Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010

Transkriptio

1 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010 Lehdistötilaisuus Finanssivalvonta

2 Esitysten aiheet Finanssisektorin tila Eurooppalaisen finanssivalvonnan uusi rakenne Kansainvälisen pankkisääntelyn uudistukset (Basel III) Fivan selvitys: Sijoitustuotteiden palkkiorakenteet Finanssivalvonta 1

3 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Tilanne Finanssivalvonta

4 Finanssisektorin riskinkantokyky pysynyt vahvana Pankkisektorin riskinkantokyky vahva: Pankkien kannattavuus alentunut hieman; matala korkotaso ja kova kilpailu alentaneet edelleen korkokatetta Luottotappionäkymät parantuneet talouskasvun ansiosta Keskimääräinen vakavaraisuussuhde 14,1%, yksittäisten talletuspankkien 9,8 52,3 % Vakuutus- ja eläkelaitosten vakavaraisuus hyvällä tasolla sijoitustuottojen alentumisesta huolimatta: Esim. eläkeyhtiöiden kokonaistuotot alentuneet tammi kesäkuussa tasolle 2,6 4,7 % (heinä joulukuussa 2009 lähes 9 %) Henkivakuutusyhtiöiden toimintapääoma 4,3- ja vahinkovakuutusyhtiöiden 4-kertainen vähimmäismäärään nähden Työeläkevakuutusyhtiöiden toimintapääoman suhde markkinariskit huomioivaan vakavaraisuusrajaan nähden 2,5-kertainen Finanssivalvonta 3

5 Pankkisektorin korkokate heikentynyt merkittävästi Pankkisektorin korkokate ja luotonanto indeksoituina (Q1/2005=100) sekä marginaali ,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q ,0 % 1 Korkokate, pl. johdannaisten vaikutus 2 Luotonanto 3 Luotto/talletusmarginaali (oik.) Lähde: Fiva ja Suomen Pankki Finanssivalvonta 4

6 Suomen finanssisektori vakaa, riskit kansainvälisestä toimintaympäristöstä Talouskasvu elpynyt ympäri maailmaa; toimintaympäristöä leimaa kuitenkin edelleen epävarmuus Finanssimarkkinoiden volatiliteetti edelleen suhteellisen korkea, mikä pitää sijoitusriskejä korkeina Suomalaispankkien varainhankinnan tilanne tällä hetkellä vakaa Suomalaisten pankkien ja vakuutusyhtiöiden suorat riskit velkaantuneista maista kohtuulliset Tartuntariskien mahdollisuus kuitenkin olemassa Vakuutussektori kärsii pitkään jatkuneesta matalasta korkotasosta ja sen riskinäkymiin vaikuttaa olennaisesti sekä osake- ja joukkolainamarkkinojen epävarmuus Finanssivalvonta 5

7 Asiakkaansuojan edistäminen asuntolainamarkkinoilla Asuntolainamarkkinat Suomessa muihin Pohjoismaihin nähden paljon korkeita luototusasteita. Toukokuussa 2010 noin 28 % uusista asuntoluotoista myönnettiin yli 90 %:n luototusasteella. Pankkien marginaalit olleet laskussa ja asuntolainojen korot euroalueen matalimmat. Asuntojen kysyntä korkealla ja kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta optimistisia. Asiakkaat altistuneet korko- ja hintariskeille, osalla asiakkaista voi olla maksukykyyn nähden ylisuuria luottoja. Fivan toimet Suositeltu pankkeja suhtautumaan pidättyvästi yli 90 %:n luototusasteen rahoitukseen suhteessa asunnon arvoon. Kehotettu soveltamaan 6 %:n korkoa ja 25 vuoden laina-aikaa takaisinmaksusuunnitelmaan asiakkaan maksukykyä arvioitaessa. Fiva tutkinut pankkien luotto-ohjeistuksen muutokset suositusten jälkeen ja tekee syksyllä 2010 asuntorahoituksesta erillisen selvityksen Finanssivalvonta 6

8 Eurooppalaisen finanssivalvonnan uusi rakenne Finanssivalvonta

9 Uudet EU-instituutiot syntymässä pitkien neuvotteluiden jälkeen Euroopan parlamentti esittänyt lisää valtuuksia EU-tasolle Mahdollisuus puuttua suoraan finanssialan yritysten toimintaan Tarvittaessa vahvat kriisinhallinnan valtuudet, talletussuojajärjestelmän valvonta (EBA) Vahva rooli myös kuluttajansuojan alueella Joitakin suoria valvottavia (luottoluokituslaitokset) EU-tason valvontaa ei kuitenkaan rakenneta monikansallisille ryhmittymillekään; valvontavastuu säilyy pääosin kansallisella tasolla Uudet instituutiot aloittavat toimintansa 2011; mahdollistavat valvonnan tehostamisen ja integraation syventämisen Mahdollistaa mikro-makro-yhteistyön tiivistämisen Instituutiorakenne on kuitenkin raskas, päällekkäisyyksien välttäminen olennaista Finanssivalvonta 8

10 EU-valvojien valtuuksista tarkemmin EU:n valvontaviranomaiset (EBA, EIOPA, ESMA) Merkittävä uusi sääntelytehtävä: sitovien teknisten standardien valmistelu Mahdollisuus osallistua valvojakollegioiden toimintaan Voi tehdä yksittäisiä valvottavia koskevia päätöksiä (EU-lain soveltaminen/ valvojien kiistojen ratkaisu) tai pyytää niiltä suoraan tietoja Kriisinhallintatoimien koordinointi Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) Makrovakauden valvonta Riskivaroitukset ja politiikkasuositukset Tiivis yhteistyö ESRB:n ja EU:n valvontaviranomaisten välille Esim. tietojen vaihto sekä yhteistyö systeemiriskien arvioinnissa Vaikutukset Finanssivalvontaan Valtuudet ja tehtävät kansallisessa valvonnassa ja sääntelyssä säilyvät Vaikuttaminen EU-valvojissa sääntelyn ja valvontakäytänteiden sisältöön entistä tärkeämpää Finanssivalvonta 9

11 Kansainvälisen pankkisääntelyn uudistukset (Basel III) Finanssivalvonta

12 Baselin komitean syyskuun 2010 uudistukset Mittava vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn uudistus hahmottumassa Uudistusten tavoitteet: Pankkien tappionsietokyvyn parantaminen vaatimalla pankeilta enemmän ja parempilaatuista pääomaa pankkikriisin todennäköisyyden alentaminen Suhdanteiden vaikutuksen vähentäminen pankkien vakavaraisuuteen sekä luotonannon suurten heilahtelujen hillitseminen Riittävän maksuvalmiuden turvaaminen finanssimarkkinoiden häiriötilanteissa Hyvät kannustimet tehokkaalle riskienhallinnalle (mm. palkitsemisen terveet periaatteet) Komitea arvioinut pitkän aikavälin vaikutukset reaalitalouteen myönteisiksi finanssimarkkinoiden parantuneen vakauden kautta Finanssivalvonta 11

13 Uudet vaatimukset yksityiskohtaisemmin Hyvälaatuisen pääoman vaatimusten nostaminen Osakepääoman luonteisten erien (Core Tier 1) minimi 4,5 %:iin (aiemmin 2 %) Ensisijaisten omien varojen (Tier 1) minimi 6 %:iin (aiemmin 4 %) Pankeille pakollinen vakavaraisuuspuskuri Osinkoja ja palkitsemista rajoitetaan Core Tier 1 -suhteen alittaessa 7,0 % Suhdanteiden vaikutuksen vähentäminen pankkien vakavaraisuuteen ja luototuksen heilahtelujen rajoittaminen Luottotappioita ennakoivat varaukset (valmistellaan IASB:n kanssa) Kiivaan luotonannon kasvun hillitsemiseksi voidaan asettaa kansallisesti maksimissaan 2,5%:n lisäpääomavaade Finanssivalvonta 12

14 Uudet vaatimukset yksityiskohtaisemmin Edellä mainitut muutokset voimaan asteittain Pankeille kaksi uutta likviditeettiä koskevaa määrällistä rajoitetta Maksuvalmiutta ylläpitävä likvidien omaisuuserien puskuri (LCR, Liquidity Coverage Ratio), voimaan 2015 Riittävän pitkäaikaisen rahoituksen vaatimus (NSRF, Net Stable Funding Ratio), voimaan 2018 Valvojat aloittavat uusien määräysten tarkkailun 2011 alkaen Finanssivalvonta 13

15 Basel III:n vaikutukset Suomessa Joulukuussa 2009 julkistetuilla sääntelyehdotuksilla olisi ollut merkittävät vaikutukset Suomessa Baselin komitean lievennykset sääntelyyn sekä pitkät siirtymäajat helpottavat pankkien sopeutumista merkittävästi Suomalaispankkien vahvan vakavaraisuuden ja hyvälaatuisen pääoman korkean osuuden ansiosta vaatimusten täyttäminen ei liene ongelmallista Erittäin likvidien varojen ja pitkäaikaisen rahoituksen määrää kasvatettava, mutta ennakoitua vähemmän (lisäksi pitkä siirtymäaika) Lisäksi tuleva vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) tällä hetkellä kaavailtu 3 %:n taso ei tuottane yleisesti ottaen sopeuttamistarpeita (lisäksi pitkä siirtymäaika 2018 asti) Monet yksityiskohdat vielä vahvistamatta Finanssivalvonta 14

16 Suomalaispankeilla vahva ja korkealaatuinen vakavaraisuus 25 mrd. 20 mrd. 15 mrd. 10 mrd. 5 mrd. 0 mrd. Pankkisektorin vakavaraisuus Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q Tier 1 omat varat Omat varat yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Tier 1 -vakavaraisuus, % (oik.) 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Finanssivalvonta 15

17 Selvitys sijoitustuotteiden palkkiorakenteista Finanssivalvonta

18 Selvityksen tausta Vuosien strategiassa yhtenä painoalueena pyrkimys edistää yleisön tietämystä finanssituotteiden ja -palveluiden kuluista ja riskeistä Finanssivalvonta selvitti keväällä 2010 säästämistuotteiden kuluja ja kulurakenteita Selvityksen kohteena erityisesti säästäjille myytävät Sijoitusrahastot Sijoitussidonnaiset vakuutukset ml. kapitalisaatiosopimukset Finanssivalvonta 17

19 Havainnot sijoitusrahastoista Sijoitusrahastot ilmoittavat kulunsa markkinointimateriaaleissaan pääsääntöisesti selkeästi Asiakkaan kannalta monimutkaiset palkkiorakenteet voivat kuitenkin olla ongelmallisia. Näitä ovat Toisiin rahastoihin sijoittavat rahastot (eli rahastojen rahastot) Tuottosidonnaisia palkkioita perivät rahastot Jotkin rahastoyhtiöt ilmoittavat markkinointimateriaalissaan selkeästi vain emorahaston perimän palkkion, vaikka suurin osa kulurasituksesta koostuu kohderahastojen palkkioista Tuottosidonnaisten palkkioiden laskentakaavat usein monimutkaisia, niitä on vaikea vertailla keskenään tai kiinteitä palkkioita perivien rahastojen palkkioihin Finanssivalvonta 18

20 Havainnot sijoitussidonnaisista vakuutuksista Vakuutusyhtiöt eivät ilmoita kaikkia kuluja selkeästi Osassa tarkastelluista tuotteista annetussa informaatiossa ei mainintaa sijoituskorien kohderahastojen perimistä palkkioista Sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden kulujen hahmottaminen ja vertailu keskenään ja/tai suoriin rahastosijoituksiin haastavaa Finanssivalvonta 19

21 Finanssivalvonnan toimet Tavoite: Eri säästämistuotteiden kulut ilmoitetaan selkeästi ja vertailu muihin tuotteisiin mahdollisimman helppoa Nyt tehtyihin valvontahavaintoihin ja tulossa olevien uusien määräyksenantovaltuuksien nojalla Finanssivalvonta käy läpi nykyisen ohjeistuksen ja täsmentää sitä tarpeellisin osin Marraskuussa voimaan tulevat vakuutussopimuslain muutokset antavat Finanssivalvonnalle valtuudet antaa määräyksiä säästöhenki- ja eläkevakuutusten tuottojen ja kulujen laskemis- ja ilmoittamistavasta Finanssivalvonta 20

22 Eurooppalainen sääntely pyrkii lisäämään läpinäkyvyyttä UCITS IV -sijoitusrahastodirektiivi antaa tarkat ohjeet sijoitusrahastojen kulujen ilmoittamisesta rahastojen avaintiedot -dokumenteissa Yksinkertaistetun rahastoesitteen korvaa KID (Key Information Document) EU-maiden PRIPS-hanke (Packaged Retail Investment Products) pyrkii lisäämään sijoitustuotteiden vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä Valtioneuvoston asetus PS-sopimusten kulujen ilmoittamisesta vaatii palveluntarjoajaa ilmoittamaan säästäjälle selkeästi ja ymmärrettävästi PS-tilin ja sijoituskohteiden kulut Finanssivalvonta 21

23 Pieni kulu vaikuttaa paljon pitkän aikavälin tuottoon Esimerkki: Säästösumma: 100 euroa kuukaudessa Säästöaika: 30 vuotta Tuotto: 6 % vuodessa Tuotto 6 % vuodessa Tuotto kulujen jälkeen (tuotto 5 % vuodessa) Säästetty summa, euroa Tuotto, euroa Säästöt ja tuotot yhteensä, euroa Jo prosentin vuotuinen kulu syö tuotosta yli neljänneksen eli euroa Tuottoa arvioitaessa tärkeää ottaa huomioon myös sijoituskohteeseen liittyvät kulut Finanssivalvonta 22

24 Kansainvälisten instituutioiden lyhenteitä ESFS = European System of Financial Supervisors, EUvalvontaviranomaiset + kansalliset valvojat ESRB = European Systemic Risk Board, järjestelmäriskikomitea ESA= European Supervisory Authority, EU-valvontaviranomainen EBA = European Banking Authority, pankkivalvontaviranomainen EIOPA = European Insurance and Occupational Pensions Authority, vakuutus- ja lisäeläkevalvontaviranomainen ESMA = European Securities and Markets Authority, arvopaperi- ja markkinavalvontaviranomainen EFC = Economic and Financial Committee, EU:n talous- ja rahakomitea IASB = International Accounting Standards Board, kv. tilinpäätösstandardeja antava elin Finanssivalvonta 23