Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korotuksen suunnitelmaselostus

Transkriptio

1 Outokumpu Chrome Oy Työ n:o Kemin kaivos PL Kemi Outokumpu Chrome Oy Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 korotuksen suunnitelmaselostus Keminmaa GEOBOTNIA OY Koulukatu 28 p. (08) gb@geobotnia.fi Y Oulu f. (08)

2 Outokumpu Chrome Oy SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ Rakennuskohde Altaan käyttötarkoitus Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Patoturvallisuus Ympäristövaatimukset Toiminnalliset ja kohdekohtaiset vaatimukset MAAPERÄOLOSUHTEET PADON SUUNNITTELUPERUSTEET Allastilavuudet Mitoitusperusteet Hydrologinen mitoitus Patotekninen mitoitus... 4 a) Patotyypit... 4 b) HW-taso ja turvavara... 4 c) Kuivavara... 5 d) Ylivuotokynnykset... 5 e) Stabiliteetti... 5 f) Suototekninen mitoitus Ympäristötekninen mitoitus PATOJEN ja pohjan RAKENTAMINEN Padon rakenneosat... 6 Yleistä Tukipenger Suodattimet Vyöhykepadon ja homogeenisen moreenipadon moreenitiiviste... 7 a) Materiaali... 7 b) Rakentaminen Luiskaverhoilut Muut rakenteet Huoltotiet... 8 a) Patojen harjalla... 8 b) Padon taustassa Suotoveden keräily ja tarkkailu Ylivuoto RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN KÄYTTÖPERIAATTEET Rikastushiekan läjitys Poistettava vesi SULKEMINEN Sulkemissuunnitelma... 9 SUUNNITELMA-AINEISTO Suunnitelmakartta piir.nro 1 Tyyppipoikkileikkaus, pohjois- ja itäsivu piir.nro 2 Tyyppipoikkileikkaus, eteläsivu piir.nro 3 Tyyppipoikkileikkaus raakkukasaa vasten piir.nro 4 Tyyppipoikkileikkaus allasta 2-3 vasten piir.nro 5

3 Outokumpu Chrome Oy 1 1 YLEISTÄ 1.1 Rakennuskohde Rikastushiekka-allas 7 sijoittuu Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksen itäpuolelle, noin 0,5-1,0 km etäisyydelle kaivoksesta. Allas rajoittuu etelässä selkeytysaltaaseen 4 ja lounaassa altaaseen 2-3. Altaan 7 luoteispuolella on raakkuläjityskasa. Pohjois- ja itäpuoli ovat rakentamatonta aluetta. Altaan reunapenkereet ovat pääosin vyöhykepatoja, joiden runkona on louhepenger ja altaan puolella on moreenista rakennettu tiiviste. Altaiden 2-3 ja 7 välipenger / -pato on rakennettu homogeenisena moreenipatona. Raakkuläjitystä vasten on rakennettu moreenitiiviste. Nykyinen harjan taso on +29,00 lukuun ottamatta altaan 2-3 kohtaa, missä penkereen harja on tasolla +32,0. Rikastushiekka-altaan 7 harja tullaan korottamaan tasoon +35, Altaan käyttötarkoitus Allasta 7 käytetään malmin rikastuksen yhteydessä syntyvän rikastushiekan läjitykseen. Rikastushiekka läjitetään altaaseen pumppaamalla. Rikastushiekka sedimentoituu altaaseen ja ylimääräinen vesi poistetaan altaasta dekantointikaivolla altaaseen 4 ja edelleen altaaseen 5 veden selkeyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Nykyinen altaan ylävesipinta HW on +27,00. Suunniteltu ylävesipinta on +33,50, jolloin altaan pinta-ala on noin 109 ha. Korotuksen jälkeinen lisätilavuus on m Rakentamisaikataulu Altaan reunapenkereiden korottaminen tasoon +35,50 ajoittuu alustavasti vuosille aikana. Korotus voidaan vaihtoehtoisesti tehdä myös kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe tehdään tasoon +32,20 vuosina ja korotus lopulliseen tasoon +35,50 vuosina SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Patoturvallisuus Padon rakenteen suunnittelussa on ensisijaisena kriteerinä ollut se, että se täyttää patoturvallisuuslain ja -asetuksen sekä Patoturvallisuusohjeen mukaiset tekniset vaatimukset. Patoturvallisuus perustuu seuraaviin pääkohtiin: Pato on perustettu siten, että painumat eivät aiheuta rakennevaurioita Padon eri osat kestävät niihin kohdistuvat kuormat ja ilmastorasitukset Patorakenteen stabiliteetti on riittävä estämään padon sortuminen Padon tiiviste- ja suodatinrakenteet on suunniteltu siten, että suotovirtaus pysyy alhaisella tasolla eikä aiheuta vaaraa. Altaaseen tehdään ylivuotokynnys, josta mahdollinen hätä-hw-tason ylittävä vesi pääsee purkautumaan hallitusti altaasta Padossa on suotoveden tarkkailujärjestelmä

4 Outokumpu Chrome Oy 2 Patoallas on osa kaivoksen prosessia ja on siten jatkuvan päivittäisen tarkkailun alainen. Pöyry Finland Oy on laatinut Kemin kaivoksen patojen patoturvallisuusselvityksen Altaan 7 patoluokka on tällä hetkellä 2. Turvallisuusselvityksessä padot esitetään jatkossakin luokiteltavaksi 2-luokan padoiksi, koska vahingonvaara-arvion mukaisesti tulva-alueella ei ole välitöntä vaaraa ihmishengille eikä pato-onnettomuus aiheuta huomattavaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Patoturvallisuusselvityksen mukaan Kemin kaivoksen kaivannaisjätealuetta ei luokitella kaivannaisjäteasetuksen mukaisesti suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi. Padon rakenteellinen turvallisuuteen liittyvät tarkastelut on selvitetty tarkemmin kohdassa Ympäristövaatimukset Rikastushiekka-altaan 7 rakentamiselle on myönnetty ympäristölupa 17 / 04 vuonna 2004 (Dnro PSY , ). Ko. lupahakemuksen liitteenä olevissa suunnitelmissa esitetty myös korotus. Ympäristöluvan on myöhemmin korvannut päätös Nro 125/10/1 (Dnro PSAVI/121/04.08/2010). Voimassaoleva ympäristölupapäätöksessä (Nro 123/10/1) allasta 7 koskevat keskeiset lupamääräykset ovat: Altaan 7 suotokaivoihin tulevat suotovedet voi johtaa toistaiseksi Iso- Ruonaojaan. Rikastushiekan läjitysalueet luokitellaan muiksi kaivannaisjätteen jäte-alueiksi. Rikastushiekka on sijoitettava rikastushiekka-altaisiin 2 3, 6 ja 7. Altaisiin saa sijoittaa vain rikastamolta ja kaivoksen muista toiminnoista vesilietteenä pumpattavaa mineraalipitoista lietettä. Lopulliseen tasoon täytetyt rikastushiekka-altaat on peitettävä määräyksen mukaisella pintarakenteella sen jälkeen, kun suurin osa odotettavissa olevasta rikastushiekan painumasta on tapahtunut, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua altaan käytön loppumisesta. Kuivatusvaiheen aikana on käytettävissä olevin keinoin minimoitava rikastushiekka-altaan pinnan pölyäminen. Pintarakenteessa on oltava vähintään 500 mm:n paksuinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys on enintään 3*10-8 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on levitettävä vähintään 50 mm:n kasvukerros, joka on nurmetettava viipymättä. Toteutettavan pintarakenteen on vietettävä altaan reunoja kohden vähintään kaltevuudella 1:200. Altaan tiivisterakenteelle ei ole annettu erityisiä vedenläpäisevyyden tai haitta-aineiden pidättävyyden osalta. Altaan rakenteet on mitoitettu lähinnä toiminnallisten vaatimusten perusteella. Toiminnalliset vaatimukset on esitetty kohdassa Toiminnalliset ja kohdekohtaiset vaatimukset Korotuksen yleissuunnitelmassa on parannettu stabiliteettia edellä mainitun lupahakemuksen ympäristöluvan (Dnro PSY , ) liitteenä oleviin suunnitelmiin nähden loiventamalla moreenitiivisteen asentoa ja luopumalla rikastushiekan päälle tehdystä tukipenkereestä sekä vahventamalla suodatinrakennetta ja märän luiskan verhousta. Korotusperiaatteet ovat muutoin ennallaan. Pato- ja pohjarakenteiden suunnittelussa on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon seuraavia toiminnallisia ja kohdekohtaisia vaatimuksia:

5 Outokumpu Chrome Oy 3 1. Penkereillä on riittävä varmuus sortumista vastaan 2. Padon tiivisterakenteet rajoittavat altaassa olevan veden virtausta niin, että pinta- ja suotovedet voidaan kerätä hallitusti ja johtaa edelleen Iso-Ruonaojaan. Tiivisterakenteet kestävät niihin kohdistuvan suotopaineen (ei sisäisen eroosion riskiä). 3. Käytetään mahdollisuuksien mukaan alueelta saatavia rakennusmateriaaleja. 4. Vältetään talvityöhön liittyvät ongelmat ja riskit mahdollisimman hyvin. 5. Allaskoko on nykyisellä tuotannon tasolla riittävä takaamaan varastotilaa rikastushiekalle ja vedelle pitkälle tulevaisuuteen. Aikaa pitemmän aikavälin ratkaisulle rikastushiekan varastoimiseksi altaan 7 täytyttyä on runsaasti 6. Allaskoko on myöskin riittävä vapaan veden selkeytymistä ajatellen. 7. Patojen harjaleveys on riittävä sekä huoltoliikennettä että rikastushiekan ja veden kierrätysputkistoja ajatellen. 8. Rikastushiekan pumppauspaikkoja pystytään vaihtelemaan ja allas täyttämään tasaisesti. 3 MAAPERÄOLOSUHTEET Altaan 7 alueen maaperäolosuhteet on selvitetty vuonna 2005 ennen altaan rakentamista. Tutkimustulokset on esitetty yksityiskohtaisesti Geobotnia Oy:n tutkimusraportissa: Rikastushiekka-altaan 7 rakentaminen, Keminmaa, Pohjatutkimusraportti (työ nro 9328, ). Alueen pohjakerrostuma on jääkautinen, tiivis pohjamoreenimuodostuma, joka kattaa koko alueen. Moreenin pintaosa on paikoin löyhää ja lajittunutta (hiekkaista). Löyhä, lajittunut moreeni on kerrostunut ilmeisesti jääkauden loppuvaiheessa veteen. Moreenin painannealueilla esiintyy moreenin päällä nuorempia kerrostumia, hiekkaa sekä hienorakeisia pehmeitä sedimenttimaalajeja, ja näiden päällä turvetta. Pehmeikköjä esiintyy lähinnä altaan länsi-/luoteisosassa, Iso-Ruonaojan luonnontilaisen uoman alueella, jossa pehmeiden maiden alapinnan syvyys on suurimmillaan 4 5 metriä maanpinnasta. Lisäksi pehmeitä maalajeja esiintyy altaan eteläosalla ja koillisnurkalla, mutta niiden kokonaispaksuus on näillä alueilla pienempi. Pehmeiköt ovat syntytavaltaan merikerrostumia, eli ne ovat muodostuneet jääkauden jälkeen sedimentoitumalla meriveteen, moreenipeitteen painanteisiin. Tyypillinen maakerrosjärjestys paksuimpien pehmeikköjen alueella on seuraava: humus / turve ohut hiekkakerros (rantakerrostuma) pehmeä savi / savinen siltti (merikerrostuma) hiekka / lajittunut moreeni tiivis moreeni. Hiekkaa esiintyy turvekerroksen alla ohuehkona kerroksena sekä pehmeikköalueilla sekä myös muualla, moreenia vasten. Hiekka on ranta-muodostuma, joka on maan nousun seurauksena kerrostunut aallokon vaikutuksesta tasaisille ja alaville alueille. Koko alueella esiintyy humusmaakerros. Soistuneilla alueilla humusmaan / turpeen paksuus on suurimmillaan 1,5 2,0 metriä. Olevan patopenkereen alta on tehty massanvaihto joka on ulotettu turpeen / humuksen ja saven tai siltin alapintaan saakka. Padon tiivistelinjoilla kaivu on ulotettu tarvittavin osin massanvaihtoa syvemmälle.

6 Outokumpu Chrome Oy 4 4 PADON SUUNNITTELUPERUSTEET 4.1 Allastilavuudet Vesivarastoaltaan tilavuudet eri käyttövaihtoehdoilla tulevat olemaan: altaan maksimi täyttötilavuus nykytilanteessa (HW +27,00) 4,7 Mm 3. altaan maksimi täyttötilavuus lopputilanteessa (HW +33,50) 11,6 Mm Mitoitusperusteet 4.21 Hydrologinen mitoitus Rikastushiekka-altaaseen 7 ulkopuolelta johdettavat vedet: altaan 2-3 sade- sekä niihin pumpattavan rikastushiekan mukana tulevat vedet raakkuläjitysalueen sadevedet (pumppaus yhdestä pisteestä) maanalaisen kaivoksen kuivatusvedet Vesitase muodostuu em. vesistä, sekä altaaseen pumpattavan rikastushiekan mukana olevasta vedestä, sadannasta ja siitä poistettavista vesistä. Sadannan osuus altaiden vesimääristä on käytännössä merkityksettömän pieni. Altaan ollessa lähellä HW-tasoa, ei pitkäaikainenkaan rankkasadejakso nosta vedenpintaa kuin noin 0,1 0,2 m Patotekninen mitoitus a) Patotyypit Altaiden ulkoreunan padot on suunniteltu vyöhykepatoina, joissa on louheesta muodostuva tukipenger ja märän luiskan puolella oleva vino moreenitiiviste. Louheen ja moreenitiivisteen väliin rakennetaan suodatin, joka koostuu murskekerroksesta (kiilaus) ja N3-luokan suodatinkankaasta. Moreenitiivisteen pinta verhoillaan kalliomurskeella tai pienlouheella. Poikkeuksena on altaan 2-3 puoleinen pengerjakso, jossa altaan 7 patotiiviste ja tiivisteura on liitetty altaan 2-3 moreenitiivisteeseen ja padon yläosa on tehty homogeenisena moreenipatorakenteena ja sen pinnassa on louhe- tai murskeverhous. Padon harjalla on kantava kerros liikennöintiä varten. b) HW-taso ja turvavara Eri rakennusvaiheiden HW-tasot on esitetty kohdassa 4.1. Patojen tiivisteen yläreuna rakennetaan kaikissa rakennusvaiheissa niin, että turvavaraksi HW-tasoon nähden tulee 1,50 metriä. Altaan vedenpinta pidetään hallinnassa dekantointikaivolla. Vedenpinnan sallitaan poikkeustapauksissa (esim. voimakkaat sateet) nousta hätä-hw tasoon, joka on 0,6 m HW-tason yläpuolella. Hätä-HW on vielä 0,90 metriä tiivisteen yläreunan alapuolella. Hätä-HW-tasosta vesi purkautuu altaan ulkopuolelle ylivuotoputkista.

7 Outokumpu Chrome Oy 5 c) Kuivavara Kuivavara tarkoittaa padon harjan ja tiivisteen märkäviivan etäisyyttä, jonka tulee olla Patoturvallisuusohjeen mukaan vähintään suurimman routasyvyyden mukainen. Suunnitellussa patorakenteessa padon harjan ja HW-tason korkeusero on 2,00 metriä. Suurin routasyvyys moreenitiivisteessä on arviolta 2,2 2,5 metriä. Moreenitiivisteessä suotovirtaus suuntautuu vinosti alas, joten harjan ja märkäviivan etäisyys täyttää kuivavaravaatimuksen. d) Ylivuotokynnykset Patoon rakennetaan ylivuotoputket, joista vesi poistuu hallitusti, mikäli hätä HW ylittyy. Putkien alustava sijainti on eteläsivulla, lähellä dekantointikaivoa, josta ylivuoto ohjautuu altaaseen 4. Korotettaessa vaiheittain, ohjautuu ylivuoto aluksi altaiden 7 ja 4 välissä kohti Iso-Ruonaojaa. e) Stabiliteetti Yleinen vaatimus pienimmälle sallittavalle kokonaisvarmuuskertoimelle liukupintasortumaa vastaan on Patoturvallisuusohjeen mukaan tavanomaisessa kuormitustilanteessa F min = 1,5 ja nopeassa vedenpinnan laskussa F min = 1,3. Patokorotukselle on tehty stabiliteettilaskelmia. Laskelmat on esitetty erillisessä laskentaraportissa. f) Suototekninen mitoitus Padolle on tehty suotovirtauslaskelmia, joilla on osoitettu, että gradientti patotiivisteessä ei nouse vaarallisen korkealle ja samalla on selvitetty laskennallinen suotovirtausmäärä. Nykytilanteessa suotovedet kerätään padon pohjois- ja itäpuolen tukipenkereen kuivan luiskan juuressa olevaan salaojaan, joista vedet johdetaan mittakaivojen kautta Iso- Ruonaojaan. Eteläsivulla suotovedet virtaavat suoto-ojaan. Länsisivulla ei ole suotovesien keräilyä, koska läjitysalue rajoittuu altaisiin 2-3 ja raakkuläjitykseen. Nykyiset suotovesien salaojajärjestelmä säilytetään kun padon korotus tehdään yhdessä vaiheessa tasoon +35,500, ainoastaan salaojien virtaamanmittauskaivot siirretään ja korotetaan. Lisäksi rakennetaan uusi salaoja rakennettavan penkereen kuivan puolen luiskan alaosan läheisyyteen, uusi järjestelmä yhdistetään virtaamanmittauskaivoihin. Mikäli padon korotus tehdään kahdessa eri vaiheessa, ensimmäisessä korotusvaiheessa tasoon +32,200 ainoastaan nykyisen suovesijärjestelmän tarkastuskaivot korotetaan ja muu järjestelmä jää entiselleen Ympäristötekninen mitoitus Rikastushiekan liukoisuusarvot (L/S 10) ovat alhaisempia kuin valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisessa annetut pysyvän jätteen raja-arvot. Rikastushiekkaa voidaan pitää pysyvänä, luonnon materiaaleja vastaavana materiaalina, vaikkakin sen kokonaismetallipitoisuudet ovat selvästi korkeammat kuin alueella luontaisesti. Rikastushiekka on peräisin tarkasti määritellyltä alueelta louhitusta mal-

8 Outokumpu Chrome Oy 6 mista. Tässä malmissa luontaiset metallipitoisuudet (taustapitoisuus) ovat metallien osalta selvästi korkeampia kuin alueella yleensä ja myös korkeampia kuin rikastushiekassa. Verrattaessa taustapitoisuuteen olisi vertailutaustana käytettävä juuri malmin luontaisia taustapitoisuuksia. Sivukiven ja rikastushiekan sisältämät metallit ovat hyvin niukkaliukoisessa muodossa. Pitkään jatkuneesta kaivostoiminnasta huolimatta alueella ei ole ollut havaittavissa sellaisia haittavaikutuksia, jotka olisivat aiheutuneet näistä materiaaleista liuenneista metalleista. Räjähdysaineiden aiheuttamat typpijäämät huuhtoutuvat pienissä määrin rikastamon kiertoveteen ja ympäristöön purettavat vedet kuormittavat Iso-Ruonaojaa. Ylijuoksutettavan veden sisältämät ravinteet lisäävät rehevöitymistä ojassa lievästi, mutta vaikutukset pienenevät nopeasti merta kohden mentäessä. Hepolahdella, johon Iso- Ruonaojan vedet laskevat, vaikutukset ovat enää heikosti nähtävissä. Rikastushiekka-allas 7 on maapohjainen ja sen penkereet on rakennettu ns. vyöhykepadoiksi, joissa padon tukirunkona on louhepenger ja tiivisosa on moreenia. Edellä mainitun perusteella ei ole tarvetta rajoittaa tiivisterakenteilla veden suotovirtausta ympäristöön. Ympäristöluvan mukaan suotovedet voidaan johtaa Iso-Ruona-ojaan. 5 PATOJEN JA POHJAN RAKENTAMINEN 5.1 Padon rakenneosat Yleistä Rakentamisessa käytettävät louheet (#0/200 ja #0/600) on kaivoksen sivukivestä eroteltua tai välpättyä kiviainesta. Rakenteissa käytettävät kalliomurskeet tehdään pääosin kaivoksen sivukivestä ja osa kaivosalueen ulkopuolelta tuotavasta materiaalista Tukipenger Tukipenger rakennetaan ensisijaisesti louheesta, jonka maksimiraekoko on 600 mm. Louheena käytetään kaivoksen sivukiveä. Louhe ajetaan kerrospengerryksenä ja tiivistetään maansiirtoautoilla. Luiskien kaltevuus on altaan puolella 1:2 ja kuivassa luiskassa 1:1,75. Kerralla levitettävän kerroksen paksuus on kuljetuskalustosta riippuen 1,5 2,0 metriä. Tiivistäminen tehdään lastatuilla kaivosajoneuvoilla ohjaamalla louheen ajo määräajoin vaihdettavien kaistojen avulla systemaattisesti siten, että penger tulee tiivistettyä koko leveydeltään. Louhepenkereen ajo voi tapahtua myös talvityönä, jolloin on huolehdittava, ettei levitettävien kerrosten väliin jää lumi- tai jääkerroksia. Tukipenkereissä voidaan käyttää soveltuvin osin myös malmin rikastusprosessissa syntyvää palakiveä ja/tai betonimursketta. Em. materiaalien käyttökohteet määritellään toteutussuunnitelmissa.

9 Outokumpu Chrome Oy Suodattimet Moreenitiivisteen ja louhetukipenkereen väliin rakennetaan suodatin. Suodatin koostuu kahdesta kiviaineksesta rakennettavasta kerroksesta, karkeasta suodattimesta ja hienosuodattimesta sekä suodatinkankaasta. Karkea suodatin rakennetaan louhetukipengertä vasten ja se tehdään hienolouheesta 0/200 mm. Karkean suodattimen paksuus on 600 mm. Karkean suodattimen ja päälle hienosuodatin kalliomurskeesta 0/32. Kerroksen paksuus on 400 mm. Hienosuodattimen ja moreenitiivisteen väliin asennetaan N3-luokan suodatinkangas. Kiviaineksesta tehtävät suodattimet rakennetaan kukin yhtenä kerroksena ja tiivistetään tärylevyllä Vyöhykepadon ja homogeenisen moreenipadon moreenitiiviste a) Materiaali Moreenitiivisteeseen käytetään kaivoksen alueelta saatavaa pohjamoreenia ja lisäksi kaivoksen läheisyydessä yksityisten urakoitsijoiden kiviainesottopaikoilta hankittavalla materiaalilla. Yksittäinen vedenläpäisevyysarvo voi olla k m/s. Moreenille asetetaan lisäksi tiiviysastevaatimus, joka täsmennetään lopullisessa suunnitelmassa ennakkokokeiden perusteella. Alustava tiivisaste on D v = 92 % parannetun Proctor-kokeen mukaisesta maksimikuivatilavuuspainosta laskettuna. Moreenin laatu selvitetään ennakkokokeilla erillisen laadunvarmennussuunnitelman mukaisesti. Ennakkokokeisiin sisältyy rakeisuus- ja vesipitoisuusmäärityksiä, vedenläpäisevyysmäärityksiä ja parannettuja Proctor-kokeita. Vedenläpäisevyyskokeet tehdään lopullisen suunnitelman mukaisessa tiiviysasteessa. Padon tiivisteen rakentamisen aikana käytetään jo ennakkoon varmennettua materiaalia. b) Rakentaminen Moreenitiiviste rakennetaan tukipenkereen luiskaa vasten tasapaksuna rakenteena. Luiskan kaltevuus on 1:2. Moreenitiivisteen levittäminen ja tiivistäminen tapahtuu vaakasuorina kerroksina. Moreenitiivisteen vaakaleveys on 4,0 metriä. Ennen tiivisten rakentamista poistetaan sen alta nykyisen padon päällä oleva verhous. Kerralla levitettävän kerroksen paksuus ja tiivistyskalusto / -tapa täsmennetään työn alussa tiiviyskokeiden perusteella. Alustava kerrospaksuus on mm ja tiivistystapa täryjyräys vähintään 10 tn kalustolla, 4 ylityskertaa. Tiivistystapaa muutetaan tarvittaessa tiiviyskokeiden ja/tai moreenin liiallisen vesipitoisuuden takia. Vaakasuorien kerrosten tiivistämisen lisäksi tiivistetään luiska. Luiskan tiivistäminen vähentää sadeveden imeytymistä moreeniin ja estää siten sen juoksettumisen. Luiskan tiivistäminen tehdään ensisijaisesti seuraavaa työtapaa noudattaen: rakennetaan ja tiivistetään vaakakerrokset hieman ylileveinä. leikataan luiska oikeaan muotoon luiskan pintaa pitkin kaivinkoneella tiivistetään luiskan leikattu pinta esim. kaivinkoneen kauhan tilalle kiinnitettävällä täryjyrällä.

10 Outokumpu Chrome Oy 8 Altaan 2-3 puoleisella pato-osalla korotetaan olevaa homogeenista moreenipatoa. Täyttötyössä voidaan noudattaa soveltuvin osin luiskatiivisteen rakentamistapaa ja vaatimuksia. Rakentamisen aikana moreenin laatua seurataan pääasiassa tiiviyskokeilla (troxler tai volymetri), joilla osoitetaan, että moreeni on rakenteellisesti riittävän tiivistä ja että tässä tiiviysasteessa ennakkoon määritetyt vedenläpäisevyydet saavutetaan. Työn aikana tehdään lisäksi kontrolloivia vedenläpäisevyysmäärityksiä, yms. erillisen laadunvalvontasuunnitelman mukaan Luiskaverhoilut Altaan märän puolen luiskaan tehdään verhous pienlouheesta #0/200 tai kalliomurskeesta #0-100, kerroksen vahvuus on 800 mm. Verhous ulotetaan suunnitelmapiirustusten mukaisesti altaassa olevan rikastushiekan pintaan asti. Verhoilussa voidaan käyttää soveltuvin osin myös malmin rikastusprosessissa syntyvää palakiveä ja/tai betonimursketta. Em. materiaalien käyttökohteet määritellään toteutussuunnitelmissa. 5.2 Muut rakenteet 5.21 Huoltotiet a) Patojen harjalla Patojen harjoja käytetään huoltoteinä ja rikastushiekan pumppaukseen. Kantavakerros tehdään kalliomurskeesta #0-55, palakivestä, betonimurskeesta tai niistä tehtävästä yhdistelmärakenteesta, kerroksen vahvuus 500 mm. Kantavankerroksen lopullinen rakenne tarkennetaan toteutussuunnitelmissa. b) Padon taustassa Altaan pohjois-, itä- ja eteläisen padon luiskan juureen tehdään uusi huoltotie, jonka minimileveys on 5,00 metriä. Kantavakerros tehdään kalliomurskeesta #0-55, palakivestä, betonimurskeesta tai niistä tehtävästä yhdistelmärakenteesta, kerroksen vahvuus 500 mm. Kantavankerroksen lopullinen rakenne tarkennetaan toteutussuunnitelmissa Suotoveden keräily ja tarkkailu Suotovedet kerätään altaan pohjois-, itä- ja eteläsivuilla tukipenkereen alla oleviin salaojiin. Salaojista vedet johdetaan virtaamamittauskaivojen kautta Iso-Ruonaojaan. Veden laatua seurataan neljä (4) kertaa vuodessa suotovesikaivosta 6 voimassa olevan vesientarkkailuohjelman mukaisesti Ylivuoto Ylivuotorakenteessa käytetään alustavasti 2 kpl 400 muoviputkea. Ylivuotoputkien mitoitus tarkistetaan lopullisessa suunnitelmassa.

11 Outokumpu Chrome Oy 9 6 RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN KÄYTTÖPERIAATTEET 6.1 Rikastushiekan läjitys Rikastushiekka pumpataan altaaseen 7 vesilietteenä. Veden poistokorkeutta dekantointikaivosta säätämällä pidetään veden määrä rikastushiekka-altaassa niin alhaalla, että niillä alueilla, mihin rikastushiekkaa on purettu padolta, kuivuu rikastushiekan pinta ja hiekka samalla kokoonpuristuu. Toisaalta rikastushiekka-altaassa tulee olla riittävän suuri vapaan veden määrä, jotta kiintoaine saadaan laskeutettua. Lisäksi, rikastushiekka-altaissa pidetään talvisin niin paljon vettä, että veden kierto varmistetaan (estetään umpeen jäätyminen). 6.2 Poistettava vesi Rikastushiekkalietteestä vapautuva vesi sekä sadevesi poistetaan altaasta dekantointikaivolla. Poisto tapahtuu altaan lounaiskulmasta. Rikastushiekan purkupaikkaa ajoittain muuttamalla saadaan rikastushiekan pinta muotoiltua niin, että mahdollistetaan veden virtaus purkukohtaan dekantointikaivolle. Vedet johdetaan selkeytysaltaaseen 4 ja siitä vesivarastoaltaaseen 5, josta osa vedestä palautetaan takaisin rikastusprosessiin. Ylitevedet altaasta 5 vedet kulkeutuvat Iso-Ruonanojaan sekä ohjatusti että osin suotautumalla penkereiden lävitse. Vedenpinnan korkeuksia altaassa / altaissa seurataan säännöllisesti. Tämän perusteella päivitetään jatkuvasti altaan vedenpinnan ja vapaan veden määrätietoja ja pyritään ennakoimaan tarvittavia veden lisäämis- tai poistotarpeita. 7 SULKEMINEN 7.1 Sulkemissuunnitelma Sulkemisen ajankohdasta ja rakenteesta tulee tehdä päätös hyvissä ajoin ennen altaan 7 täyttymistä. Tähän vaikuttaa mm. se kuinka koko rikastushiekka-aluetta jatkossa käytetään. Seuraavassa on esitetty sulkemistoimenpiteet periaatteellisesti. Sulkemisesta laaditaan suunnitelma, joka hyväksytetään ympäristöviranomaisella. Suunnitelma sisältää alueen muotoilun, pintarakenteen ja maisemoinnin. Sulkemissuunnitelmassa esitetään myös suotoveden ja pohjaveden jälkitarkkailu. Sulkeminen päättää samalla rakenteen toimimisen patona, eli patoturvallisuuslain mukaiset velvoitteet lakkaavat tällöin. Ennen varsinaisia sulkemistoimenpiteitä ja maisemointia, on allas kuivatettava siten, että vapaata vettä ei jää altaaseen ja että rikastushiekan pinta kuivuu ja kiinteytyy siten, että muotoilu ja pintarakenteet voidaan tehdä. Kuivattamisen jälkeen allas muotoillaan joko puskusiirroilla ja/tai sivukivellä. Tämän jälkeen pintaan tehdään ympäristöluvan mukainen pintarakenne. Tämän jälkeen voidaan tehdä metsitys, tms.

12 Outokumpu Chrome Oy 10 Geobotnia Oy Olli Nuutilainen, DI Risto Halttu, RI

13 MUUTOS N:O MUUTOKSEN AIHE PÄIVÄYS PIIRT HYV KAUP.OSA/KYLÄ KORTT./TILA TONTTI/RN:O VIRANOMAISEN ARKISTOINTIMERKINTÖJÄ VARTEN RAKENNUSTOIMENPIDE TILAAJA OUTOKUMPU CHROME OY HANKE RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN 7 KOROTUS TASOON +35,50 KEMIN KAIVOS PIIRUSTUSLAJI SUUNN.ALA POHJARAKENNUSPIIRUSTUS GEO PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVAT YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMAKARTTA 1:2000 PIIRT. TYÖN:O PIIR.N:O MUUTOS N:O R.Halttu SUUNN. O. Nuutilainen TARK. PÄIVÄYS TIEDOSTO O. Nuutilainen , yleissuunitelmakartta dwg

14 < ONu MUUTOS N:O MUUTOKSEN AIHE PÄIVÄYS PIIRT HYV KAUP.OSA/KYLÄ KORTT./TILA TONTTI/RN:O VIRANOMAISEN ARKISTOINTIMERKINTÖJÄ VARTEN RAKENNUSTOIMENPIDE TILAAJA OUTOKUMPU CHROME OY HANKE RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN 7 KOROTUS TASOON +35,50 KEMIN KAIVOS Geobotnia Oy Koulukatu 28 p.(08) gb@geobotnia.fi Y OULU f. (08) PIIRUSTUSLAJI POHJARAKENNUSPIIRUSTUS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ SUUNN.ALA GEO MITTAKAAVAT YLEISSUUNNITELMA TYYPPIPOIKKILEIKKAUS 1:100 POHJOIS- JA ITÄSIVU PIIRT. TYÖN:O PIIR.N:O MUUTOS N:O R.Halttu SUUNN. O. Nuutilainen TARK PÄIVÄYS 2 TIEDOSTO O. Nuutilainen , tyyppipoikkileikkaukset dwg

15 MUUTOS N:O MUUTOKSEN AIHE PÄIVÄYS PIIRT HYV KAUP.OSA/KYLÄ KORTT./TILA TONTTI/RN:O VIRANOMAISEN ARKISTOINTIMERKINTÖJÄ VARTEN RAKENNUSTOIMENPIDE TILAAJA OUTOKUMPU CHROME OY HANKE RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN 7 KOROTUS TASOON +35,50 KEMIN KAIVOS Geobotnia Oy Koulukatu 28 p.(08) gb@geobotnia.fi Y OULU f. (08) PIIRUSTUSLAJI POHJARAKENNUSPIIRUSTUS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ SUUNN.ALA GEO MITTAKAAVAT YLEISSUUNNITELMA TYYPPIPOIKKILEIKKAUS 1:100 ETELÄSIVU PIIRT. TYÖN:O PIIR.N:O MUUTOS N:O R.Halttu SUUNN. O. Nuutilainen TARK PÄIVÄYS 3 TIEDOSTO O. Nuutilainen , tyyppipoikkileikkaukset dwg

16 MUUTOS N:O MUUTOKSEN AIHE PÄIVÄYS PIIRT HYV KAUP.OSA/KYLÄ KORTT./TILA TONTTI/RN:O VIRANOMAISEN ARKISTOINTIMERKINTÖJÄ VARTEN RAKENNUSTOIMENPIDE TILAAJA OUTOKUMPU CHROME OY HANKE RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN 7 KOROTUS TASOON +35,50 KEMIN KAIVOS Geobotnia Oy Koulukatu 28 p.(08) gb@geobotnia.fi Y OULU f. (08) PIIRUSTUSLAJI POHJARAKENNUSPIIRUSTUS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ SUUNN.ALA GEO MITTAKAAVAT YLEISSUUNNITELMA TYYPPIPOIKKILEIKKAUS 1:100 RAAKKUKASAA VASTEN PIIRT. TYÖN:O PIIR.N:O MUUTOS N:O R.Halttu SUUNN. O. Nuutilainen TARK PÄIVÄYS 4 TIEDOSTO O. Nuutilainen , tyyppipoikkileikkaukset dwg

17 MUUTOS N:O MUUTOKSEN AIHE PÄIVÄYS PIIRT HYV KAUP.OSA/KYLÄ KORTT./TILA TONTTI/RN:O VIRANOMAISEN ARKISTOINTIMERKINTÖJÄ VARTEN RAKENNUSTOIMENPIDE TILAAJA OUTOKUMPU CHROME OY HANKE RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN 7 KOROTUS TASOON +35,50 KEMIN KAIVOS Geobotnia Oy Koulukatu 28 p.(08) gb@geobotnia.fi Y OULU f. (08) PIIRUSTUSLAJI POHJARAKENNUSPIIRUSTUS PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ SUUNN.ALA GEO MITTAKAAVAT YLEISSUUNNITELMA TYYPPIPOIKKILEIKKAUS 1:100 ALLASTA 2-3 VASTEN PIIRT. TYÖN:O PIIR.N:O MUUTOS N:O R.Halttu SUUNN. O. Nuutilainen TARK PÄIVÄYS 5 TIEDOSTO O. Nuutilainen , tyyppipoikkileikkaukset dwg