Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät"

Transkriptio

1 Työraportti Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Juha Nieminen Joulukuu 2006 POSIVA OY FI OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Juha Nieminen Fortum Nuclear Services Oy Joulukuu 2006 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3 KAPSELOINTILAITOKSEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT TIIVISTELMÄ Kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa tuotetaan tuloilma sekä valvonta- että valvomattomalle alueelle. Valvonta- ja valvomattomalla alueella on oma poistoilmakeskus sekä tulo- ja poistoilmakanavisto. Valvonta-alueen poistoilmakeskuksen puhaltimet on kahdennettu ja valvonta-alueen poistoilma voidaan tarvittaessa suodattaa. Kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa on kahdennetut ilmastointikoneikot. Tuloilmakeskus sijaitsee valvomattomalla alueella. Valvonta- ja valvomattomalla alueella on lisäksi huonetiloja, jotka ilmastoidaan omilla, yleisilmastoinnista erillisillä ilmastointijärjestelmillä niissä tapahtuvan erityislaatuisen toiminnan vuoksi. Polttoaineen käsittelykammiossa on erillinen, kahdennettu jäähdytys- ja suodatusjärjestelmä, koska kammiossa käsitellään suojaamattomia polttoainenippuja. Polttoaineniput tuottavat jälkilämpöä, joka tulee kyetä poistamaan polttoaineen alikriittisyyden varmistamiseksi. Lisäksi suojaamattomien polttoainenippujen käsittelyn seurauksena voi ilmaan vapautua aktiivisia hiukkasia. Polttoainenippujen lämmöntuoton takia myös loppusijoituskapselien puskurivarastossa on erillinen, kahdennettu jäähdytysjärjestelmä. Muiden yleisilmastoinnista erillisten ilmastointijärjestelmien tehtävä on huoneissa olevien laitteiden tuottaman lämmön poisto. Tällaiset järjestelmät ovat valvonta-alueella kapselihissin konehuoneessa sekä valvomattomalla alueella dieselhuoneessa ja kapselihissin sähkökeskuksessa. Alipainejärjestelmän avulla pidetään polttoaineen käsittelykammio, dekontaminointikeskus ja korjaamo alipaineisina muihin huonetiloihin nähden. Loppusijoitustilojen valvonta-alueen tulo- ja poistoilmakeskukset sijaitsevat kapselointilaitoksessa. Poistoilma voidaan suodattaa kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmakeskuksessa. Kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen valvonta-alueiden poistoilma johdetaan ilmastointipiippuun. Poistoilman aktiivisuutta seurataan ottamalla näytteitä poistoilmasta. Kapselointilaitoksen lämmitys tapahtuu lämmittämällä tuloilmaa. Poistoilmasta otetaan lämpöä talteen. Lämmitystehon tarve on noin 265 kw ja lämmitysenergian tarve noin 710 MWh. Kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksen mitoitusilmamäärä on noin 6,7 m 3 /s, valvonta-alueen poistoilmakeskuksen 5,4 m 3 /s ja valvomattoman alueen poistoilmakeskuksen 1,4 m 3 /s. Valvonta-alueella on koneellinen savunpoistojärjestelmä. Savu imetään poistoilmakanavia pitkin poistoilmanousujen yläpäässä olevilla savunpoistopuhaltimilla ulos. Korvausilma tuodaan tuloilmakanavia pitkin. Valvomattomalta alueelta savu poistetaan savunpoistoluukkujen avulla. Avainsanat: Kapselointilaitos, ilmanvaihto, lämmitys, savunpoisto.

4 VENTILATION SYSTEMS OF ENCAPSULATION PLANT ABSTRACT Inlet air is conducted into the controlled and uncontrolled areas of the encapsulation plant through inlet air center. There are separate outlet air centers and inlet and outlet channel systems in the controlled and uncontrolled areas. The outlet air center s equipment of the controlled area is doubled and the outlet air of the controlled area can be filtered in the outlet air center if necessary. The equipment of the inlet air center is also doubled. The inlet air center is in the uncontrolled area. There are also rooms in the controlled and uncontrolled areas that are ventilated with air conditioning systems that are separate from the main air conditioning systems because of the special nature of working phases taking place in these rooms. There is a separate doubled cooling and filtering system in the fuel handling cell because of unprotected fuel assemblies which are being handled in the cell. The decay heat generated by the fuel assemblies has to be removed to keep fuel subcritical. Furthermore, when unprotected fuel assemblies are being handled, radioactive particles may be released into the fuel handling cell s atmosphere. Because of the decay heat of the fuel assemblies there is also a separate doubled cooling system in the buffer storage. The other duty of the separate air conditioning systems is to remove heat generated by the equipment in the rooms. These systems are situated in the controlled area in the canister lift machinery room and in the uncontrolled area in the diesel room and in the canister lift power supply room. The negative pressure system keeps the fuel handling cell, the decontamination center and the workshop at lower pressure than other rooms. The inlet and outlet air centers of the repository s controlled area are in the encapsulation plant. Outlet air can be filtered in the encapsulation plant s outlet air center of the controlled area. The outlet air of the encapsulation plant and the repository is exhausted through the ventilation stack. Outlet air radioactivity is measured. The encapsulation plant is heated by heating inlet air. Heat is recovered from outlet air. Heating power capacity is approximately 265 kw and heating energy consumption approximately 710 MWh. The encapsulation plant s inlet air center s capacity is 6,7 m 3 /s, the controlled areas outlet air center s capacity 5,3 m 3 /s and the uncontrolled areas outlet air center s capacity 1,4 m 3 /s. There is an automatic smoke venting system in the controlled area. Smoke is drained out of the building through the exhaust air ducts by smoke extraction fans situated at the top of the outlet air shafts. Inlet air is provided by the fresh air ducts. Smoke vents are used to remove smoke from the uncontrolled area. Keywords: Encapsulation plant, ventilation, heating, smoke ventilation.

5 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO Työn taustaa Raportin tarkoitus YLEISET PERIAATTEET Järjestelmien yleiskuvaus Lämmitys Palo-osastointi ja savunpoisto POLTTOAINEEN VASTAANOTTOTILAN ILMASTOINTI KAPSELOINTILAITOKSEN TULOILMAKESKUS Tuloilmakeskuksen kuvaus Tuloilmakeskuksen mitoitus VALVOMATTOMAN ALUEEN POISTOILMASTOINTIJÄRJESTELMÄ Poistoilmakeskuksen kuvaus Ilmanvaihtomäärät ja lämpökuormat VALVONTA-ALUEEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Valvonta-alueen ilmastointiperiaatteet Valvonta-alueen alipainejärjestelmä Polttoaineen käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmä Kapselien puskurivaraston jäähdytysjärjestelmä Valvonta-alueen poistoilmakeskus Kapselihissin konehuoneen ilmastointi Ilmastointijärjestelmien layout LOPPUSIJOITUSTILAN VALVONTA-ALUEEN ILMASTOINTI Loppusijoitustilan valvonta-alueen ilmastointijärjestelmän kuvaus Tuloilmakeskus Poistoilmakeskus JOHTOPÄÄTÖKSET Tulokset Muutokset aiempaan suunnitelmaan Odotettavissa olevat muutokset VIITTEET... 35

6 2 1 JOHDANTO 1.1 Työn taustaa Eurajoen Olkiluotoon rakennetaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos. Laitokseen kuuluu kapselointilaitos, jossa voimalaitoksilta tuotava ydinpolttoaine kapseloidaan loppusijoitusta varten. Käytetyt polttoaineniput tuodaan ydinvoimalaitoksien käytetyn polttoaineen varastoista kapselointilaitokselle vesitäytteisessä kuljetussäiliössä. Kapselointilaitoksen tilat on jaettu valvonta- ja valvomattomaan alueeseen. Valvontaalueella polttoaineen käsittelykammiossa niput nostetaan ulos kuljetussäiliöstä, kuivataan ja siirretään loppusijoituskapseliin. Valvonta-alueeseen kuuluvat lisäksi muun muassa polttoaineen vastaanottotila, dekontaminointikeskus ja korjaamo, kapselien puskurivarasto sekä kapselin ja kuljetussäiliön siirtokäytävät. Valvomattomalla alueella on muun muassa automaatio- ja sähkötilat, tuloilmakeskus ja valvomo. Kapselointilaitos sijaitsee loppusijoitustilojen valvonta-alueen tulo- ja poistoilmanousujen kohdalla maan pinnalla ja valvonta-alueen tulo- ja poistoilmakoneikot sijaitsevat kapselointilaitoksessa. Kapselointilaitoksessa on kuusi kerrosta, joista kolme on maan pinnan alapuolella. Laitoksen kokonaistilavuus on noin m 3, josta valvonta-aluetta on m 3 ja valvomatonta 7400 m 3. Kapselointilaitos on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kapselointilaitos. Kuvassa oikealla käyttörakennus.

7 3 1.2 Raportin tarkoitus Tässä raportissa on esitetty esisuunnitelma kapselointilaitoksen ilmastoinnin toteuttamisesta. Raportti on osa vuoden 2006 raportointia ja korvaa kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmistä raportissa (Kukkola 2000) esitetyn suunnitelman. Raportissa esitetään myös kapselointilaitoksen savunpoisto- ja lämmitysperiaatteet. Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmistä on tehty 3D-malli, joka on esitetty kappaleessa 6.6.

8 4 2 YLEISET PERIAATTEET 2.1 Järjestelmien yleiskuvaus Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmien tehtävät ovat: Normaalikäytössä tilojen ilmastointi Valvonta- ja valvomattoman alueen tuloilman suodatus, lämmitys, kosteuden hallinta ja jäähdytys Käytetyn polttoaineen jälkilämmön poisto Poistoilman aktiivisuuksien suodatus käyttöhäiriö- ja onnettomuustilanteissa Korvausilman tuotto ja savunpoisto palotilanteessa Valvonta-alueen poistoilmaan voi vapautua radioaktiivisia hiukkasia käytetyn polttoaineen käsittelyn, tilojen ja laitteiden dekontaminoinnin tai prosessijärjestelmien vuotojen seurauksena. Tästä syystä valvonta-alueella on oma poistoilmakeskus, jossa valvonta-alueelta tuleva poistoilma voidaan tarvittaessa suodattaa. Poistoilmakeskuksen puhaltimet on kahdennettu ja sähkönsyöttö on dieselvarmennettu. Valvonta-alueen tilat pidetään alipaineisina valvomattoman alueen tiloihin nähden. Poistoilmakeskuksesta poistoilma johdetaan ilmastointipiippuun. Valvonta-alueella polttoaineen käsittelykammiossa käsitellään suojaamattomia polttoainenippuja. Polttoaineniput tuottavat jälkilämpöä ja polttoainenippujen pinnoista voi käsittelyn yhteydessä vapautua ilmaan radioaktiivisia hiukkasia. Polttoaineen käsittelykammion ilmaa kierrätetään jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän kautta, jonka avulla kammiossa lämmennyt ilma jäähdytetään ja ilmassa olevat hiukkaset kerätään talteen. Järjestelmä on kahdennettu ja sähkönsyöttö dieselvarmennettu. Polttoaineen käsittelykammio pidetään alipaineisena muihin valvonta-alueen tiloihin nähden. Kapselien puskurivarastossa valvonta-alueella säilytetään käytettyä polttoainetta sisältäviä loppusijoituskapseleita. Käytetyn polttoaineen tuottama jälkilämpö poistetaan kierrättämällä puskurivaraston ilmaa oman jäähdytysjärjestelmän kautta. Järjestelmä on kahdennettu. Kapselointilaitoksen valvonta- ja valvomattoman alueen tuloilma tuotetaan valvomattomalla alueella sijaitsevassa tuloilmakeskuksessa. Tuloilmaa suodatetaan, lämmitetään ja tarvittaessa jäähdytetään. Järjestelmä on kahdennettu. Valvomattoman alueen poistoilmakeskus sijaitsee tuloilmakeskuksen yhteydessä. Loppusijoitustilojen valvonta-alueen tulo- ja poistoilmakeskukset sijaitsevat kapselointilaitoksessa. Valvonta-alueen poistoilma suodatetaan tarvittaessa kapselointilaitoksen valvonta-alueen poistoilmakeskuksessa ja johdetaan ilmastointipiippuun. Valvonta- ja valvomattomalla alueella on omat, laitoksen pystysuunnassa lävistävät tulo- ja poistoilmanousut, joiden avulla tuloilma jaetaan ja poistetaan kerroskohtaisesti. Kerroksissa ilma jaetaan ja poistetaan runko- ja haarakanavien kautta.

9 5 Normaalitilanteessa vain toinen tuloilmakoneikoista ja valvonta-alueen poistoilmakoneikoista on päällä. Kun koneikko pysähtyy tai havaitaan huoltotarvetta, käynnistetään rinnakkainen koneikko. Rinnakkaiset koneikot lisäävät ilmastoinnin toimintavarmuutta ja varmistetaan tilojen välisten alipainesuhteiden säilyminen. Valvonta-alueen ilmastointiperiaate on esitetty kuvassa 2 ja valvomattoman alueen kuvassa 3. Kuva 2. Kapselointilaitoksen valvonta-alueen ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmät. Ilmastointijärjestelmien tuloilmalaitteet on merkitty sinisiksi ja poistoilmalaitteet punaisiksi sekä jäähdytysjärjestelmien laitteet mustiksi.

10 6 Kuva 3. Kapselointilaitoksen valvomattoman alueen ilmastointijärjestelmät. Tuloilmalaitteet on merkitty sinisiksi ja poistoilmalaitteet punaisiksi. 2.2 Lämmitys Kapselointilaitoksen tuloilmaa lämmitetään. Tuloilmakeskuksen molemmissa koneikoissa on esi- ja jälkilämmityspatterit, joilla kapselointilaitoksen ilma lämmitetään. Esilämmityspatterille lämmin vesi tulee valvonta- ja valvomattoman alueen poistoilmakeskuksissa olevilta lämmön talteenottopattereilta, joiden hyötysuhde on vähintään 50 %. Valvonta-alueen poistoilmasta kannattaa ottaa lämpöä talteen, koska poistoilmavirta on noin 5,3 m 3 /s. Valvomattoman alueen poistoilmavirta on noin 1,4 m 3 /s. Jälkilämmityspatterissa kiertävä lämmin vesi otetaan loppusijoituslaitoksen kaukolämpöverkosta. Kapselointilaitoksen kokonaislämmitystehon tarpeeseen vaikuttavat vaipan johtumishäviöt ulkoilmaan ja maahan sekä tuloilman lämmitystehon tarve. Vaipan läpi sisään vuotavan ilman määrä oletetaan olevan pieni. Lämpimän käyttöveden tehontarvetta ei ole huomioitu, koska käyttövettä ei välttämättä lämmitetä kapselointilaitoksessa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaisesti lämmitystehon mitoittava ulkolämpötila on -26 C. Rakennuksen vaipan lämpöhäviöiden laskennassa on käytetty rakentamismääräyskokoelman osassa C3 esitettyjä yläpohjan, maanvastaisten osien ja seinän lämmönläpäisykerrointen enimmäisarvoja. Ovien lämpöhäviöitä ei ole huomioitu. Vaipan lämpöhäviöt ovat yhteensä noin 84 kw kylmimpänä aikana.

11 7 Tuloilma lämmitetään 18 C:een. Tuloilman lämmitysteho kylmimpänä talviaikana on 354 kw. Jos lämmön talteenotto huomioidaan, putoaa lämmitystehon tarve puoleen eli noin 177 kw:iin. Kapselointilaitoksen lämmitystehon tarve on yhteensä noin 265 kw, taulukko 1. Taulukko 1. Kapselointilaitoksen lämmitystehon tarve. Sisäilman lämpötila ( C) 18 Mitoittava ulkoilman lämpötila ( C) -26 Seinien lämmönläpäisykerroin (W/m 2 K) 0,25 Katon lämmönläpäisykerroin (W/m 2 K) 0,16 Lattian lämmönläpäisykerroin (W/m 2 K) 0,25 Seinien kokonaispinta-ala (m 2 ) 2499 Katon kokonaispinta-ala (m 2 ) 2338 Lattian kokonaispinta-ala (m 2 ) 3540 Seinien lämpöhäviö (kw) 28 Katon lämpöhäviö (kw) 17 Maanvastaisten osien lämpöhäviö (kw) 39 Vaipan lämpöhäviöt yhteensä (kw) 84 Tuloilman tilavuusvirta (m 3 /s) 6,7 Tuloilman tiheys (kg/m 3 ) 1,2 Ilman lämpökapasiteetti (kj/(kg C)) 1 Tuloilman lämmitysteho (kw) 354 Lämmön talteenoton hyötysuhde 0,5 Tuloilman lämmitysteho, kun LTO päällä (kw) 177 Kapselointilaitoksen lämmitystehon tarve (kw) 261 Lämmitysenergian tarve esitetään tässä yhteydessä käyttäen astepäiväluvun vuosittaista keskiarvoa. Rakentamispaikka, Eurajoen Olkiluoto, kuuluu rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaan ilmastolliselle alueelle 1. Tällä alueella astepäiväluku sisälämpötilalle 18 C on noin 4970 Kd eli Kh. Kapselointilaitoksen lämmitysenergian tarve on noin 710 MWh, taulukko 2.

12 8 Taulukko 2. Kapselointilaitoksen lämmitysenergian tarve. Seinien lämmönläpäisykerroin 0,25 Seinien kokonaispinta-ala (m 2 ) 2499 Seinien läpi johtuva lämpöenergia (MWh) 75 Katon lämmönläpäisykerroin 0,16 Katon kokonaispinta-ala 2338 Katon läpi johtuva lämpöenergia (MWh) 45 Lattian lämmönläpäisykerroin 0,25 Lattian kokonaispinta-ala 3540 Maahan johtuva lämpöenergia (MWh) 106 Tuloilman tilavuusvirta (m 3 /s) 6,7 Tuloilman tiheys (kg/m 3 ) 1,2 Ilman lämpökapasiteetti (kj/(kg C)) 1 Tuloilman lämmitykseen kuluva energia ilman LTO:a (MWh) 960 LTO:n hyötysuhde 0,5 Lämmitykseen kuluva energia, LTO päällä (MWh) 480 Vuosittainen lämmitysenergian tarve yht. (MWh) Palo-osastointi ja savunpoisto Suurimpia kapselointilaitoksen palokuormakeskittymiä ovat sähkö-, automaatio- ja kaapelitilat, dieselhuone sekä ilmastointi- ja hissikoneikot. Polttoaineen vastaanottotilassa on kuljetussäiliön purkamisen ja lastauksen aikana ajoneuvo ja kuljetuslavetti. Ajoneuvoa ei käytetä sisällä pitkiä aikoja, joten esim. ajoneuvopalon riski on pieni. Palokuormakeskittymät sijaitsevat suurimmaksi osaksi valvomattomalla alueella. Kaiken kaikkiaan palokuormat ovat suhteellisen pieniä. Kapselointilaitoksen palo-osastointi on esitetty raportissa (Nieminen 2006). Ilmanvaihtokanavien läpivienteihin asennetaan palopellit. Palo-osastoinnin ja savunpoiston suunnittelussa on käytetty YVL-ohjetta 4.3 ja rakentamismääräyskokoelman osia E1 ja E2. Valvonta-alueen tilat ovat sokkeloisia, ja tilat on jaettu suhteellisen moneen paloosastoon. Tulipalotilanteissa valvonta-alueen korvausilma tuotetaan kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa. Korvausilma tuodaan tilaan tuloilmanousua ja tuloilmakanavia pitkin. Savu imetään ulos poistoilmakanavien ja poistoilmanousujen kautta. Savunpoistopuhaltimet sijaitsevat poistoilmanousujen yläpäissä. Polttoaineen vastaanottotilaan korvausilma tuodaan avaamalla vastaanottotilan ovet. Savu poistetaan vastaanottotilan katolla olevien savunpoistoluukkujen kautta. Valvomattoman alueen tilat sijaitsevat ulkoseinän vieressä. Savu poistetaan huoneiden seinään sijoitettavien savunpoistoluukkujen kautta. Maan alla olevista valvomattoman alueen tiloista johdetaan maan pinnalle savunpoistokanavat. Niihin palo-osastoihin, joissa on merkittäviä palokuormia, asennetaan toimilaitteelliset palopellit. Muut palopellit toimivat lämpösulakkeiden avulla.

13 9 Poistoilmanousuja, joiden kautta savu poistetaan, käytetään normaalissa käyttötilanteessa. Kun savunpoistopuhallin käynnistetään, suljetaan yhteys valvonta-alueen poistoilmakeskukseen ja avataan katolle johtava reitti. Savunpoiston ajaksi valvonta-alueen poistoilmakeskuksen puhallin sammutetaan. Uloskäytävä ja varatiet ylipaineistetaan tulipalotilanteessa nousujen yläpäissä sijaitsevilla puhaltimilla. Hissikuilun katolla on savunpoistoluukku, jonka kautta hissikuiluun tulipalotilanteessa pääsevä savu poistetaan. Koneellinen savunpoisto mitoitetaan kaavan (1) mukaisesti. Q 1,7 A (1) 0 missä Q on koneellisen savunpoiston virtausmäärä (m 3 /s) ja A 0 0,25 2,0 % suurimman palo-osaston pinta-alasta. Kapselointilaitoksen valvonta-alueen suurimman palo-osaston pinta-ala on noin 350 m 2, joten savunpoistovirtaama on pienimmillään kaavan (1) mukaan noin 1,5 m 3 /s ja suurimmillaan noin 12 m 3 /s. Normaalisti savunpoisto mitoitetaan vastaavissa tiloissa yhden prosentin mukaan. Tätä vastaava savunpoistomäärä on noin 6 m 3 /s.

14 10 3 POLTTOAINEEN VASTAANOTTOTILAN ILMASTOINTI Polttoaineen vastaanottotilassa otetaan kuljetussäiliö vastaan. Kuljetussäiliö tuodaan tilaan vetoautolla, jossa on kiinni kuljetuslavetti. Vastaanottotilan lattia on tasolla ja katto tasolla Vastaanottotilan kokonaistilavuus on noin 4800 m 3. Polttoaineen vastaanottotila on ilmastollisesti valvomatonta aluetta. Kun vastaanottotilassa ei säilytetä polttoainetta, vaihdetaan ja lämmitetään ilma kokonaan valvontaalueen ilmastointijärjestelmän avulla. Kun tilassa on käytettyä polttoainetta sisältäviä kuljetussäiliöitä, jäähdytetään tilaa ulkoa ulos johdettavalla ilmalla. Koska vetoauto käy tilassa vain sisääntulon ajan ja pakokaasut nousevat korkeassa tilassa ylöspäin, ei ilmanvaihtoa tarvitse erikseen lisätä tätä varten. Vastaanottotilan ilmastointiperiaate on esitetty kuvassa 4. Kun vastaanottotilassa on käytettyä polttoainetta, puhalletaan ulkoilmaa sisään vastaanottotilan seinässä olevien potkuripuhaltimien avulla. Puhaltimien jälkeen kanavassa sijaitsee kaukolämpöpatteri, jolla tuloilmaa lämmitetään talvella. Ilma poistetaan vastaanottotilan katossa olevilla huippuimureilla. Ilman virtausta säädetään ilman lämpötilan perusteella kytkemällä sopiva määrä puhaltimia sekä imureita pois ja päälle. Polttoaineen vastaanottotila Kuva 4. Polttoaineen vastaanottotilan ilmastointiperiaate. Polttoaineen vastaanottotilan ilman sallitut lämpötilarajat voivat olla C. Vastaanottotilassa voi olla samanaikaisesti kaksi Loviisan laitoksen Castor VVER 440/84 - kuljetussäiliötä tai yksi Olkiluodon laitoksen Castor TVO -kuljetussäiliö. Loviisan kul-

15 11 jetussäiliöiden lämmöntuotto on enimmillään yhteensä 20 kw ja Olkiluodon 7 kw. Kokonaislämpökuorma on suurimmillaan siis 20 kw. Lämpökuorman tuulettaminen esim. 15 -asteisella tuloilmalla johtaa noin 0,8 m 3 /s tilavuusvirtaan. Pakkasilman lämmittämiseksi 15 -asteiseksi tarvitaan lämmitystehoa noin 38 kw. Vastaanottotilan ulkoa ulos toimivan ilmastoinnin mitoitus on esitetty taulukossa 3. Lämmitystehon tarpeen arviointi on esitetty taulukossa 4. Taulukko 3. Vastaanottotilan ilmastointijärjestelmän mitoitusarvot. Tilavuus (m 3 ) 4795 Lämpökuorma (kw) 20 Tuloilman lämpötila ( C) 15 Poistoilman lämpötila ( C) 35 Ilman ominaislämpökapasiteetti (kj/(kg C)) 1 Ilman tiheys (kg/m 3 ) 1,17 Ilman tilavuusvirta (m 3 /s) 0,85 Ilmanvaihtokerroin (1/h) 0,64 Painehäviö (Pa) 150 Puhaltimen hyötysuhde 0,7 Puhallinteho (kw) 183 Taulukko 4. Tuloilman lämmitystehon tarve. Tuloilman lämpötila talvella ( C) -26 Sisälämpötila ( C) 15 Ilman tiheys (kg/m 3 ) 1,3 Ilman ominaislämpökapasiteetti (kj/(kg C)) 1 Ilman tilavuusvirta (m 3 /s) 0,85 Lämmitystehon tarve (kw) 45,3

16 12 4 KAPSELOINTILAITOKSEN TULOILMAKESKUS 4.1 Tuloilmakeskuksen kuvaus Kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa tuotetaan tuloilma valvonta- ja valvomattomalle alueelle. Koneikkoja on kaksi, joista toinen on varalla. Molemmat koneikot pystyvät itsenäisesti tuottamaan kapselointilaitoksella tarvittavan tuloilman. Koneikot ovat omissa palo-osastoissaan tasolla Tuloilmakeskuksen koneikot on esitetty kuvassa 5. Toinen tuloilmakoneikko koostuu sulkupellistä, karkeasuodattimesta, esi- ja jälkilämmityspattereista, jäähdytyspatterista, radiaalipuhaltimesta ja äänenvaimentimesta. Toinen tuloilmakoneikko on samanlainen, paitsi että koneikon yhteyteen on liitetty valvomattoman alueen poistoilmakoneikko. Jälkimmäinen tilanne on esitetty kuvassa 6. Kuva 5. Tuloilmakeskuksen koneikot, joista toiseen on yhdistetty valvomattoman alueen poistoilmakoneikko.

17 13 Kuva 6. Tulo- ja poistoilmakoneikko. 4.2 Tuloilmakeskuksen mitoitus Valvonta-alueella tarvitaan ilmaa yhteensä noin 5,3 m 3 /s. Valvomattomalla alueella ilmantarve on noin 1,4 m 3 /s lukuun ottamatta vastaanottotilaa. Tuloilmakeskus tuottaa ilmaa yhteensä vähintään 6,7 m 3 /s. Tarvittava puhallinteho on noin 4,8 kw, kun ilman nopeus kanavassa on 8 m/s, kanaviston, suodattimien ja lämmityspattereiden yhteinen painehäviö on 520 Pa ja puhaltimen hyötysuhde 0,75. Tuloilmakeskuksen mitoitusarvot on esitetty taulukossa 5. Syksyllä ilma voi olla lämmintä ja voi sisältää runsaasti vesihöyryä, jolloin tuloilman mukana tuleva kosteus voi tiivistyä kapselointilaitoksen rakenteisiin ja laitteisiin. Tämän estämiseksi tuloilmasta poistetaan vesihöyryä jäähdyttämällä ilmaa. Ulkoa otettavan ilman lämpötila voi olla 20 C ja suhteellinen kosteus 80 %. Tuloilman tavoitearvot ovat 18 C ja 60 %. Jäähdytysteho on tällöin noin 92 kw. Vettä tiivistyy patterin pintaan noin 29 g/s. Vesi johdetaan valvomattoman alueen viemäriin. Jäähdytystehon tarve on esitetty taulukossa 5.

18 14 Taulukko 5. Tuloilmakeskuksen mitoitusarvot. Tuloilmakanaviston painehäviö (Pa) 70 Tuloilmakoneikon painehäviö (Pa) 450 Tilavuusvirta (m 3 /s) 6,7 Tuloilmapuhaltimen hyötysuhde 0,75 Sähkötehon tarve (kw) 4,8 Ulkoilman lämpötila ( C) 20 Ulkoilman suhteellinen kosteus (%) 80 Ulkoilman absoluuttinen kosteus 0,012 Ulkoilman ominaisentalpia (kj/kg) 50,6 Tuloilman lämpötila ( C) 18 Tuloilman suhteellinen kosteus (%) 60 Tuloilman absoluuttinen kosteus 0,008 Tuloilman ominaisentalpia (kj/kg) 37,9 Tuloilman tiheys (kg/m 3 ) 1,2 Tuloilman massavirta (kg/s) 7,2 Tarvittava jäähdytysteho (kw) 91,4 Tiivistyneen veden massavirta (g/s) 29

19 15 5 VALVOMATTOMAN ALUEEN POISTOILMASTOINTIJÄRJESTELMÄ 5.1 Poistoilmakeskuksen kuvaus Valvomattoman alueen poistoilmakeskuksessa poistoilmasta otetaan lämpöä talteen ja puhalletaan ilma ulos kapselointilaitoksen katolla olevan valvomattoman alueen poistoilmapiipun kautta. Poistoilmakeskus sijaitsee tasolla toisen tuloilmakoneikon yhteydessä. Poistoilmakeskus koostuu poistoilmapuhaltimesta, lämmön talteenottopatterista ja äänenvaimentimesta. Kuvassa 5 on esitetty myös valvomattoman alueen poistoilmakoneikon periaatekaavio. Kun poistoilmavirta on noin 1,4 m 3 /s, ilman nopeus kanavassa 8 m/s, kanaviston ja pattereiden painehäviö noin 230 Pa ja puhaltimen hyötysuhde 0,75, niin tarvittava puhallinteho on noin 0,4 kw. Mitoitusarvot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Poistoilmakeskuksen mitoitusarvot. Poistoilmakanaviston painehäviö (Pa) 80 Poistoilmakoneikon painehäviö (Pa) 150 Tilavuusvirta (m 3 /s) 1,4 Poistoilmapuhaltimen hyötysuhde 0,75 Sähkötehon tarve (kw) 0,4 5.2 Ilmanvaihtomäärät ja lämpökuormat Taulukossa 7 on esitetty valvomattoman alueen huoneiden tilavuudet, lämpökuormat ja ilmanvaihtomäärät. Tilojen ilmanvaihtokerroin on 0,5 1/h, jota käytetään Suomessa rakennuksien ilmanvaihdon mitoittamisessa yleisesti. Kun dieselgeneraattoria ei käytetä, hoidetaan dieselhuoneen ilmastointi valvomattoman alueen ilmastointijärjestelmällä. Huoneeseen johdetaan tulo- ja poistoilmakanavat. Kun dieselgeneraattori käy, tarvitaan lisäilmaa ylimääräisen lämmön poistamiseen ja polttoprosessiin. Dieselgeneraattorin oma puhallin imee tuloilman ulkoa. Lämmennyt ilma poistetaan suoraan ulos ulkoseinässä olevan poistoilmasäleikön kautta. Pakokaasut johdetaan suoraan ulos erillistä pakoputkea pitkin. Samalla periaatteella toteutetaan myös kapselihissin sähkökeskuksen ilmastointi.

20 Taulukko 7. Valvomattoman alueen tilojen ilmanvaihtomäärät. Tila Tasot Pinta-ala Korkeus Tilavuus Lämpök. Ilmanvaihtok. Tilavuusvirta (m 2 ) (m) (m 3 ) (kw) (1/h) (m 3 /h) Huom. Kaapelitila , ,5 93,8 Kaapelitila , ,5 97,9 Kaapelitila , ,5 140,0 Vierailijoiden käytävä , ,5 413,4 Portaikko , ,5 121,8 Portaikko , ,5 90,9 Dieselhuone , * 0,5 77,9 *Vain dieselgeneraattorin käydessä Sähkötila , ,5 113,0 Sähkötila , ,5 131,0 Kapselihissin sähkötila , * 0,5 211,1 *Vain kapselihissin liikkuessa Bentoniittilohkovarasto , ,5 895,5 Käytävä ,0 56 0,5 28,1 Käytävä ,0 56 0,5 28,1 Kiinteytysastiavarasto , ,5 84,0 Ls-tilojen valvonta-alueen , ,8 871,2 tuloilmakeskuksen koneikko Käytävä , ,5 210,2 Valvomo , ,5 74,3 Automaatiohuone , ,5 108,2 Automaatiohuone , ,5 122,9 Käytävä ,0 72 0,5 36,2 Käytävä ,0 72 0,5 36,2 Ls-tilojen valvonta-alueen , ,6 774,4 tuloilmakeskuksen koneikko Käytävä , ,5 210,2 Kapselointilaitoksen , ,5 99,9 tuloilmakeskuksen koneikko Kapselointilaitoksen , ,5 99,9 tuloilmakeskuksen koneikko Käytävä , ,5 149,4 16

21 17 6 VALVONTA-ALUEEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 6.1 Valvonta-alueen ilmastointiperiaatteet Valvonta-alueen tuloilma tuotetaan kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa yhdessä valvomattoman alueen ilman kanssa. Valvonta-alueen tuloilma johdetaan kanavaa pitkin valvonta-alueella olevaan kahteen tuloilmanousuun, josta tuloilma jaetaan valvonta-alueen tiloihin. Tuloilmakanavassa valvomattoman ja valvonta-alueen rajalla on takaiskupelti, jolla estetään valvonta-alueen ja valvomattoman alueen ilman sekoittuminen. Valvonta-alueen eri kerroksista poistoilma johdetaan poistoilmakanavia pitkin valvontaalueella tuloilmanousujen vieressä oleviin poistoilmanousuihin, joista ilma johdetaan valvonta-alueen poistoilmakeskukseen. Poistoilma puhalletaan ilmastointipiippuun. Poistoilmakeskuksessa poistoilma voidaan tarvittaessa suodattaa. Tulo- ja poistoilmanousuja on kaksi, koska ilmastointikanavia ei ole haluttu johtaa kapselin siirtokäytävän läpi. Näin siirtokäytävän säteilysuojaseiniin joudutaan tekemään vähemmän läpivientejä ja siirtokäytävään jää enemmän tilaa. Valvonta-alueella polttoaineen käsittelykammiossa ja kapselien puskurivarastossa on erilliset jäähdytysjärjestelmät. Polttoaineen käsittelykammion jäähdytysjärjestelmässä on lisäksi suodattimet, joilla suodatetaan käsittelykammiossa ilmaan mahdollisesti vapautuvia aktiivisia hiukkasia. Polttoaineen vastaanottotilassa ja kapselihissin konehuoneessa on ulkoa ulos-periaatteella toimiva ilmanvaihto. Muun valvonta-alueen tuloilma tuotetaan kapselointilaitoksen tuloilmakeskuksessa valvomattomalla alueella ja poistetaan valvonta-alueen poistoilmakeskuksen kautta. Valvonta-alueen tilat pidetään alipainejärjestelmän avulla alipaineisina valvomattoman alueen tiloihin nähden. Valvonta-alueella polttoaineen käsittelykammio, dekontaminointikeskus ja korjaamo pidetään alipaineisina muihin valvonta-alueen tiloihin nähden. 6.2 Valvonta-alueen alipainejärjestelmä Alipainejärjestelmän toimintaperiaatteet ovat: Koko kapselointilaitos pidetään alipaineisena ulkoilmaan nähden Valvonta-alueen tilat pidetään alipaineisina valvomattoman alueen tiloihin nähden Polttoaineen käsittelykammio sekä dekontaminointikeskus ja korjaamo ovat alipaineisia muihin valvonta-alueen tiloihin nähden Valvonta-alueen sisäiset paine-erot saadaan aikaiseksi säätämällä tulo- ja poistoilmavirtauksia. Jotta huonetiloihin saadaan tarvittava alipaine, on rakenteiden, läpivientien ja ovien oltava tiiviitä. Kapselointilaitoksen kaikki tilat pidetään vähintään 20 Pa alipaineisina ulkoilmaan nähden. Valvonta-alueen tilat ovat 50 Pa alipaineisia valvomattoman alueen tiloihin näh-

22 18 den. Polttoaineen käsittelykammio, dekontaminointikeskus ja korjaamo ovat muihin valvonta-alueen tiloihin nähden 50 Pa alipaineisia. 6.3 Polttoaineen käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmä YVL-ohjeen 1.0 mukaisesti sellaisia laitoksen tiloja varten, joiden ilmatilaan voi joutua merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita, on suunniteltava ilmastointi- ja suodatusjärjestelmät, joiden tehtävä on: vähentää laitostilojen ilman sisältämien radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia estää radioaktiivisten aineiden leviäminen muihin laitostiloihin rajoittaa radioaktiivisten aineiden pääsyä ympäristöön. Näiden ilmastointi- ja suodatusjärjestelmien tulee toimia suunnitellulla tehollaan myös yksittäisvikautumisen sattuessa käyttötilanteissa ja oletettujen onnettomuuksien aikana. Käsittelykammion jäähdytysjärjestelmän tarkoitus on: Käytetyn polttoaineen jälkilämmön poisto Aktiivisten hiukkasten suodattaminen Jäähdytysjärjestelmän periaatekaavio on esitetty kuvassa 7. Kuvassa 8 on kuva jäähdytysjärjestelmästä. Järjestelmä koostuu tulo- ja poistoilmakanavasta, esi- ja HEPAsuodattimista (engl. High Efficiency Particulate Arrestor), jäähdytyspatterista ja puhaltimesta. Järjestelmä on kahdennettu ja dieselvarmennettu. Järjestelmää käytetään, kun polttoaineen käsittelykammiossa on polttoainetta. Jäähdytystehoa säädetään käsittelykammiossa olevan lämpökuorman mukaan. Poistoilma Polttoaineen käsittelykammio Tuloilma Kuva 7. Polttoaineen käsittelykammion jäähdytys- ja suodatusjärjestelmän ja ilmastoinnin periaatekuva.

Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät

Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Työraportti 2012-55 Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Juha Nieminen Fortum Power and Heat Oy Kari Ikonen VTT Joulukuu 2012 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Exercise 3. (session: )

Exercise 3. (session: ) 1 EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 3 (session: 7.2.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 28.2. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Kapselointilaitoksen luokitukset

Kapselointilaitoksen luokitukset Työraportti 2006-91 Kapselointilaitoksen luokitukset Juha Nieminen Marraskuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti 2006-91 Kapselointilaitoksen

Lisätiedot

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen

Ominaissähköteho FINVAC Ominaissähköteho. - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan. Pekka Mäkinen Ominaissähköteho FINVAC 2017 Ominaissähköteho - rakentamismääräysten mukaan - ekosuunnitteluasetuksen mukaan Pekka Mäkinen Puhaltimien ominaissähköteho Kansallinen SFP-määrittely Rakentamismääräysten mukaan

Lisätiedot

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista

Lisätiedot

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Pyörrehajotin PDZ takaa tehokasta ilmanvaihtoa isoihin tiloihin, kuten tuotantohallit, supermarketit, varastot yms. Hajottimet sopivat sekä vapaaseen-

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 11.4.2013 Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy Jari Vainio Vernissakatu 6 01300 Vantaa jari.vainio@maikoski.fi Tutkimuskohde Uudenmaan TE-toimiston tilat, Vernissakatu 6, Vantaa SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö

HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö www.koja.fi HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö HiLTO EC Energiatehokas korkean hyötysuhteen toimisto-, liike-, julkis- ja asuinrakennusten lämmöntalteenottoyksikkö POISTOILMAN ENERGIASTA

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden

Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden Työraportti 99-17 Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön. käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten Tapani Kukkola Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Radonkaivo. Radonkorjauskoulutus. Tampere Olli Holmgren SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tampere 11.2.2016 Radonkaivo Olli Holmgren 1 Radonkaivo on yksi parhaista menetelmistä Tyypilliset alenemat alenemat 70-90 % Toimii vain karkearakeisilla läpäisevillä maalajeilla kuten hiekalla ja soralla

Lisätiedot

Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Tomas Fagergren

Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Tomas Fagergren Miten estetään liekehtivät tornit rakenteellisella palonsujauksella? Savukaasujen leviämisen estäminen Luoko palo painetta tai virtausta? Palo aiheuttaa aina ilman laajenemista riippuen palon tehosta ja

Lisätiedot

VALLOX TSK. VALLOX TSK mallit R ja L

VALLOX TSK. VALLOX TSK mallit R ja L VALLOX TSK mallit R ja L 2 m 3 /h Puhallinkäyrät P = Poistoilmapuhallin T = Tuloilmapuhallin PUHALTIMET 180 W Suositeltava toiminta-alue PK ja TK ovat esimerkkejä tulo- ja poistokanaviston painehäviöistä

Lisätiedot

RETERMIA-RUNKOON TOIMINNAN KUVAUS EDUT

RETERMIA-RUNKOON TOIMINNAN KUVAUS EDUT TOIMINNAN KUVAUS Neulalämmönsiirtimien neulat ovat alumiinia, putket ovat alumiinia tai kuparia ja jakotukit kuparia. Neulaputket on varustettu sisäpuolisilla turbulaattoreilla nestepuolen lämmönsiirron

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Koneen pohjassa on neljä säädettävää jalkaa, joiden avulla kone säädetään vaakasuoraan. paikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään

Lisätiedot

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Painovoimainen ilmanvaihto ( luonnollinen ilmavaihto)

Lisätiedot

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät 31.5.2002 1 (47) Senaatti-kiinteistöt Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LI-järjestelmät Kohde/attribuutti Yksikkö rvo 102925 308164 G1 045 201 LS 01 Läönsiirrin (alustava) Lämpöteho Levymäärä

Lisätiedot

ETUOIKEUS. Hei. yksilöllisesti juuri asiakkaan tarpeiden mukaisesti. PUHDAS ILMA ON

ETUOIKEUS. Hei. yksilöllisesti juuri asiakkaan tarpeiden mukaisesti. PUHDAS ILMA ON Hei. Oletteko jo tutustuneet IV-kone ja IV-konehuoneratkaisuihimme? Ohessa on tuotteidemme lyhyt esittely. Tarjoamme erittäin energiatehokkaita vesikatto- ja ullakkosovitteisia koneita ja saman tekniikan

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA

IV-kuntotutkimus. Rekolanmäen päiväkoti. Hansinkatu VANTAA IV-Special Oy 19.12.2011 IV-kuntotutkimus Rekolanmäen päiväkoti Hansinkatu 4 01480 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

SBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI

SBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI SBL -LAMINAARIPALKKI TEKNINEN MANUAALI Chiller Oy 1 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Yleistä 3 2. Jäähdytystehot eri lämmönvaihdinpituuksille vesivirralla 0,1 l/s 4 3. Jäähdytystehot eri lämmönvaihdinpituuksille halutuilla

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM

Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM Oviverhopuhaltimet FLOWAIR.COM ILMAN LÄMPÖTILAN JAKAUTUMINEN HUONEISSA Ilman oviverhopuhallinta Oviverhopuhaltimella -1 C 22 C 2 C 21 C 2 C 22 C -8 C -6 C -4 C -2 C 19 C C 1 C 1 C 6 C C C 6 C 1 C 1 C 18

Lisätiedot

3. Sisätilojen ilmanvaihtojärjestelmät

3. Sisätilojen ilmanvaihtojärjestelmät 3. Sisätilojen ilmanvaihtojärjestelmät IFA 0605012 Schweißrauchabscheideklasse W3 60 3. Sisätilojen ilmanvaihtojärjestelmät Suitable for Likaantuneen ilman puhdistamiseksi työtiloissa. Kuvaus INCLUDING

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Deekax Air Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-9151-12 Myönnetty 26.11.2012 Päivitetty 31.03.2014 1 (2) Talteri Fair 120 ec on

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

RADIONUKLIDILABORATORION ILMANVAIHTO RADIOKEMISTI JYRI LEHTO, MEILAHDEN ISOTOOPPIYKSIKKÖ 10.12.2015

RADIONUKLIDILABORATORION ILMANVAIHTO RADIOKEMISTI JYRI LEHTO, MEILAHDEN ISOTOOPPIYKSIKKÖ 10.12.2015 RADIONUKLIDILABORATORION ILMANVAIHTO RADIOKEMISTI JYRI LEHTO, MEILAHDEN ISOTOOPPIYKSIKKÖ 10.12.2015 10.12.2015 2 RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Osa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto 10.12.2015 3 STUK

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1

ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO. Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS JA YLLÄPITO Janne Louho RTA-1 ILMANVAIHDON MERKITYS Hyvä sisäilman laatu Ilmanvaihdon tarkoituksena on ylläpitää sisätiloissa hyvä ilmanlaatu eli pitää ilma happipitoisena, epäpuhtauspitoisuuksiltaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarkastus

Ilmanvaihdon tarkastus PJS IV- ja SISÄILMATUTKIMUS OY Päivämaantie 5 24280 SALO Petri Sorola MUISTIO 1 (8) Korson terveysasema Naalipolku 6 b 01450 VANTAA 10.8.2011 Ilmanvaihdon tarkastus Aika 12.7-10.8.2010 Lähtökohta Ennakkotiedot

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, Korjausrakentaminen Wanhasatama 7.2.2017 Tavoitteeksi hyvä sisäilmasto TAVOITTEET Aseta tavoitteet lämpötiloille

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

ILOX ILMANVAIHTOKONE. Asennuspaikka

ILOX ILMANVAIHTOKONE. Asennuspaikka Asennuspaikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään olla yli +10 o C. ILOX 397 kone asennetaan joko lattialle tai tukevan hyllyn päälle. Kun kone asennetaan lattialle,

Lisätiedot

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen TkL Mika Vuolle SIY Sisäilmatieto Oy e-mail:mika.vuolle@sisailmatieto.com Yleistä Käytännössä kaikilla ilmanjakotavoilla huoneeseen muodostuu pystysuuntainen

Lisätiedot

Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut

Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut Enabling wellbeing Halton Laboset - ilmavirran säätöjärjestelmä vetokaappeihin AST - ilmannopeusanturi M7 ilmanvirtausnopeuden, ilmavirran ja hälytysten käyttöpaneeli

Lisätiedot

Ulospuhallushajotin EYMA-2 ja ilmanottolaite DYMA-1

Ulospuhallushajotin EYMA-2 ja ilmanottolaite DYMA-1 Ulospuhallushajotin EYMA- ja ilmanottolaite DYMA Ulospuhallushajotin EYMA- ja ilmanottolaite DYMA Ilmanvaihdossa tarvittavat, raikasta ilmaa sisään ottava ilmanottolaite ja käytettyä ilmaa poistava ulospuhallushajotin

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Alustava raportti Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

SL... Toimilaite, jousipalautteinen. Vakioservomoottori. (paneelisuodatin) Ilmansuodatin. Jäähdytin PKW Lämmitin PWW. Jäähdytin DV.

SL... Toimilaite, jousipalautteinen. Vakioservomoottori. (paneelisuodatin) Ilmansuodatin. Jäähdytin PKW Lämmitin PWW. Jäähdytin DV. SL... Sivu: Toimilaite, jousipalautteinen Sälepellit Vakioservomoottori Ilmansuodatin (paneelisuodatin) Jäähdytin DV Jäähdytin PKW Lämmitin PWW Integroidulla ETAMASTERilla Ohjauksella Tuloilma Poistoilma

Lisätiedot

Paineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke. Simo Hostikka Paloseminaari HILTON Kalastajatorppa, Helsinki

Paineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke. Simo Hostikka Paloseminaari HILTON Kalastajatorppa, Helsinki Paineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke Simo Hostikka Paloseminaari 18 HILTON Kalastajatorppa, Helsinki Tausta Ylipaine poistumisen vaarantajana? Voiko ylipaine estää asunnon sisäoven avaamisen?

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET DIHR AX151 pesukone on monipuolinen ratkaisu erilaisiin pesutarpeisiin. Koneen voi asentaa toimimaan vasen- tai oikeakätisesti. Myös lisävarusteet voi kiinnittää koneen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja

HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja HT-sarjan Aerofoil-savunpoistopuhaltimet Moottori savussa Asennus- ja huolto-ohjeet Tarkastus- ja huoltopäiväkirja Savunpoistopuhaltimien oikean huollon varmistamiseksi tämä ohje tulee toimittaa käyttäjälle.

Lisätiedot

Tekniset tiedot LA 12TU

Tekniset tiedot LA 12TU Tekniset tiedot LA 1TU Laitteen tekniset tiedot LA 1TU Rakenne - Lämmönlähde Ulkoilma - Toteutus Yleisrakenne - Säätö - Lämmönmäärän laskenta sisäänrakennettu - Asennuspaikka Ulkotila - Suoritustasot 1

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

StudioLine puhallinpatterit

StudioLine puhallinpatterit StudioLine puhallinpatterit StudioLine puhallinpatteriperhe Uuden sukupolven innovatiiviset puhallinpatterit StudioLine on Chiller Oy:n on kehittämä ensiluokkainen puhallinpatteriperhe. Laitteiden äänitaso

Lisätiedot

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi 03.03.2015 Olavi Suominen, myynti- ja kehitysjohtaja, Vallox Oy Ennen oli ennen.. päivitetty 7.10.2011 Asunnot ja niiden varustelutaso 1960,

Lisätiedot

TRI - Liitäntälaatikko (hajottimet) Halton TRI. Liitäntälaatikko (hajottimet)

TRI - Liitäntälaatikko (hajottimet) Halton TRI. Liitäntälaatikko (hajottimet) Halton TRI Liitäntälaatikko (hajottimet) Liitäntälaatikko kattoon asennettavan hajottimen tai poistoilmalaitteen liittämiseksi kanavistoon. Varmistaa tuloilmahajottimen moitteettoman toiminnan. Ilmatiivis,

Lisätiedot

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia

DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos Saudi Iron and Steel Co Saudi-Arabia TAPANI RANTAPIRKOLA DI Oulun Yliopisto Prosessitekniikka 1973 Ammattikokemus: Teknillinen opetus Lehtori Lapin AMK 2000 2015 Lehtori Kokkolan Teknillinen oppilaitos 1978 1980 Terästeollisuus Saudi Iron

Lisätiedot