Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?"

Transkriptio

1 Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Suomen Pankin Rahamuseo

2 Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä ne ovat, mihin ne perustuvat? 4. Ensimmäinen makrovakauspäätös Makrovakausvälineet ja kansalaiset

3 3. Makrovakausvälineet: mitä ne ovat, mihin ne perustuvat?

4 Finanssikriisi opetti että pelkkä mikrovalvonta ei tehonnut järjestelmäriskeihin G20-maiden suositukset makrovakauspolitiikan kehittämisestä (2010) Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus (2011) EU:n vakavaraisuusdirektiivi (Capital Requirement Directive 4, CRD4) ja vakavaraisuusasetus (Capital Requirement Regulation, CRR), joissa makrovakausvälineitä (2013) Suomessa käytössä olevat makrovakausvälineet on määritelty uudistetussa luottolaitoslaissa, voimaan elokuussa 2014 Valtiovarainministeriön asetus 1029/2014 luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen muuttuvasta lisäpääomavaatimuksesta määrittelee mittarit ja kriteerit lisäpääomavaatimuksen asettamisesta pankeille Makrovakausvaltuuksia myös Euroopan keskuspankilla (EKP-asetus 468/2014, artiklat ): EKP voi edellyttää makrovakauspolitiikan kiristämistä

5 Makrovakausvälineet vaikuttavat pankkien vakavaraisuuteen tai luototuksen ehtoihin Tähän vaikutetaan Omat varat / Riskipainotetut saamiset = Pankin vakavaraisuus Muita mahdollisia välineitä Loan to Value, LTV, lainakatto : lainan määrä suhteessa asunnon arvoon (tai vakuuksiin) Loan to Income, LTI: Lainan maksimimäärä suhteessa tuloihin Debt service to income, DSTI: velan maksimimäärä suhteessa tuloihin Loan maturity: laina-ajan maksimimaturiteetti Loan-to-Deposit ratio, LTD: luottojen ja talletusten suhde ks. https://www.esrb.europa.eu/mppa/html/index.en.html Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Sampo Alhonsuo

6 Käytännössä pankkien vakavaraisuus koostuu monesta eri osasta Pankkikohtainen lisäpääomavaatimus (ns. Pilari 2) 0,0 % - 2,0 % O-SII puskuri (CET 1) 0,0 % - 2,5 % vastasyklinen pääomapuskuri (CET 1) Harkinnanvaraiset erät Pilari 2: pankkikohtaiset syyt O-SII: Other Systemically Important Institution, muu systeemisesti tärkeä pankki, perusteet luottolaitoslaista Vastasyklinen pääomapuskuri: Finanssivalvonnan johtokunnan päätös mahdollisesta asettamisesta 2,5 % ei- harkinnanvarainen kiinteä pääomaa säilyttävä puskuri (CET 1) 2 % Tier 2 pääomaa 1,5 % lisäpääomavaatimus (AT 1) Vähimmäispääoma vaatimus 8 % Vähintään 10,5 % jotta ei voitonjaon rajoituksia 4,5 % Omien varojen vähimmäisvaatimus (CET 1) CET 1= ydinpääoma Core Equity Tier 1 = parhaimmanlaatuinen pääoma AT = Additional Tier 1 Muu ensisijainen oma pääoma Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Sampo Alhonsuo

7 Makrovakausvälineet perustuvat vakavaraisuusdirektiiviin ja -asetukseen (poikkeus: LTV) Makrovakausvälineet 5 (6) kpl Muuttuva lisäpääomavaatimus eli ns. vastasyklinen puskuri Asuntoluototuksen enimmäisluototussuhde (ns. LTV eli Loan-to-Value, "lainakatto") Kiinteistövakuudellisten luottojen riskipainojen korotus G-SII-puskureiden käyttöönotto eli maailmanlaajuisen merkittävän pankin puskuri O-SII-puskureiden käyttöönotto eli muun systeemisesti merkittävän pankin puskuri Vakavaraisuusasetuksen artikla 458: tiukemmat kansalliset toimenpiteet makrovakauden hoitoon Kuvaus Luottolaitoksille voidaan asettaa maksimissaan 2,5 %:n lisäpääomavaatimus. Vaatimus täytettävä 12 kk:n kuluessa päätöksestä. Voimassa. Asuntoluoton määrä maksimissaan 90 % vakuuksien käyvästä arvosta (95 % ensiasunnon ostajille). Mahdollisuus alentaa maksimimäärää enintään 10 %-yksikköä. Voimaan Mahdollisuus korottaa asunto- ja kiinteistölainoituksessa käytettäviä riskipainoja. Voimassa. Luottolaitokselle max. 3,5 %:n lisäpääomavaatimus globaalin systeemisen merkittävyyden vuoksi Luottolaitokselle max 2,0 %:n lisäpääomavaatimus kotimaisen systeemisen merkittävyyden vuoksi. Vaatimus voimaan Vaatimus täytettävä 6 kk:n kuluessa päätöksestä. Artikla mahdollistaa säädösten ja vaatimusten kiristämisen poikkeuksellisissa tapauksissa. Voimassa. Huom: Suomen lainsäädäntö ei tunne järjestelmäriskipuskuria, joka on yksi EU:n direktiivin mukainen makrovakausväline

8 4. Ensimmäinen makrovakauspäätös

9 Finanssivalvonnan johtokunta tekee päätökset laajan viranomaisyhteistyön jälkeen Päätöksenteon valmistelussa on erityisesti varmistettava, että siinä otetaan huomioon Finanssivalvonnan, Suomen Pankin, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön näkemykset laajemminkin kuin Finanssivalvonnan johtokuntaan nimeämien henkilöjäsenten kautta Finanssivalvonta arvioi neljännesvuosittain yhteistyössä Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön kanssa makrovakausvälineiden asettamisen tarvetta Ennen päätöksentekoa on ilmoitettava alustavasta päätöksestä EKP:lle (ei koske lainakattoa), jolla on mahdollisuus ilmoittaa vastustavansa päätöstä. Suomen Pankilla ja valtiovarainministeriöllä on oikeus tehdä koska tahansa oma esityksensä makrovakausvälineen käytöstä Finanssivalvonnan johtokunnalle

10 Finanssivalvonnan johtokunnan ensimmäinen makrovakauspäätös Johtokunta ei aseta pankeille muuttuvaa lisäpääomavaatimusta eikä muutoinkaan kiristä makrovakauspolitiikkaa Makrovakausvälineiden käyttöönotto ja niiden edellyttämä kokonaistarkastelu ovat uusi tärkeä lisä viranomaisten keinovalikkoon. Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettaminen tai muut makrovakauspolitiikkaa kiristävät toimet eivät nykyisessä suhdannetilanteessa ole kuitenkaan tarpeen

11 Keskeiset perustelut päätökselle Lisäpääomavaatimuksen asettamista puoltaisi Luottokannan ja bruttokansantuotteen suhde on yli pitkän aikavälin trendinsä; mekanistinen tulkinta edellyttäisi 0,75 prosentin muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamista Lisäpääomavaatimuksen asettamista ei puolla Yleinen talouskehitys pysyy vaimeana ja vaihtotaseen vaje on jonkin verran pienentynyt vuodesta 2012 Asuntoluotonannossa ja asuntomarkkinoilla aktiviteetti on vähentynyt, samoin asuntojen ja liikekiinteistöjen (laskennallinen) yliarvostus Kotitalouksien velkaantuneisuus on huomattavaa, mutta velkaantuneisuuden kasvuvauhti on hidastunut

12 Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut Suomessa Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut Suomessa 18 % Kokonaisvakavaraisuussuhdeluku Tier 1 -vakavaraisuussuhdeluku Ydinvakavaraisuussuhdeluku Lähde: Finanssivalvonta. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Sampo Alhonsuo

13 5. Makrovakausvälineet ja kansalaiset

14 Rahoitusjärjestelmän vakaus hyödyttää kaikkia Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat makrovakausvälineiden käytön pankkijärjestelmän kautta, eli välillisesti Hyödytään mahdollisten ylikuumenemisten hillinnästä, samoin kuin siitä, että mahdollisessa alijäähtymistilanteessa kriteerejä voidaan löysätä Finanssikriisien todennäköisyys pienenee ja niiden negatiiviset kustannukset pienenevät Eri EU-maissa otetaan parhaillaan makrovakausvälineitä käyttöön ja kerätään kokemuksia

15 Kiitos! Katso Suomen Pankin tuoreita Julkaisuja! https://www.esrb.europa.eu/mppa/html/index.en.html Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Sampo Alhonsuo

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

Lisätiedot

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/214 Rahoitusjärjestelmän vakaus Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja 15.5.214 Talous- ja luottosuhdanteisiin liittyvät riskit Rahoituksen saatavuuden paraneminen tukee euroalueen

Lisätiedot

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen

Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Sisältö 1. Taustaa mikro- ja makrovakausanalyysille 2. Makrovakaus:

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 1.4.2015 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Sääntelyn vaikutukset #finanssisektori Finanssivalvonta

Lisätiedot

Makrovakauspolitiikka Euroopan unionissa

Makrovakauspolitiikka Euroopan unionissa Julkinen BoF Online 3 2015 Makrovakauspolitiikka Euroopan unionissa Jouni Timonen ja Jukka Topi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

RIITTÄÄKÖ SOLVENSSI II? Esko Kivisaari

RIITTÄÄKÖ SOLVENSSI II? Esko Kivisaari RIITTÄÄKÖ SOLVENSSI II? Esko Kivisaari 24.11.2014 1 2 SUOMESSA KÄYTTÖÖN TULEVAT VALTUUDET LISÄPÄÄOMAPUSKURIEN ASETTAMISEEN ESIMERKKI VAIKUTUKSISTA CET 1 -KOKONAISPÄÄOMATAVOITETASOON Suomalaisten pankkien

Lisätiedot

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/213: Rahoitusjärjestelmän vakaus Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 23.5.213 1 Vakausjulkaisun teemat Kansainvälinen toimintaympäristö Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmän vakaus

Rahoitusjärjestelmän vakaus Rahoitusjärjestelmän vakaus..04 Euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavat merkittävimmät riskit tulevat globaaleilta rahoitusmarkkinoilta ja reaali taloudesta. Pitkään jatkunut hyvä riskimieliala

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmän vakaus

Rahoitusjärjestelmän vakaus Rahoitusjärjestelmän vakaus Euroalueen rahoitusmarkkinat ovat edelleen vakautuneet ja rahoituksen saatavuus on parantunut alkuvuonna. Tämä on helpottanut valtioiden velkakriisin hoitoa ja pankkien varainhankintaa.

Lisätiedot

Liite 111. Pääomainstrumenttien keskeiset ominaisuudet

Liite 111. Pääomainstrumenttien keskeiset ominaisuudet Liite 111. Pääomainstrumenttien keskeiset ominaisuudet Pääomainstrumenttien keskeisten ominaisuuksien malli Jäsenosuus (osuus) 1 Liikkeeseenlaskija Jäsenosuuspankit 2 Yksilöllinen tunniste (esim. CUSIP,

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki luottolaitostoiminnasta.

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa

Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa Millainen on suomalaisen finanssialan taloudellinen tila? Finanssisektori tuoreen tiedon valossa Studia Monetaria luentosarja 13.4.2010, Suomen Pankin rahamuseo pääanalyytikko Sampo Alhonsuo 13.4.2010

Lisätiedot

Tarvitaanko finanssikriisien torjumiseen uusia työkaluja? Rahoitusjärjestelmän makrovakauspolitiikka

Tarvitaanko finanssikriisien torjumiseen uusia työkaluja? Rahoitusjärjestelmän makrovakauspolitiikka Tarvitaanko finanssikriisien torjumiseen uusia työkaluja? Rahoitusjärjestelmän makrovakauspolitiikka Kimmo Virolainen Studia Monetaria 6.3.2012 1 Pankkikriisit ovat toistuva ilmiö Pankkikriisissä olevat

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

Taloustoimitusten taustatilaisuudet

Taloustoimitusten taustatilaisuudet Taloustoimitusten taustatilaisuudet Kevätkausi 2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 10.6.2013 Finanssivalvonta Sisältö Pankkiunioni Enimmäisluototusaste makrovakaustyökaluna

Lisätiedot

Lamauttaako vai vakauttaako lainakatto Suomen asuntomarkkinat?

Lamauttaako vai vakauttaako lainakatto Suomen asuntomarkkinat? Kansantaloudellinen aikakauskirja 19. vsk. 1/213 Lamauttaako vai vakauttaako lainakatto Suomen asuntomarkkinat? Jukka Vauhkonen Ekonomisti Suomen Pankki Hanna Putkuri Ekonomisti Suomen Pankki 1. Johdanto

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Makrovakausraportti Suomen Pankin selvitykset ja raportit

Makrovakausraportti Suomen Pankin selvitykset ja raportit Makrovakausraportti 1 216 Suomen Pankin selvitykset ja raportit Suomen Pankki Finanssivalvonta Sisällys Esipuhe 4 1 Yhteenveto 7 2 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 9 3 Asuntoluotonantoon liittyvät

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE-LUONNOS 11.10.2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi laki

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen

Yrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010

Lisätiedot

CRD IV / CRR. Finanssivalvonnan tiedotustilaisuus valvottaville 20.6.2012

CRD IV / CRR. Finanssivalvonnan tiedotustilaisuus valvottaville 20.6.2012 CRD IV / CRR Finanssivalvonnan tiedotustilaisuus valvottaville 20.6.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 20.6.2012 Ohjelma CRD IV -paketin sääntelytilanne EU:ssa ja

Lisätiedot

PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )

PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV ) PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV ) TAUSTA Vuoden 2008 finanssikriisi (Lehman Brothers, AIG jne.) -> vahva poliittinen tahtotila etenkin USA:ssa ja UK:ssa: Ei enää

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon:

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon: Muistio 1 (30) 0BLtV määrittely: Esimerkkilaskelmat ja raportointimallit Case 1a: Yksi laina, yksi vakuus Esimerkin tarkoituksena on käydä läpi yleisin tapaus, jossa yhtä lainaa kohden on ainoastaan yksi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Studia monetaria Suomen Pankin rahamuseossa 15.3.2005 Heikki Koskenkylä Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 15.3.2005 RAHOITUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto

Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015 Rahoitusmarkkinaosasto Mitä arvopaperistaminen tarkoittaa? Arvopaperistamisella (securitisation) myydään tuleviin kassavirtoihin

Lisätiedot

Pankkisektori Suomessa

Pankkisektori Suomessa Pankkisektori Suomessa 18.9.2015 Pauli Kariniemi Talousvaliokunnan kuuleminen Rahoitusmarkkinaosasto/Pankki- ja rahoitusyksikkö Sisältö Tilannekuva Sääntelyn ajankohtaiskatsaus Mitä tavoitellaan? Mitä

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Basel III. Vaikutukset talouteen ja pankkeihin. 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus

Basel III. Vaikutukset talouteen ja pankkeihin. 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin 11.4.2011 Esa Jokivuolle Aalto yliopisto/rahoitus Sisältö Mistä Basel III -uudistuksessa on kyse? Vaikutukset luotonantoon ja reaalitalouteen Vaikutukset pankkien

Lisätiedot

Vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus. XBRL Suomi, 25.3.2013

Vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus. XBRL Suomi, 25.3.2013 Vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus XBRL Suomi, 25.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 25.3.2013 Pankkisektorin viranomaisraportointi murroksessa

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntomarkkinoiden kehitykseen vaikuttaminen: makrovakaustyökalut

Kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntomarkkinoiden kehitykseen vaikuttaminen: makrovakaustyökalut BoF Online 3 2012 Kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntomarkkinoiden kehitykseen vaikuttaminen: makrovakaustyökalut Hanna Putkuri ja Jukka Vauhkonen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä

Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä Zuzana Fungáčová & Laura Solanko Suomen Pankki Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.215 5.6.215 Julkinen 1 Investointien rahoitus vaikeuksissa Ulkomainen rahoitus (lainat ja

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Tilastoyksikkö Suomen Pankki Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Rahamuseo 11.4.2016 Elisabeth Flittner Harri Kuussaari 11.4.2016 Julkinen 1 Suomen Pankin kaksi roolia Suomen

Lisätiedot

Makrovakausraportti 1 / 2015 6.7.2015

Makrovakausraportti 1 / 2015 6.7.2015 Makrovakausraportti 1 / 215 6.7.215 Suomen Pankin selvitykset ja raportit Suomen Pankki Finanssivalvonta Sisällys Esipuhe 4 1 Yhteenveto 7 1.1 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 7 1.2 Suomen pankkisektorin

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa?

Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa? Euroopan yhteinen pankkivalvonta: mikä muuttuu Suomessa? Studia monetaria, Suomen Pankin rahamuseo 29.4.2014 Johtaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 29.4.2014 Eurooppalaisen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1 MILLOIN EKP RYHTYY VALVOMAAN PANKKEJA? EKP:n pankkivalvontavastuu alkaa 4.11.2014. Yhteisen pankkivalvontamekanismin perustamista

Lisätiedot

Enimmäisluototusaste makrovakauden työvälineenä

Enimmäisluototusaste makrovakauden työvälineenä TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Enimmäisluototusaste makrovakauden työvälineenä Taloustiede Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2015 Ohjaaja: Jari Vainiomäki Janne Pulkkinen TIIVISTELMÄ Tampereen Yliopisto

Lisätiedot

COREP-tiedonkeruun kuvaus DPM-mallina (DataPointModel) Finanssivalvonta 22.3.2013

COREP-tiedonkeruun kuvaus DPM-mallina (DataPointModel) Finanssivalvonta 22.3.2013 COREP-tiedonkeruun kuvaus DPM-mallina (DataPointModel) Finanssivalvonta 22.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 22.3.2013 Tiedotustilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Rahamuseon Studia monetaria Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Osa EU:n finanssivalvontajärjestelmää

Lisätiedot

option käyttöön otto

option käyttöön otto CRR 6(4) Likviditeettiriski CRR 11(3) Likviditeettiriski CRR 8 Likviditeettiriski Option kuvaus Optio olla soveltamatta asetuksen kuudennen osan (maksuvalmius) velvoittta sijoituspalveluyrityksiin Optio

Lisätiedot

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/2015 21.5.2015. Julkinen

Pentti Hakkarainen Suomen Pankki. Rahoitusjärjestelmän vakaus. Euro & talous 2/2015 21.5.2015. Julkinen Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/2015 21.5.2015 Julkinen 1 Vakausarviota uudistettu Julkaisu Suomen Pankin uudella Euro & talous -sivustolla Koostuu pääkirjoituksesta,

Lisätiedot

Valvontaympäristö muuttuu -

Valvontaympäristö muuttuu - Valvontaympäristö muuttuu - Muuttuuko valvonta? Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön syysseminaari Jukka Vesala Finanssikriisi mullistanut valvontaympäristön Sääntely ja valvonta osaksi kriisinratkaisua

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta

SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Asiakkaita: 17 904 (17 984), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: konserni 18,2 % (19,1 % ),

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKAN ERITYISKYSYMYKSIÄ: LAINAKATTO

ASUNTOPOLITIIKAN ERITYISKYSYMYKSIÄ: LAINAKATTO ASUNTOPOLITIIKAN ERITYISKYSYMYKSIÄ: LAINAKATTO Eeva Alho Luku 4 julkaisussa: Alho, E., Esala, L., Holappa V., Lahtinen, M. ja Pakarinen, S. Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen 2015. PTT työpapereita

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos ENIMMÄISLUOTOTUSSUHDE PANKKIEN NÄKÖKULMASTA HYVINKÄÄN TALOUSALUEELLA SEN ENNAKOITU MERKITYS JA VAIKUTUS HUOMIOITUNA

Lisätiedot

Finanssivalvonnan työjärjestys

Finanssivalvonnan työjärjestys Finanssivalvonnan työjärjestys Johdanto (1) Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 8 :n mukaan pankkivaltuusto vahvistaa Finanssivalvonnalle työjärjestyksen. (2) Pankkivaltuuston tehtävänä on 1. Soveltamisala.

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

CRD IV/ CRR -sääntelyn osa-alueet

CRD IV/ CRR -sääntelyn osa-alueet FINANSSIVALVONTA Päivitetty 16.4.2015 (Tämä on epävirallinen dokumentti, eivätkä dokumentissa esitetyt tiedot ole välttämättä täydellisiä ja ajantasaisia. Linkit johtavat ulos Finanssivalvonnan sivustolta.

Lisätiedot

Alkuvuoden aikana pankin yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöstä (Oy) julkiseksi osakeyhtiöksi (Oyj).

Alkuvuoden aikana pankin yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöstä (Oy) julkiseksi osakeyhtiöksi (Oyj). OMA SÄÄSTÖPANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Vakavaraisuussuhde, %: 21,02 % (16,54 %) Liikevoitto (milj. eur): 10,2 (10,7) Varainhankinta (milj. eur): 1 480,7 (1 371,5) Koko luotonanto (milj.

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI. 1. Yleisiä näkökohtia

Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI. 1. Yleisiä näkökohtia Lausunto 1 (11) Valtiovarainministeriölle MAKROVALVONTATYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 1. Yleisiä näkökohtia Finanssialan Keskusliitto (FK) oli kuultavana työryhmän väliraporttia koskevassa kuulemistilaisuudessa

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

COREP tiedotustilaisuus 10.4.2014

COREP tiedotustilaisuus 10.4.2014 COREP tiedotustilaisuus 10.4.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 10.4.2014 Ohjelma COREP-tilannekatsaus, raportoinnin aikataulut EBA:n tuottamien tiedonkeruiden kuvaukset:

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Asiakkaita: 44 724 (45 051), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: 18,5 % (18,1%), katsauskauden

Lisätiedot

Makrovakausraportti 2 2015 Suomen Pankin selvitykset ja raportit

Makrovakausraportti 2 2015 Suomen Pankin selvitykset ja raportit Makrovakausraportti 2 215 Suomen Pankin selvitykset ja raportit Suomen Pankki Finanssivalvonta Sisällys 1 Yhteenveto 7 1.1 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 7 1.2 Rakenteelliset vakausuhkat 8 2 Suhdannesidonnaiset

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta

Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta Suomen Pankki Suomen taloudesta, rahapolitiikasta ja rahoitusvakaudesta 10.12. 2015 klo 11.00 1 Talouden tulonmuodostus vähentynyt, rahoitus nojaa entistä enemmän velanottoon Viisi tärkeää muutosta: 2

Lisätiedot

4-6/2014: Vakaa kehitys

4-6/2014: Vakaa kehitys OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2015 4-6/2014: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 19,7 (22,0) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 11 %; korkokate pysyi vakaana 24,3 (25,9) miljoonassa eurossa. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Makrovakautta etsimässä

Makrovakautta etsimässä 04/2012 FINANSSIMARKKINAKATSAUS Makrovakautta etsimässä Sitovan lainakaton toimivuus kyseenalainen ASP kannustaa säästämään omaan asuntoon Yritysten velkakirjamarkkinat piristyneet Suomessa Pankkien rakennerajoitukset

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 30.9.2014 Agenda Euroopan finanssisektorin riskit Suomen finanssisektorin tila Suomen finanssisektorin riskit Yhteisen pankkivalvontamekanismin

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 2015 Miksi Finanssivalvonta on olemassa? Finanssivalvonta työskentelee sen puolesta, että asiakkaat

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 2013-2015 9.1.2013

Asuntomarkkinakatsaus 2013-2015 9.1.2013 Asuntomarkkinakatsaus 2013-2015 9.1.2013 Ennuste 2013 taustamuuttujat Korko (0,55 % 12 kk euribor 2013) Kotitalouden käytettävissä olevat tulot (+2,0 % 2013) Työttömyysepävarmuus säilyy ainakin alkuvuoden

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Muutos korkopistettä -200-100 -50 50 100 200 Rivino Tno 100 110 120 130 140 150. Valvottavan omalla menetelmällä laskettu tuloriski

Muutos korkopistettä -200-100 -50 50 100 200 Rivino Tno 100 110 120 130 140 150. Valvottavan omalla menetelmällä laskettu tuloriski Tuloriski Frekvenssi: Neljännesvuosittain Vastaustarkkuus: 1 000 euroa R01 Palautusviive: 20 pankkipäivää Määrittelyistä vastaa: Finanssivalvonta Tiedot toimitetaan: Finanssivalvonta Tiedonantajatasot:

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Suomen Pankin rahamuseo 10.1.2013, Tieteiden yö Sampo Alhonsuo/Finanssivalvonta Sisältö Kuinka laaja ilmiö on systeeminen pankkikriisi?

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

Tilikauden voitto oli 7,6 miljoonaa euroa (19,0). Korkokate laski 15,0 miljoonaan euroon (30,3).

Tilikauden voitto oli 7,6 miljoonaa euroa (19,0). Korkokate laski 15,0 miljoonaan euroon (30,3). SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2010 Tilikauden voitto oli 7,6 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Joulukuussa 2010 yhtiö

Lisätiedot

Finanssialan murros kärsiikö kasvun eväät? Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä

Finanssialan murros kärsiikö kasvun eväät? Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä Finanssialan murros kärsiikö kasvun eväät? Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä 1. Murroksen laajuus haastaa finanssitoimijat Toimintaympäristön monet haasteet Finanssiala Toimintaympäristön monet

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot