loppusijoitustilan järjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "loppusijoitustilan järjestelmät"

Transkriptio

1 Työ r a p o r t t i loppusijoitustilan järjestelmät Tapani Kukkola Joulukuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 " Fortum Tapani Kukkola ~ YDIN-A6-892 REPORT 1 ( 42) Distribution Checked by, Date '\ ~?-\o \.._..q_ al-.g 0 =7. \2, Cf '7 Approved by, Date Replaces Keywords Final disposal of spent fuel, final repository of spent fuel, systems LOPPUSIJOITUSTILAN JÄRJESTELMÄT Tapani Kukkola F ortum Engineering Oy Joulukuu 1999 Fortum Engineering Ltd V AT No FI Trade Reg. No Domicile Helsinki

3 Työ raportti Loppusijoitustilan järjestelmät Tapani Kukkola Fortum Engineering Oy Joulukuu 1999 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 Työ raportti Loppusijoitustilan järjestelmät Tapani Kukkola Joulukuu 1999

5 LOPPUSIJOITUSTILAN JÄRJESTELMÄT TIIVISTELMÄ Järjestelmäkuvaus on osa loppusijoitustilan esisuunnitelmaa. Suunnitelma koskee loppusijoituslaitoksen käyttövaihetta ja perustuu perustapaukseen (P), jossa ydinvoimalaitokset käyvät Suomessa 40 vuotta. Loppusijoitustilat sijoitetaan 500 metrin syvyyteen peruskallioon. Järjestelmäkuvauksen tarkoituksena on olla perustana jatkosuunnittelulle sekä alustavalle kustannusarviolle. Järjestelmäkuvaus sisältää tärkeimpien järjestelmien tehtävämääritykset, periaatekuvaukset ja -kaaviot. Loppusijoitustilan järjestelmien suunnittelun lähtökohtana on käytetty Insinööritoimisto Saani&Riekkolassa laadittu ja loppusijoitustilan piirustuksia. Loppusijoitustilojen kokonaistilavuus perustapauksessa on m 3 sisältäen kaikki tilavuudet. Tilat eivät ole kuitenkaan auki samanaikaisesti, koska loppusijoitustiloja rakennetaan ja suljetaan sitä mukaan kuin loppusijoitus etenee. Samanaikaisesti tiloja on avoinna enimmillään m 3. Loppusijoitustilat jakautuvat valvonta-alueeseen sekä valvomattomaan alueeseen. Valvonta-alueen tilavuus on suurimmillaan noin puolet avoinna olevasta tilasta eli m3. Työkuilun alapään järjestelmät ja sähköjärjestelmät on kuvattu erillisissä raporteissa. Avainsanat: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustila, loppusijoitus, järjestelmät.

6 FINAL REPOSITOTY SYSTEMS ABSTRACT The system description of final repository spaces for spent nuclear fuel is a part of the preliminary design of the final disposal plant. The design covers the operating phase of the final disposal facility and it is based on the base case (P), where Finnish nuclear power plants are operating 40 years. The final repository spaces will be located at depth of 500 m in bedrock. The intention of the system description is to be a base for the further design and for the preliminary cost estimate. The system description contains the system tasks, the principal descriptions and the schemes of the most important systems. The system design is based also on the drawings, which have been made by Saanio&Riekkola Consulting Engineers. The total volume of the final disposal spaces is m 3 covering all spaces. The spaces are not open simultaneously because the repository spaces are going to be constructed and closed according to the progress of the fuel canister disposal. The open volume is maximally m 3. The final disposa1 spaces are divided into the controlled area and into the non-controlled area. The controlled area vo1ume is maximally about one half from the open volume, i.e m 3. The systems at the lower end of the work shaft and the electrical system are described in the separate work reports. Key words: Spent fuel repository, final disposa1 of spent fuel, systems.

7 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ Taustaa raportille Raportin tarkoitus Raportin sisältö Lähtökohtana olevat loppusijoitustilan piirustukset Loppusijoitustilojen tilaerittelyt Tilat kokonaisuudessaan Valvonta-alue LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Tarkoitus Toiminta-arvot ja -periaate Lämmitystehon tarve Lämpövuodot kallioon Tuloilmastoinnin lämmitystehon tarve Lämmitysenergian tarve ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Tarkoitus Pitoisuusrajat Kaasupitoisuudet Pölypitoisuus Radan limanvaihdon toiminta-arvot ja -periaate Valvonta-alueen ilmastointi Valvomauoman alueen ilmastointi VESI Tarkoitus Veden tarve Kierrätyspumppaamo Käyttövesi Sammutusvesi Poreallasjärjestelmä VIEMÄRÖINTIJÄRJESTELMÄ Tarkoitus Toteutustapa Veden kertymä Mitoitus SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Sähkötehon syöttö Tarkoitus Toteutus Valaistus Tarkoitus Toteutus ja tehontarve... 27

8 Valaistusvoimakkuus Viestintäjärjestelmä Tarkoitus Järjestelmät lnstrumentointijärjestelmä Tarkoitus Toteutustapa VALVONTAJÄRJESTELMÄT Säteilyvalvonta Tarkoitus Toteutustapa Kulunvalvonta Tarkoitus Toteutustapa Ydinmateriaalivalvonta (Safeguards) Kunnonvalvonta Tarkoitus Toteutustapa KULJETUS- JA SIIRTOJÄRJESTELMÄT Hissit Tarkoitus Toteutus Nosturit Tarkoitus Toteutus Siirtovaunut Tarkoitus Toteutus Siirtoajoneuvot Tarkoitus Toteutus Louheen siirtojärjestelmä TUNNELITÄYTEAINEEN VALMISTUS- JA KÄSITTELYLAITTEET Täyteaineen valmistus Täyteaineen käsittely loppusijoitustilassa PALONTORJUNTA-JA PELASTUSJÄRJESTELMÄT Tarkoitus Palokuormat Toteutus KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOJÄRJESTELMÄT Tarkoitus Toteutustapa VIITTEET... 38

9 3 1 YLEISTÄ 1.1 Taustaa raportille Järjestelmäkuvaus on osa loppusijoitustilan esisuunnitelmaa. Suunnitelma koskee loppusijoituslaitoksen käyttövaihetta ja perustuu perustapaukseen (P), jossa ydinvoimalaitokset käyvät Suomessa 40 vuotta. Loppusijoitustilat sijoitetaan 500 metrin syvyyteen peruskallioon. 1.2 Raportin tarkoitus Järjestelmäkuvauksen tarkoituksena on olla perustana jatkosuunnittelulle sekä alustavalle kustannusarviolle. 1.3 Raportin sisältö Järjestelmäkuvaus sisältää tärkeimpien järjestelmien tehtävämääritykset, periaatekuvaukset ja -kaaviot. 1.4 Lähtökohtana olevat loppusijoitustilan piirustukset Loppusijoitustilan järjestelmien suunnittelun lähtökohtana on käytetty seuraavia loppusijoitustilan piirustuksia: Pohjapiirustus Aputilat ja työkuilun alapää Valvonta-alueen pysäköinti, henkilökuilun alapää ja kapselikuilun alapää Sijoitustunneli ja keskustunneli, leikkaukset Leikkaus 1-1, työkuilu Leikkaus 2-2 Leikkaus , henkilökuilu Tunnelipoikkileikkaukset Leikkaus , kapselikuilu 1.5 Loppusijoitustilojen tilaerittelyt Tilat kokonaisuudessaan Taulukossa 1-1 on esitetty loppusijoitustilojen tilavuuserittely, kun loppusijoitustiloja rakennetaan lisää eri tavoilla. Kokonaistilavuus sisältää loppusijoitustilojen kaikki tilavuudet, jotka eivät ole kuitenkaan auki samanaikaisesti, kun loppusijoitustiloja rakennetaan ja suljetaan sitä mukaan kuin loppusijoitus etenee.

10 4 Teholouhinta tarkoittaa sitä, että loppusijoitustiloja laajennetaan neljän tunneliparin verran kerrallaan urakointimenettelyä hyväsi käyttäen. Tunneleita louhitaan esimerkiksi joka kolmas vuosi. Hitaassa louhinnassa tunneleita laajennetaan loppusijoituslaitoksen käyttöhenkilöstön toimesta jatkuvasti. Tässä vaihtoehdossa avoimet tilat ovat pienimmillään. Jatkotarkastelussa sovelletaan teholouhinnan vaihtoehtoa, koska teholouhinta on taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Kokonaistilavuus perustuu raporttiin 11/. Taulukko 1-1. Loppusijoitustilojen tilavuuserittely. Kokonais- Teho-lou- Hidas tilavuus. hinta. louhinta Kohde m.; m.; m3 Työkuilu Tutkimusperät Sijoitustunnelit Sijoitusreiät Keskustunneli Lastauspaikat Käyttö- ja käytöstäpoistojätehalli Työkuilun alapäähän liittyvät tilat Tunneli kapselikuilulle Henkilökuilun alapäähän liittyvät tilat Henkilökuilu Kapselikuilu Yhteensä Taulukossa 1-2 on esitetty eri vaihtoehtojen poikki pinta-alojen, tunnelipituuksien ja pinta-alojen ekvivalenttisuureet, joita käytetään esimerkiksi loppusijoitustilan lämmitys- ja valaistustarpeen arvioinnissa. Ekvivalenttisuure kuvaa enemmän tai vähemmän tilannetta, jossa loppusijoitustilat muodostuisivat tunnelinmuotoisesta yhdestä tilasta. Taulukko 1-2. Loppusijoitustilojen ekvivalenttisuureet. "Kokonais "Teho- "Hidas -tilavuus" louhinta" louhinta" Ekvivalentti poikkipinta-ala 19,66 24,09 25,57 mz Ekvivalentti tunnelipituus m Ekvivalentti pinta-ala m2 Ekvivalenttipoikkipinta-ala on laskettu kaavalla B34/(B23/$B$6+(B34-B23)/30), jossa

11 5 B34 = Loppusijoitustilan tilavuus m 3 B23 = Loppusijoitustunneleiden tilavuus m 3 $B$6 = Loppusijoitustunnelin poikkipinta-ala m 2 Ekvivalentti tunnelipituus on laskettu kaavalla B34/B39, jossa B39 = Ekvivalentti poikkipinta-ala m 2 Ekvivalenttipinta-ala on laskettu kaavalla B40*SQRT(B39)*4, jossa B40 = Ekvivalenttitunnelipituus m. Taulukossa 1-3 on esitetty tunnelipituudet vuotovesimäärien laskentaa varten Taulukko 1-3. Tunnelipiiuudet vuotovesien määrittelyjä varten. Kohde m Työkuilu 500 Tutkimusperät Sijoitustunnelit 3436 Sijoitusreiät 1123 Keskustunneli 2205 Lastauspaikat Käyttö- ja käytöstäpoistojätehalli Työkuilun alapäähän liittyvät tilat Tunneli kapselikuilulle Henkilökuilun alapäähän liittyvät tilat* 336 Henkilökuilu 500 Kapselikuilu 500 Yhteensä 8600 * sisältää kaikki muutkin loppusijoitustilan tunnelinpäät ja laitehallit Valvonta-alue Valvonta-alue loppusijoitustiloissa tarkoittaa sellaista aluetta, joissa ihmiset periaatteessa voivat saada säteilyannoksia, kun radioaktiivisia aineita säilytetään, käsitellään tai kuljetetaan. Käytännössä siis alue, jossa polttoainekapseleita siirretään, kapseleita loppusijoitetaan ja loppusijoitusreikien yläosia täytetään. Käytännössä ihmiset voivat saada säteilyannoksia vain polttoainekapselin suoran säteilyn seurausvaikutuksena, ei siis päästöjen seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että polttoainekapselin siirtoreitin tulee muodostaa sellaisen alueen, jolla ihmisten oleskelu voidaan rekisteröidä, ihmisten tulemista ja menemistä voidaan seurata ja ihmisten saamia säteilyannoksia luotettavasti mitata. Käytännössä tällainen alue erotetaan omaksi sulje-

12 6 tuksi alueeksi, valvonta-alueeksi, johon kuljetaan yhden valvontapisteen, kenkärajan kautta. Kenkäraja on kapselointilaitoksen konttorirakennuksessa. Nimi ei ole osuva loppusijoitustilan tapauksessa, koska kontaminaatiota loppusijoitustiloissa ei suurella todennäköisyydellä esiinny ja tarvetta jalkineiden vaihtoon ei ole. Tarkistuspisteessä rekisteröidään henkilöstön ja myös vierailijoiden saarnat säteilyannokset. Valvonta-aluetta ei periaatteessa normaalikäytössä tarvitsisi ilmastoinnin puolesta erottaa omaksi tilaksi, mutta puhtaitten työolosuhteiden aikaansaamiseksi näin kuitenkin tehdään. Säteilynalaisessa työssä yleensä puhtaat työolosuhteet ovat eduksi. Onnettomuustilanteiden varalta valvonta-alue on välttämätön, koska alue voidaan tarvittaessa eristää ja potentiaalisen aktiivisuuden leviäminen ehkäistä. Valvonta-alueen loppusijoitustilan vuotovesiä ei kuitenkaan ole järkevää erottaa valvomattoman alueen vuotovesistä. Vuotovesissä suurella varmuudella ei koskaan tule olemaan kontaminaatiota. Vuotovesimäärät ovat käytännössä hyvin suuria, noin 700 m 3 vuorokaudessa. Valvonta-alueen rajaa siirretään keskustunnelissa sitä mukaan kuin loppusijoitus etenee. Valvonta- ja valvomauoman alueen raja on samalla palo-osastoraja. Rakenteen vahvuus määräytyy palosuoj ausvaatimusten mukaan. Valvonta-alue on pienimmillään, kun polttoainekapseleitten loppusijoitus aloitetaan ja kun neljä työn alla olevaa loppusijoitustunnelia on lähes täytetty. Valvonta-alueen suuruus loppusijoituksen alussa on esitetty taulukossa 1-3. Taulukko 1-4. Valvonta-alue loppusijoituksen alussa. Tila m3 Loppusijoitustunnelit Loppusijoitusreiät 451 Keskustunnelin osuus % Kapselikuilu Tunneli kapselikuilulle 1760 Henkilökuilu Henkilökuilun alapään tilat 4020 Käyttö- ja käytöstäpoistojätehalli 3730 Yhteensä Valvomaton alue on suurimmillaan samalla hetkellä, eli m 3. Valvonta-alue on suurimmillaan loppusijoitusjakson lopussa. Valvonta-alueen suuruus sillä hetkellä, kun viimeistä loppusijoitustunneliparia aletaan täyttää on esitetty taulukossa 1-4.

13 7 Taulukko 1-5. Valvonta-alue loppusijoituksen lopussa. Tila mj Loppusij oitustunnelit Loppusijoitusreiät 1805 Keskustunnelin osuus % Kap se likuil u Tunneli kapselikuilulle 1760 Henkilökuilu Henkilökuilun alapään tilat 4020 Käyttö- ja käytöstäpoistojätehalli 3730 Yhteensä

14 ~ LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ 2.1 Tarkoitus Järjestelmän tarkoituksena on lämmittää loppusijoitustilat sopiviksi työntekoa varten. 2.2 Toiminta-arvot ja -periaate Käytönaikaisissa loppusijoitustiloissa lämpötilan sallittu vaihtelualue on C. Normaali käyttölämpötila on 20 C. Suhteellisen kosteuden tulee olla alle 80 %. Niissä tiloissa, jotka on louhittu etukäteen, mutta joissa ei varsinaisesti työskennellä, voi lämpötila olla alle 15 C ja suhteellinen kosteus 1 OOo/o. Loppusijoitustilat lämmitetään lämmittämällä ilmastoinnin tuloilma kaukolämmöllä. Poistoilmasta otetaan lämpö talteen. Valvonta-alueen lämmityslaitteet ovat kapselointilaitoksen yhteydessä. Valvonta-alue lämmitetään kapselikuilun kautta. Valvomattoman alueen tilojen lämmityslaitteet ovat työkuilurakennuksessa. Valvomaton alue lämmitetään työkuilun kautta. Lämmityksen periaate on esitetty kaaviossa 2-1. Lämmitettäviä tiloja on noin m Lämmitystehon tarve Lämmitystehoa tarvitaan tuloilman lämmitykseen sekä kompensoimaan lämpövuotoja kalliopintaan Lämpövuodot kallioon Lämpövuodot kalliopintaan pienenevät kun kalliotilat ovat olleet käytössä jonkin aikaa ja kalliopinnat ovat ehtineet lämmetä. Alkuvaiheessa lämpövuoto on 5W/m 2, /2/, mutta jo kolmen vuoden kuluttua louhinnan alkamisesta lämpövuoto on vakiintunut arvoon 1,2 W/m 2, kun käyttölämpötila on 20 C, /3/ ja /10/. Lämpövuodeksi kallioon saadaan 216 kw, kun kalliopinta on lämmennyt kolme vuotta, taulukko 2-1. Taulukko 2-1. Lämpövuoto kalliopintoihin. Lämpövuoto kallioon 1,2 Wlm 2 Kokonaispinta-ala ml Kokonaislämpövuoto 216 kw

15 9 TYÖKU flurakfnnus Ldmmffi k"w Pois-foilmo.puhaHin Äiim.nvoimennill Kuno..vu.koko 1400 mm 3671 Po. Suodo.trr, KAPSELO r N TILA.ffO S Lö.mmifin 2'H kw Kuno.vo.koko 1150 mm Po is+oilma.p uho! Urt Lfunmön ~a.!t-eenotro Äänen vaime.nrti n TuloHmapuho.IUn 19-,12 m3/s- $~- Tuloflmo.puho.IUIL 11,5"9 m3/s Po. Suodn.tfll Kaavio 2-1. Lämmityslaitteet työkuilurakennuksessa ja kapselointilaitoksessa Tuloilmastoinnin lämmitystehon tarve Tuloilman lämmitys on mitoitettava kylmimmälle talvikaudelle. Tuloilmastoinnin vaatima lämmitysteho on 563 kw, kun ulkoilman lämpötila on -27 C, käyttölämpötila 20 C ja lämmön talteenottokerroin on 0, 7, taulukko 2-2. Lämmön talteenotossa tulee käyttää pyörivää lämmönsiirrintä levylämmönvaihtimen asemesta, koska levylämmönvaihtimen talteenottokerroin on 0,6 ja pyörivän 0, 7. Taulukko 2-2. Tuloilman lämmitystehon tarve. Kokonaisilmavirtaus 31 m 3 /s Ilman tiheys 1,30 kg/m 3 Ilman kokonaismassavirta 40 kg/s Ilman ominaislämpö 1 kj/kg/k Lämpötilan nousu 47 oc Lämmitysteho 1876 kw Lämmön talteenotto 70 % Lämmitysteho netto 563 kw

16 10 Kun tuloilman lämmitykseen tarvitaan tehoa 563 kw ja kabiopintoihin siirtyy 216 kw teho, niin kokonaislämmitystehon tarve on 779 kw. Työkuilurakennuksessa loppusijoitustilojen lämmitystehon tulee olla 485 kw ja kapselointilaitoksessa 294 kw. 2.4 Lämmitysenergian tarve Lämmitysenergian tarve vuodessa voidaan laskea ominaiskulutuksen avulla. Hyvä arvio ominaiskulutukselle on 13,5 kwhlm 3 /vuotta kohden. Lämmitysenergia vuositarve on * 13,5 kwh = 2984 MWh. Keskimääräinen lämmitysteho vuodessa on 2984 MWh/8760 h = 341 kw. Lämmitysenergia voidaan laskea myös summaamalla kallioon vuotava vakio lämpöteho sekä astepäiväluvun avulla laskettu tuloilman vaatima lämmitysenergian tarve. Astepäivälukuna on käytetty arvoa Energian kulutukseksi saadaan 3188 MWh, taulukko 2-3. Taulukko 2-3. Loppusijoitustilojen lämmitysenergian tarve. Energiantarve MWh Lämpövuoto kallioon 1894 Sisääntuloilman lämmitys 1293 Kokonaisenergiankulutus 3188 Laskettuna 3188 MWh energiankulutuksesta ominaisenergiankulutukseksi saadaan 14,4 kwh/m 3 /a. Kun otetaan huomioon valaistusenergian tarve 442 MWh, joka suurimmaksi osaksi muuttuu lämmöksi, 70%, niin vuosienergian tarpeeksi saadaan noin 2880 MWh, taulukko 2-4. Taulukko 2-4. Loppusijoitustilojen lämmitysenergian tarkastus/askelma. Kokonaisenergia Valaistusenergia Lämmöksi muuttuva osuus Nettolämmitysenergia Korjattu ominaiskulutus 3188 MWh 442 MWh 309 MWh 2878 MWh 13,0 kwhlmj/a

17 11 Kesäaikaan lämpimän ilman kosteus saattaa tiivistyä loppusijoitustiloissa, ellei ilmaa jäähdytetä. Kesäaikaan sisääntuloilmaa ei kuitenkaan jäähdytetä, koska käyttölämpötilan ollessa 2ooc jäähdytystarve on hyvin vähäinen. Ne tilat, joissa työskentely tapahtuu, voidaan varustaa ilman kuivaimilla.

18 12 3 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ 3.1 Tarkoitus Ilmanvaihtojärjestelmän tarkoituksena on pitää loppusijoitustilojen ilman laatu riittävän hyvänä. 3.2 Pitoisuusrajat Kaasupitoisuudet Suurimmat sallitut kaasupitoisuudet eri aineille on esitetty taulukossa 3-1. Taulukko 3-1. Ilman enimmäispitoisuudet. Aine Enimmäispitoisuus ppm, /4/ o/o, /5/ Hiilimonoksidi (CO) 50 0,005 Hiilidioksidi ( C02) ,5 Typpidioksidi (N 02) 3 0,0005 Typpioksidi (NO) 25 Rikkidioksidi (S02) 2 Rikkivety (H2S) 10 Jos kallioluolissa käytetään dieselajoneuvoja, niin viitteen /6/ mukaan ilmanvaihdon tarve on 0,06 m 3 /s/kw. Jos loppusijoitustilassa kapselinkuljetusajoneuvon moottori teho on 130 kw, niin tämä johtaa 130 * 0,06 = 8 m 3 /s ilmanvaihtotarpeeseen. Jos samanaikaisesti käytetään jotain muuta dieselajoneuvoa, niin ilmanvaihdon tarve saattaa kaksinkertaistua Pölypitoisuus Pölypitoisuuden enimmäisraja käyttövaiheen aikana on 150 J..tg/m 3, joka on sama kuin suurkaupunkien ilman pölypitoisuus. Täyttövaiheessa valvomattomalla alueella sallitaan viitteen /4/ mukaiset pölypitoisuusrajat, taulukko 3-2. Taulukko 3-2. Ilman pölypitoisuusrajat. Aine Raja-arvo (8 h) K vartsi, hienojakoinen 0,2 mglm 3 Bentsopyreeni 0,01 mg/m 3 Asbesti keskimäärin 0,5 yli 5 mikrometrin mittaista kuitua cm 3 :ssa Kokonaispölypitoisuus 10 mg/m 3

19 ~ Radon Radonille viite /4/ antaa alfaenergiapitoisuuden ylärajaksi 1 j..tj/m 3. Jos alfaenergiapitoisuus ylittää 10 j..tj/m 3, niin tällöin työaika on rajoitettu 8 tuntiin päivässä. 1 j..tj/m3 alfaenergiapitoisuus vastaa 330 Bq/m 3 aktiivisuutta viitteen /71 mukaan. Vanhoissa asuinhuoneistoissa sallittu radanpitoisuusraja on 800 Bq/m 3 Tuulettamattomien Iuolien radanpitoisuus Cmax on viitteen /71 mukaan: Cmax = J A/(n V), jossa J = Radonin suotautumiskerroin 0,0002-0,002 Bq/m 2 /s A = luolan kalliopinta-ala m 2 n = radonin hajoamisvakio 2,1 E-06 1/s V = kallioluolan tilavuus m 3 Sijoittamalla loppusijoitustilan arvot saadaan radonpitoisuudeksi Cmax = (0,0002-0,002)*160000/(2,1E-06*190000) = Bq/m 3 Jotta radanpitoisuus laskisi alle 330 Bq/m 3 suuremmalla suotokertoimen arvolla laskettuna tarvitaan loppusijoitustiloissa ilmanvaihtokerroin 0,02 tunnissa. IRn = J (P dx) dt/(a dx) = 0,002 * /19000 * 3600/0,02 = 300 Bq/m 3 Radonia suotautuu kalliosta noin 320 Bq/s suuremmalla suotokertoimen arvolla laskettuna. Suurin osa radanpitoisuudesta tulee kuitenkin kalliotiloihin vuotavan veden mukana. Luolaan vuotavan veden radanpitoisuus on tyypillisesti Bq/1. Jos vuotoveden määrä on luokkaa 8 1/s, niin loppusijoitustiloihin tulee aktiivisuutta Bq/s eli noin kolminkertainen määrä edelliseen nähden. Tämäkään radanvuodon määrä ei vielä mitoita ilmanvaihtoa. Radanpitoisuudet saattavat kuitenkin olla kymmenkertaisia ylläesitettyyn nähden, joten radanpitoisuus saattaa laitospaikasta riippuen mitoittaa ilmanvaihtokertoimen suuruuden. Olkiluodon alueella on mitattu metrin syvyydessä pohjavesien aktiivisuudeksi Bq/1, /8/.

20 14 Lähteessä /16/ Olkiluodon laitospaikalla todennäköisimmäksi kokonaislähdevoimakkuudeksi on arvioitu vaiheittaisessa P-tapauksessa 7 MBq/h ja radonpitoisuudeksi 2,9 kbq/m 3 ilman tuuletusta. Tämä vaatisi noin 0,1 suuruista ilmanvaihtokerrointa. Valitaan ilmanvaihtokertoimen suuruudeksi 0, limanvaihdon toiminta-arvot ja -periaate Ilmastoitavia kalliotiloja on noin m 3. Puolet, eli noin m 3 vaihdetaan tunnissa. Ilman virtausmäärä on tällöin noin 31 m 3 /s. Ilmastointi erotetaan valvonta- ja valvomattoman alueen ilmastointiin. Valvonta- ja valvomauoman alueen rajaa siirretään ilmastointikanavassa sitä mukaa kun loppusijoitus etenee. Keskustunnelissa on sekä tulo- että poistoilmastoinnille rengaskanavat, joihin kytketään työkuilusta tulevat valvomattoman alueen tulo- ja poistoilmakanavat sekä kapselointilaitoksesta kapselikuilun kautta tulevat valvonta-alueen tulo- ja poistoilmastointikanavat Sekä tulo- että poistoilmastointikanavaan asennetaan paineenkorotuspuhaltimet keskustunnelin takaosan keskipaikkeille. Paineenkorotuspuhaltimet puhaltavat siihen suuntaan, missä on suurin ilmastoitava tilavuus. Puhallussuunta riippuu näinollen siitä miten pitkälle loppusijoitus on edennyt. Ilmastointikanavat paloeristetään ja kanavien lävistäessä palo-osaston rajan kanavat varustetaan palosuluilla. Paloeristysluokka on A30:n mukainen. Ilmastointia käytetään myös savunpoistoon Valvonta-alueen ilmastointi Valvonta-alueen poistoilman aktiivisuutta valvotaan, mutta järjestelmään ei asenneta aktiivihiilisuodattimia eikä hiukkassuodattimia. Tiloja suodattimille ei varata. Jos poistoilmassa havaitaan poikkeuksellinen määrä aktiivisuutta, niin valvomoon tulee tästä hälytys. Poistoilmastointi pysäytetään käsin, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi. Jos loppusijoitustilan valvonta-alueen ilma halutaan suodattaa, niin tällöin loppusijoitustilan ilmastointi johdetaan kapselikuilun kautta kapselointilaitokseen ja poistoilman suodatukseen käytetään kapselointilaitoksen valvonta-alueen ilmastointia. Loppusijoitustilan valvonta-alueen tuloilmastointi johdetaan loppusijoitustilan tunneleiden ja muiden tilojen perälle, mukaan lukien kapseli- ja henkilökuilut. Poistoilmastointikanavat alkavat tunneleiden ja huonetilojen suulta. Kapseli- ja henkilökuilun poistoilmastointikanavat alkavat kuilun yläpäästä maan pinnan tason yläpuolelta. Kun loppusijoitustilan valvonta-alueen poistoilmastointipuhaltimet pysäytetään ja kapselikuilun hissin ovi avataan, niin tällöin loppusijoitustilan ilma poistuu kapselointilaitoksen valvonta-alueen kautta. Ilmastointikanavien halkaisija kapselikuilussa on 1150 mm. Puhaltimen tyyppi on säädettävillä johtosiivillä varustettu potkuripuhallin, /9/, /15/. Yhden puhaltimen ottama teho on noin 56 kw. Valvonta-alueen ilmastoinnin mitoitus on esitetty taulukossa 3-3.

21 15 Paineenkorotuspuha1timen vaikutus on mukana puhaltimen teho1askelmassa. Puhallinteho on paineenkorotuspuhaltimen ja valvonta-alueen puhaltimen tehon summa, jos paineenkorotuspuhallin vaikuttaa valvonta-alueella. Mitoituslaskelmassa käytetään keskimäärästä ilmastoitavaa tilavuutta, jotta puhaltimia ja kanavia ei ylimitoitettaisi ja että puhaltimien nimellinen toimialue osuisi säätäalueen keskelle. Taulukko 3-3. Valvonta-alueen ilmastoinnin mitoitus. Valvonta-alue Yks. Pienin tilavuus mj Suurin tilavuus mj Keski tilavuus mj Ilmanvaihtokerroin 0,5 1/h Ilman virtaus m 3 /h Ilman virtaus 11,59 m 3 /s Kanavan halkaisija 1,15 m Virtausnopeus 11,16 m/s Virtauksen kitkahäviö 0,82 Palm Ekvivalentti kanavapituus 4000 m Kanavahäviöt 3273 Pa Paikallishäviöt 373 Pa Kokonaishäviö 3646 Pa Nettotehon tarve 42 kw Hyötysuhde 0,75 Puhaltimen tehontarve 56 kw Poistopuhaltimen teho 56 kw Kokonaisteho 113 kw Valvomauoman alueen ilmastointi Ilmastointikanavien halkaisija työkuilussa on 1400 mm. Puhallintyyppi on sama kuin valvonta-alueella, säädettävillä johtosiivillä varustettu potkuripuhallin. Yhden puhaltimen tehontarve on noin 94 kw. Laskelmassa ei ole huomioitu paineenkorotuspuhaltimia, jotka jonkun verran tulevat parantamaan hyötysuhdetta. Loppusijoitustilojen ilmanvaihdon puhaltimien kokonaistehontarve työkuilurakennuksessa ja kapselointilaitoksessa on yhteensä 3 00 k W. Sekä valvonta- että valvomauoman alueen poistoilmapuhaltimia käytetään tulipalon sattuessa savunpoistoon. Poistoilmastointikanavat ovat alipaineisia, koska poistoilmapuhaltimet ovat maan pinnalla. Tällöin poistoilmastointikanavien tiiveyteen ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Valvomattoman alueen ilmastoinnin mitoitus on esitetty taulukossa 3-4.

22 16 Taulukko 3-4. Valvomatloman alueen ilmastoinnin mitoitus. V aivomaton alue Yks Pienin tilavuus m Suurin tilavuus m Keskitilavuus m Ilmanvaihtokerroin 0,5 1/h Ilman virtaus m/h Ilman virtaus 19,12 m /s 1,40 m Virtausno eus 12,42 m/s Virtauksen kitkahäviö 0 80 Palm Ekvivalentti kanava ituus 4000 m Kanavahäviöt 3208 Pa Paikallishäviöt 463 Pa Kokonaishäviö 3671 Pa Nettotehon tarve 70 kw H öt suhde 0,75 Puhaltimen tehontarve 94 kw Poisto uhaltimen teho 94 kw Kokonaisteho 187 kw Ilmanvaihdon periaatekaavio on esitetty kaaviossa 3-1. Kaavio 3-1. Ilmanvaihdon periaatekaavio.

23 17 4 VESI 4.1 Tarkoitus Vettä tarvitaan tilojen ja ajoneuvojen pesussa, täyteaineen sekoitukseen sekä saniteettilaitteisiin. Myös palontorjuntaan käytetään vettä. 4.2 Veden tarve Loppusijoitustilojen keskimääräinen päivittäinen veden tarve sekä vuositarve on esitetty taulukossa 4-1. Taulukko 4-1. Loppusijoitustilojen vedentarve. Kuluttaja m 3 /päivä m 3 /vuosi Pesuvedet 3, Juomavesi 2, Täytemateriaalin valmistus 3, Kallion louhinta 17, Loppusijoitusreikien poraus 2, Yhteensä 29, Kierrätyspumppaamo Loppusijoitustunneleiden täyteaineen sekoittamassa pesutarkoitukseen, kallion louhintaporaukseen sekä loppusijoitusreikien poraukseen käytetään loppusijoitustiloihin vuotauutta vettä, joka kierrätetään selkeytyksen jälkeen. Kierrätyspumppaamon tarvitsema kapasiteetti on esitetty taulukossa 4-2. Taulukko 4-2. Loppusijoitustilojen kierrätysvesipumppaamon mitoitus. Porausjumbo 150 1/min Loppusijoitusreikien porauslaite 133 1/min Täyteaineen sekoittamo, pesuvedet 174 1/min Kokonaistarve 458 1/min Kokonaistarve sekunnissa 8 1/s Tarvittava nostokorkeus 80 m Pumppaustehon tarve 8,55 kw Putken halkaisija 0,037 m

24 18 Lisäksi vettä tarvitaan loppusijoitustunneleiden sulkurakenteiden betonivalujen jäähdyttämiseen noin 30 Vmin vuorokauden ajaksi sulkua kohti. Kierrätysvesipumppaamon teho riittää myös tähän. Kierrätyspumppaamon periaatekaavio on esitetty kaaviossa 4-1. Pumppu P=10 bar Q=8 [/ S" r~- K a[ vo ostr fl V=SOO [ P=-10 bgr Tdy terri rteen s-eka rtus Lop pus-1 joi tusr-eiki en po r-o.us Po rrrus- jumbo Kaavio 4-1. Kierrätyspumppaamon kaavio. Pumput käynnistyvät kun paine varaajassa laskee esimerkiksi alle 4 barin paineen. Pumpun tuotto vastaa kaikkien kuluttajien yhteenlaskettua kulutusta. 4.4 Käyttövesi Veden laadun tulee täyttää juomavedelle asetetut laatuvaatimukset. Järjestelmän kapasi Käyttöveden päivittäinen tarve loppusijoitustiloissa on noin 6 m 3. teetti tulee olla 2 1/s, taulukko 4-3. Taulukko 4-3. Käyttöveden mitoitustaulukko. 5,80 m3 8h 0,72 m3/h 12,08 1/min Päivittäinen veden tarve Kulutustunnit päivässä Keskivirtaus Keskivirtaus Keskivirtaus 0,20 1/s Mitoituskerroin 10 Kapasiteetti 2,01 1/s Putken halkaisija 0,019 m

25 19 Vesi syötetään loppusijoitustilaan työkuilun kautta suoraan loppusijoituslaitoksen vesilaitokselta. Loppusijoitustilassa tarvitaan reduktioasema hydrostaattisen paineen alentamiseksi. Käyttöveden runkoputken halkaisijaksi riittää 20 mm. Loppusijoitustilassa lämpimän veden tarpeen oletetaan olevan viidennes koko käyttöveden tarpeesta. Lämmintä vettä tarvitaan eniten ajoneuvojen pesussa. Lämmin käyttövesi tuotetaan loppusijoitustilassa sähkökäyttöisellä lämminvesivaraajalla. Lämminvesivaraa ja voi olla 1000 litran suuruinen tilavuudeltaan. Lämminvesivaraajan vaatimasähkötehoon noin 15 kw, taulukko 4-4. Taulukko 4-4. Lämminvesivaraajan tehontarvelaskelma. Säiliön tilavuus Lämmitysaika 8h Veden ominaislämpö 4,2 kj/kg/ C Lämpötilan nousu 100 oc Lämmitysteho 14,58 kw 4.5 Sammutusvesi Palovesisäiliönä käytetään loppusijoituslaitoksen vesilaitoksen alasäiliötä maan pinnalla. Sammutusvesi johdetaan kaikkien kuilujen kautta loppusijoitustilaan. Kuiluissa kulkevia putkia käytetään luonnollisesti myös kuilujen palontorjuntaan. Syöttöputkien alapäässä loppusijoitustilan tasolla on reduktioasema paineen alentamiseksi. Loppusijoitustunnelin keskustunnelissa kiertää rengasputki, jota syötetään kuiluista tulevilla syöttölinjoilla. Rengasputkessa on sammutusputkien liittimet. Rengasputkesta syötetään loppusijoitustilan käyttövesiverkkoa. Putkimateriaalina voi olla galvanoitu teräs. Putkiko voi olla NS 50. Sammutusvesijärjestelmä ei siis tarvitse sähköenergiaa sammutusveden pumppaukseen. Järjestelmän periaatetta esittää kaavio 4-2.

26 20 Kaavio 4-2. San;mutusvesijärjestelmän periaatekaavio. 4.6 Poreallasjärjestelmä Kapselikuilun pohjalle järjestetään 20 metrin syvyinen vesiallas, johon syötetään paineilmaa aina silloin kun polttoainekapselia tuodaan hissillä loppusijoitustilaan. Tällöin mahdollisessa kapselihissin putoamisonnettomuustilanteessa vesikuplat pehmentävät iskua niin, että polttoainekapseli pysyy iskusta huolimatta todennäköisesti tiiviinä. Järjestelmän periaatetta esittää kaavio 4-3. Kapselikuilun pohjalla on uppopumppu, joka pitää veden pinnan vakiona kapselikuilussa. Uppopumpun kapasiteetin tulee olla 25 1/min. Pumpun nostokorkeudeksi riittää 25 m. Pumppu käynnistetään rajakytkimen avulla, kun vesipinta ylittää asetusarvon. Paineilmaa syötetä.än paineilmapullosta. 12 paineilmapullon patterin arvioidaan riittävän vuosiksi. Paineiln:oan syöttö automatisoidaan niin, että kun hissi liikkuu alaspäin, niin paineilmanpullojen venttiilit avautuvat.

27 21 - Kopse.Ukurlu Po.H't~ilmo.n sy ötto.. ~ ~. :.. <l) Uppopumppu Kaavio 4-3. Iskunvaimentimen periaatekaavio.

28 22 5 VIEMÄRÖINTIJÄRJESTELMÄ 5.1 Tarkoitus Viemäröintijärjestelmän tarkoitus on koota kalliosta vuotavat vedet sekä pesuvedet viemärivesien kokooja-altaaseen sekä pumpata vesi altaasta maan pinnalle pois johdettavaksi. 5.2 Toteutustapa Loppusijoitustiloihin tehdään yhteinen viemäröintivesien kokoojasäiliö. Vuotovedet kerätään salaojia pitkin vuotovesien kokooja-altaaseen, josta vedet johdetaan työkuilun kautta ylös maan pinnalle. Keskustunnelissa vuotovesi johdetaan salaojiin salaojituskerroksen läpi. Tunnelin lattialle valuvat vedet kerätään lattiakaivojen avulla omaan viemärivesiputkistoon. Lattiakaivoista voidaan ottaa tarvittaessa vesinäytteitä. Työkuilun, kapselikuilun ja henkilökuilun pohjalle asennetaan viemärivesipumput, joilla vesi pumpataan kokooja-altaaseen. Saniteettilaitteista vedet johdetaan omalla putkella kokoojasäiliöön. Viemärivesien aktiivisuutta kokooja-altaassa ei mitata. Kokooja-altaan järjestelyjä on kuvattu viitteessä / Veden kertymä Kalliosta suotautuvaa vettä kertyy viitteen /11/ mukaan 3 1/min 100 m:n tunnelipituutta kohden. Loppusijoitustilojen suunnittelussa veden kertymäksi oletetaan kuitenkin 5 1/min 1 00 m:n tunnelipituutta kohden, taulukko 5-1. Taulukko 5-1. Vuotoveden kertymä. Kalliovuodot 5 1/min/100 m tunnel Kokonaistunnelipi tuus 8600 m Vuoto avoimista tunneleista 430 Suljetut loppusijoitustunnelit 49 Vuoto suljetuista tunneleista 1,2 1/min Vuoto suljetuista tunneleista 59 Kokonaisvuoto sekunneissa 8 1/s Kokonaisvuoto minuuteissa 489 1/min Vuoto tunnissa 29 m 3 /h Vuoto vuorokaudessa 704 m 3 /vrk Vuotoveden määrä on noin 8 1/s ja vuorokaudessa 700m Mitoitus Viemärivesien kokoojasäiliön koko on 1117 m 3, johon tulvittuva vesimäärä voi olla 778 m 3 /vrk. Sallitaan siis reilun vuorokauden pituinen pumppujen käyttökatko.

29 23 Viemärivesien kokoojasäiliö varustetaan kolmella viemärivesipumpulla. Kunkin pumpun kapasiteetti on 100 %, joten normaalissa käyttötilanteessa yksi pumppu käy ja kaksi on varalla. Pumppu käy jatkuvasti eli 24 tuntia vuorokaudessa. Jatkuvatoiminen pumppu to1mn luotettavammin kuin pumppu, jota vähän väliä käynnistetään. Käyttöönottovaiheessa vuotovesipumppu säädetään toimimaan samalle tuotolle kuin mitä vuoto kalliotiloista on. Tällöin käyvä pumppu toimii huoltovälin pituisen jakson kerrallaan, jonka jälkeen käynnistetään toinen pumppu, joka jälleen toimii huoltovälin pituisen ajan kerrallaan. Jos tilapäisesti vuotovesivirtaus lisääntyy, niin vuotovesialtaan saavuttaessa ylärajan käynnistetään toinen vuotovesipumppu ensimmäisen rinnalle ja ajetaan vuotovesien kokooja-allas normaalipintaan. Kaikki pumput on siis kytketty rinnan samaan runkolinjaan, joka johdetaan työkuilun kautta maan pinnalle. Virtausnopeudeksi putkessa valitaan 2 m/s, jolloin laskennalliseksi putkihalkaisijaksi saadaan 72 mm, taulukko 5-1. Taulukko 5-2. Vuotovesipumppujen mitoitustaulukko. Vuotokertymä vuorokaudessa 704 m3 Käyttötunnit vuorokaudessa 24 h Vaadittu virtaus tunnissa 29 m 3 /h Virtaus sekunnissa 8 1/s Virtausnopeus 2 m/s Putken halkaisija 0,072 m Kitkakerroin 0,025 Paikallisvastukset 50 Putken pituus 600 m Kitkahäviö 517 kpa Nostokorkeushäviö 540 m Kokonaishäviö 5298 kpa N ettetehontarve 43,16 kw Pumppaushyötysuhde 0,70 Tehontarve 61,66 kw Yhden pumpun tuotto on siis 8 1/s ja vaadittu moottori teho noin 62 kw. Tarvittava putkikoko on NS 80. Putki tulee mitoittaa 10 MPa:n paineelle. Putken seinämänpaksuuden tulee olla noin 4 mm. Putkimateriaali voi olla galvanoitua terästä. Viemäröinnin periaate on esitetty kaaviossa 5-1.

30 24 Putkrlrnja lyökurluun NS 80 ' Vuorovesrpumpur Q - B 1/s ~ H = 6 f) 0 m ( ) (~ ( ~ r r ' ' - r ' r ' ' r Vuotovesren kokooja.-oj[gs V ar h tuva 111 o. v u u s m3 Kaavio 5-1. Viemäröinnin periaatekaavio.

31 25 6 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 Sähkötehon syöttö Tarkoitus Sähkötehon syöttöjärjestelmä antaa sähkötehon loppusijoitustilan sähkökäyttöisille laitteille. Sähkötehon tarve loppusijoitustiloissa on noin 1100 kw. Suurimpia yksittäisiä tehonkuluttajia ovat loppusijoitusreikien porausyksikkö sekä louhintaporausjumbo, taulukko 6-1. Taulukko 6-1. Suurimmat loppusijoitustilan tehonkuluttajat. Kohde kw Rakennussähköistys 88 Valaistus 221 Vuotovesipumput 62 Nosturit 20 Täyttömateriaalin sekoitus 60 Loppusijoitusreikien poraus 333 Tutkimuskairausporat 65 Porausjumbot 160 Ruiskubetonointilaitteet 65 Yhteensä Toteutus Sähkö tuodaan loppusijoitustiloihin työkuilua pitkin kolmella 20 kv syöttölinjalla. Loppusijoitustilassa on kolme muuntajaa, yksi työkuilun alapäässä olevassa sähkötilassa ja kaksi muuta keskustunnelissa, kaavio 6-1. Loppusijoituslaitoksen sähköjärjestelmistä on laadittu erillinen raportti 112/, jossa sähköjärjestelmät on kuvattu tarkemmin.

32 ~,.,~ 26 R.~o~lfDry~gor:u AJ03 3L- 511 Hz 2.0 kv 1 l 1 f 10 i 1 i 1 i i i! A. i- rt t "' X & ~ ~ ;><;. ~ rt t "' X. & ~ ~ ;><;. ~ rt t CO X. & ~ ~ ;><;. ~ et t c.a X. & ~ ~y~pn= BFF BBT06!;OO f..va Z.OI:Y t.2x2.5" oo v DYil 1t._,CD ~~ ~10,.,!i:, "'":o a::.~..:::.5..:::~ :J> ~ ~ ~ X "' ~ ~ ::t ltapo~rfory ~P= BFG ~~..:::~ <>-]J. ""E,.,~ ote."',. :l. 1!-- " ~ BBT07 toqo kva 2D ~V 31.><2,!> ~QO V Oyn tt Bill Ul-'00 V V2:.2.6 VDC VIC.,9- ~~~ c_~ ~ J. ir~ lö:r la ~- o---. ;- ""R< """'R g~.:.::5'":% ~l" ~'8 g ;o.[ ~~ ~~.[ " ~ BBT08 z.o r..v WOI't SfUI.fT' DUirilnlll BVC 2.L.M.Pt - '8 voc 1 BTF Re.goSirllry SDIIC~~ BFH ~0 y 0)11 u Kaavio 6-1. Sähkönsyötön periaatekaavio.

33 Valaistus Tarkoitus Valaistusjärjestelmän tarkoituksena on antaa loppusijoitustiloille sopiva yleisvalaistus sekä työskentelypisteisiin riittävän tehokas paikallisvalaistus Toteutus ja tehontarve Loppusijoitustilojen valaistuksen tehonsyöttö otetaan kaikista kolmesta 20/0,4 kv:n alajakokeskuksesta. Yleisvalaistus hoidetaan suurpainenatriumvalaisimilla. Loppusijoitustiloihin järjestetään lisäksi akkuvarmennettu varavalaistus loisteputkilla. Kun asennettu valaistusteho on 5W 1m 2, niin tällöin valaistuksen vaatima teho on: p V = * 5 W = 221 kw Paikallisvalaisimille varataan lisäksi tarpeellinen määrä tehonsyöttöpisteitä Valaistusvoimakkuus Valaistusvoimakkuutta Em (lx) voidaan arvioida yhtälöllä, /13/, kun tilan mitoiksi oletetaan 4 x 3 mja korkeudeksi 4 m: JOSSa N =valaisimien lukumäärä 0 =yhden valaisimen lappujen kokonaisvalovirta (lm) A = tilan pinta-ala (m 2 ) 11= valaistushyötysuhde ~ = vanhenemisesta johtuva alenemakerroin k25 = optimilämpötilasta poikkeamisesta johtuva alenemiskerroin B =likaantumisesta johtuva alenemiskerroin E = 0 75 *1 *0 8 *0 5 *4 *2300/12 m ' ' ' = 230 lx

34 Viestintäjärjestelmä Tarkoitus Viestintäjärjestelmien tarkoituksena on mahdollistaa työryhmien keskinäinen yhteydenpito loppusijoitustiloissa sekä työryhmien tavoitettavuus maan pinnalta Järjestelmät Loppusijoitustiloihin tehdään puhelinjärjestelmä. Keskus tulee olemaan kapselointilaitoksen konttorin yhteydessä. Loppusijoitustiloihin tehdään myös henkilöhakujärjestelmä ja kaiutinjärjestelmä. 6.4 Instrumentointijärjestelmä Tarkoitus Instrumentointijärjestelmän avulla kerätään ja käsitellään tietoa loppusijoitustilan kunnosta ja loppusijoituksen onnistumisesta sekä valvotaan, että työturvallisuus säilyy hyvänä loppusijoitustilassa Toteutustapa Loppusijoitustiloihin ei tehdä valvomotiloja, vaan mittaustiedot kerätään kapselointilaitoksen konttorin valvontakeskukseen. Loppusijoitustilaan keskustunnelin varrelle sijoitetaan mittalähettimiä, mutta näille ei tarvitse varata tiloja. Loppusijoitustiloissa tehdään ainakin seuraavia mittauksia: hydrogeologiset valvontamittaukset kalliotekniset valvontamittaukset siirtymämittaukset täytetyssä tunnelissa bentoniitin puristuspainemittaukset loppusijoitusreiässä ilman, kallion ja veden lämpötilamittaukset ilman ja bentoniitin kosteusmittaukset viemäriveden pintamittaukset ilman aktiivisuusmittaukset CO-, C02-, NOx- ja radanpitoisuuden mittaukset ilman pölypitoisuuden mittaukset savunilmaisu safe guards-valvontaan liittyvät säteilymittaukset

35 VALVONTAJÄRJESTELMÄT 7.1 Säteilyvalvonta Tarkoitus Säteilyvalvonnan tarkoitus on mitata ja valvoa loppusijoitustilan ilman aktiivisuutta, sekä henkilöstön saamia säteilyannoksia. Pääasialliseksi ilman aktiivisuuslähteeksi oletetaan kalliotiloihin suotautuva radon. Henkilöstö saa säteilyannoksia radonin ohella säteilevistä loppusijoituskapseleista, kun niitä loppusijoitetaan Toteutustapa Poistoilman aktiivisuutta mitataan jatkuvasti. Jos ilmassa havaitaan polttoainejätteen aiheuttamaa aktiivisuutta, niin loppusijoitustilan poistoilmastointi pysäytetään ja selvitetään, mistä säteilyvuoto aiheutuu. Loppusijoitustilan poistoilma voidaan tarvittaessa kierrättää kapselikuilun ja kapselointilaitoksen valvonta-alueen ilmastoinnin kautta. Jos ilman radanpitoisuus ylittää sallitun rajan, niin ilmanvaihtokertoja lisätään. Kenkärajalla kapselointilaitoksen konttorirakennuksessa henkilöstön kontaminoituminen monitoroidaan ja saadut säteilyannokset rekisteröidään. 7.2 Kulunvalvonta Tarkoitus Kulunvalvonnan tarkoituksena on olla selvillä siitä, keitä loppusijoitustiloissa valvontaalueella kullakin hetkellä oleskelee sekä kontrolloida kulkua valvonta-alueelle Toteutustapa Henkilöstön kulunvalvonnan kontrollipiste on henkilökuilun yläpäässä kenkärajan yhteydessä kapselointilaitoksen konttorirakennuksessa. Ihmisten menemisistä ja tulemisista loppusijoitustiloihin pidetään kirjaa. Kulunvalvonnassa sovelletaan nykyaikaisia tietokonepohjaisia valvontamenetelmiä. TV -valvonta järjestetään siihen loppusijoitustunneliin, jossa asennetaan loppusijoituskapseleita. Työkuilun puolelta ei ole normaalisti käytettävää yhteyttä loppusijoitustilojen valvontaalueelle muuten kuin hätätapauksessa. 7.3 Ydinmateriaalivalvonta (Safeguards) Ydinmateriaalivalvonta tarkoittaa käytännössä kameravalvontaa sekä mahdollisten säteilydetektoreiden käyttöä keskustunnelissa valvonta- ja valvomauoman alueen rajalla

36 30 sekä kapselikuilun alapäässä. Näiden mittausten ei edellytetä vaativan erityisiä lisätilantarpeita. 7.4 Kunnonvalvonta Tarkoitus Kunnonvalvonnan tarkoituksena on valvoa käyttövaiheen aikana loppusijoitustilojen ja järjestelmien kuntoa sekä polttoainekapseleiden loppusijoituksen onnistumista. Käyttövaiheen aikana seurataan suljettujen loppusijoitustunneleiden tilaa. Valvontamittauksia ei jatketa, kun loppusijoitustilat on lopullisesti suljettu Toteutustapa Loppusijoitustilan kuntoa valvotaan loppusijoituksen aikana mittaamalla vuotovesimäärää sekä mittaamalla loppusijoitustiloissa kallion jännityksiä ja siirtymiä. Vuotovesimäärää mitataan tarkkailemalla vuotoveden kokoojasäiliön pintaa. Suljetuista loppusijoitustunneleista mitataan muutaman loppusijoitusreiän tilaa loppusijoitusprosessin ajan tai niin kauan kuin mittaukset antavat luotettavaa tietoa. Esimerkiksi loppusijoitustunnelin perällä, keskellä ja tunnelin suulla olevat loppusijoitusreiät voidaan instrumentoida. Voidaan mitata bentoniitin paisuntapainetta ja lämpötilaa bentoniitin ja kallion välisessä raossa loppusijoitusreiän pohjalla, puolessa välissä sekä loppusijoitusreiän yläosassa. Tunnelin täyteaineen ja sulkutulpan paineita ei mitata. Suljetusta tunnelista keskustunneliin suotautuvaa vesimäärää mitataan.

37 31 8 KULJETUS- JA SIIRTOJÄRJESTELMÄT 8.1 Hissit Tarkoitus Loppusijoitustilan hissit hoitavat vertikaalisen henkilö- ja materiaaliliikenteen Toteutus Loppusijoitustiloihin tehdään kolme hissiä; kapselikuiluun kapselinkuljetushissi, henkilökuiluun henkilöhissi sekä työkuiluun yhdistetty henkilö- ja tavarahissi. Kapselikuilun hissi alkaa kapselointilaitoksesta. Kapselihissi mitoitetaan kg kuormalle. Hissin nopeus on 3 m/s. Hissi varustetaan johteilla ja vastapainona. Hissiin ei järjestetä johdejarruja, jotta jarrujen virhetoiminnot eliminoitaisiin. Hissi varustetaan 500 kw :n tasavirtamoottorilla sekä varmennetuilla levyjarruilla sekä hidasajokoneistolla. Hissikoneisto kykenee syöttämään jarrutustehon takaisin verkkoon. Hissin koneistoon tulee kuusi 38 mm halkaisijaista köyttä. Köysipyörän halkaisija on 2,8 m. Kapselihissiä käytetään myös puristettujen hentoniittilohkojen kuljetukseen loppusijoitustilaan. Henkilökuilu kytkeytyy kapselointilaitoksen konttorirakennukseen. Henkilökuilun hissi tehdään 16 henkilölle. Hissikori on kaksikerroksinen. Hissin nopeus on 10 m/s ja kuormankantokyky 1280 kg. Työkuilu kytkeytyy työkuilurakennukseen. Työkuilun hissiä käytetään louheen ylösnostoon sekä murskeen ja bentoniitin sisäänvientiin loppusijoitustilan täyteaineeksi sekä tavaran ja henkilöiden kuljetukseen. Loppusijoitustilan koneet viedään osina alas tällä hissillä, mm. porauskalusto, louheenkuljetusdumpperit, kapselinkuljetusajoneuvo jne. Hissi varustetaan louhekapalla ja tavarankuljetuskorilla, kuva 8-1. Louhekappa on hissikorin yläpuolella ja sen tilavuus on 7 m 3. Hissikorin sisämitat Hissikorin tilavuus 25 m Hissikorin pohjan pinta-ala 1 0 m2 Kuva 8-1. Hissikorin sisämitat.

38 32 Hissin kuormankantokyky on kg ja nopeus 10 m/s. Hissin kapasiteetti on 220 t/h jos kuormausajaksi oletetaan 15 s. Jos kuormausajaksi oletetaan 330 s, niin kapasiteetiksi muodostuu tällöin 45 t/h. Hissi varustetaan 600 kw :n tasavirtamoottorilla. Hissikoneisto kykenee syöttämään jarrutustehon takaisin verkkoon. Köysipyörän halkaisija on 2,15 m ja nostokoneistoon tulee neljä 29 mm halkaisijaista köyttä. 8.2 Nosturit Tarkoitus Loppusijoitustilan nostureilta tarvitaan loppusijoitusreiän valmistelussa, käyttö- ja käytöstäpoistojätteen käsittelyssä sekä koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja kunnossapidossa Toteutus Loppusijoitustiloissa tarvitaan kaksi nosturia, yksi käyttö- ja käytöstäpoistojäteluolassa ja toinen loppusijoitustilan koneiden kokoonpanoa ja kunnossapitoa varten konepajassa. Kapselointilaitoksen käyttö- ja käytöstäpoistojätteen loppusijoitustilan siltanosturin kapasiteetti on kg, jänneväli 7 m ja nostokorkeus 7 m. Loppusijoitustilan koneiden kokoonpanoa ja kunnossapitoa varten korjaamassa on siltanosturi, jonka kapasiteetti on kg. 8.3 Siirtovaunut Tarkoitus Siirtovaunuilla ja kuljettimilla hoidetaan tavaroiden ja materiaalien lyhyet horisontaalisiirrot Toteutus Kapselointilaitoksessa loppusijoituskapseli ajetaan kapselikuilun hissiin siirtovaunulla ja samalla siirtovaunulla hissistä ulos loppusijoitustasanteella kapselin lastausasemaan, josta kapseli lastataan kapselinkuljetusajoneuvoon. Siirtovaunu on sähkökäyttöinen ja sen kuormankantokyky on kg. Siirtovaunua ei varusteta kapselin säteilysuojalla. Siirtovaunu varmentaa kapselin noston, kun kapselia nostetaan kapselinkuljetusajoneuvon säteilysuojan sisään. 8.4 Siirtoajoneuvot Tarkoitus Siirtoajoneuvoja käytetään polttoainekapseleiden ja hentoniittilohkojen siirtoon ja asennukseen loppusijoitustiloissa.

39 33 Kapselinkuljetusajoneuvoa käytetään polttoainekapselin siirtoon kapselihissin alapään lastausasemasta loppusijoitusreiän kohdalle sekä kapselin asennukseen loppusijoitusreikään Toteutus Loppusijoitustiloissa tarvitaan kaksi siirtoajoneuvoa, kapselinkuljetusajoneuvo sekä hentoniittilohkojen siirto- ja asennusajoneuvo. Kapselinkuljetusajoneuvo on suunniteltu rakennettavaksi SISU-merkkisen dumpperin alustalle. Dumpperi on neliakselinen ja sen kuormankantokyky on 60 tonnia. Dumpperissa on kaikki pyörät ohjautuvia paitsi toiseksi takimmaisen akselin pyörät, dumpperi on ketterä, pienin kääntösäde on 11 m. Dumpperi on lisensioitu kaivoskäyttöön. Kapselin säteilysuoja ja sen kääntölaitteet tehdään dumpperin päälle rakennetun apurungon varaan. Ajoneuvosta on tehty erillinen työraportti, /14/. Kapselinkuljetusajoneuvon tekniset tiedot ovat seuraavat, /14/: kokonaispaino kg säteilysuojan paino kg polttoainekapselin paino kg apulaitteiden paino 3000 kg ajoneuvon paino kg suurin pyöräkuorma kg pienin kääntösäde 11 m dieselkäyttöinen, moottoriteho 130 kw Hentoniittilohkojen siirto- ja asennusajoneuvolla hentoniittilohkot siirretään kapselihissin ala-asemalta loppusijoitustunneliin loppusijoitusreikien kohdalle tai lohkot voidaan välivarastoida jätehalliin. Siirtoajoneuvona voi olla esimerkiksi nosturilla varustettu kevyt kuorma-auto. Hentoniittilohkot asennetaan käsin loppusijoitusreiän pohjalle ja reunoille ennen loppusijoituskapselin asennusta. Työssä käytetään apuna muuraushissiä. Polttoainekapselin päälle tulevat hentoniittilohkot asennetaan kuorma-auton nosturilla. Apuna käytetään imukuppinostimia. Kuorma-autoa voidaan käyttää myös muuraustelineen siirtel yyn. 8.5 Louheen siirtojärjestelmä Louheen siirtojärjestelmä koostuu louhesiilosta, syöttimestä, hihnakuljettimesta )a mittataskusta. Louhe tuodaan työkuilulle ja kipataan louheenkaatotilassa noin 60 m vetoiseen louhesiiloon. Louheenkaatotilaan on suora yhteys keskustunnelista. Louhesiilon alapään purkuaukon yhteydessä on tärysyötin, joka syöttää siilosta louheen hihnakuljettimelle, joka siirtää sen edelleen mittataskuun. Mittatasku on sijoitettu työkuilun viereen louhittuun syvennykseen. Louhe puretaan mittataskusta valmiiksi punnittuna annoksena yhdellä kertaa louheennostokappaan. Hissin nostaessa kippaa ylös, syötin syöttää mittataskuun uuden annok-

40 34 sen. Mittataskun alapuolella oleva anturi katkaisee louheen syöttämisen mittataskun ollessa täysi. Järjestely on esitetty kuvassa 8-2. Louheenkaatotila Hihnakuljetin Mittatasku Louhekappa Hissikori ---- <:- -- {>< > Kuva 8-2. Louheenkäsittelylaitteet työkuilun alapäässä.

41 35 9 TUNNELIT Ä YlEAINEEN VALMISTUS- JA KÄSITTEL V LAITTEET 9.1 Täyteaineen valmistus Loppusijoitustilan tunneleiden täyteaine valmistetaan työkuilun alapäässä täyteaineen sekoittamassa, joka on samanlainen kuin siirrettävä ruiskubetoniasema. Murske siirretään hihnakuljettimella työkuilun louhekapasta sekoittamon murskesiiloihin, joiden yhteistilavuus on 115 m 3. Hentoniitti siirretään työkuilun hissistä 1500 kilon suursäkeissä trukilla bentoniittisiiloon, jonka tilavuus on 15 m 3 Murske ja hentoniitti siirretään hihna- ja ruuvikuljettimella sekoittimeen. Täyteaineen sekoittamo on esitetty kuvassa 9-1. Murskesiilot Sekoitin Ben/oniitti Hihnakulje Iin Ruuvikuljetin Kuva 9-1. Täyteaineen sekoittamo. 9.2 Täyteaineen käsittely loppusijoitustilassa Eräs vaihtoehto täyteaineen siirtoon loppusijoitustunneleiden perälle ja täyteaineen tiivistämiseen on esitetty raportissa /11. Täyteaineen siirtoon käytettäisiin betonin sekoitussäiliöautoa ja tunneliperien täyttöön tela-alustalla liikkuvaa kaivinkoneen alustalle rakennettua konetta, joka syöttää täyteaineen hihnasingon avulla tunnelin perälle ja täyteaine tiivistetään tärylevyllä, joka on kiinnitetty kaivinkoneen puomiin.

42 36 10 PALONTORJUNTA-JA PELASTUSJÄRJESTELMÄT 10.1 Tarkoitus Palontorjunta- ja pelastusjärjestelmien tarkoitus on ilmaista, ehkäistä sekä sammuttaa mahdolliset tulipalot sekä auttaa ihmisiä pelastautumaan tulipalosta. Paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan soveltuvin osin viitteen 1171 määräyksiä Palokuormat Dieselkäyttöisten ajoneuvojen polttoaine, hydrauliöljyt sekä ajoneuvojen renkaat muodostavat suurimman palokuorman. Muita tärkeitä palokuormia ovat esimerkiksi kaapelit. Muuntajina käytetään kuivamuuntajia, joissa palokuorma on pienempi kuin öljytäyttöisissä muuntaj issa Toteutus Loppusijoitustilat palo-osastoidaan ja osastot varustetaan savunilmaisimilla ja sammutusjärjestelmällä. Palo-osastointi on esitetty alustavasti raportissa 11/. Työkuilu toimii pääpoistumistienä. Paarien kuljetus on mahdollista työkuilun hissillä. Toisena pääpoistumistienä toimii henkilökuilu. Loppusijoitustiloihin asennetaan paineilmahengityslaitteita sopiviin paikkoihin sekä useampi pelastautumisasema. Ilmastointijärjestelmää käytetään savunpoistoon. Sammutukseen käytetään sprinklerijärjestelmää, sammutusajoneuvoa ja palontorjuntakoulutuksen saanutta loppusijoitushenkilöstöä. Dieselkäyttöiset ajoneuvot varustetaan j auhesammuttimilla. Erityishuomio kiinnitetään kapselinkuljetusajoneuvon palonehkäisyyn ja -torjuntaan.

Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus

Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Työraportti 2006-05 Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen ilmastoinnin toteutus Juha Nieminen Helmikuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät

Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Työraportti 2006-73 Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät Juha Nieminen Joulukuu 2006 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti 2006-73 Kapselointilaitoksen

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Kapselin kuljetus ajotunnelissa

Kapselin kuljetus ajotunnelissa Työraportti 2005-54 Kapselin kuljetus ajotunnelissa Tila-, järjestelmä- ja toimintakuvaus Timo Kirkkomäki Heikki Raiko Joulukuu 2005 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus

Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Työraportti 2003-70 Olkiluodon loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 2004 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 -----~--- ----- - Työraportti

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 546 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/Vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

Kompaktit ilmanvaihtoyksiköt. Topvex FR, SR, TR

Kompaktit ilmanvaihtoyksiköt. Topvex FR, SR, TR Topvex FR, SR, TR 2069517-FI 22-08-2011V.A004 (C. 3.0-1-06) Sisällysluettelo 1... 1 1.1 Toimintoasetukset... 1 1.2 Viikko-ohjelman ohjelmointi... 5 1.3 Hälytyskonfiguraatio... 6 1.4 Huomautukset... 9 1

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO 50%

POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO 50% POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO ELINKAARIMALLILLA JOPA 50% SÄÄSTÖ LÄMMITYSKULUISSA PALVELUKONSEPTI MARKKINOIDEN EDELLÄKÄVIJÄLTÄ PARAS PALVELUKOKONAISUUS, 2 P A L V E L U K O N S E P T I JOKA PARANTAA ASUMISVIIHTYVYYTTÄ

Lisätiedot

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET

KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET KORIKUL JETIN - ASTIAN PESU KONEET AX 161 EL AX 161 EL Mitat mm (l x s x k) 1080 x 720 x 1375/2010 Tunnelin mitat mm (l x k) 510 x 400 Korit / tunti (2) 70 / 100 Lautaset / tunti (2) 1260 / 1800 Ottoteho

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Työraportti 2- Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, yhteenvetoraportti Reijo Riekkola Timo Saanio Tapani Kukkola Heikki Raiko Elokuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN- HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ITE tyhjiöpumput. Käyttöohje. Onninen Oy - Kylmämyynti

ITE tyhjiöpumput. Käyttöohje. Onninen Oy - Kylmämyynti ITE tyhjiöpumput Käyttöohje Sisältö Turvallisuusohjeet 3 Öljyntäyttö 3 Öljyn vaihto 3 Gas ballast 3 Toiminta 4 Osat 5 Tekniset tiedot 6 Takuu 7 3 T u r v a l l i s u u s o h j e e t Ennen ensikäyttöä täytä

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus

Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Työraportti 99-30 Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358'-9-2280 3719 Työ r

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje JS D24-12VF 12VF Vedenlämmitin SW Exergon Tuotenr. 13-0950 Asennus & Käyttöohje Pin:0063BT7591 VVB 12VF 090826 Käyttö- ja asennusohje Vedenlämmittimen käynnistys Vedenlämmitin käynnistyy automaattisesti

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

-BT1 -QM31 -XL15 -HQ1 -EB100 F1145

-BT1 -QM31 -XL15 -HQ1 -EB100 F1145 Kytkentäkaavio Soveltuvuus Pientalot joissa on vesikiertoinen lämmitys. Toiminta F1145 priorisoi käyttöveden lämmityksen. Lämpöpumppua ohjataan ulkoanturin (BT1) ja sisäisen menovesianturin mittaustietojen

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY V/Ii1C:n) PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1203 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus

Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Asennus Ilox 199 Optima -ilmanvaihtokone Koneen pohjassa on neljä säädettävää jalkaa, joiden avulla kone säädetään vaakasuoraan. paikka Ilmanvaihtokone asennetaan lämpimään tilaan. Tilan lämpötila pitäisi mielellään

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

GT GT 1200 GTU GTU 1200

GT GT 1200 GTU GTU 1200 Kattilat GT 0 - GT 00 GTU 0 - GTU 00 GTU 0 GT 00 Oy Callidus b Hiekkakiventie 0070 HELSINKI p. 09-7 75 fax. 09-77 5505 www.callidus.fi . Pä ä mitat GT 0 C 55 85 5 () 65 x M8 on ø 50 merkkiä levyssä ø 70

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Asennus ja huolto TX 650

Asennus ja huolto TX 650 Asennus ja huolto TX 650 Sivu 1 / 14 1.0.0 Sisältö 1.0.0 Sisältö... 2 2.0.0 Kaavio... 2 3.0.0 Järjestelmä... 3 3.1.0 Toimintaperiaatteet... 4 4.0.0 Tekniset tiedot... 5 5.0.0 Asennus... 6 5.1.0 Seinämalli...

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen

Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Työ raportti 2 000-0 7 Loppusijoitustilojen rakentaminen ja sulkeminen Timo Saanio Matti Kokko Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit

Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit Edut Järjestelmä voidaan toteuttaa pienemmällä syöttöputkihalkaisijalla. Järjestelmän kokonaispainehäviö laskee. Virtauksen säädöt eri jakotukkien välillä

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY Vi-AKCn) PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1197 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

Clen Royal 2117. Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen!

Clen Royal 2117. Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen! Clen Royal 2117 Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen! Messinkipäätyinen rivimäntäpumppu keraamisilla männillä ja

Lisätiedot

Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6

Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Lattialämmitetyn rivitalon perusparannus 2015 Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Maakaasukattila Lattialämmitys. Putkipituus tuntematon. Ilmanvaihto koneellinen. Ei lämmön talteenottoa.

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

HAATO Lämminvesivaraajat. Laatua, turvallisuutta ja taloudellisuutta. vuoden. takuu. vuoden. takuu

HAATO Lämminvesivaraajat. Laatua, turvallisuutta ja taloudellisuutta. vuoden. takuu. vuoden. takuu HAATO Lämminvesivaraajat Laatua, turvallisuutta ja taloudellisuutta 5 vuoden takuu 5 vuoden takuu Varma valinta Lämminvesivaraajan on toimittava vuosia, riippumatta veden laadusta. Lisäksi sen tulee olla

Lisätiedot

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä

Lisätiedot

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L

ALFÉA EXCELLIA DUO. : 11 16 kw ( ) 190 L DUO : 11 16 kw ( ) COP.3 S 19 L Alféa Excellia KORKEA SUORITUSKYKY: Loistava ratkaisu lämmityssaneerauksiin Korkean suorituskyvyn omaavan AIféa Excellia avulla pystytään tuottamaan 6 C asteista käyttövettä

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Taustaa Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa Tapani Kivinen MTT Kotieläintuotannon tutkimus maatalouden ilmanvaihdon taso on ollut vaihteleva tilakokojen kasvu ym. toimintaympäristön muutokset eläinten

Lisätiedot

. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus

. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Työraportti 2000-04. Loppusijoitustilojen käyttövaiheen kuvaus Tapani Kukkola Maaliskuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 (i REPORT 1

Lisätiedot

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P

Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu 100% Emi 28. Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ. Emi 43P Lämpöässä Emi Mahdollisuuksien maaenergiaratkaisu Emi 28 100% Emi 43 Emi 28P MAALÄMPÖÄ Emi 43P Lämpöässä Emi markkinoiden joustavin maalämpöpumppu Lämpöässä Emi-mallisto on ratkaisu monenlaisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät

31.5.2002 1 (47) Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LVI-järjestelmät 31.5.2002 1 (47) Senaatti-kiinteistöt Konekorttitiedot, putkiurakka 102925 308164 LI-järjestelmät Kohde/attribuutti Yksikkö rvo 102925 308164 G1 045 201 LS 01 Läönsiirrin (alustava) Lämpöteho Levymäärä

Lisätiedot

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä 100 years of experience Lahti Precision -fluidisointijärjestelmä estää siilojen purkautumishäiriöt Patentoitu fluidisointijärjestelmä jauheiden ja muiden hienojakoisten

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

29. Annossekoittimet. 29.1 Kollerisekoitin. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

29. Annossekoittimet. 29.1 Kollerisekoitin. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 29. Annossekoittimet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 29.1 Kollerisekoitin Kollerisekoitin kuuluu annossekoittimiin. Se on valimosekoittimista vanhin; sen toimintaperiaate on tunnettu

Lisätiedot