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Selvityksen ratkaisun perustelut 1. Aluehallintovirastolla ei ole ympäristölupaan liittyvän asian yhteydessä toimivaltaa määrätä kaivospiirin ulkopuolella sijaitsevan ojan siirrosta. 2. Muistuttajien vaatimuksessa on kyse vesilain mukaisen hankkeen aiheuttamasta ennakoimattomasta vahingosta. Vesilain mukaista ennakoimattomien vahinkojen korvaamista koskevaa asiaa ei voida ratkaista tämän ympäristölupa-asian yhteydessä. Vahingonkärsijä voi hakea aluehallintovirastoon toimitettavalla erillisellä hakemuksella luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastoon 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta , eli viimeistään Sotkamon kaivoksen tiet ja maarakenteet sekä rikastushiekka-altaat on suunniteltu ja toteutettu rakentamisajankohdan tiedon ja säädösten mukai-

14 Lupamääräysten perustelut sesti. Rakenteissa on käytetty kiviaineksena mustaliusketta, joka ei nykytietämyksen mukaan ole käyttökelpoista materiaalia vastaaviin kohteisiin. Mustaliuskeen rapautuminen ja sitä kautta tapahtuva haponmuodostus ja metallien liukeneminen aiheuttavat ympäristön pilaantumisen vaaraa, joka näkyy kaivoksella useiden kohteiden ympäristössä kohonneina nikkelipitoisuuksina. Kaivoksen toiminnasta aiheutuvaa hajakuormitusta ja sen suuruutta on selvitetty kattavasti. Jo tehdyillä toimilla ympäristöön kulkeutuvaa suotovesimäärää voidaan vähentää jonkin verran ja tulevaisuudessa tarkemmin arvioida suotautuvan veden määrää. Hajakuormituksen suuruus ja nikkelin haitallisuus vesiympäristölle huomioon ottaen yhtiön esittämiä toimenpiteitä ei kuitenkaan voi kaikilta osin pitää riittävinä. Näin ollen luvan haltija on tarpeen määrätä lisätoimiin ympäristöön suotautuvan vesimäärän ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Hajakuormituksen vaikutusten alaiset maa-alueet ovat pääosin kaivospiirin alueella. Vaikutusalueella ei ole rakennuksia, eikä siellä ole tai suunniteltu metsätalouden lisäksi muita maankäyttömuotoja. Luvan haltija voi tehdä kaivospiirin sisällä tarpeellisia toimia hajakuormituksen ja sen vaikutusten vähentämiseksi. Toiminnalle myönnetyn ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 9/08/2 hakemusasiakirjoissa kaivoksesta aiheutuvien haittojen ja vaikutusten arvioinnissa on Lahnasjoen ja Nuasjärven osalta käytetty vedenlaatutietoja, joissa on ollut mukana myös kaivosalueelta tuleva hajakuormitus. Hajakuormituskohteiden tunnistaminen ei aiheuta muutosta kaivostoiminnasta aiheutuvien päästöjen vaikutusten arviointiin, eikä lupaharkinnan perusteiden tai luvan myöntämisen edellytysten katsota siten muuttuneen luvan myöntämishetkestä. 1. Papinlammen eteläpään alue aiheuttaa kaivoksen pistepäästölähteisiin rinnastettavaa vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Kaivoksen kokonaiskuormitukselle asetetut raja-arvot on annettu pilaantumisen estämiseksi. Papinlammen alue on perusteltua ottaa mukaan kokonaiskuormituksen laskentaan. Alueen päästöt ovat suoraa seurausta kaivostoiminnasta ja niiden määrää on mahdollista kohtuullisen helposti seurata. Kyseessä on myös kohde, johon luvan haltija voi tehdä aktiivisia päästöjen vähentämistoimia, mikäli ympäristöluvassa annettu kokonaiskuormituksen raja-arvo uhkaa ylittyä. Selvityksen mukaisesti kaivosalueella on useita muita hajakuormituskohteita, joiden aiheuttama kuormitus on vesien vähäisestä virtaamasta johtuen pientä, mutta havaitut nikkelipitoisuudet kohtuullisen korkeita. Pienistä virtaamista johtuen päästöjen ja kuormituksen luotettava mittaaminen on erittäin vaikeaa. Näistä kohteista ei katsota aiheutuvan niin merkittävää pilaantumista, että ne olisi luotettavan päästötiedon saamisen hankaluus huomioon ottaen perusteltua ottaa mukaan raja-arvoon verrattaviksi päästölähteiksi. Määrätyllä tarkkailulla voidaan seurata keskeisten hajakuormituslähteiden päästöjä ja muiden kohteiden pitoisuustasoja. Tämä on tarpeen, jotta ollaan selvillä toiminnasta aiheutuvasta pilaantumisesta ja sen vaarasta. Näiden kohteiden pilaantumisen estämisestä on määrätty määräyksessä 3. 14

15 2. Magnesiittikasan ja Papinlammen altaan itäsivun alueelta kulkeutuu myös merkittäviä määriä nikkelipitoisia vesiä Papinpuron suuntaan, johon ei kohdistu muuta kaivoksen toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. Alueelle on määrätty tehtäväksi vesien keräys ja niiden pumppaus takaisin prosessiin tai asianmukainen käsittelyjärjestelmä. Vesien kiertoon palauttamisen ohella alueelle on annettu mahdollisuus tehdä myös paikallinen kosteikkopuhdistamo tai vastaava, joilla voidaan päästä tehtyjen selvitysten perusteella kohtuullisen hyviin metallien poistotehokkuuksiin. 3. Pienempien suotokohteiden alapuolisten metsäojien täyttämisellä neutraloivalla materiaalilla vähennetään maaperässä ja ojissa kulkeutuvan veden metallien liukenemista ja kulkeutumista vesistöihin sekä edesautetaan metallien saostumista neutraloivaan kerrokseen. Ojien koko uoma on täytettävä. Täyttömateriaalina voidaan käyttää esimerkiksi sopivia kalkkikivitai kuonamurskeita Ojien tukkimisella edesautetaan myös metalleja pidättävien laajempien kosteikkoalueiden muodostumista suotoalueille. Tarkkailun avulla voidaan seurata tehtyjen toimien tuloksellisuutta. Tapauskohtaisesti ojien täyttäminen voidaan jättää tekemättä esimerkiksi tehdasalueen lähistöllä, jos sillä olisi merkittävää haittaa aluekuivatuksen toteuttamiselle. 4. Sotkamon kaivoksen ympäristöluvassa on määrätty raja-arvo (400 kg/v) pistepäästölähteiden kokonaisnikkelikuormitukselle. Luvan myöntämisen jälkeisinä vuosina kokonaiskuormitus on ollut kg/v. Selvityksessä kartoitettujen hajakuormituskohteiden vuosipäästöksi on arvioitu noin 350 kg nikkeliä. Kuormitustaseen mukainen kaivoalueelta aiheutuva kokonaishajakuormitus on viime vuosina ollut kg nikkeliä vuodessa. Tästä määrästä puuttuu Papinpuron kautta Jormasjokeen kulkeutuva kuormitus. Näin ollen kaivosalueen nikkelin hajakuormituksen suuruus on kertainen pistepäästölähteiden kuormitukseen nähden. Selvityksen mukaisesti pääosa nikkelin hajakuormituksen lähteistä on tuntemattomia. Osa tästä kuormituksesta on alueen geologisista erityispiirteistä johtuvaa luontaista kuormitusta, mutta pääosan voi olettaa olevan suoraan tai välillisesti kaivostoiminnan seurauksena aiheutuvaa kuormitusta. Näiden kohteiden tunnistamiseksi on annettu lisäselvitysmääräys. 5. Määräyksellä varmistetaan, että toimet ja tarkkailu tehdään valvovan viranomaisten hyväksymällä tavalla, ja että tarkkailussa analysoidaan riittävät parametrit. 6. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 93/08/2 mukaisesti Sotkamon kaivoksen lupamääräysten tarkistamisajankohdaksi on muutettu Kaivannaisjätteiden jätealueita koskien on Sotkamon tehtaan ja kaivoksen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen annettu uutta lainsäädäntöä. Määräyksellä täsmennetään, mitä tietoa asian osalta on annettava lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävässä hakemuksessa. Hajakuormitusta koskevien tietojen perusteella arvioidaan tehtyjen toimien riittävyys. 15 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ympäristökeskuksen, Kainuun työ- ja elinkainokeskuksen ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevästi.

16 16 4. AA Aluehallintovirasto katsoo vesinäytteistä tehtyjen analyysien ja virtaamaarvioiden sekä Soidinsuon altaan käyttötarkoituksen perusteella, että altaasta ei aiheudu niin suuria päästöjä ja vaikutuksia, että ne aiheuttaisivat ojien tukkeutumista tai muuta päästöistä johtuvaa haittaa kaivospiirin ulkopuolella. Määrätyillä metsäojien täyttämisellä vähennetään edelleen päästöjä nykyisestä tasosta DD:n, EE:n, FF:n, GG:n, HH:n, II:n, JJ:n, KK:n, LL:n, MM:n, NN:n ja OO:n muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevästi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti 5) kohta ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelu Oikeusohje Asian käsittelymaksu on euroa. Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (43 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 30 tuntia. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Sami Koivula sekä ympäristöneuvos Mikko Keränen. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Sami Koivula. Tiedustelut: asian esittelijä, puh SK/am Liite Valitusosoitus

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.