#kaikkienduuni, Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja segregaatio, kokemuksia SEGLI-hankkeesta Marja-Leena Haataja

Transkriptio

1 #kaikkienduuni, Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja segregaatio, kokemuksia SEGLI-hankkeesta Marja-Leena Haataja

2 Mitä on sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus? Tasa-arvolaissa ei ole määritelmää Yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet perheessä, työssä, politiikassa ja yhteiskunnassa sukupuolesta riippumatta - eri sukupuolilla on yhtä paljon valtaa vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan Naisille ja miehille tyypillisten valintojen, asioiden, kokemusten ja taitojen yhtäläinen arvostus Tasa-arvo ei ole samanlaisuutta Naiset ja miehet erilaisina tasa-arvoisia Ei rajoittavia kaavamaisia (stereotyyppisiä) odotuksia tytöille ja pojille/naisille ja miehille Sukupuolten tasa-arvo koskee myös sukupuolivähemmistöjä Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

3 Sukupuolten moninaisuus Erilaisia naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia Muu sukupuoli Sukupuoli identiteetin kokemus voi olla monenlainen, se käsittää erilaiset kokemukset naisena tai miehenä olemisesta ja siitä, ettei koe olevansa nainen tai mies. Sukupuolen ilmaisu tarkoittaa kunkin henkilökohtaista tapaa olla ja ilmaista sukupuoltaan sekä sitä, miten yhteiskunnassa yleisesti tulkitaan yksilön sukupuolta hänen olemisensa ja eleidensä perusteella. Myös biologinen sukupuoli on moninainen!

4 Moninaisuutta arvostava ja syrjinnän kieltävä lainsäädäntö* Perustuslaki EU:n perustuslaki Työturvallisuuslaki Koulutusta koskeva lainsäädäntö (laki perusopetuksesta, ammatillisesta koulutuksesta jne.) Tasa-arvolaki Yhdenvertaisuuslaki.. * Kansallisella tasolla, lisäksi Suomi sitoutunut erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin

5 Moninaisuutta arvostava ja syrjinnän kieltävä lainsäädäntö Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus käsitteiden ero* perustuu suomalaiseen lainsäädäntöön: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta eli tasa-arvolaki (609/1986) Sukupuolten tasa-arvo (sukupuoli) Syrjinnän kielto ja tasa-arvon edistäminen tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti, valtavirtaistaminen (& 4 ja 6) Tasa-arvolain sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto on laajennettu koskemaan sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisuun koskevaa syrjintää. Lakia on täydennetty velvoitteella ennalta ehkäistä näihin perustuvaa syrjintää. Toimielinten 40%:n kiintiö Tasa-arvosuunnitelma (sis. myös palkkakartoitus) Koulujen velvollisuus tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen Tavarat ja palvelut; saatavuus ja tarjonta

6 Lainsädäntö Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) Syrjintäkielto ja yhdenvertaisuuden edistäminen iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella Yhdenvertaisuuslain keskeisenä muutoksena on, että laki koskee kaikkea julkista ja yksityistä toimintaa lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämää ja uskonnonharjoitusta. Moniperusteinen syrjintä = yksilö joutuu syrjinnän kohteeksi monella eri perusteella samanaikaisesti. Esimerkiksi ulkomaalainen vammainen nainen voi joutua syrjityksi sukupuolensa, ulkomaalaistaustansa tai vammansa perusteella. Jos kyseessä on tasa-arvolaissa kielletty sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä, voi olla yhteydessä tasa-arvovaltuutettuun. Muissa tapauksissa auttaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Sukupuolivähemmistöt /tasa-arvolaki Seksuaalivähemmistöt/yhdenvertaisuuslaki

7 Haasteita Suomessa Sukupuolineutraalisuuden ihanne: Suomi nähdään hyvänä esimerkkinä tasa-arvoasioissa; naiset työelämässä yhtä paljon kuin miehet, naiset korkeasti koulutettuja; epätasa-arvoa ei tunnisteta Tasa-arvo jo saavutettu? Pysyvä olotila? Sukupuolineutraalisuus koulutuksessa, kaikkia kohdellaan samanarvoisesti Vahvat stereotypiat tytöistä ja pojista, naisten ja miesten tehtävistä ja töistä

8 Segregaatio? = Työ- ja koulutusmarkkinoiden jakaantuminen naisten ja miesten aloihin

9

10 Segregaation seurauksia rajoittaa yksilöiden näkemyksiä itselleen mahdollisista koulutus- ja ammattivalinnoista estää osaamisen tehokkaan käytön ja oikeanlaisen kohdentumisen (parhaat osaajat oikeissa paikoissa?) voi aiheuttaa pahimmillaan motivoituneisuus ja sitoutuneisuusongelmia haittaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaantoa ja estää työmarkkinoiden joustavaa toimintaa ylläpitää palkkaeroja sukupuolten välillä estää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista jäykistävää työmarkkinoita ja estää kykyjen tehokkaan käytön muun muassa rekrytoinnissa.

11 Työelämäkäytänteet segregaation vahvistajina?

12 SEGLI-tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä Toteuttajat: KoulutusAvain Oy ja WoM Oy Tavoitteet: Koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolenmukaisen segregaation lieventäminen Kehitetään uusia segregaation lieventämistä edistäviä toimintatapoja oppilaitoksissa sekä TE-toimistojen työllisyys- ja yrittäjyyspalveluissa Tuotetaan syventävää tietoa nuorten koulutus- ja ammatinvalintaan vaikuttavista tekijöistä Tiedotetaan ja herätetään keskustelua segregaation haitoista ja sen lieventämisen hyödyistä ja keinoista, erityisesti opetusalan ja työhallinnon ammattilaisten sekä oppilaiden vanhempien piirissä, toteuttamalla vuorovaikutteista viestintää koko hankkeen ajan Rahoitus: STM/valtakunnallinen hanke

13 Mitä teemme? 1. Yhteistyö oppilaitosten ja työllisyystoimijoiden kanssa Kehitetään uusia segregaation lieventämistä edistäviä toimintatapoja oppilaitoksissa ja työllisyyspalveluissa sukupuolen mukaisen ja intersektionaalisen segregaation lieventämiseksi. Yhteistyöoppilaitoksina on peruskouluja, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia, työllisyyttä edistäviä toimijoita 2. Tutkimus Tutkimus kohdistuu segregaation syihin. Tutkimuksessa selvitetään sitä, miten ihmiset päätyvät erilaisille koulutuspoluille ja eri ammatteihin. Erityisesti keskitytään oppilaitosten käytäntöjen rooliin, eli siihen, miten oppilaitosten käytännöt ja puhe ammateista vaikuttavat opiskelijoiden näkemyksiin tulevaisuudestaan.

14 Mitä teemme? 3.Viestintä Herätetään keskustelua segregaation haitoista, sen lieventämisen hyödyistä ja keinoista opetusalan ja työmarkkinavaikuttajien parissa sekä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kesken. Hanke haluaa nostaa segregaation lieventämisen myös yleisempään yhteiskunnalliseen keskusteluun. 4. Asiantuntijaverkosto Verkosto kokoaa koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita yhteiseen keskusteluprosessiin, jolla syvennetään osallistujatahojen tietoa segregaatiosta sekä luodaan yhteistä näkemystä ja tahtotilaa toimia segregaation lieventämiseksi. Verkostossa on 31 jäsentä edustaen laajasti eri yhteiskunnan sektoreita, toiminta-aloja ja maantieteellisiä alueita.

15 Kyse on prosessista- esimerkkinä Kajaani Kajaanissa 13 peruskoulua mukana myös Kansalaisopisto Keväällä 2016 tehtiin päätös mukaan tulosta. Kaikille kouluille nimettiin yhdyshenkilöt (2), ohjausryhmä ohjaamaan ja johtamaan tasaarvotyötä.syksyllä alkoivat myös ensimmäiset koulutukset opettajille ja jatkuivat talvella 2017 Yläkouluissa tehtiin tasa-arvokyselyt ja alakouluissa keskustelut lasten kanssa Kouluille tehtiin toiminnallisen tasa-arvon yhteinen yleinen osio ja siihen kaksi kaikille yhteistä painopistettä: 1. sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän ehkäiseminen ja 2.segregaation lieventäminen. Kevään 2017 kouluissa työstettiin koulukohtaiset suunnitelmat, jotka myös arvioitiin.kouluilla myös 1-2- omaa painopistettä. Syksy 2017 ja talvi 2018 on ollut suunnitelmien konkretisointia. Reflektointia, arviointi ja koulutusta mm. viestinnästä. Miten kerron vanhemmille, kollegoille tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta Syksyllä 2018 vanhempainillat ja arviointi. Sopimus työn jatkumisesta.

16 Kaupungin sitoutuminen Työn on mahdollistanut kaupungin sitoutuminen ja tuki sekä resurssit Koulutus- tietoisuuden lisääminen Vertaistuki Oppilaitosten sitoutuminen - tämä on prosessi Pienet askeleet Tartutaan niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa

17 Työllisyyden edistäminen Verkostojen merkitys yhteistyössä, Kainuun TYPO-koordinaatiohanke, Lapissa vastaava hanke Ohjataan yhdessä seminaarissa 4.5. Oulussa SEGLI oli mukana yhtenä järjestäjänä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Elinikäisen ohjauksen (ELO) verkoston toimijat: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois- Suomen aluehallintovirasto, Oulun kaupunki / Koordinaatti, Oulun seudun ammattiopisto / Tehokkaasti työhön -hanke, Oulun ammattikorkea-koulu, Oulun yliopisto / SetSTOP -hanke ja KoulutusAvain Oy / Minä osaan ja SEGLI -hankkeet. SEGLillä oli puheenvuoro segregaatiosta ja työpaja. Osallistujissa oli paljon työllisyystoimijoita Syksyllä tulossa Kainuussa Tasa-arvoklinikkapäivä

18 Eija Leinonen Onko merkitystä? ASUINPAIK KA KAJAANI

19 Eija Leinonen Onko merkitystä? ASUINPAIK KA KAJAANI

20 Virittelyä Intersektionaalisuus tarkoittaa, että sukupuolen lisäksi ihmisten elämään vaikuttavat muutkin tekijät kuten esimerkiksi yhteiskuntaluokka, etninen tausta, ikä, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Puhutaan risteävistä tekijöistä, moninaisuudesta

21 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työllisyyden edistämisessä Horisontaaliset periaatteet (ESR/EAKR-hankehakemus 2018) 8.1 Sukupuolten tasa-arvo. Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta? Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen)? Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen?

22 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työllisyyden edistämisessä 2. Sukupuolinäkökulman huomioonottamisen tulee näkyä projektin tavoitteissa, jotta tavoitteet voivat ohjata sukupuolinäkökulman huomioonottamista toimenpiteiden suunnittelussa ja arvioinnissa Näkyvätkö eri sukupuolet projektin tavoitteissa? 2.2. Näkyykö tavoitteissa sukupuolinäkökulman huomioonottaminen? 2.3. Näkyykö tavoitteissa sukupuolten tasa-arvon edistäminen? 3. Kohderyhmien arviointi: Selvitys projektin lähtötilanteesta, ratkaistavasta ongelmasta ja toimintaympäristöstä tuo usein jo esiin eri sukupuolet ja sukupuolten väliset erot kohderyhmissä. Jos ne eivät näy jo lähtötilanteen selvityksestä, tulee eri sukupuolten osuudet ja sukupuolten väliset erot kohderyhmissä selvittää ja esittää projektisuunnitelmassa erikseen.

23 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työllisyyden edistämisessä Sukupuoli- ja yhdenvertaisuus näkökulman valtavirtaistaminen toteutetaan projektien toiminnan kaikissa vaiheissa Avainkohta = arviointi, onko sukupuolinäkökulmalla merkitystä projektissa Tavoitteena ei ole sukupuolineutraalisuus vaan sukupuolitietoisuus 1. Lähtötilanteen, ratkaistavan ongelman ja toimintaympäristön arviointi sukupuolinäkökulmasta. Arvioitaessa ratkaistavaa ongelmaa ja toimintaympäristöä sukupuolinäkökulmasta seuraava lista auttaa kohdentamaan tiedon hankinnan oleellisiin kysymyksiin. Tarkoituksenmukaiset kysymykset riippuvat myös siitä, minkälaista ongelmaa tai toimintaa projekti koskee.

24 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työllisyyden edistämisessä 4. Suunniteltavien toimenpiteiden arviointi 4.1. Miten toimenpiteet kohdistuvat eri sukupuoliin? 4.2.Vastaavatkon suunnitellut toimenpiteet yhtä hyvin eri sukupuolten tarpeisiin? 4.3. Onko toimenpiteillä erilaiset tosiasialliset vaikutukset eri sukupuolille? 4.4. Minkälaisiin käsityksiin sukupuolesta toimenpiteiden suunnittelu pohjautuu? 4.5. Pidetäänkö toimenpiteillä yllä olemassa olevia sukupuolenmukaisia jakoja vai puretaanko niitä?

25 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus työllisyyden edistämisessä Miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on huomioitu hankkeessa? Miten se tulee esille tavoitteissa, kohderyhmissä, toiminoissa, viestinnässä? Miten se voisi olla?

26 i www. SEGLI-yhteyshenkilö Marja-Leena Haataja, twitter #kaikkienduuni