Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät"

Transkriptio

1 Työraportti Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Juha Nieminen Joulukuu 2006 POSIVA OY FI OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Juha Nieminen Fortum Nuclear Services Oy Joulukuu 2006 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3 KAPSELOINTILAITOKSEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT TIIVISTELMÄ Kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa tuotetaan tuloilma sekä valvonta- että valvomattomalle alueelle. Valvonta- ja valvomattomalla alueella on oma poistoilmakeskus sekä tulo- ja poistoilmakanavisto. Valvonta-alueen poistoilmakeskuksen puhaltimet on kahdennettu ja valvonta-alueen poistoilma voidaan tarvittaessa suodattaa. Kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa on kahdennetut ilmastointikoneikot. Tuloilmakeskus sijaitsee valvomattomalla alueella. Valvonta- ja valvomattomalla alueella on lisäksi huonetiloja, jotka ilmastoidaan omilla, yleisilmastoinnista erillisillä ilmastointijärjestelmillä niissä tapahtuvan erityislaatuisen toiminnan vuoksi. Polttoaineen käsittelykammiossa on erillinen, kahdennettu jäähdytys- ja suodatusjärjestelmä, koska kammiossa käsitellään suojaamattomia polttoainenippuja. Polttoaineniput tuottavat jälkilämpöä, joka tulee kyetä poistamaan polttoaineen alikriittisyyden varmistamiseksi. Lisäksi suojaamattomien polttoainenippujen käsittelyn seurauksena voi ilmaan vapautua aktiivisia hiukkasia. Polttoainenippujen lämmöntuoton takia myös loppusijoituskapselien puskurivarastossa on erillinen, kahdennettu jäähdytysjärjestelmä. Muiden yleisilmastoinnista erillisten ilmastointijärjestelmien tehtävä on huoneissa olevien laitteiden tuottaman lämmön poisto. Tällaiset järjestelmät ovat valvonta-alueella kapselihissin konehuoneessa sekä valvomattomalla alueella dieselhuoneessa ja kapselihissin sähkökeskuksessa. Alipainejärjestelmän avulla pidetään polttoaineen käsittelykammio, dekontaminointikeskus ja korjaamo alipaineisina muihin huonetiloihin nähden. Loppusijoitustilojen valvonta-alueen tulo- ja poistoilmakeskukset sijaitsevat kapselointilaitoksessa. Poistoilma voidaan suodattaa kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmakeskuksessa. Kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen valvonta-alueiden poistoilma johdetaan ilmastointipiippuun. Poistoilman aktiivisuutta seurataan ottamalla näytteitä poistoilmasta. Kapselointilaitoksen lämmitys tapahtuu lämmittämällä tuloilmaa. Poistoilmasta otetaan lämpöä talteen. Lämmitystehon tarve on noin 265 kw ja lämmitysenergian tarve noin 710 MWh. Kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksen mitoitusilmamäärä on noin 6,7 m 3 /s, valvonta-alueen poistoilmakeskuksen 5,4 m 3 /s ja valvomattoman alueen poistoilmakeskuksen 1,4 m 3 /s. Valvonta-alueella on koneellinen savunpoistojärjestelmä. Savu imetään poistoilmakanavia pitkin poistoilmanousujen yläpäässä olevilla savunpoistopuhaltimilla ulos. Korvausilma tuodaan tuloilmakanavia pitkin. Valvomattomalta alueelta savu poistetaan savunpoistoluukkujen avulla. Avainsanat: Kapselointilaitos, ilmanvaihto, lämmitys, savunpoisto.

4 VENTILATION SYSTEMS OF ENCAPSULATION PLANT ABSTRACT Inlet air is conducted into the controlled and uncontrolled areas of the encapsulation plant through inlet air center. There are separate outlet air centers and inlet and outlet channel systems in the controlled and uncontrolled areas. The outlet air center s equipment of the controlled area is doubled and the outlet air of the controlled area can be filtered in the outlet air center if necessary. The equipment of the inlet air center is also doubled. The inlet air center is in the uncontrolled area. There are also rooms in the controlled and uncontrolled areas that are ventilated with air conditioning systems that are separate from the main air conditioning systems because of the special nature of working phases taking place in these rooms. There is a separate doubled cooling and filtering system in the fuel handling cell because of unprotected fuel assemblies which are being handled in the cell. The decay heat generated by the fuel assemblies has to be removed to keep fuel subcritical. Furthermore, when unprotected fuel assemblies are being handled, radioactive particles may be released into the fuel handling cell s atmosphere. Because of the decay heat of the fuel assemblies there is also a separate doubled cooling system in the buffer storage. The other duty of the separate air conditioning systems is to remove heat generated by the equipment in the rooms. These systems are situated in the controlled area in the canister lift machinery room and in the uncontrolled area in the diesel room and in the canister lift power supply room. The negative pressure system keeps the fuel handling cell, the decontamination center and the workshop at lower pressure than other rooms. The inlet and outlet air centers of the repository s controlled area are in the encapsulation plant. Outlet air can be filtered in the encapsulation plant s outlet air center of the controlled area. The outlet air of the encapsulation plant and the repository is exhausted through the ventilation stack. Outlet air radioactivity is measured. The encapsulation plant is heated by heating inlet air. Heat is recovered from outlet air. Heating power capacity is approximately 265 kw and heating energy consumption approximately 710 MWh. The encapsulation plant s inlet air center s capacity is 6,7 m 3 /s, the controlled areas outlet air center s capacity 5,3 m 3 /s and the uncontrolled areas outlet air center s capacity 1,4 m 3 /s. There is an automatic smoke venting system in the controlled area. Smoke is drained out of the building through the exhaust air ducts by smoke extraction fans situated at the top of the outlet air shafts. Inlet air is provided by the fresh air ducts. Smoke vents are used to remove smoke from the uncontrolled area. Keywords: Encapsulation plant, ventilation, heating, smoke ventilation.

5 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO Työn taustaa Raportin tarkoitus YLEISET PERIAATTEET Järjestelmien yleiskuvaus Lämmitys Palo-osastointi ja savunpoisto POLTTOAINEEN VASTAANOTTOTILAN ILMASTOINTI KAPSELOINTILAITOKSEN TULOILMAKESKUS Tuloilmakeskuksen kuvaus Tuloilmakeskuksen mitoitus VALVOMATTOMAN ALUEEN POISTOILMASTOINTIJÄRJESTELMÄ Poistoilmakeskuksen kuvaus Ilmanvaihtomäärät ja lämpökuormat VALVONTA-ALUEEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Valvonta-alueen ilmastointiperiaatteet Valvonta-alueen alipainejärjestelmä Polttoaineen käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmä Kapselien puskurivaraston jäähdytysjärjestelmä Valvonta-alueen poistoilmakeskus Kapselihissin konehuoneen ilmastointi Ilmastointijärjestelmien layout LOPPUSIJOITUSTILAN VALVONTA-ALUEEN ILMASTOINTI Loppusijoitustilan valvonta-alueen ilmastointijärjestelmän kuvaus Tuloilmakeskus Poistoilmakeskus JOHTOPÄÄTÖKSET Tulokset Muutokset aiempaan suunnitelmaan Odotettavissa olevat muutokset VIITTEET... 35

6 2 1 JOHDANTO 1.1 Työn taustaa Eurajoen Olkiluotoon rakennetaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos. Laitokseen kuuluu kapselointilaitos, jossa voimalaitoksilta tuotava ydinpolttoaine kapseloidaan loppusijoitusta varten. Käytetyt polttoaineniput tuodaan ydinvoimalaitoksien käytetyn polttoaineen varastoista kapselointilaitokselle vesitäytteisessä kuljetussäiliössä. Kapselointilaitoksen tilat on jaettu valvonta- ja valvomattomaan alueeseen. Valvontaalueella polttoaineen käsittelykammiossa niput nostetaan ulos kuljetussäiliöstä, kuivataan ja siirretään loppusijoituskapseliin. Valvonta-alueeseen kuuluvat lisäksi muun muassa polttoaineen vastaanottotila, dekontaminointikeskus ja korjaamo, kapselien puskurivarasto sekä kapselin ja kuljetussäiliön siirtokäytävät. Valvomattomalla alueella on muun muassa automaatio- ja sähkötilat, tuloilmakeskus ja valvomo. Kapselointilaitos sijaitsee loppusijoitustilojen valvonta-alueen tulo- ja poistoilmanousujen kohdalla maan pinnalla ja valvonta-alueen tulo- ja poistoilmakoneikot sijaitsevat kapselointilaitoksessa. Kapselointilaitoksessa on kuusi kerrosta, joista kolme on maan pinnan alapuolella. Laitoksen kokonaistilavuus on noin m 3, josta valvonta-aluetta on m 3 ja valvomatonta 7400 m 3. Kapselointilaitos on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kapselointilaitos. Kuvassa oikealla käyttörakennus.

7 3 1.2 Raportin tarkoitus Tässä raportissa on esitetty esisuunnitelma kapselointilaitoksen ilmastoinnin toteuttamisesta. Raportti on osa vuoden 2006 raportointia ja korvaa kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmistä raportissa (Kukkola 2000) esitetyn suunnitelman. Raportissa esitetään myös kapselointilaitoksen savunpoisto- ja lämmitysperiaatteet. Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmistä on tehty 3D-malli, joka on esitetty kappaleessa 6.6.

8 4 2 YLEISET PERIAATTEET 2.1 Järjestelmien yleiskuvaus Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmien tehtävät ovat: Normaalikäytössä tilojen ilmastointi Valvonta- ja valvomattoman alueen tuloilman suodatus, lämmitys, kosteuden hallinta ja jäähdytys Käytetyn polttoaineen jälkilämmön poisto Poistoilman aktiivisuuksien suodatus käyttöhäiriö- ja onnettomuustilanteissa Korvausilman tuotto ja savunpoisto palotilanteessa Valvonta-alueen poistoilmaan voi vapautua radioaktiivisia hiukkasia käytetyn polttoaineen käsittelyn, tilojen ja laitteiden dekontaminoinnin tai prosessijärjestelmien vuotojen seurauksena. Tästä syystä valvonta-alueella on oma poistoilmakeskus, jossa valvonta-alueelta tuleva poistoilma voidaan tarvittaessa suodattaa. Poistoilmakeskuksen puhaltimet on kahdennettu ja sähkönsyöttö on dieselvarmennettu. Valvonta-alueen tilat pidetään alipaineisina valvomattoman alueen tiloihin nähden. Poistoilmakeskuksesta poistoilma johdetaan ilmastointipiippuun. Valvonta-alueella polttoaineen käsittelykammiossa käsitellään suojaamattomia polttoainenippuja. Polttoaineniput tuottavat jälkilämpöä ja polttoainenippujen pinnoista voi käsittelyn yhteydessä vapautua ilmaan radioaktiivisia hiukkasia. Polttoaineen käsittelykammion ilmaa kierrätetään jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän kautta, jonka avulla kammiossa lämmennyt ilma jäähdytetään ja ilmassa olevat hiukkaset kerätään talteen. Järjestelmä on kahdennettu ja sähkönsyöttö dieselvarmennettu. Polttoaineen käsittelykammio pidetään alipaineisena muihin valvonta-alueen tiloihin nähden. Kapselien puskurivarastossa valvonta-alueella säilytetään käytettyä polttoainetta sisältäviä loppusijoituskapseleita. Käytetyn polttoaineen tuottama jälkilämpö poistetaan kierrättämällä puskurivaraston ilmaa oman jäähdytysjärjestelmän kautta. Järjestelmä on kahdennettu. Kapselointilaitoksen valvonta- ja valvomattoman alueen tuloilma tuotetaan valvomattomalla alueella sijaitsevassa tuloilmakeskuksessa. Tuloilmaa suodatetaan, lämmitetään ja tarvittaessa jäähdytetään. Järjestelmä on kahdennettu. Valvomattoman alueen poistoilmakeskus sijaitsee tuloilmakeskuksen yhteydessä. Loppusijoitustilojen valvonta-alueen tulo- ja poistoilmakeskukset sijaitsevat kapselointilaitoksessa. Valvonta-alueen poistoilma suodatetaan tarvittaessa kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmakeskuksessa ja johdetaan ilmastointipiippuun. Valvonta- ja valvomattomalla alueella on omat, laitoksen pystysuunnassa lävistävät tulo- ja poistoilmanousut, joiden avulla tuloilma jaetaan ja poistetaan kerroskohtaisesti. Kerroksissa ilma jaetaan ja poistetaan runko- ja haarakanavien kautta.

9 5 Normaalitilanteessa vain toinen tuloilmakoneikoista ja valvonta-alueen poistoilmakoneikoista on päällä. Kun koneikko pysähtyy tai havaitaan huoltotarvetta, käynnistetään rinnakkainen koneikko. Rinnakkaiset koneikot lisäävät ilmastoinnin toimintavarmuutta ja varmistetaan tilojen välisten alipainesuhteiden säilyminen. Valvonta-alueen ilmastointiperiaate on esitetty kuvassa 2 ja valvomattoman alueen kuvassa 3. Kuva 2. Kapselointilaitoksen valvonta-alueen ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmät. Ilmastointijärjestelmien tuloilmalaitteet on merkitty sinisiksi ja poistoilmalaitteet punaisiksi sekä jäähdytysjärjestelmien laitteet mustiksi.

10 6 Kuva 3. Kapselointilaitoksen valvomattoman alueen ilmastointijärjestelmät. Tuloilmalaitteet on merkitty sinisiksi ja poistoilmalaitteet punaisiksi. 2.2 Lämmitys Kapselointilaitoksen tuloilmaa lämmitetään. Tuloilmakeskuksen molemmissa koneikoissa on esi- ja jälkilämmityspatterit, joilla kapselointilaitoksen ilma lämmitetään. Esilämmityspatterille lämmin vesi tulee valvonta- ja valvomattoman alueen poistoilmakeskuksissa olevilta lämmön talteenottopattereilta, joiden hyötysuhde on vähintään 50 %. Valvonta-alueen poistoilmasta kannattaa ottaa lämpöä talteen, koska poistoilmavirta on noin 5,3 m 3 /s. Valvomattoman alueen poistoilmavirta on noin 1,4 m 3 /s. Jälkilämmityspatterissa kiertävä lämmin vesi otetaan loppusijoituslaitoksen kaukolämpöverkosta. Kapselointilaitoksen kokonaislämmitystehon tarpeeseen vaikuttavat vaipan johtumishäviöt ulkoilmaan ja maahan sekä tuloilman lämmitystehon tarve. Vaipan läpi sisään vuotavan ilman määrä oletetaan olevan pieni. Lämpimän käyttöveden tehontarvetta ei ole huomioitu, koska käyttövettä ei välttämättä lämmitetä kapselointilaitoksessa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaisesti lämmitystehon mitoittava ulkolämpötila on -26 C. Rakennuksen vaipan lämpöhäviöiden laskennassa on käytetty rakentamismääräyskokoelman osassa C3 esitettyjä yläpohjan, maanvastaisten osien ja seinän lämmönläpäisykerrointen enimmäisarvoja. Ovien lämpöhäviöitä ei ole huomioitu. Vaipan lämpöhäviöt ovat yhteensä noin 84 kw kylmimpänä aikana.

11 7 Tuloilma lämmitetään 18 C:een. Tuloilman lämmitysteho kylmimpänä talviaikana on 354 kw. Jos lämmön talteenotto huomioidaan, putoaa lämmitystehon tarve puoleen eli noin 177 kw:iin. Kapselointilaitoksen lämmitystehon tarve on yhteensä noin 265 kw, taulukko 1. Taulukko 1. Kapselointilaitoksen lämmitystehon tarve. Sisäilman lämpötila ( C) 18 Mitoittava ulkoilman lämpötila ( C) -26 Seinien lämmönläpäisykerroin (W/m 2 K) 0,25 Katon lämmönläpäisykerroin (W/m 2 K) 0,16 Lattian lämmönläpäisykerroin (W/m 2 K) 0,25 Seinien kokonaispinta-ala (m 2 ) 2499 Katon kokonaispinta-ala (m 2 ) 2338 Lattian kokonaispinta-ala (m 2 ) 3540 Seinien lämpöhäviö (kw) 28 Katon lämpöhäviö (kw) 17 Maanvastaisten osien lämpöhäviö (kw) 39 Vaipan lämpöhäviöt yhteensä (kw) 84 Tuloilman tilavuusvirta (m 3 /s) 6,7 Tuloilman tiheys (kg/m 3 ) 1,2 Ilman lämpökapasiteetti (kj/(kg C)) 1 Tuloilman lämmitysteho (kw) 354 Lämmön talteenoton hyötysuhde 0,5 Tuloilman lämmitysteho, kun LTO päällä (kw) 177 Kapselointilaitoksen lämmitystehon tarve (kw) 261 Lämmitysenergian tarve esitetään tässä yhteydessä käyttäen astepäiväluvun vuosittaista keskiarvoa. Rakentamispaikka, Eurajoen Olkiluoto, kuuluu rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaan ilmastolliselle alueelle 1. Tällä alueella astepäiväluku sisälämpötilalle 18 C on noin 4970 Kd eli Kh. Kapselointilaitoksen lämmitysenergian tarve on noin 710 MWh, taulukko 2.

12 8 Taulukko 2. Kapselointilaitoksen lämmitysenergian tarve. Seinien lämmönläpäisykerroin 0,25 Seinien kokonaispinta-ala (m 2 ) 2499 Seinien läpi johtuva lämpöenergia (MWh) 75 Katon lämmönläpäisykerroin 0,16 Katon kokonaispinta-ala 2338 Katon läpi johtuva lämpöenergia (MWh) 45 Lattian lämmönläpäisykerroin 0,25 Lattian kokonaispinta-ala 3540 Maahan johtuva lämpöenergia (MWh) 106 Tuloilman tilavuusvirta (m 3 /s) 6,7 Tuloilman tiheys (kg/m 3 ) 1,2 Ilman lämpökapasiteetti (kj/(kg C)) 1 Tuloilman lämmitykseen kuluva energia ilman LTO:a (MWh) 960 LTO:n hyötysuhde 0,5 Lämmitykseen kuluva energia, LTO päällä (MWh) 480 Vuosittainen lämmitysenergian tarve yht. (MWh) Palo-osastointi ja savunpoisto Suurimpia kapselointilaitoksen palokuormakeskittymiä ovat sähkö-, automaatio- ja kaapelitilat, dieselhuone sekä ilmastointi- ja hissikoneikot. Polttoaineen vastaanottotilassa on kuljetussäiliön purkamisen ja lastauksen aikana ajoneuvo ja kuljetuslavetti. Ajoneuvoa ei käytetä sisällä pitkiä aikoja, joten esim. ajoneuvopalon riski on pieni. Palokuormakeskittymät sijaitsevat suurimmaksi osaksi valvomattomalla alueella. Kaiken kaikkiaan palokuormat ovat suhteellisen pieniä. Kapselointilaitoksen palo-osastointi on esitetty raportissa (Nieminen 2006). Ilmanvaihtokanavien läpivienteihin asennetaan palopellit. Palo-osastoinnin ja savunpoiston suunnittelussa on käytetty YVL-ohjetta 4.3 ja rakentamismääräyskokoelman osia E1 ja E2. Valvonta-alueen tilat ovat sokkeloisia, ja tilat on jaettu suhteellisen moneen paloosastoon. Tulipalotilanteissa valvonta-alueen korvausilma tuotetaan kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa. Korvausilma tuodaan tilaan tuloilmanousua ja tuloilmakanavia pitkin. Savu imetään ulos poistoilmakanavien ja poistoilmanousujen kautta. Savunpoistopuhaltimet sijaitsevat poistoilmanousujen yläpäissä. Polttoaineen vastaanottotilaan korvausilma tuodaan avaamalla vastaanottotilan ovet. Savu poistetaan vastaanottotilan katolla olevien savunpoistoluukkujen kautta. Valvomattoman alueen tilat sijaitsevat ulkoseinän vieressä. Savu poistetaan huoneiden seinään sijoitettavien savunpoistoluukkujen kautta. Maan alla olevista valvomattoman alueen tiloista johdetaan maan pinnalle savunpoistokanavat. Niihin palo-osastoihin, joissa on merkittäviä palokuormia, asennetaan toimilaitteelliset palopellit. Muut palopellit toimivat lämpösulakkeiden avulla.

13 9 Poistoilmanousuja, joiden kautta savu poistetaan, käytetään normaalissa käyttötilanteessa. Kun savunpoistopuhallin käynnistetään, suljetaan yhteys valvonta-alueen poistoilmakeskukseen ja avataan katolle johtava reitti. Savunpoiston ajaksi valvonta-alueen poistoilmakeskuksen puhallin sammutetaan. Uloskäytävä ja varatiet ylipaineistetaan tulipalotilanteessa nousujen yläpäissä sijaitsevilla puhaltimilla. Hissikuilun katolla on savunpoistoluukku, jonka kautta hissikuiluun tulipalotilanteessa pääsevä savu poistetaan. Koneellinen savunpoisto mitoitetaan kaavan (1) mukaisesti. Q 1,7 A (1) 0 missä Q on koneellisen savunpoiston virtausmäärä (m 3 /s) ja A 0 0,25 2,0 % suurimman palo-osaston pinta-alasta. Kapselointilaitoksen valvonta-alueen suurimman palo-osaston pinta-ala on noin 350 m 2, joten savunpoistovirtaama on pienimmillään kaavan (1) mukaan noin 1,5 m 3 /s ja suurimmillaan noin 12 m 3 /s. Normaalisti savunpoisto mitoitetaan vastaavissa tiloissa yhden prosentin mukaan. Tätä vastaava savunpoistomäärä on noin 6 m 3 /s.

14 10 3 POLTTOAINEEN VASTAANOTTOTILAN ILMASTOINTI Polttoaineen vastaanottotilassa otetaan kuljetussäiliö vastaan. Kuljetussäiliö tuodaan tilaan vetoautolla, jossa on kiinni kuljetuslavetti. Vastaanottotilan lattia on tasolla ja katto tasolla Vastaanottotilan kokonaistilavuus on noin 4800 m 3. Polttoaineen vastaanottotila on ilmastollisesti valvomatonta aluetta. Kun vastaanottotilassa ei säilytetä polttoainetta, vaihdetaan ja lämmitetään ilma kokonaan valvontaalueen ilmastointijärjestelmän avulla. Kun tilassa on käytettyä polttoainetta sisältäviä kuljetussäiliöitä, jäähdytetään tilaa ulkoa ulos johdettavalla ilmalla. Koska vetoauto käy tilassa vain sisääntulon ajan ja pakokaasut nousevat korkeassa tilassa ylöspäin, ei ilmanvaihtoa tarvitse erikseen lisätä tätä varten. Vastaanottotilan ilmastointiperiaate on esitetty kuvassa 4. Kun vastaanottotilassa on käytettyä polttoainetta, puhalletaan ulkoilmaa sisään vastaanottotilan seinässä olevien potkuripuhaltimien avulla. Puhaltimien jälkeen kanavassa sijaitsee kaukolämpöpatteri, jolla tuloilmaa lämmitetään talvella. Ilma poistetaan vastaanottotilan katossa olevilla huippuimureilla. Ilman virtausta säädetään ilman lämpötilan perusteella kytkemällä sopiva määrä puhaltimia sekä imureita pois ja päälle. Polttoaineen vastaanottotila Kuva 4. Polttoaineen vastaanottotilan ilmastointiperiaate. Polttoaineen vastaanottotilan ilman sallitut lämpötilarajat voivat olla C. Vastaanottotilassa voi olla samanaikaisesti kaksi Loviisan laitoksen Castor VVER 440/84 - kuljetussäiliötä tai yksi Olkiluodon laitoksen Castor TVO -kuljetussäiliö. Loviisan kul-

15 11 jetussäiliöiden lämmöntuotto on enimmillään yhteensä 20 kw ja Olkiluodon 7 kw. Kokonaislämpökuorma on suurimmillaan siis 20 kw. Lämpökuorman tuulettaminen esim. 15 -asteisella tuloilmalla johtaa noin 0,8 m 3 /s tilavuusvirtaan. Pakkasilman lämmittämiseksi 15 -asteiseksi tarvitaan lämmitystehoa noin 38 kw. Vastaanottotilan ulkoa ulos toimivan ilmastoinnin mitoitus on esitetty taulukossa 3. Lämmitystehon tarpeen arviointi on esitetty taulukossa 4. Taulukko 3. Vastaanottotilan ilmastointijärjestelmän mitoitusarvot. Tilavuus (m 3 ) 4795 Lämpökuorma (kw) 20 Tuloilman lämpötila ( C) 15 Poistoilman lämpötila ( C) 35 Ilman ominaislämpökapasiteetti (kj/(kg C)) 1 Ilman tiheys (kg/m 3 ) 1,17 Ilman tilavuusvirta (m 3 /s) 0,85 Ilmanvaihtokerroin (1/h) 0,64 Painehäviö (Pa) 150 Puhaltimen hyötysuhde 0,7 Puhallinteho (kw) 183 Taulukko 4. Tuloilman lämmitystehon tarve. Tuloilman lämpötila talvella ( C) -26 Sisälämpötila ( C) 15 Ilman tiheys (kg/m 3 ) 1,3 Ilman ominaislämpökapasiteetti (kj/(kg C)) 1 Ilman tilavuusvirta (m 3 /s) 0,85 Lämmitystehon tarve (kw) 45,3

16 12 4 KAPSELOINTILAITOKSEN TULOILMAKESKUS 4.1 Tuloilmakeskuksen kuvaus Kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa tuotetaan tuloilma valvonta- ja valvomattomalle alueelle. Koneikkoja on kaksi, joista toinen on varalla. Molemmat koneikot pystyvät itsenäisesti tuottamaan kapselointilaitoksella tarvittavan tuloilman. Koneikot ovat omissa palo-osastoissaan tasolla Tuloilmakeskuksen koneikot on esitetty kuvassa 5. Toinen tuloilmakoneikko koostuu sulkupellistä, karkeasuodattimesta, esi- ja jälkilämmityspattereista, jäähdytyspatterista, radiaalipuhaltimesta ja äänenvaimentimesta. Toinen tuloilmakoneikko on samanlainen, paitsi että koneikon yhteyteen on liitetty valvomattoman alueen poistoilmakoneikko. Jälkimmäinen tilanne on esitetty kuvassa 6. Kuva 5. Tuloilmakeskuksen koneikot, joista toiseen on yhdistetty valvomattoman alueen poistoilmakoneikko.

17 13 Kuva 6. Tulo- ja poistoilmakoneikko. 4.2 Tuloilmakeskuksen mitoitus Valvonta-alueella tarvitaan ilmaa yhteensä noin 5,3 m 3 /s. Valvomattomalla alueella ilmantarve on noin 1,4 m 3 /s lukuun ottamatta vastaanottotilaa. Tuloilmakeskus tuottaa ilmaa yhteensä vähintään 6,7 m 3 /s. Tarvittava puhallinteho on noin 4,8 kw, kun ilman nopeus kanavassa on 8 m/s, kanaviston, suodattimien ja lämmityspattereiden yhteinen painehäviö on 520 Pa ja puhaltimen hyötysuhde 0,75. Tuloilmakeskuksen mitoitusarvot on esitetty taulukossa 5. Syksyllä ilma voi olla lämmintä ja voi sisältää runsaasti vesihöyryä, jolloin tuloilman mukana tuleva kosteus voi tiivistyä kapselointilaitoksen rakenteisiin ja laitteisiin. Tämän estämiseksi tuloilmasta poistetaan vesihöyryä jäähdyttämällä ilmaa. Ulkoa otettavan ilman lämpötila voi olla 20 C ja suhteellinen kosteus 80 %. Tuloilman tavoitearvot ovat 18 C ja 60 %. Jäähdytysteho on tällöin noin 92 kw. Vettä tiivistyy patterin pintaan noin 29 g/s. Vesi johdetaan valvomattoman alueen viemäriin. Jäähdytystehon tarve on esitetty taulukossa 5.

18 14 Taulukko 5. Tuloilmakeskuksen mitoitusarvot. Tuloilmakanaviston painehäviö (Pa) 70 Tuloilmakoneikon painehäviö (Pa) 450 Tilavuusvirta (m 3 /s) 6,7 Tuloilmapuhaltimen hyötysuhde 0,75 Sähkötehon tarve (kw) 4,8 Ulkoilman lämpötila ( C) 20 Ulkoilman suhteellinen kosteus (%) 80 Ulkoilman absoluuttinen kosteus 0,012 Ulkoilman ominaisentalpia (kj/kg) 50,6 Tuloilman lämpötila ( C) 18 Tuloilman suhteellinen kosteus (%) 60 Tuloilman absoluuttinen kosteus 0,008 Tuloilman ominaisentalpia (kj/kg) 37,9 Tuloilman tiheys (kg/m 3 ) 1,2 Tuloilman massavirta (kg/s) 7,2 Tarvittava jäähdytysteho (kw) 91,4 Tiivistyneen veden massavirta (g/s) 29

19 15 5 VALVOMATTOMAN ALUEEN POISTOILMASTOINTIJÄRJESTELMÄ 5.1 Poistoilmakeskuksen kuvaus Valvomattoman alueen poistoilmakeskuksessa poistoilmasta otetaan lämpöä talteen ja puhalletaan ilma ulos kapselointilaitoksen katolla olevan valvomattoman alueen poistoilmapiipun kautta. Poistoilmakeskus sijaitsee tasolla toisen tuloilmakoneikon yhteydessä. Poistoilmakeskus koostuu poistoilmapuhaltimesta, lämmön talteenottopatterista ja äänenvaimentimesta. Kuvassa 5 on esitetty myös valvomattoman alueen poistoilmakoneikon periaatekaavio. Kun poistoilmavirta on noin 1,4 m 3 /s, ilman nopeus kanavassa 8 m/s, kanaviston ja pattereiden painehäviö noin 230 Pa ja puhaltimen hyötysuhde 0,75, niin tarvittava puhallinteho on noin 0,4 kw. Mitoitusarvot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Poistoilmakeskuksen mitoitusarvot. Poistoilmakanaviston painehäviö (Pa) 80 Poistoilmakoneikon painehäviö (Pa) 150 Tilavuusvirta (m 3 /s) 1,4 Poistoilmapuhaltimen hyötysuhde 0,75 Sähkötehon tarve (kw) 0,4 5.2 Ilmanvaihtomäärät ja lämpökuormat Taulukossa 7 on esitetty valvomattoman alueen huoneiden tilavuudet, lämpökuormat ja ilmanvaihtomäärät. Tilojen ilmanvaihtokerroin on 0,5 1/h, jota käytetään Suomessa rakennuksien ilmanvaihdon mitoittamisessa yleisesti. Kun dieselgeneraattoria ei käytetä, hoidetaan dieselhuoneen ilmastointi valvomattoman alueen ilmastointijärjestelmällä. Huoneeseen johdetaan tulo- ja poistoilmakanavat. Kun dieselgeneraattori käy, tarvitaan lisäilmaa ylimääräisen lämmön poistamiseen ja polttoprosessiin. Dieselgeneraattorin oma puhallin imee tuloilman ulkoa. Lämmennyt ilma poistetaan suoraan ulos ulkoseinässä olevan poistoilmasäleikön kautta. Pakokaasut johdetaan suoraan ulos erillistä pakoputkea pitkin. Samalla periaatteella toteutetaan myös kapselihissin sähkökeskuksen ilmastointi.

20 Taulukko 7. Valvomattoman alueen tilojen ilmanvaihtomäärät. Tila Tasot Pinta-ala Korkeus Tilavuus Lämpök. Ilmanvaihtok. Tilavuusvirta (m 2 ) (m) (m 3 ) (kw) (1/h) (m 3 /h) Huom. Kaapelitila , ,5 93,8 Kaapelitila , ,5 97,9 Kaapelitila , ,5 140,0 Vierailijoiden käytävä , ,5 413,4 Portaikko , ,5 121,8 Portaikko , ,5 90,9 Dieselhuone , * 0,5 77,9 *Vain dieselgeneraattorin käydessä Sähkötila , ,5 113,0 Sähkötila , ,5 131,0 Kapselihissin sähkötila , * 0,5 211,1 *Vain kapselihissin liikkuessa Bentoniittilohkovarasto , ,5 895,5 Käytävä ,0 56 0,5 28,1 Käytävä ,0 56 0,5 28,1 Kiinteytysastiavarasto , ,5 84,0 Ls-tilojen valvonta-alueen , ,8 871,2 tuloilmakeskuksen koneikko Käytävä , ,5 210,2 Valvomo , ,5 74,3 Automaatiohuone , ,5 108,2 Automaatiohuone , ,5 122,9 Käytävä ,0 72 0,5 36,2 Käytävä ,0 72 0,5 36,2 Ls-tilojen valvonta-alueen , ,6 774,4 tuloilmakeskuksen koneikko Käytävä , ,5 210,2 Kapselointilaitoksen , ,5 99,9 tuloilmakeskuksen koneikko Kapselointilaitoksen , ,5 99,9 tuloilmakeskuksen koneikko Käytävä , ,5 149,4 16

21 17 6 VALVONTA-ALUEEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 6.1 Valvonta-alueen ilmastointiperiaatteet Valvonta-alueen tuloilma tuotetaan kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa yhdessä valvomattoman alueen ilman kanssa. Valvonta-alueen tuloilma johdetaan kanavaa pitkin valvonta-alueella olevaan kahteen tuloilmanousuun, josta tuloilma jaetaan valvonta-alueen tiloihin. Tuloilmakanavassa valvomattoman ja valvonta-alueen rajalla on takaiskupelti, jolla estetään valvonta-alueen ja valvomattoman alueen ilman sekoittuminen. Valvonta-alueen eri kerroksista poistoilma johdetaan poistoilmakanavia pitkin valvontaalueella tuloilmanousujen vieressä oleviin poistoilmanousuihin, joista ilma johdetaan valvonta-alueen poistoilmakeskukseen. Poistoilma puhalletaan ilmastointipiippuun. Poistoilmakeskuksessa poistoilma voidaan tarvittaessa suodattaa. Tulo- ja poistoilmanousuja on kaksi, koska ilmastointikanavia ei ole haluttu johtaa kapselin siirtokäytävän läpi. Näin siirtokäytävän säteilysuojaseiniin joudutaan tekemään vähemmän läpivientejä ja siirtokäytävään jää enemmän tilaa. Valvonta-alueella polttoaineen käsittelykammiossa ja kapselien puskurivarastossa on erilliset jäähdytysjärjestelmät. Polttoaineen käsittelykammion jäähdytysjärjestelmässä on lisäksi suodattimet, joilla suodatetaan käsittelykammiossa ilmaan mahdollisesti vapautuvia aktiivisia hiukkasia. Polttoaineen vastaanottotilassa ja kapselihissin konehuoneessa on ulkoa ulos-periaatteella toimiva ilmanvaihto. Muun valvonta-alueen tuloilma tuotetaan kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa valvomattomalla alueella ja poistetaan valvonta-alueen poistoilmakeskuksen kautta. Valvonta-alueen tilat pidetään alipainejärjestelmän avulla alipaineisina valvomattoman alueen tiloihin nähden. Valvonta-alueella polttoaineen käsittelykammio, dekontaminointikeskus ja korjaamo pidetään alipaineisina muihin valvonta-alueen tiloihin nähden. 6.2 Valvonta-alueen alipainejärjestelmä Alipainejärjestelmän toimintaperiaatteet ovat: Koko kapselointilaitos pidetään alipaineisena ulkoilmaan nähden Valvonta-alueen tilat pidetään alipaineisina valvomattoman alueen tiloihin nähden Polttoaineen käsittelykammio sekä dekontaminointikeskus ja korjaamo ovat alipaineisia muihin valvonta-alueen tiloihin nähden Valvonta-alueen sisäiset paine-erot saadaan aikaiseksi säätämällä tulo- ja poistoilmavirtauksia. Jotta huonetiloihin saadaan tarvittava alipaine, on rakenteiden, läpivientien ja ovien oltava tiiviitä. Kapselointilaitoksen kaikki tilat pidetään vähintään 20 Pa alipaineisina ulkoilmaan nähden. Valvonta-alueen tilat ovat 50 Pa alipaineisia valvomattoman alueen tiloihin näh-

22 18 den. Polttoaineen käsittelykammio, dekontaminointikeskus ja korjaamo ovat muihin valvonta-alueen tiloihin nähden 50 Pa alipaineisia. 6.3 Polttoaineen käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmä YVL-ohjeen 1.0 mukaisesti sellaisia laitoksen tiloja varten, joiden ilmatilaan voi joutua merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita, on suunniteltava ilmastointi- ja suodatusjärjestelmät, joiden tehtävä on: vähentää laitostilojen ilman sisältämien radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia estää radioaktiivisten aineiden leviäminen muihin laitostiloihin rajoittaa radioaktiivisten aineiden pääsyä ympäristöön. Näiden ilmastointi- ja suodatusjärjestelmien tulee toimia suunnitellulla tehollaan myös yksittäisvikautumisen sattuessa käyttötilanteissa ja oletettujen onnettomuuksien aikana. Käsittelykammion jäähdytysjärjestelmän tarkoitus on: Käytetyn polttoaineen jälkilämmön poisto Aktiivisten hiukkasten suodattaminen Jäähdytysjärjestelmän periaatekaavio on esitetty kuvassa 7. Kuvassa 8 on kuva jäähdytysjärjestelmästä. Järjestelmä koostuu tulo- ja poistoilmakanavasta, esi- ja HEPAsuodattimista (engl. High Efficiency Particulate Arrestor), jäähdytyspatterista ja puhaltimesta. Järjestelmä on kahdennettu ja dieselvarmennettu. Järjestelmää käytetään, kun polttoaineen käsittelykammiossa on polttoainetta. Jäähdytystehoa säädetään käsittelykammiossa olevan lämpökuorman mukaan. Poistoilma Polttoaineen käsittelykammio Tuloilma Kuva 7. Polttoaineen käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän ja ilmastoinnin periaatekuva.

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Näytesivut. 3.1 Yleistä

Näytesivut. 3.1 Yleistä 3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus

Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Työraportti 2006-05 Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Juha Nieminen Helmikuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä

Lisätiedot

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE www.scanoffice.fi CZ12037 PB1 ComfortZone CE50 Installation Sisällys Sisällys 0 Yleistä 1 Käsittely 2 Huolto 2 Asennus 3 Asetukset 7 Suunnittelu 8 Sähkökaavio

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteily- ja aktiivisuusmittaukset

Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteily- ja aktiivisuusmittaukset Työraportti 2012-91 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteily- ja aktiivisuusmittaukset Aapo Tanskanen Fortum Power and Heat Oy Nina Paaso Teollisuuden Voima Oyj Helmikuu 2013 Posivan työraporteissa

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

ILTO 400M ILMANVAIHTOA MIELLYTTÄVÄÄN ASUMISEEN ILMANVAIHDON LÄMMÖNTALTEEN- OTTOLAITE RIVI- JA OMAKOTITALOIHIN UUDIS- JA SANEERAUSKOHTEISIIN PARASTA ILMANVAIHTOA www.ilto.fi ILTO-ilmanvaihtojärjestelmä

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä 7.4.2014 Jarmo Kuitunen 1. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT 1.1 Painovoimainen ilmanvaihto 1.2 Koneellinen poistoilmanvaihto 1.3 Koneellinen tulo-/poistoilmanvaihto

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A

TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A Huolto ja asennus TX 250A TX 500A TX 750A TX 1000A Sivu 1 / 20 1.0.0 Sisällysluettelo 1.0.0 SISÄLLYSLUETTELO... 2 2.0.0 KUVAT... 2 3.0.0 YLEISTIETOA... 3 3.1.0 ESIPUHE... 3 3.2.0 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 3.3.0

Lisätiedot

Like a Breath of Fresh Air. Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin

Like a Breath of Fresh Air. Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin Like a Breath of Fresh Air Enervent Pingvin Kotilämpö Ilmalämmityslaite saneerauskohteisiin Uusi Pingvin Kotilämpö -laite Ja kotisi energiatehokkuus nousee ratkaisevasti Ilmalämmitysjärjestelmä uusiksi

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon

Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon Min.100 mm SOFTFLO-SUUNNITTELUOPAS Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon Softflo-tekniikka toimistoissa Soft o-tuotteiden jäähdyttäessä yksittäistä tilaa tuodaan jäähdytetty ilma oleskelualueelle

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry

Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013. Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry Ilmanvaihtojärjestelmän korjaus ja muutokset 28.10.2013 Jarmo Kuitunen Suomen LVI liitto, SuLVI ry ASUINRAKENNUSTEN ILMANVAIHTO Hyvältä ilmanvaihtojärjestelmältä voidaan vaatia seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN

YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN YLEISILMANVAIHDON JAKSOTTAISEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET RAKENNUSTEN PAINE-EROIHIN JA SISÄILMAN LAATUUN Vesa Asikainen (Envimetria Oy) Pertti Pasanen (Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos) Helmi Kokotti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Lämmöntalteenoton asiantuntija Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Oy Hydrocell Ltd perustettiin vuonna 1993 Toimipaikka Järvenpäässä

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

Asennus ja huolto TX 650

Asennus ja huolto TX 650 Asennus ja huolto TX 650 Sivu 1 / 14 1.0.0 Sisältö 1.0.0 Sisältö... 2 2.0.0 Kaavio... 2 3.0.0 Järjestelmä... 3 3.1.0 Toimintaperiaatteet... 4 4.0.0 Tekniset tiedot... 5 5.0.0 Asennus... 6 5.1.0 Seinämalli...

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1

5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1 Rakennukset mukaan ilmastokamppailuun Virolais Suomalainen yhteistyöseminaari Tallinnassa ja Kuresaaressa 13. 14.09. 2007 Lämpökuvaus rakennusten toimivuuden ja energiatehokkuuden arvioinnissa. Timo Kauppinen

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015 1/5 I-II 2015 Timo Svahn 15.9.2015 +358 40 546 0141 timo.svahn@ramboll.fi ILMANVAIHDON PALVELUALUEET, ALUSTAVA MITOITUS JA TILAVARAUKSET Kohteeseen mitoitetaan alustavasti seuraavat tulo- ja poistoilmakoneet,

Lisätiedot

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Ilmastointijärjestelmät kuntoon II -seminaari 19.12.2013 Helsinki Mikko Saari, Petri Kukkonen, Niklas Söderholm, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden

Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden Työraportti 99-17 Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten Tapani Kukkola Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Ulkoilma, raaka-aineemme

Ulkoilma, raaka-aineemme Ulkoilma, raaka-aineemme Maapalloa ympäröivä ilmakehä jakaantuu ionosfääriin, mesosfääriin, stratosfääriin ja troposfääriin. Missä korkeudessa tarvitaan happilaitteita? Ulkoilma, raaka-aineemme Mikä aiheuttaa

Lisätiedot

Velco pyykinkuivausjärjestelmän toimivuus

Velco pyykinkuivausjärjestelmän toimivuus TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT S 00561 07 1 (15) Tilaaja Suomen Terveysilma Oy Taajari Oy Peter Schlauf Satu Räntilä Luutnantinpolku 7 A Mäkelänrinteentie 26A 00410 Helsinki 01830 Lepsämä Tilaus email 17.11.2006

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11299-06 28.11.2006

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11299-06 28.11.2006 TESTASSELOSTE Nro. VTT-S-11299-06 28.11.2006 Ilmanvaihtokoneen Parmair Iiwari KAK - tiiviys, - ilmansuodattimen ohivuoto, - ääni- ja virtaustekniset suoritusarvot, - ominaissähköteho - lämpötekniset suoritusarvot.

Lisätiedot

3.8 Jäähdytyspatterin vedenpoisto

3.8 Jäähdytyspatterin vedenpoisto Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut 3.8 Jäähdytyspatterin vedenpoisto Konseptin sisältö Konseptissa annetaan ohjeet jäähdytyspatterin kondenssiveden viemäröintilaitteiston mitoittamiseksi. Jäähdytyspatterin

Lisätiedot

Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT. Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit.

Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT. Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit. Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit. Kaksi energiatehokasta TAPAA lämmittää taloasi jopa ilmanvaihdolla Haluatko korvata vanhan öljy-, sähkö- tai puukattilasi lämpöpumpulla?

Lisätiedot

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä

600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS. Smart-käyttöliittymä 600e-hp-co LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE, POISTOILMALÄMPÖPUMPPU JA JÄÄHDYTYS 600e-hp-co Smart-käyttöliittymä Huippuunsa vietyä lämmöntalteenottoa ja jäähdytystä AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA

Oy IV-Special Ab 03.03.2011. IV-kuntotutkimus. Kiirunatien päiväkoti. Kiirunatie 3 01450 VANTAA Oy IV-Special Ab 03.03.2011 IV-kuntotutkimus Kiirunatien päiväkoti Kiirunatie 3 01450 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390 Helsinki

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet

Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet Työraportti 2000-05 Kapselointilaitoksessa syntyvät ydinjätteet Tapani Kukkola Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 ABSTRACT NUCLEAR

Lisätiedot

Kattokasetit ja puhallinpatterit maalämmön jäähdytyskäyttöön

Kattokasetit ja puhallinpatterit maalämmön jäähdytyskäyttöön Kattokasetit ja puhallinpatterit maalämmön jäähdytyskäyttöön Yleistä: Maalämmöstä on tullut jäähdytykseen erittäin mielenkiintoinen uusi mahdollisuus. Se tarjoaa lähes ilmaisen jäähdytysenergian, joka

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

UUTUUS! Flexitilmanvaihtolaitteet. pyörivällä talteenottoosalla. asuntoihin ja pieniin toimitiloihin

UUTUUS! Flexitilmanvaihtolaitteet. pyörivällä talteenottoosalla. asuntoihin ja pieniin toimitiloihin UUTUUS! Flexitilmanvaihtolaitteet pyörivällä talteenottoosalla Ihanteellinen ilmanvaihto puhdasta ja terveellistä ilmaa koko vuoden Energiansäästö tehokkain hyötysuhde vuositasolla asuntoihin ja pieniin

Lisätiedot

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Climaconsult 0941-9 pvm. 24.5.2010 LVIA-rakennustapaselostus 2 HR 24.5.2010 0941-9 LOGOMO LVIA -RAKENNUSTAPASELOSTUS LUONNOSSUUNNITTELU 1. Yleistä Tässä rakennustapaselostuksessa

Lisätiedot

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.

Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Ketju murtuu heikoimmasta lenkistään. Linnut tuottavat huipputuloksen vain ideaaliolosuhteissa. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä tarjoaa linnuille ideaaliolosuhtet.

Lisätiedot

Kompaktit ilmanvaihtoyksiköt. Topvex FR, SR, TR

Kompaktit ilmanvaihtoyksiköt. Topvex FR, SR, TR Topvex FR, SR, TR 2069517-FI 22-08-2011V.A004 (C. 3.0-1-06) Sisällysluettelo 1... 1 1.1 Toimintoasetukset... 1 1.2 Viikko-ohjelman ohjelmointi... 5 1.3 Hälytyskonfiguraatio... 6 1.4 Huomautukset... 9 1

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

Pemco Oy Mursketie 6, 15860 Hollola pemco@pemco.fi, 03-887 410

Pemco Oy Mursketie 6, 15860 Hollola pemco@pemco.fi, 03-887 410 Kattokasetit ja puhallinpatterit maalämmön jäähdytyskäyttöön Maalämmöstä on tullut jäähdytykseen erittäin mielenkiintoinen uusi mahdollisuus. Se tarjoaa lähes ilmaisen jäähdytysenergian, joka kannattaa

Lisätiedot

AINUTLAATUINEN UUTUUS ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU:

AINUTLAATUINEN UUTUUS ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU: ILPO Comfort POISTOILMALÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU: PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMMÖN TEHO RAKENNUKSEN JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS POISTO- TAI TULO-POISTO -ILMANVAIHTO LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Kapselointilaitoksen polttoaineen siirtokone

Kapselointilaitoksen polttoaineen siirtokone Työraportti 2006-21 Kapselointilaitoksen polttoaineen siirtokone Tapani Kukkola Paul-Erik Rönnqvist Joulukuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-

Lisätiedot

RANEN RAKENTAJAKOULU

RANEN RAKENTAJAKOULU RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Keittiön n ilmastointi

Keittiön n ilmastointi Keittiön n ilmastointi TAVOITTEET Keittiön ilmastoinnin tavoitteet ovat: - korkea hygieniataso - terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö Ruoan valmistus ja elintarviketuotanto edellyttävät,

Lisätiedot

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45 Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4

Lisätiedot

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT

Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut. Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Sisäilman pienhiukkasten suodatusratkaisut Suomen Työhygienian Seuran XXXVIII koulutuspäivät 4.- 5.2.2014 Seppo Enbom Erikoistutkija VTT Taustaa ihmiset oleskelevat pääosin sisätiloissa, jolloin myös sisäilman

Lisätiedot