Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta
|
|
- Yrjö Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Jukka Vesala Jukka Vesala
2 Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset II. Kriisin taustatekijät: markkinoiden, riskienhallinnan ja valvonnan havaitut puutteet Mitkä riskit realisoituivat? Tulevaisuuden näkymät Riskienhallinnan kehityskohteita Korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa Miten Fiva valvoo? Jukka Vesala 1
3 I. Finanssikriisi ja sen opetukset Jukka Vesala 2
4 Kriisin taustatekijät: Makrotalous ja finanssimarkkinat Löysä rahapolitiikka ja alhainen korkotaso. Luotonannon kasvu ja eri sektoreiden nopea velkaantuminen. USA:n subprime- luottomarkkinoiden nopea kasvu. Sääntelemättömät johdannaismarkkinat; luottojohdannaisten nopea kasvu. Finanssijärjestelmän riskejä ei rajoitettu kokonaisuutena Jukka Vesala 3
5 Kriisin taustatekijät: Markkinoiden ongelmat Alhainen korkotaso ja lähes olemattomiksi supistuneet riskilisät ajoivat tuottojen tavoitteluun: rahoitusinstrumenttien monimutkaistuminen riskien läpinäkyvyyden vähentyminen finanssialan yritysten välisten riippuvuuksien hämärtyminen (ns. systeemiriskit) Liiallisia kannustimia riskinotolle: palkkausjärjestelmät suosivat liiallista lyhyen tähtäyksen riskinottoa moraalikato: too-big-to-fail, too-interconnected-to-fail, tai too-big-torescue Heikko sijoittajien harjoittama markkinakuri ; luottoluokitusten ongelmat Jukka Vesala 4
6 Too-big-to-rescue ongelma Jukka Vesala 5
7 Finanssikriisin syitä ja seurauksia Bonukset pienentyneet korkealta tasolta Investointipankkitoiminta vetää henkeä Jukka Vesala 6
8 Mitkä ovat tärkeimmät riskit? Luottoriski: Luotonottaja maksukyvytön ja vakuudet riittämättömät luotonantajalle luottotappio ja vakavaraisuuden aleneminen. Markkina- tai sijoitusriskit: Omistetun arvopaperin arvon alentuminen markkinoilla tilapäinen tai lopullinen arvonalentumistappio ja vakavaraisuuden aleneminen. Likviditeettiriskit: Kyvyttömyys vastata sitoumuksista velkojille (esim. tallettajille) = maksuvalmiusriski pankin tai muun toimijan maksukyvyttömyys, pahimmillaan maksuvalmiuskonkurssi. Kyvyttömyys hankkia tai uusia rahoitusta omaisuuserille = rahoitusriski rahoitusvaje, pahimmillaan toiminnan keskeytyminen Jukka Vesala 7
9 Mitkä ovat tärkeimmät riskit? Toiminnalliset (operatiiviset) riskit: Järjestelmien, hallinnon tms. pettäminen ja siitä aiheutuva toiminnan keskeytyminen ja kustannukset ko. tapahtumien aiheuttamat tappiot ja mahdolliset korvausvelvollisuudet asiakkaille. Liiketoimintariskit: Liiketoiminnan pohja murenee (esim. kokotaseen korkoriski, taloudellinen lama, asiakaskato, maineen menetys, sääntelymuutos) liiketoiminnan tappiot ja vakavaraisuuden aleneminen. Systeemiriskit: Yhden toimijan maksukyvyttömyyden aiheuttamat seurannaisvaikutukset tai kaikkien (useimpien) toimijoiden altistuminen samalle riskille liiketoiminnan tappiot ja vakavaraisuuden aleneminen Jukka Vesala 8
10 Kriisin taustatekijät: Riskienhallinnan puutteet Ylimmällä johdolla ei aina tietoa koko konsernin riskeistä eikä selvää valintaa riskinottohalukkuudesta. Toimintoja johdettiin erillisten tulosyksiköiden lähtökohdasta; ei koko konsernin taseen ja sen riskien näkökulmasta. Riskien hallinnalla ei riittävän vahva riippumaton asema. Puutteita useimmilla riskialueilla: Likviditeettiriskin hallinta puutteellista. Monimutkaisten instrumenttien todellisten riskien mittaus epäonnistui (markkinariskit realisoituivat). Luottoriskienhallinnassa viiveitä voimakkaissa talouden muutostilanteissa ja puutteita vastapuoliriskien hallinnassa. Jotkut liiketoimintamallit osoittautuivat elinkelvottomiksi (esim. Northern Rock, islantilaiset pankit liiallinen nojautuminen lyhytaikaiseen rahamarkkinarahoitukseen). Stressitesteillä ei varauduttu läheskään koetunlaiseen shokkiin Jukka Vesala 9
11 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat Historiadatan määräävä rooli (historiallinen simulointi) tulevaisuuden ennustamisessa. Oletus tehokkaista rahoitusmarkkinoista ohjaavana tekijänä: ei huomioi markkinalikviditeetin epävarmuutta ei huomioi riskien endogeenisyyttä Malleissa yleensä normaalisuusoletus: ei huomioi, että suuret riskit normaalijakauman ennustamaa todennäköisempiä ( fat tails ). Liiallinen luottamus yksittäisiin riskimittoihin (esim. VaR). Korrelaatioiden väärinarvioinnit Jukka Vesala 10
12 Korkoero (bps) Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat 70,00 60,00 Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen erotus 01/ /2007 Menneisyys ei ole tae tulevasta! Jukka Vesala 11
13 Density Density Korkoero (bps) Korkoero (bps) Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M spredimuutos Normaalijakauma spredimuutos Suuret riskit normaalijakauman ennustamaa todennäköisempiä Data Data Jukka Vesala 12
14 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 USA:n osakkeiden ja Investment Grade bondi-rahaston välinen 20 viikon liukuva korrelaatio. Kriisi sai aikaan voimakkaan ja samanaikaisen syöksyn osake- ja bondimarkkinoilla. Riskien välinen korrelaatio kasvaa kriiseissä! Jukka Vesala 13
15 Kriisin taustatekijät: Viranomaisvalvonta Valvonnassa ja sääntelyssä katvealueita (mm. varjopankit ). Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan säännösten ja valvonnan puutteet: riskien ottaminen suurella velkavivulla säännösten estämättä taseen ulkopuolisen toiminnan sääntely riittämätöntä vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännösten myötäsyklisyys riskienhallinnan vaatimusten pehmeys Cross-border valvonta- ja kriisinhallintayhteistyön puutteet Jukka Vesala 14
16 II. Tulevaisuuden näkymät Jukka Vesala 15
17 Riskienhallinnan kehityskohteita Kaikki mallit lakaisevat roskia maton alle ja ovat puutteellisia kuvauksia todellisuudesta; tulokset riippuvat tehdyistä oletuksista. Tästä huolimatta, mallit ovat erittäin hyödyllisiä monimutkaisten rahoituksen riskienhallinnan ongelmien analysoinnissa ja mittauksessa! Mallien oletukset ja tulokset pitää aina haastaa ja käyttää tervettä järkeä. Realistisemmat oletukset mallinnuksen lähtökohdaksi!? Korostetaan myös malleista riippumattoman riskienhallinnan merkitystä (stressitestit). Kokonaisvaltaisten taseriskien hallinnan menetelmien kehitys (ALM). Kaikki olennaiset riskit huomioitava ja luotava niiden kattamiseksi riittävät taloudelliset puskurit (vakavaraisuus ja likviditeetti) Jukka Vesala 16
18 Tärkeimmät korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa USA:n subprime- luottomarkkinoiden nopea kasvu Luottojohdannaisten nopea kasvu Finanssijärjestelmän riskien rajoittaminen Luotonannon kasvu ja eri sektoreiden nopea velkaantuminen Cross-border valvonta- ja kriisinhallintayhteistyön puutteet Korjaustoimet Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen sekä tehokas makro mikro koordinaatio: Systeemiriskineuvoston perustaminen (European Systemic Risk Board) (perustetaan 2011) Mikrovalvonnan yhteistyön tehostaminen: EU:n valvontarakenteiden uudistaminen (European System of Financial Supervisors, ESFS) (perustetaan 2011) Valvojakollegiot kaikkien merkittävien cross-border ryhmittymien valvontaan (sekä tytäryhtiö-, että sivukonttori-rakenteet) Jukka Vesala 17
19 Eurooppalaisen finanssivalvonnan rakenne EKP:n yleisneuvoston jäsenet ja kansalliset valvonnan johtajat Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) (EKP:n yhteydessä) EBA:n, EIOPA:n ja ESMA:n puheenjohtajat + + EU:n komission edustaja ja EFC:n puheenjohtaja Tehtävät Makrovakauden valvonta Riskivaroitukset ja politiikkasuositukset korjaustoimista Valvontatieto Riskivaroitukset Euroopan finanssivalvontajärjestelmä (ESFS) EBA (pankkivalvonta) EIOPA (vakuutusvalvonta) ESMA (arvopaperimarkkinavalvonta) Tehtävät Valvonnan standardit Valvojien välisten kiistatilanteiden sovittelu Kriisinhallinnan koordinointi Kansalliset pankkivalvojat Kansalliset vakuutusvalvojat Kansalliset arvopaperimarkkinavalvojat Tehtävät Päivittäinen valvontatyö Jukka Vesala 18
20 Tärkeimmät korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa Tuotteiden monimutkaistuminen Heikko markkinakuri Valvonnassa ja sääntelyssä katvealueita (mm. varjopankit ) Luottoluokittajien ongelmat Tuotteet ja markkinarakenteet Korjaustoimet Varjopankkitoiminnan ja luottoluokittajien sääntely sekä läpinäkyvyyden lisääminen: Direktiiviehdotus vaihtoehtoisten rahastojen sääntelystä (mm. hedge funds, private equity) Luottoluokituslaitosten rekisteröinti ja valvonta (EU-asetus hyväksytty, voimaan maaliskuussa 2010) Jukka Vesala 19
21 Tärkeimmät korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan säännökset Riskien ottaminen suurella velkavivulla vakavaraisuussäännösten estämättä Taseen ulkopuolisen toiminnan sääntely ja valvonta riittämätöntä Vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännösten voimakas myötäsyklisyys Finanssialan toimijoiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan puutteet Moraalikato Korjaustoimet Pankkien vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen ja havaittujen puutteiden korjaaminen: Tiukennuksia arvopaperistettujen erien riskien sääntelyyn (voimaan EU:ssa 12/2010) Kaupankäyntisalkun vaatimusten tiukentaminen (voimaan EU:ssa todennäköisesti 2011) Omien varojen laatuvaatimusten harmonisointi (voimaan EU:ssa 12/2010) Basel III uudistus. Riskienhallinnan yleisten vaatimusten kiristäminen ja palkitsemisperiaatteiden sääntely (palkitsemisen sääntely voimaan EU:ssa todennäköisesti 2011 alussa) Jukka Vesala 20
22 Pankkien vakavaraisuussääntelyn kehittyminen Basel I (1980-luvun lopussa): Vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen: 8% sääntö (omat varat / tase). Ei kovin riskiperusteinen: yksinkertaiset kategoriat tase-erille (0%, 20%, 100%). Basel II (EU:ssa ): Vakavaraisuusvaatimukset mahdollisimman riskiperusteisiksi: mm. omien sisäisten mallien käyttö mahdolliseksi, riskiä vähentävien ja lisäävien tekijöiden huomiointi Vakavaraisuusvaatimus erikseen kaikille merkittäville riskeille (luotto-, markkinaja toiminnalliset riskit Pilari 1). Vaatimus kaikkien muidenkin riskien analysoimisesta ja pääomittamisesta (Pilari 2). Riskien ja vakavaraisuuden julkistamisvaatimukset (Pilari 3). Basel I:n porsaanreikien korjaaminen valvonta-arbitraasin ehkäisemiseksi: mm. arvopaperistettujen erien vakavaraisuusvaatimuksen kiristäminen. Täsmäkorjauksia tehty ja tekeillä: mm. kaupankäyntisalkun vakavaraisuusvaatimus, uudelleenarvopaperistaminen Jukka Vesala 21
23 Pankkien vakavaraisuussääntelyn kehittyminen Basel III? (mahdollisesti 2012 käyttöön): Omien varojen erille huomattavasti tiukemmat kriteerit. Lisäksi yksinkertainen, ei-riskiperusteinen ns. vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio). Vakavaraisuusvaatimusten tason nosto ja ns. suhdannevaihtelun huomioivat uudet vaatimukset (pääomapuskuri ja dynaamiset varaukset ). Likviditeettiriskeille (maksuvalmius- ja rahoitusriski) määrälliset rajoitteet Jukka Vesala 22
24 Fivan tavoitteet ja tehtävät riskien valvonnassa Lakisääteiset tavoitteet: Finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottavien vakaa toiminta. Vakuutettujen etujen turvaaminen ja yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan. Tehokas ennakoiva valvonta: Havaitaan ja ehkäistään ennakolta valvottavien vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja toiminnan jatkuvuutta uhkaavat riskit. Tehokas kriisien hallinta: Rajoitetaan kriisien ja häiriöiden vaikutukset ja kustannukset finanssisektorilla. Päämääränä asiakkaiden suoja ja kansantalouden edut: Asiakkaiden suojaa edistetään sillä, että finanssialan yritykset ovat vakavaraisia ja maksukykyisiä. Toimintakykyinen finanssijärjestelmä on kriittinen kansantalouden kasvun ja vakaan kehityksen kannalta Jukka Vesala 23
25 Riskien valvonnan tulee olla ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää Jukka Vesala 24
26 Fivan valvonnan kohteet Fiva valvoo mm.: Pankkeja Vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöitä Työeläkevakuutusyhtiötä Eläkesäätiöitä ja eläkekassoja Sijoituspalveluyrityksiä Rahastoyhtiöitä Arvopaperikeskusta Pörssiä Monikansallisten yhtiöiden valvonnassa tiivis yhteistyö etenkin pohjoismaisten valvojien kanssa Jukka Vesala 25
27 Fivan ydintehtävät riskien ja vakavaraisuuden valvonnassa Sääntely: Sitovan ja suosittavan ohjeistuksen antaminen valvottaville riskien hallinnasta, menettelytavoista tms. Kansainväliseen ja kotimaiseen sääntelyn kehittämiseen osallistuminen. Tarkastukset: Fiva arvioi paikanpäällä valvottavien toimintaa sääntelyä sekä alan parhaita käytänteitä vasten. Analyysi: Vakavaraisuuden, kannattavuuden ja riskien jatkuva seuranta säännöllisten raporttien perusteella. Toimintaympäristön analyysi ja tutkimus yhdessä Suomen Pankin kanssa. Säännölliset stressitestit Jukka Vesala 26
28 Valvonnan tehostaminen: Fivan toimet Tiivistetty valvonta: tihennetty raportointi ja analyysi, jatkuva keskusteluyhteys valottaviin. Tarkastusten painopiste riskienhallinnan toimivuudessa käytännössä: Pankkien luotto- ja likviditeettiriskit Vakuutus- ja eläkeyhtiöiden sijoitusriskit Luottoriskien ennakoiva valvonta: pääoman riittävyyden jatkuva arviointi, ongelmatoimialojen ja luottojen tiivistetty seuranta. Stressitestit säännöllisenä työkaluna: riskienkantokyvyn ennakoiva arviointi Jukka Vesala 27
29 Fivan tarkastustoiminnan tavoitteet Valvottavien riskienhallinta on riittävällä tavalla järjestetty ja noudattaa lakeja sekä Fivan ohjeita ja määräyksiä. Riskienhallinta tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa valvottavan riskeistä. Varmistua siitä, että riskit eivät uhkaa valvottavan vakavaraisuutta. Valvottavan ylimmän johdon hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita noudatetaan päivittäisessä toiminnassa systemaattisesti. Fivan tarkastuskohteet valitaan riskiperusteisesti huomioiden mm. valvottavan rooli finanssimarkkinoiden vakauden näkökulmasta. kriteereinä mm. viranomaisraportointi, valvontakäynnit, sisäinen raportointi Jukka Vesala 28
30 Tarkastusten sisältö eri riskialueilla Tarkastus jakautuu kahteen pääosaan: riskien hallinnan laadulliseen arvioon kvantitatiiviseen arvioon riskisasemasta Laadullinen arvio on kaksivaiheinen: Arvioidaan valvottavalta saatu kirjallinen ennakkomateriaali (riskienhallinnan prosessien kuvaus). Tehdään tarkastus, jossa arvioidaan kuinka hyvin kuvatut periaatteet ja ohjeet on otettu käyttöön ja arvioidaan riskiasemaa otantaan perustuen. Tarkastuskirje valvottavalle, jossa raportoidaan: Mitä tarkastuksella havaittiin. Mitä Fiva vaatii asian osalta: toimenpidevaatimukset tai -suositukset valvottavalle Jukka Vesala 29
31 Fivan säännölliset analyysit ja tutkimukset Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Talletuspankkien ja vakuutuslaitosten vakavaraisuus Vakuutussektorin tutkimuksia Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastotutkimus Liikennevakuutuksen maksututkimus Tilastoja kattavasti Arvopaperimarkkinat Luottomarkkinat Tilinpäätösten avainluvut Vakuutustoiminta Jukka Vesala 30
32 Pankki- ja vakuutusvalvonta yhdistyvät Fivassa Finanssikriisin kokemukset ovat vahvistaneet, että finanssisektorin riskien kokonaisvalvonta on hyvin tärkeää. Samanlaiset vaatimukset eri sektoreilla tarpeen tasapuolisten kilpailumahdollisuuksien vuoksi. Yhdistetyssä valvonnassa synergiahyötyjä ja ristiinoppimista. Yhdistetty valvonta mahdollistaa rahoitus- ja vakuutusryhmittymien (=konglomeraatit) tehokkaan valvonnan. Konglomeraattien tehokas riskienhallinta edellyttää kokonaisvaltaista taseriskienhallinnan (ALM) lähestymistapaa: riskienvalvonnan ja -hallinnan keskittäminen tehostaa toimintaa yhteneväiset riskin mittausmenetelmät läpi organisaation keskitetty riskiraportointi ja järjestelmätuki Jukka Vesala 31
33 KIITOS! Jukka Vesala
Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, 23.9.2009
Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, Jukka Vesala, apulaisjohtaja Finanssivalvonta Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset Kriisin taustatekijät Riskienhallinnan
LisätiedotRiskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen
LisätiedotRiskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari Apulaisjohtaja Jukka Vesala 0 Finanssikriisin osoittamia ongelmia riskienhallinnassa
LisätiedotFinanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen
Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen Anneli Tuominen Eduskunnan talousvaliokunta 10.9.2009 Teemat Finanssisektorin tilanne Suomessa Sääntelyn muutostarpeet Valvonnan tehostaminen
LisätiedotFinanssikriisin opetukset sijoitustoiminnan riskienhallintaan sekä eläkelaitosten valvontaan
Finanssikriisin opetukset sijoitustoiminnan riskienhallintaan sekä eläkelaitosten valvontaan Eläkesäätiöyhdistyksen kevätseminaari 26.5.2010 Tallinna Jukka Vesala, apulaisjohtaja 26.5.2010 Jukka Vesala
LisätiedotMiten Fiva valvoo pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskejä?
Miten Fiva valvoo pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskejä? Studia Monetaria yleisöluento 17.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala 17.11.2009 Jukka Vesala Teemat Fivan tehtävät riskienvalvonnassa Mitkä ovat
LisätiedotFinanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät
Finanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät Studia monetaria 6.10.2009 Anneli Tuominen FINANSSIVALVONTA 1 Sisältö Miksi sääntelyä ja valvontaa? Finanssikriisin opetukset valvonnalle Valvonnan uudistaminen
LisätiedotPankkiregulaatio muutoksessa
Pankkiregulaatio muutoksessa Jukka Vesala, apulaisjohtaja 8.3.2010 8.3.2010 Jukka Vesala Teemat Mitä puutteita finanssikriisi toi esille? Mitä uudistuksia tulossa? Kohdistuvatko uudistukset oikein? Mitkä
LisätiedotNäkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset
Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset KHT-päivä 11.12.2009 Johtaja Anneli Tuominen 11.12.2009 Sisältö Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden
LisätiedotLuottolaitosten sääntely ja valvonta kansainvälisessä ympäristössä: Missä pahimmat vuotokohdat kriisin perusteella?
Luottolaitosten sääntely ja valvonta kansainvälisessä ympäristössä: Missä pahimmat vuotokohdat kriisin perusteella? EUROOPAN RAHOITUSALUE JA GLOBAALIT RAHOITUSMARKKINAT KATTI HSE SEMINAARI 5.3.2009 Jukka
LisätiedotFinanssivalvonnan näkökulmia riskienhallintaan
Finanssivalvonnan näkökulmia riskienhallintaan OPK:n tarkastuksen neuvottelupäivät 31.8.2009 Jukka Vesala Apulaisjohtaja FINANSSIVALVONTA FINANSSIVALVONTA FINANSINSPEKTIONEN FIN FSA 1 Agenda Finanssikriisi
LisätiedotEurooppalainen finanssivalvonta
Eurooppalainen finanssivalvonta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.1.2012 EU:n valvontajärjestelmän tavoitteet 1. Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen
LisätiedotFinanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen
Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen
LisätiedotUudet eurooppalaiset finanssivalvojat
Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat Miksi? Mikä muuttuu? Sisältö Miksi EU:n finanssivalvonnan järjestelmä uudistettiin? EU:n uusi valvontajärjestelmä: tavoitteet ja rakenne uusien elimien asema, tehtävät
LisätiedotLehdistötilaisuus FINANSSIVALVONTA
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 25.9.2009 FINANSSIVALVONTA 1 Luottamus pankkeihin palautunut finanssimarkkinoilla 600 500 400 300 Pohjoismaisten finanssikonsernien luottoriskilisiä
LisätiedotFinanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa
Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Vakuutusalan varautumisen uudet haasteet -koulutustilaisuus 1.2.2011 Jukka Vesala, apulaisjohtaja Fivan missio Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta
LisätiedotVelkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet
Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Finanssivalvonnan julkinen kuuleminen 14.10.2011 Anneli Tuominen, johtaja Velkakriisin seuraukset 1 Velkakriisi uhkaa
LisätiedotFinanssiala uuteen sääntely-ympäristöön
Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN
LisätiedotViranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa
Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu
LisätiedotValvottavien taloudellinen tila ja riskit
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille
LisätiedotRahoitusinstrumentit Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority
Rahoitusinstrumentit Esityksen sisältö 1 IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ensimmäinen tilinpäätös 2018 2 Rahoitusinstrumentit: pääomien luokittelu taseessa (IAS 32) keskustelupaperi 3 IFRS 17 Vakuutussopimukset
LisätiedotMitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama
Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Taustaa Finanssivalvonnan markkinaseurannalle Korkokehitys Osakkeiden arvostustaso, kurssikehitys ja korrelaatiot
LisätiedotRahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.
Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän
LisätiedotPalkitsemiseen liittyvä kannanotto
1 (7) Palkitsemiseen liittyvä kannanotto 1. Kannanoton soveltaminen Pankkien, vakuutusyhtiöiden ja muiden finanssialan yritysten palkitsemisperiaatteet ovat nousseet kriittisen keskustelun kohteeksi finanssikriisin
LisätiedotPankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta
Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta Matti Koivu, 30.1.2013 30.1.2013 Matti Koivu Agenda Pankki- ja vakuutusliiketoiminta keskeiset
LisätiedotPankkisektorin sääntelyn uudistaminen finanssikriisin valossa
Pankkisektorin sääntelyn uudistaminen finanssikriisin valossa Taloustieteellinen yhdistys, 21.10.2010 Jukka Vesala 21.10.2010 Jukka Vesala Agenda Mitä puutteita finanssikriisi toi esille 1. Vakavaraisuuspääoman
LisätiedotValvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010 Lehdistötilaisuus 22.9.2010 22.9.2010 Finanssivalvonta Esitysten aiheet Finanssisektorin tila Eurooppalaisen finanssivalvonnan uusi rakenne Kansainvälisen
LisätiedotMikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen
Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Sisältö 1. Taustaa mikro- ja makrovakausanalyysille 2. Makrovakaus:
LisätiedotOnko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen
Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä
LisätiedotMikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat
Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority
LisätiedotPaikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko
LIITE 2 1 (9) Paikallispankkien arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot. Kunkin kokonaisuuden numeerinen arvio sekä
LisätiedotFinanssikriisi syyt ja seuraukset
Finanssikriisi syyt ja seuraukset Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Aktuaaritoimikunnan Kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 1 2 Luo ja hajauta -malli Aika... 01 02 03 04 05... 14
LisätiedotStandardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2
Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.
LisätiedotKuntarahoitus lyhyesti
1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus
Lisätiedot4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS
1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,
LisätiedotFinanssikriisi syyt ja seuraukset
Finanssikriisi syyt ja seuraukset Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Aktuaaritoimikunnan Kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 1 2 Luo ja hajauta -malli Aika... 01 02 03 04 05... 14
LisätiedotRunsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet?
Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Sampo Alhonsuo Sisältö Kolme sykliä ja Suomi Finanssisektori ja taantuma Tulevia haasteita Sampo
LisätiedotVakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies
Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan
LisätiedotRAHOITUSTARKASTUS Annettu 18.12.2008 Korvaa - Voimassa 1.1.2009
PP01 PP01 KOROT Luokittelutekijät Kantaerä Korko, % Rivino Tno 05 10 05 9 Luottojen keskikorko J030000, Kr 10 10 9 Talletusten keskikorko K02 15 0 Tuottavan pääoman keskikorko - 20 0 Kuluttavan pääoman
LisätiedotPitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta
Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?
LisätiedotOnko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki
Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen Studia monetaria 31.1.2012 Esa Jokivuolle/Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Mistä nykyisessä sääntelyuudistuksessa
LisätiedotFinanssikriisin vaikutukset valvontaan
Finanssikriisin vaikutukset valvontaan APVY / FK Compliance päivä 15.1.2009 Jukka Vesala 15.1.2009 Finanssivalvonta 1 Teemat Finanssikriisin kehitys ja sitä kiihdyttäneet tekijät. Keskeiset valvonnan uudistustarpeet:
LisätiedotVakavaraisuus meillä ja muualla
Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 22.9.2016 Jouni Herkama Lakimies Työeläkevakuuttajat TELA ry Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan
LisätiedotFinanssivalvonnasta. Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista Erja Rautanen
Finanssivalvonnasta Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista 11.5.2011 Finanssivalvonta (Fiva) Aloitti toimintansa 1.1.2009 Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistyttyä Hallinnollisesti
LisätiedotRAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan
LisätiedotEuroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa?
Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa? Studia monetaria, Suomen Pankin rahamuseo 29.4.2014 Johtaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 29.4.2014 Eurooppalaisen
LisätiedotCRD 4 -sääntelypaketin keskeinen sisältö valvovan viranomaisen näkökulmasta
CRD 4 -sääntelypaketin keskeinen sisältö valvovan viranomaisen näkökulmasta FINVA-seminaari 27.10.2011: Basel III ja pankkien vakavaraisuus Jukka Vesala, apulaisjohtaja Agenda Mitä uutta valvonnan kannalta?
LisätiedotSäästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012
Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen
LisätiedotRahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa
Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden sääntelyn tarve ja mahdollisuudet. VIRTUAALIKAPITALISMISTA REAALITYÖTTÖMYYTEEN Anneli Tuominen
Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tarve ja mahdollisuudet VIRTUAALIKAPITALISMISTA REAALITYÖTTÖMYYTEEN 9.5.2009 Anneli Tuominen Teemat Vallitsevien ongelmien taustat Sääntelyn rooli ja tavoitteet Mitä pitäisi
LisätiedotEIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä
EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä
LisätiedotVakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat
Muistio 1 (20) Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat Muistio 2 (20) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tavoitteet... 4 3 Vakavaraisuuden hallinnan ja arvioinnin säädöstausta rahoitussektorilla...
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen
HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10
LisätiedotMiten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?
Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös
LisätiedotG20-maiden toimenpideohjelma laajentaa ja syventää Suomen ja EU:n finanssimarkkinoiden valvontaa
ARTIKKELI G20-maiden toimenpideohjelma laajentaa ja syventää Suomen ja EU:n finanssimarkkinoiden valvontaa 1 5. 2. 2 0 1 0 A R T I K K E L I Finanssijärjestelmän kriisi on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 11/2014
Määräykset ja ohjeet 11/2014 Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan raportointi Dnro FIVA 16/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 31.12.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831
LisätiedotPankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön
Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni
LisätiedotSijoitustoiminta ja riskienhallinta työeläkelaitoksissa kehitystarpeet
Sijoitustoiminta ja riskienhallinta työeläkelaitoksissa kehitystarpeet Keskustelutilaisuus työeläkelaitosten sijoitustoiminnasta Varmassa 22.8.2012 Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial
LisätiedotKriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu
LisätiedotPilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio
Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta
LisätiedotPankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki
Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä
LisätiedotFinanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa
Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa Contact Forum 27.1.2011 Liisa Rajala ja Anton Tuomisalo Esityksen sisältö Lyhyesti Fivasta Käytännön esimerkkejä työstä Fivassa Analyytikko: Anton Tuomisalo
LisätiedotKattavan arvion tulokset
Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion
LisätiedotMiniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä
Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.
LisätiedotTaloustoimitusten taustatilaisuudet
Taloustoimitusten taustatilaisuudet Kevätkausi 2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 10.6.2013 Finanssivalvonta Sisältö Pankkiunioni Enimmäisluototusaste makrovakaustyökaluna
LisätiedotEurooppalainen valvonnan vaikuttaja
Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 2015 Miksi Finanssivalvonta on olemassa? Finanssivalvonta työskentelee sen puolesta, että asiakkaat
LisätiedotSäästäjän vaihtoehdot
Säästäjän vaihtoehdot Rahamuseon Studia monetaria Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Osa EU:n finanssivalvontajärjestelmää
Lisätiedot1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:
TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi
Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi Jukka Vesala Jyväskylän yliopisto, 22.3.2012 Finanssivalvonta
LisätiedotVakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko
Vakavaraisuus meillä ja muualla 26.9.2017 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen Vakavaraisuus meillä Yksityisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2016, mrd. euroa Työeläkemaksut ja valtionosuudet
LisätiedotFinanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus
Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 19.5.2017 Johtaja Anneli Tuominen Esityksen sisältö Euroopan ja Suomen finanssisektorin tila ja riskit Finanssivalvonnan toiminnan painopisteitä
LisätiedotLuottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.
TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020
LisätiedotVakavaraisuuden hallinnan järjestäminen
Tällä värillä merkityt kysymykset ovat vapaaehtoisia. Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Yleistä Organisaatiorakenne 1. Yhtiön juridinen ja toiminnallinen rakenne ja johtamisjärjestelmä ml. mahdolliset
LisätiedotToimitustapaamiset 2010 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority
Toimitustapaamiset 2010 15.1.2010 Finanssivalvonta Sisältö Strategia ja organisaatio Sääntelyn uudistukset EU:n valvontauudistus Toimintaympäristön haasteet Palkitsemiskannanotto Pitkäaikaissäästämislaki
LisätiedotFinanssikriisin pitkä jälki ja Suomi
Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma
LisätiedotAktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen
Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen 1 Tapiola-ryhmä ja konsernit 31.12.2008 VAKUUTUKSENOTTAJAT Alma
LisätiedotPankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus
Suomen pankkisektori on vakavarainen 1 (7) Pankkisektorin vakavaraisuus parantunut Pankkisektorin 1 vakavaraisuussuhde parani edelleen kolmannella vuosineljänneksellä. Syyskuun lopussa pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluku
LisätiedotKorkoriskin hallinta pankissa Riskienvalvontaa vai liiketoimintaa? ALMP ajankohtaispäivä
Korkoriskin hallinta pankissa Riskienvalvontaa vai liiketoimintaa? ALMP ajankohtaispäivä 31.10.2017 Pankin tase case Ålandsbanken Pankin tase on yksinkertainen: Liiketoimintamalli on perinteinen ottolainaus
LisätiedotPankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä
BLOGI Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä 9. 1 2. 2 0 1 5 B L O G I S a m i P y y k ö n e n Vuosia on keskusteltu siitä, että sijoittajavastuun toteutuminen
LisätiedotFinanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen. Matti Koivu, 29.11.2011
Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen Matti Koivu, 29.11.2011 Agenda Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttaminen Pankkien ja vakuutuslaitosten
LisätiedotJärjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline
Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline 24.10.2017 Rahoitusmarkkinaosasto Uudistuksen tausta Baselin pankkivalvontakomitean suositukset vuonna 2010 pankkien vakavaraisuus- ja
LisätiedotSisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys
Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys 3 Esipuhe Tämä on Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kolmas vuosikertomus. EJRK on
LisätiedotMiten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?
Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne
LisätiedotEuro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotPankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014.
Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014 Julkinen 1 Pankit välttämättömiä Pankeilla on erityinen rooli yhteiskunnassa,
LisätiedotSIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta
SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Asiakkaita: 17 904 (17 984), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: konserni 18,2 % (19,1 % ),
LisätiedotMillaista suojaa sijoittaja tarvitsee?
Millaista suojaa sijoittaja tarvitsee? Studia monetaria 27.4.2010 Jarmo Parkkonen, markkinavalvonnan osastopäällikkö 27.4.2010 Jarmo Parkkonen Esityksen sisältö Sijoittajansuoja kuluttajansuoja Sijoittajansuojan
LisätiedotFinanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi
Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki RATKAISU 09 15.1.2009 1 Sisältö 1. Rahoitusmarkkinoiden tilanne 2. Maailmantalouden käänne 3.
LisätiedotStudia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa. Liisa Halme Rahoitustarkastus
Studia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa Liisa Halme Rahoitustarkastus Esityksen kulku Kriisin syvyys Kriisin syitä Kriisin hoito Kriisin opetukset Tilanne tänään 1 Pankkikriisit kansainvälisesti
LisätiedotSixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA
Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.
LisätiedotValvottavien taloudellinen tila ja riskit
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 28.9.2015 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Työeläkeyhtiöiden rahoittaman työhyvinvointitoiminnan
LisätiedotPankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki
Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä
LisätiedotPohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen
1 Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu 28 Lehdistötilaisuus 8.5.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin
LisätiedotLiite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet
Liite yv 20/1/2015 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet Hyväksytty yhtymävaltuustossa 8.9.2015, 20 Sisällysluettelo 1. Sijoitustoiminnan
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi
LisätiedotMitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?
Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin
LisätiedotRahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II
Rahoitusmarkkinat Rahatalouden perusasioita II Ekonomisti Pertti Pylkkönen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria 20.11.2012 1 Sisältö 1. Rahoitusjärjestelmän rakenne ja tehtävät
LisätiedotValvottavien taloudellinen tila ja riskit
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 4.4.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 4.4.2014 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin
LisätiedotNordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja
Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja 19.9.2017 1 Nordean siirtyminen Suomeen Nordean mahdolliseen tuloon varauduttu
Lisätiedot