Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta"

Transkriptio

1 Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Jukka Vesala Jukka Vesala

2 Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset II. Kriisin taustatekijät: markkinoiden, riskienhallinnan ja valvonnan havaitut puutteet Mitkä riskit realisoituivat? Tulevaisuuden näkymät Riskienhallinnan kehityskohteita Korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa Miten Fiva valvoo? Jukka Vesala 1

3 I. Finanssikriisi ja sen opetukset Jukka Vesala 2

4 Kriisin taustatekijät: Makrotalous ja finanssimarkkinat Löysä rahapolitiikka ja alhainen korkotaso. Luotonannon kasvu ja eri sektoreiden nopea velkaantuminen. USA:n subprime- luottomarkkinoiden nopea kasvu. Sääntelemättömät johdannaismarkkinat; luottojohdannaisten nopea kasvu. Finanssijärjestelmän riskejä ei rajoitettu kokonaisuutena Jukka Vesala 3

5 Kriisin taustatekijät: Markkinoiden ongelmat Alhainen korkotaso ja lähes olemattomiksi supistuneet riskilisät ajoivat tuottojen tavoitteluun: rahoitusinstrumenttien monimutkaistuminen riskien läpinäkyvyyden vähentyminen finanssialan yritysten välisten riippuvuuksien hämärtyminen (ns. systeemiriskit) Liiallisia kannustimia riskinotolle: palkkausjärjestelmät suosivat liiallista lyhyen tähtäyksen riskinottoa moraalikato: too-big-to-fail, too-interconnected-to-fail, tai too-big-torescue Heikko sijoittajien harjoittama markkinakuri ; luottoluokitusten ongelmat Jukka Vesala 4

6 Too-big-to-rescue ongelma Jukka Vesala 5

7 Finanssikriisin syitä ja seurauksia Bonukset pienentyneet korkealta tasolta Investointipankkitoiminta vetää henkeä Jukka Vesala 6

8 Mitkä ovat tärkeimmät riskit? Luottoriski: Luotonottaja maksukyvytön ja vakuudet riittämättömät luotonantajalle luottotappio ja vakavaraisuuden aleneminen. Markkina- tai sijoitusriskit: Omistetun arvopaperin arvon alentuminen markkinoilla tilapäinen tai lopullinen arvonalentumistappio ja vakavaraisuuden aleneminen. Likviditeettiriskit: Kyvyttömyys vastata sitoumuksista velkojille (esim. tallettajille) = maksuvalmiusriski pankin tai muun toimijan maksukyvyttömyys, pahimmillaan maksuvalmiuskonkurssi. Kyvyttömyys hankkia tai uusia rahoitusta omaisuuserille = rahoitusriski rahoitusvaje, pahimmillaan toiminnan keskeytyminen Jukka Vesala 7

9 Mitkä ovat tärkeimmät riskit? Toiminnalliset (operatiiviset) riskit: Järjestelmien, hallinnon tms. pettäminen ja siitä aiheutuva toiminnan keskeytyminen ja kustannukset ko. tapahtumien aiheuttamat tappiot ja mahdolliset korvausvelvollisuudet asiakkaille. Liiketoimintariskit: Liiketoiminnan pohja murenee (esim. kokotaseen korkoriski, taloudellinen lama, asiakaskato, maineen menetys, sääntelymuutos) liiketoiminnan tappiot ja vakavaraisuuden aleneminen. Systeemiriskit: Yhden toimijan maksukyvyttömyyden aiheuttamat seurannaisvaikutukset tai kaikkien (useimpien) toimijoiden altistuminen samalle riskille liiketoiminnan tappiot ja vakavaraisuuden aleneminen Jukka Vesala 8

10 Kriisin taustatekijät: Riskienhallinnan puutteet Ylimmällä johdolla ei aina tietoa koko konsernin riskeistä eikä selvää valintaa riskinottohalukkuudesta. Toimintoja johdettiin erillisten tulosyksiköiden lähtökohdasta; ei koko konsernin taseen ja sen riskien näkökulmasta. Riskien hallinnalla ei riittävän vahva riippumaton asema. Puutteita useimmilla riskialueilla: Likviditeettiriskin hallinta puutteellista. Monimutkaisten instrumenttien todellisten riskien mittaus epäonnistui (markkinariskit realisoituivat). Luottoriskienhallinnassa viiveitä voimakkaissa talouden muutostilanteissa ja puutteita vastapuoliriskien hallinnassa. Jotkut liiketoimintamallit osoittautuivat elinkelvottomiksi (esim. Northern Rock, islantilaiset pankit liiallinen nojautuminen lyhytaikaiseen rahamarkkinarahoitukseen). Stressitesteillä ei varauduttu läheskään koetunlaiseen shokkiin Jukka Vesala 9

11 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat Historiadatan määräävä rooli (historiallinen simulointi) tulevaisuuden ennustamisessa. Oletus tehokkaista rahoitusmarkkinoista ohjaavana tekijänä: ei huomioi markkinalikviditeetin epävarmuutta ei huomioi riskien endogeenisyyttä Malleissa yleensä normaalisuusoletus: ei huomioi, että suuret riskit normaalijakauman ennustamaa todennäköisempiä ( fat tails ). Liiallinen luottamus yksittäisiin riskimittoihin (esim. VaR). Korrelaatioiden väärinarvioinnit Jukka Vesala 10

12 Korkoero (bps) Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat 70,00 60,00 Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen erotus 01/ /2007 Menneisyys ei ole tae tulevasta! Jukka Vesala 11

13 Density Density Korkoero (bps) Korkoero (bps) Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M spredimuutos Normaalijakauma spredimuutos Suuret riskit normaalijakauman ennustamaa todennäköisempiä Data Data Jukka Vesala 12

14 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 USA:n osakkeiden ja Investment Grade bondi-rahaston välinen 20 viikon liukuva korrelaatio. Kriisi sai aikaan voimakkaan ja samanaikaisen syöksyn osake- ja bondimarkkinoilla. Riskien välinen korrelaatio kasvaa kriiseissä! Jukka Vesala 13

15 Kriisin taustatekijät: Viranomaisvalvonta Valvonnassa ja sääntelyssä katvealueita (mm. varjopankit ). Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan säännösten ja valvonnan puutteet: riskien ottaminen suurella velkavivulla säännösten estämättä taseen ulkopuolisen toiminnan sääntely riittämätöntä vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännösten myötäsyklisyys riskienhallinnan vaatimusten pehmeys Cross-border valvonta- ja kriisinhallintayhteistyön puutteet Jukka Vesala 14

16 II. Tulevaisuuden näkymät Jukka Vesala 15

17 Riskienhallinnan kehityskohteita Kaikki mallit lakaisevat roskia maton alle ja ovat puutteellisia kuvauksia todellisuudesta; tulokset riippuvat tehdyistä oletuksista. Tästä huolimatta, mallit ovat erittäin hyödyllisiä monimutkaisten rahoituksen riskienhallinnan ongelmien analysoinnissa ja mittauksessa! Mallien oletukset ja tulokset pitää aina haastaa ja käyttää tervettä järkeä. Realistisemmat oletukset mallinnuksen lähtökohdaksi!? Korostetaan myös malleista riippumattoman riskienhallinnan merkitystä (stressitestit). Kokonaisvaltaisten taseriskien hallinnan menetelmien kehitys (ALM). Kaikki olennaiset riskit huomioitava ja luotava niiden kattamiseksi riittävät taloudelliset puskurit (vakavaraisuus ja likviditeetti) Jukka Vesala 16

18 Tärkeimmät korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa USA:n subprime- luottomarkkinoiden nopea kasvu Luottojohdannaisten nopea kasvu Finanssijärjestelmän riskien rajoittaminen Luotonannon kasvu ja eri sektoreiden nopea velkaantuminen Cross-border valvonta- ja kriisinhallintayhteistyön puutteet Korjaustoimet Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen sekä tehokas makro mikro koordinaatio: Systeemiriskineuvoston perustaminen (European Systemic Risk Board) (perustetaan 2011) Mikrovalvonnan yhteistyön tehostaminen: EU:n valvontarakenteiden uudistaminen (European System of Financial Supervisors, ESFS) (perustetaan 2011) Valvojakollegiot kaikkien merkittävien cross-border ryhmittymien valvontaan (sekä tytäryhtiö-, että sivukonttori-rakenteet) Jukka Vesala 17

19 Eurooppalaisen finanssivalvonnan rakenne EKP:n yleisneuvoston jäsenet ja kansalliset valvonnan johtajat Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) (EKP:n yhteydessä) EBA:n, EIOPA:n ja ESMA:n puheenjohtajat + + EU:n komission edustaja ja EFC:n puheenjohtaja Tehtävät Makrovakauden valvonta Riskivaroitukset ja politiikkasuositukset korjaustoimista Valvontatieto Riskivaroitukset Euroopan finanssivalvontajärjestelmä (ESFS) EBA (pankkivalvonta) EIOPA (vakuutusvalvonta) ESMA (arvopaperimarkkinavalvonta) Tehtävät Valvonnan standardit Valvojien välisten kiistatilanteiden sovittelu Kriisinhallinnan koordinointi Kansalliset pankkivalvojat Kansalliset vakuutusvalvojat Kansalliset arvopaperimarkkinavalvojat Tehtävät Päivittäinen valvontatyö Jukka Vesala 18

20 Tärkeimmät korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa Tuotteiden monimutkaistuminen Heikko markkinakuri Valvonnassa ja sääntelyssä katvealueita (mm. varjopankit ) Luottoluokittajien ongelmat Tuotteet ja markkinarakenteet Korjaustoimet Varjopankkitoiminnan ja luottoluokittajien sääntely sekä läpinäkyvyyden lisääminen: Direktiiviehdotus vaihtoehtoisten rahastojen sääntelystä (mm. hedge funds, private equity) Luottoluokituslaitosten rekisteröinti ja valvonta (EU-asetus hyväksytty, voimaan maaliskuussa 2010) Jukka Vesala 19

21 Tärkeimmät korjaustoimet sääntelyssä ja valvonnassa Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan säännökset Riskien ottaminen suurella velkavivulla vakavaraisuussäännösten estämättä Taseen ulkopuolisen toiminnan sääntely ja valvonta riittämätöntä Vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännösten voimakas myötäsyklisyys Finanssialan toimijoiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan puutteet Moraalikato Korjaustoimet Pankkien vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen ja havaittujen puutteiden korjaaminen: Tiukennuksia arvopaperistettujen erien riskien sääntelyyn (voimaan EU:ssa 12/2010) Kaupankäyntisalkun vaatimusten tiukentaminen (voimaan EU:ssa todennäköisesti 2011) Omien varojen laatuvaatimusten harmonisointi (voimaan EU:ssa 12/2010) Basel III uudistus. Riskienhallinnan yleisten vaatimusten kiristäminen ja palkitsemisperiaatteiden sääntely (palkitsemisen sääntely voimaan EU:ssa todennäköisesti 2011 alussa) Jukka Vesala 20

22 Pankkien vakavaraisuussääntelyn kehittyminen Basel I (1980-luvun lopussa): Vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen: 8% sääntö (omat varat / tase). Ei kovin riskiperusteinen: yksinkertaiset kategoriat tase-erille (0%, 20%, 100%). Basel II (EU:ssa ): Vakavaraisuusvaatimukset mahdollisimman riskiperusteisiksi: mm. omien sisäisten mallien käyttö mahdolliseksi, riskiä vähentävien ja lisäävien tekijöiden huomiointi Vakavaraisuusvaatimus erikseen kaikille merkittäville riskeille (luotto-, markkinaja toiminnalliset riskit Pilari 1). Vaatimus kaikkien muidenkin riskien analysoimisesta ja pääomittamisesta (Pilari 2). Riskien ja vakavaraisuuden julkistamisvaatimukset (Pilari 3). Basel I:n porsaanreikien korjaaminen valvonta-arbitraasin ehkäisemiseksi: mm. arvopaperistettujen erien vakavaraisuusvaatimuksen kiristäminen. Täsmäkorjauksia tehty ja tekeillä: mm. kaupankäyntisalkun vakavaraisuusvaatimus, uudelleenarvopaperistaminen Jukka Vesala 21

23 Pankkien vakavaraisuussääntelyn kehittyminen Basel III? (mahdollisesti 2012 käyttöön): Omien varojen erille huomattavasti tiukemmat kriteerit. Lisäksi yksinkertainen, ei-riskiperusteinen ns. vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio). Vakavaraisuusvaatimusten tason nosto ja ns. suhdannevaihtelun huomioivat uudet vaatimukset (pääomapuskuri ja dynaamiset varaukset ). Likviditeettiriskeille (maksuvalmius- ja rahoitusriski) määrälliset rajoitteet Jukka Vesala 22

24 Fivan tavoitteet ja tehtävät riskien valvonnassa Lakisääteiset tavoitteet: Finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottavien vakaa toiminta. Vakuutettujen etujen turvaaminen ja yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan. Tehokas ennakoiva valvonta: Havaitaan ja ehkäistään ennakolta valvottavien vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja toiminnan jatkuvuutta uhkaavat riskit. Tehokas kriisien hallinta: Rajoitetaan kriisien ja häiriöiden vaikutukset ja kustannukset finanssisektorilla. Päämääränä asiakkaiden suoja ja kansantalouden edut: Asiakkaiden suojaa edistetään sillä, että finanssialan yritykset ovat vakavaraisia ja maksukykyisiä. Toimintakykyinen finanssijärjestelmä on kriittinen kansantalouden kasvun ja vakaan kehityksen kannalta Jukka Vesala 23

25 Riskien valvonnan tulee olla ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää Jukka Vesala 24

26 Fivan valvonnan kohteet Fiva valvoo mm.: Pankkeja Vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöitä Työeläkevakuutusyhtiötä Eläkesäätiöitä ja eläkekassoja Sijoituspalveluyrityksiä Rahastoyhtiöitä Arvopaperikeskusta Pörssiä Monikansallisten yhtiöiden valvonnassa tiivis yhteistyö etenkin pohjoismaisten valvojien kanssa Jukka Vesala 25

27 Fivan ydintehtävät riskien ja vakavaraisuuden valvonnassa Sääntely: Sitovan ja suosittavan ohjeistuksen antaminen valvottaville riskien hallinnasta, menettelytavoista tms. Kansainväliseen ja kotimaiseen sääntelyn kehittämiseen osallistuminen. Tarkastukset: Fiva arvioi paikanpäällä valvottavien toimintaa sääntelyä sekä alan parhaita käytänteitä vasten. Analyysi: Vakavaraisuuden, kannattavuuden ja riskien jatkuva seuranta säännöllisten raporttien perusteella. Toimintaympäristön analyysi ja tutkimus yhdessä Suomen Pankin kanssa. Säännölliset stressitestit Jukka Vesala 26

28 Valvonnan tehostaminen: Fivan toimet Tiivistetty valvonta: tihennetty raportointi ja analyysi, jatkuva keskusteluyhteys valottaviin. Tarkastusten painopiste riskienhallinnan toimivuudessa käytännössä: Pankkien luotto- ja likviditeettiriskit Vakuutus- ja eläkeyhtiöiden sijoitusriskit Luottoriskien ennakoiva valvonta: pääoman riittävyyden jatkuva arviointi, ongelmatoimialojen ja luottojen tiivistetty seuranta. Stressitestit säännöllisenä työkaluna: riskienkantokyvyn ennakoiva arviointi Jukka Vesala 27

29 Fivan tarkastustoiminnan tavoitteet Valvottavien riskienhallinta on riittävällä tavalla järjestetty ja noudattaa lakeja sekä Fivan ohjeita ja määräyksiä. Riskienhallinta tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa valvottavan riskeistä. Varmistua siitä, että riskit eivät uhkaa valvottavan vakavaraisuutta. Valvottavan ylimmän johdon hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita noudatetaan päivittäisessä toiminnassa systemaattisesti. Fivan tarkastuskohteet valitaan riskiperusteisesti huomioiden mm. valvottavan rooli finanssimarkkinoiden vakauden näkökulmasta. kriteereinä mm. viranomaisraportointi, valvontakäynnit, sisäinen raportointi Jukka Vesala 28

30 Tarkastusten sisältö eri riskialueilla Tarkastus jakautuu kahteen pääosaan: riskien hallinnan laadulliseen arvioon kvantitatiiviseen arvioon riskisasemasta Laadullinen arvio on kaksivaiheinen: Arvioidaan valvottavalta saatu kirjallinen ennakkomateriaali (riskienhallinnan prosessien kuvaus). Tehdään tarkastus, jossa arvioidaan kuinka hyvin kuvatut periaatteet ja ohjeet on otettu käyttöön ja arvioidaan riskiasemaa otantaan perustuen. Tarkastuskirje valvottavalle, jossa raportoidaan: Mitä tarkastuksella havaittiin. Mitä Fiva vaatii asian osalta: toimenpidevaatimukset tai -suositukset valvottavalle Jukka Vesala 29

31 Fivan säännölliset analyysit ja tutkimukset Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Talletuspankkien ja vakuutuslaitosten vakavaraisuus Vakuutussektorin tutkimuksia Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastotutkimus Liikennevakuutuksen maksututkimus Tilastoja kattavasti Arvopaperimarkkinat Luottomarkkinat Tilinpäätösten avainluvut Vakuutustoiminta Jukka Vesala 30

32 Pankki- ja vakuutusvalvonta yhdistyvät Fivassa Finanssikriisin kokemukset ovat vahvistaneet, että finanssisektorin riskien kokonaisvalvonta on hyvin tärkeää. Samanlaiset vaatimukset eri sektoreilla tarpeen tasapuolisten kilpailumahdollisuuksien vuoksi. Yhdistetyssä valvonnassa synergiahyötyjä ja ristiinoppimista. Yhdistetty valvonta mahdollistaa rahoitus- ja vakuutusryhmittymien (=konglomeraatit) tehokkaan valvonnan. Konglomeraattien tehokas riskienhallinta edellyttää kokonaisvaltaista taseriskienhallinnan (ALM) lähestymistapaa: riskienvalvonnan ja -hallinnan keskittäminen tehostaa toimintaa yhteneväiset riskin mittausmenetelmät läpi organisaation keskitetty riskiraportointi ja järjestelmätuki Jukka Vesala 31

33 KIITOS! Jukka Vesala

Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, 23.9.2009

Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, 23.9.2009 Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, Jukka Vesala, apulaisjohtaja Finanssivalvonta Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset Kriisin taustatekijät Riskienhallinnan

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari Apulaisjohtaja Jukka Vesala 0 Finanssikriisin osoittamia ongelmia riskienhallinnassa

Lisätiedot

Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen

Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen Finanssisääntelyn ja valvonnan muutokset finanssikriisin jälkeen Anneli Tuominen Eduskunnan talousvaliokunta 10.9.2009 Teemat Finanssisektorin tilanne Suomessa Sääntelyn muutostarpeet Valvonnan tehostaminen

Lisätiedot

Finanssikriisin opetukset sijoitustoiminnan riskienhallintaan sekä eläkelaitosten valvontaan

Finanssikriisin opetukset sijoitustoiminnan riskienhallintaan sekä eläkelaitosten valvontaan Finanssikriisin opetukset sijoitustoiminnan riskienhallintaan sekä eläkelaitosten valvontaan Eläkesäätiöyhdistyksen kevätseminaari 26.5.2010 Tallinna Jukka Vesala, apulaisjohtaja 26.5.2010 Jukka Vesala

Lisätiedot

Miten Fiva valvoo pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskejä?

Miten Fiva valvoo pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskejä? Miten Fiva valvoo pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskejä? Studia Monetaria yleisöluento 17.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala 17.11.2009 Jukka Vesala Teemat Fivan tehtävät riskienvalvonnassa Mitkä ovat

Lisätiedot

Finanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät

Finanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät Finanssivalvonta Tavoitteet ja tehtävät Studia monetaria 6.10.2009 Anneli Tuominen FINANSSIVALVONTA 1 Sisältö Miksi sääntelyä ja valvontaa? Finanssikriisin opetukset valvonnalle Valvonnan uudistaminen

Lisätiedot

Luottolaitosten sääntely ja valvonta kansainvälisessä ympäristössä: Missä pahimmat vuotokohdat kriisin perusteella?

Luottolaitosten sääntely ja valvonta kansainvälisessä ympäristössä: Missä pahimmat vuotokohdat kriisin perusteella? Luottolaitosten sääntely ja valvonta kansainvälisessä ympäristössä: Missä pahimmat vuotokohdat kriisin perusteella? EUROOPAN RAHOITUSALUE JA GLOBAALIT RAHOITUSMARKKINAT KATTI HSE SEMINAARI 5.3.2009 Jukka

Lisätiedot

Pankkiregulaatio muutoksessa

Pankkiregulaatio muutoksessa Pankkiregulaatio muutoksessa Jukka Vesala, apulaisjohtaja 8.3.2010 8.3.2010 Jukka Vesala Teemat Mitä puutteita finanssikriisi toi esille? Mitä uudistuksia tulossa? Kohdistuvatko uudistukset oikein? Mitkä

Lisätiedot

Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset

Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden valvonnasta ja listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnasta finanssikriisin vaikutukset KHT-päivä 11.12.2009 Johtaja Anneli Tuominen 11.12.2009 Sisältö Näkökohtia rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Finanssivalvonnan näkökulmia riskienhallintaan

Finanssivalvonnan näkökulmia riskienhallintaan Finanssivalvonnan näkökulmia riskienhallintaan OPK:n tarkastuksen neuvottelupäivät 31.8.2009 Jukka Vesala Apulaisjohtaja FINANSSIVALVONTA FINANSSIVALVONTA FINANSINSPEKTIONEN FIN FSA 1 Agenda Finanssikriisi

Lisätiedot

Eurooppalainen finanssivalvonta

Eurooppalainen finanssivalvonta Eurooppalainen finanssivalvonta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.1.2012 EU:n valvontajärjestelmän tavoitteet 1. Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat

Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat Uudet eurooppalaiset finanssivalvojat Miksi? Mikä muuttuu? Sisältö Miksi EU:n finanssivalvonnan järjestelmä uudistettiin? EU:n uusi valvontajärjestelmä: tavoitteet ja rakenne uusien elimien asema, tehtävät

Lisätiedot

Lehdistötilaisuus FINANSSIVALVONTA

Lehdistötilaisuus FINANSSIVALVONTA Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 25.9.2009 FINANSSIVALVONTA 1 Luottamus pankkeihin palautunut finanssimarkkinoilla 600 500 400 300 Pohjoismaisten finanssikonsernien luottoriskilisiä

Lisätiedot

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa Vakuutusalan varautumisen uudet haasteet -koulutustilaisuus 1.2.2011 Jukka Vesala, apulaisjohtaja Fivan missio Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta

Lisätiedot

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet

Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Velkakriisin vaikutukset Suomen finanssisektoriin ja eurooppalaisen valvonnan haasteet Finanssivalvonnan julkinen kuuleminen 14.10.2011 Anneli Tuominen, johtaja Velkakriisin seuraukset 1 Velkakriisi uhkaa

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Taustaa Finanssivalvonnan markkinaseurannalle Korkokehitys Osakkeiden arvostustaso, kurssikehitys ja korrelaatiot

Lisätiedot

Palkitsemiseen liittyvä kannanotto

Palkitsemiseen liittyvä kannanotto 1 (7) Palkitsemiseen liittyvä kannanotto 1. Kannanoton soveltaminen Pankkien, vakuutusyhtiöiden ja muiden finanssialan yritysten palkitsemisperiaatteet ovat nousseet kriittisen keskustelun kohteeksi finanssikriisin

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta

Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta Matti Koivu, 30.1.2013 30.1.2013 Matti Koivu Agenda Pankki- ja vakuutusliiketoiminta keskeiset

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010 Lehdistötilaisuus 22.9.2010 22.9.2010 Finanssivalvonta Esitysten aiheet Finanssisektorin tila Eurooppalaisen finanssivalvonnan uusi rakenne Kansainvälisen

Lisätiedot

Pankkisektorin sääntelyn uudistaminen finanssikriisin valossa

Pankkisektorin sääntelyn uudistaminen finanssikriisin valossa Pankkisektorin sääntelyn uudistaminen finanssikriisin valossa Taloustieteellinen yhdistys, 21.10.2010 Jukka Vesala 21.10.2010 Jukka Vesala Agenda Mitä puutteita finanssikriisi toi esille 1. Vakavaraisuuspääoman

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Sisältö 1. Taustaa mikro- ja makrovakausanalyysille 2. Makrovakaus:

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Lisätiedot

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Finanssikriisi syyt ja seuraukset Finanssikriisi syyt ja seuraukset Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Aktuaaritoimikunnan Kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 1 2 Luo ja hajauta -malli Aika... 01 02 03 04 05... 14

Lisätiedot

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2 Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.

Lisätiedot

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko LIITE 2 1 (9) Paikallispankkien arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot. Kunkin kokonaisuuden numeerinen arvio sekä

Lisätiedot

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,

Lisätiedot

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Finanssikriisi syyt ja seuraukset Finanssikriisi syyt ja seuraukset Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Aktuaaritoimikunnan Kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 1 2 Luo ja hajauta -malli Aika... 01 02 03 04 05... 14

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

RAHOITUSTARKASTUS Annettu 18.12.2008 Korvaa - Voimassa 1.1.2009

RAHOITUSTARKASTUS Annettu 18.12.2008 Korvaa - Voimassa 1.1.2009 PP01 PP01 KOROT Luokittelutekijät Kantaerä Korko, % Rivino Tno 05 10 05 9 Luottojen keskikorko J030000, Kr 10 10 9 Talletusten keskikorko K02 15 0 Tuottavan pääoman keskikorko - 20 0 Kuluttavan pääoman

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki

Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen Studia monetaria 31.1.2012 Esa Jokivuolle/Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Mistä nykyisessä sääntelyuudistuksessa

Lisätiedot

Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet?

Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet? Runsas vuosi finanssikriisiä mitkä ovat finanssialan tulevaisuuden haasteet? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Sampo Alhonsuo Sisältö Kolme sykliä ja Suomi Finanssisektori ja taantuma Tulevia haasteita Sampo

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tarve ja mahdollisuudet. VIRTUAALIKAPITALISMISTA REAALITYÖTTÖMYYTEEN Anneli Tuominen

Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tarve ja mahdollisuudet. VIRTUAALIKAPITALISMISTA REAALITYÖTTÖMYYTEEN Anneli Tuominen Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tarve ja mahdollisuudet VIRTUAALIKAPITALISMISTA REAALITYÖTTÖMYYTEEN 9.5.2009 Anneli Tuominen Teemat Vallitsevien ongelmien taustat Sääntelyn rooli ja tavoitteet Mitä pitäisi

Lisätiedot

Finanssikriisin vaikutukset valvontaan

Finanssikriisin vaikutukset valvontaan Finanssikriisin vaikutukset valvontaan APVY / FK Compliance päivä 15.1.2009 Jukka Vesala 15.1.2009 Finanssivalvonta 1 Teemat Finanssikriisin kehitys ja sitä kiihdyttäneet tekijät. Keskeiset valvonnan uudistustarpeet:

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla

Vakavaraisuus meillä ja muualla Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 22.9.2016 Jouni Herkama Lakimies Työeläkevakuuttajat TELA ry Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Finanssivalvonnasta. Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista Erja Rautanen

Finanssivalvonnasta. Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista Erja Rautanen Finanssivalvonnasta Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista 11.5.2011 Finanssivalvonta (Fiva) Aloitti toimintansa 1.1.2009 Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistyttyä Hallinnollisesti

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa?

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa? Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa? Studia monetaria, Suomen Pankin rahamuseo 29.4.2014 Johtaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 29.4.2014 Eurooppalaisen

Lisätiedot

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

CRD 4 -sääntelypaketin keskeinen sisältö valvovan viranomaisen näkökulmasta

CRD 4 -sääntelypaketin keskeinen sisältö valvovan viranomaisen näkökulmasta CRD 4 -sääntelypaketin keskeinen sisältö valvovan viranomaisen näkökulmasta FINVA-seminaari 27.10.2011: Basel III ja pankkien vakavaraisuus Jukka Vesala, apulaisjohtaja Agenda Mitä uutta valvonnan kannalta?

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat

Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat Muistio 1 (20) Vakavaraisuuden hallinnan arvioinnin menettelytavat Muistio 2 (20) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tavoitteet... 4 3 Vakavaraisuuden hallinnan ja arvioinnin säädöstausta rahoitussektorilla...

Lisätiedot

G20-maiden toimenpideohjelma laajentaa ja syventää Suomen ja EU:n finanssimarkkinoiden valvontaa

G20-maiden toimenpideohjelma laajentaa ja syventää Suomen ja EU:n finanssimarkkinoiden valvontaa ARTIKKELI G20-maiden toimenpideohjelma laajentaa ja syventää Suomen ja EU:n finanssimarkkinoiden valvontaa 1 5. 2. 2 0 1 0 A R T I K K E L I Finanssijärjestelmän kriisi on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko Vakavaraisuus meillä ja muualla 26.9.2017 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen Vakavaraisuus meillä Yksityisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2016, mrd. euroa Työeläkemaksut ja valtionosuudet

Lisätiedot

Sijoitustoiminta ja riskienhallinta työeläkelaitoksissa kehitystarpeet

Sijoitustoiminta ja riskienhallinta työeläkelaitoksissa kehitystarpeet Sijoitustoiminta ja riskienhallinta työeläkelaitoksissa kehitystarpeet Keskustelutilaisuus työeläkelaitosten sijoitustoiminnasta Varmassa 22.8.2012 Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial

Lisätiedot

Toimitustapaamiset 2010 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Toimitustapaamiset 2010 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Toimitustapaamiset 2010 15.1.2010 Finanssivalvonta Sisältö Strategia ja organisaatio Sääntelyn uudistukset EU:n valvontauudistus Toimintaympäristön haasteet Palkitsemiskannanotto Pitkäaikaissäästämislaki

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa

Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa Contact Forum 27.1.2011 Liisa Rajala ja Anton Tuomisalo Esityksen sisältö Lyhyesti Fivasta Käytännön esimerkkejä työstä Fivassa Analyytikko: Anton Tuomisalo

Lisätiedot

Taloustoimitusten taustatilaisuudet

Taloustoimitusten taustatilaisuudet Taloustoimitusten taustatilaisuudet Kevätkausi 2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 10.6.2013 Finanssivalvonta Sisältö Pankkiunioni Enimmäisluototusaste makrovakaustyökaluna

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Rahamuseon Studia monetaria Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Osa EU:n finanssivalvontajärjestelmää

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 2015 Miksi Finanssivalvonta on olemassa? Finanssivalvonta työskentelee sen puolesta, että asiakkaat

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 19.5.2017 Johtaja Anneli Tuominen Esityksen sisältö Euroopan ja Suomen finanssisektorin tila ja riskit Finanssivalvonnan toiminnan painopisteitä

Lisätiedot

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Tällä värillä merkityt kysymykset ovat vapaaehtoisia. Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Yleistä Organisaatiorakenne 1. Yhtiön juridinen ja toiminnallinen rakenne ja johtamisjärjestelmä ml. mahdolliset

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Suomen pankkisektori on vakavarainen 1 (7) Pankkisektorin vakavaraisuus parantunut Pankkisektorin 1 vakavaraisuussuhde parani edelleen kolmannella vuosineljänneksellä. Syyskuun lopussa pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluku

Lisätiedot

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen 1 Tapiola-ryhmä ja konsernit 31.12.2008 VAKUUTUKSENOTTAJAT Alma

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi

Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi Rahoitusmarkkinoiden julkinen sääntely ja valvonta - Velkakriisin vaikutus finanssimarkkinoihin ja toimenpiteet uusien finanssikriisien estämiseksi Jukka Vesala Jyväskylän yliopisto, 22.3.2012 Finanssivalvonta

Lisätiedot

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014.

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014. Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014 Julkinen 1 Pankit välttämättömiä Pankeilla on erityinen rooli yhteiskunnassa,

Lisätiedot

Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä

Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä BLOGI Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä 9. 1 2. 2 0 1 5 B L O G I S a m i P y y k ö n e n Vuosia on keskusteltu siitä, että sijoittajavastuun toteutuminen

Lisätiedot

Korkoriskin hallinta pankissa Riskienvalvontaa vai liiketoimintaa? ALMP ajankohtaispäivä

Korkoriskin hallinta pankissa Riskienvalvontaa vai liiketoimintaa? ALMP ajankohtaispäivä Korkoriskin hallinta pankissa Riskienvalvontaa vai liiketoimintaa? ALMP ajankohtaispäivä 31.10.2017 Pankin tase case Ålandsbanken Pankin tase on yksinkertainen: Liiketoimintamalli on perinteinen ottolainaus

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys

Sisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys 3 Esipuhe Tämä on Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kolmas vuosikertomus. EJRK on

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin

Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin Esitys tilaisuudessa "Euroopan velkakriisi oikeudellisen sääntelyn mahdollisuudet" 5.10.2011 Esa Jokivuolle/Aalto yliopisto Sisältö Mistä Basel III -uudistuksessa

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 2 Sisältö Strategian tarkistuksen perusteet 3 Konsernin liiketoimintarakenne

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta

SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Asiakkaita: 17 904 (17 984), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: konserni 18,2 % (19,1 % ),

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki RATKAISU 09 15.1.2009 1 Sisältö 1. Rahoitusmarkkinoiden tilanne 2. Maailmantalouden käänne 3.

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 28.9.2015 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Työeläkeyhtiöiden rahoittaman työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Millaista suojaa sijoittaja tarvitsee?

Millaista suojaa sijoittaja tarvitsee? Millaista suojaa sijoittaja tarvitsee? Studia monetaria 27.4.2010 Jarmo Parkkonen, markkinavalvonnan osastopäällikkö 27.4.2010 Jarmo Parkkonen Esityksen sisältö Sijoittajansuoja kuluttajansuoja Sijoittajansuojan

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen. Matti Koivu, 29.11.2011

Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen. Matti Koivu, 29.11.2011 Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen Matti Koivu, 29.11.2011 Agenda Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttaminen Pankkien ja vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Liite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet

Liite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet Liite yv 20/1/2015 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet Hyväksytty yhtymävaltuustossa 8.9.2015, 20 Sisällysluettelo 1. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu 28 Lehdistötilaisuus 8.5.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II

Rahoitusmarkkinat. Rahatalouden perusasioita II Rahoitusmarkkinat Rahatalouden perusasioita II Ekonomisti Pertti Pylkkönen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria 20.11.2012 1 Sisältö 1. Rahoitusjärjestelmän rakenne ja tehtävät

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 4.4.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 4.4.2014 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin

Lisätiedot

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja

Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja 19.9.2017 1 Nordean siirtyminen Suomeen Nordean mahdolliseen tuloon varauduttu

Lisätiedot

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500. TÄYDENNYS 5/13.2.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2014 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot