Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Transkriptio

1 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus

2 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Suomen finanssisektorin tila ja riskit Finanssisektorin sopeutuminen heikkoon toimintaympäristöön Pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyuudistuksen vaikutuksia Euroalueen pankkisektorin tila Siirtyminen yhteiseen pankkivalvontamekanismiin (SSM) Lähiluettavat maksukortit 1

3 Suomen finanssisektorin tila ja riskit 2

4 Pankkisektorin vakavaraisuus hyvä, mutta kannattavuus koetuksella Pankkien kulut/tuotot-suhdeluku (pl. arvonalentumiset) ja ydinvakavaraisuus 120 % 30 % 100 % 25 % 80 % 20 % 60 % 15 % 40 % 10 % 20 % 5 % 0 % 0 % Ydinvakavaraisuus (Core Tier 1), H1/2012 (oikea asteikko) Ydinvakavaraisuus (Core Tier 1), H1/2013 (oikea asteikko) Kulut/tuotot (pl. arvonalentumiset) H1/2012 Kulut/tuotot (pl. arvonalentumiset) H1/2013 Lähde: Finanssivalvonta. 3

5 vaikka korkokatteen lasku pysähtyi Pankkien korkokate ja lyhyt markkinakorko 1,4 mrd. 6,0 % 1,2 mrd. 5,0 % 1,0 mrd. 0,8 mrd. 0,6 mrd. 0,4 mrd. 4,0 % 3,0 % 2,0 % 0,2 mrd. 1,0 % 0,0 mrd ,0 % Korkokate, pl. johdannaisten nettotuotto 3kk euribor % (oik.) Lähde: Finanssivalvonta. 4

6 Matalien korkojen ansiosta vähän velanhoito-ongelmia Pankkien järjestämättömät saamiset matalalla tasolla, mutta hienoisessa kasvussa vuodentakaisesta Kotitalouksilla 710 milj. euroa, kasvua 12 % Yrityksillä 396 milj. euroa, kasvua 8,5 % 0,8 % 0,7 % 0,6 % 0,5 % Kotitalouksien ja yritysten järjestämättömät saamiset ja suhde luottokantaan Maksuhäiriömerkinnät ja konkurssit kasvussa Kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu kuitenkin pysähtynyt Asuntolainojen korkoriski asiakkaalla Uusista asuntoluotoista 97 % vaihtuvakorkoisia 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,1 % 0,0 % Yritykset JS/Luotot Kotitaloudet JS/Luotot Lähde: Finanssivalvonta. 5

7 Vakavaraisuus vakuutussektorilla edelleen hyvä Työeläkevakuutussektorin vakavaraisuus hyvällä tasolla Alkuvuoden sijoitustuotot 2,5 % Riskiperusteinen vakavaraisuusasema 2,0, vuodenvaihteen luku 2,5 Lasku johtui lakimuutoksesta, jonka perusteella vakavaraisuusvaatimukseen otetaan mukaan myös vakuutusriski Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot heikkenivät, vastuuvelan tuottovaade kuitenkin saavutettiin Alkuvuoden sijoitustuotot 0,9 %, mutta 12 kk:n liukuva tuotto vielä 5,9 % Riskiperusteinen vakavaraisuusasema 3,2 Vahinkovakuutussektorin kannattavuuden selvä paraneminen kompensoi sijoitustuottojen laskua Yhdistetty kulusuhde parantunut edellisvuodesta Riskiperusteinen vakavaraisuusasema 2,3 6

8 Työeläkevakuutussektorin hyvä vakavaraisuus mahdollisti riskitason noston ja lisätuoton hakemisen Työeläkevakuutusyhtiöt siirtyneet korkosijoituksista kohti riskillisempiä sijoituskohteita Osakkeiden, high yield -lainojen ja hedge fund -sijoitusten osuudet kasvaneet Johdannaisia käytetään sekä riskien suojaamiseen että strategiseen riskin muuttamiseen ja ottamiseen Työeläkevakuutusyhtiöiden riskikorjattu sijoitusjakauma Lähde: Finanssivalvonta. 7

9 Suomen finanssisektorin keskeisimmät riskit Toimintaympäristön kehitys Viimeisimmät talousluvut positiivisia, mutta talouskasvu ennusteissa heikkoa Korkotaso säilynyt hyvin matalana, markkinoilla ei odoteta kuin pientä nousua lyhyissä koroissa Kriisitunnelma laantunut markkinoilla, osakekurssit elpyneet ja volatiliteetti laskenut Rahoituskustannukset alentuneet, mutta riskilisät yli finanssikriisiä edeltäneen tason Maksujenvälityksessä edelleen häiriöitä ja viivästyksiä, mutta vähemmän kuin vuonna 2012 Verkkopankkeihin kohdistuvia haittaohjelmahyökkäyksiä rajallisesti Uhkatekijät Luottoriskit kasvavat varsinkin ennakoitua heikommassa taloustilanteessa Pankkien korkokatteella edelleen heikot näkymät Vakuutus- ja eläkelaitosten sijoitustuotot supistuvat Tuottoja voidaan hakea riskipitoisemmista sijoituskohteista Sijoitusten arvostustappiot nopeiden markkinamuutosten seurauksena Euroalueen velkakriisin kärjistyminen ja tarvittavien viranomais- ja politiikkatoimien riittämättömyys edelleen uhkatekijä Mm. pankkien rahoituksen saatavuus vaikeutuu ja hinta nousee Maksujärjestelmiin ja tietotekniseen infrastruktuuriin kohdistuvat riskit kasvavat 8

10 Finanssisektorin riskit valvonnan näkökulmasta Riittävät vakavaraisuuspuskurit turvattava kaikissa tilanteissa Riittävän vahvat riippumattomat riskienhallintatoiminnot Sijoitustoiminnan riskienhallinta yhä haasteellisempaa Johdannaisilla voidaan muokata sijoitussalkun riskiä merkittävästi Kustannussäästöjen vaikutus sisäiseen valvontaan ja hallintoon Markkinarahoituksen kasvu ja talouden heikot näkymät korostavat sijoittajan-/asiakkaansuojan merkitystä Maksujärjestelmien ja verkkopankkien turvallisuusvaatimukset korostuvat 9

11 Finanssisektorin sopeutuminen heikkoon toimintaympäristöön 10

12 Liiketoimintarakennetta monipuolistettu pankeissa, hinnoittelua tarkistettu Pankkien riippuvuus korkokatteesta pienentynyt (vuodesta 2009 osuus tuotoista 55 % 39 %) Pienet toimijat edelleen haavoittuvia Palkkioiden ja asiakasmarginaalien korottamisella tuettu kannattavuutta Vakuutustoiminnan tuottojen osuus yli kaksinkertaistunut vuodesta 2009 (8 % 19 %) Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan tuottojen osuus kasvanut 8 prosenttiin (5 % vuonna 2009) Pankkisektorin (pl. Nordea Pankki Suomi) tuottojen jakauman kehitys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % H1/2012 H1/2013 Korkokate Palkkioiden nettotuotto Vakuutustoiminta Kaupankäynti ja sijoitus Muut tuotot Lähde: Finanssivalvonta. 11

13 Tavoitteena tehokkuuden lisääminen Pankkien perusliiketoiminnan volyymin ja tuottojen kasvu hidastuneet kasvattaen toiminnan tehostamistarpeita Tehostamistoimenpiteet: Pankkisektorin tuotot ja kulut indeksoituna sekä lainakannan kasvu asunto- ja yrityslainoissa Indeksi Q4/2005=100 % Kulukuri, henkilöstön määrän leikkaukset ja konttoreiden sulkeminen Muihin asiointikanaviin panostaminen Ulkoistamisen käytön laajentaminen Tuotot yhteensä vuositasolla, indeksi Q4/2005 = 100 (vasen asteikko) Kulut yhteensä vuositasolla, indeksi Q4/2005 = 100 (vasen asteikko) Kotitalouksien asuntolainat 12 kk:n muutos, % (oikea asteikko) Yrityslainat, 12 kk:n muutos, % (oikea asteikko) Lähteet: Suomen Pankki ja Finanssivalvonta. 12

14 Sijoitussidonnaisten vakuutusten kasvu jatkuu Henkivakuutusyhtiöt jo pitkään siirtäneet sijoitusriskiä asiakkaalle painottamalla sijoitussidonnaisia vakuutuksia Alkuvuoden myynnistä sijoitussidonnaista 2,4 mrd. euroa eli yli 80 % Myös vanhoja vakuutussopimuksia muutettu sijoitussidonnaisiksi Tämä liiketoimintastrategia auttanut suomalaisia vakuutusyhtiöitä sopeutumaan matalan koron ympäristöön yleisesti ottaen paremmin kuin muualla Euroopassa 100 % Henkivakuutuksen maksutulon kehitys 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sijoitussidonnaiset Perustekorkoiset Riskivakuutukset Maksutulo (neljännes) Milj. euroa Lähde: Finanssivalvonta. 13

15 Keskittymistrendi näkyvissä finanssialalla Pieniä pankkeja poistumassa markkinoilta FIM, Eufex, LähiTapiola Pankki Paikallispankkien fuusiot Säästöpankkien yhteenliittymähanke Rakennemuutokset käynnistyneet myös vakuutussektorilla LähiTapiola-ryhmän ja Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon muodostuminen Finanssialan toimijoiden lukumäärä Vähittäisasiakkaiden varainhoidossa keskittymistä Luottolaitokset Henkivakuutus Vahinkovakuutus TyEL-vakuutus Lähde: Finanssivalvonta. 14

16 Pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyuudistuksen vaikutuksia 15

17 Suomalaispankit täyttävät jo nyt uudet vakavaraisuusvaatimukset Basel III -määritelmien muutoksen vaikutus (pankkisektori*, ) 20 % 16 % 12 % 8 % 2,5 % 2,5 % 4 % 0 % 8,0 % 8,0 % 4,5 % 2,0 % Basel 2 II Basel 3 III Basel II 2 Basel III 3 Ydinvakavaraisuus (Core Tier 1) Kokonaisvakavaraisuus Vähimmäisvaade Yleinen pääomapuskuri (Basel 3) Vähimmäisvaateen ylittävä osuus (2012 loppu) (Basel III) * Basel III -vaikutusarvioon osallistuneet pankit. Lähde: Finanssivalvonta. 16

18 Pankkien uusi maksuvalmiusvaatimus (LCR) edellyttää lisää likvidejä varoja Maksuvalmiusvaatimuksen likvidien varojen vaje 3,7 mrd. euroa Sääntely tulee voimaan mahdollisesti porrastetusti Lisäksi sijoitettujen varojen riskitasoa tulee alentaa sääntelyvaatimusten täyttämiseksi Kumulatiivinen kustannusarvio porrastetulle voimaantulolle olisi 60 milj. euroa, josta kolmen suurimman pankin osuus 40 milj. euroa Alle 2 % pankkisektorin vuoden 2012 liikevoitosta Milj. euroa Kustannusarvio porrastetulle voimaantulolle koko sektorille (LCR 100 % 2018) Lähde: Finanssivalvonta. 17

19 Vahvan vakavaraisuuden ja likviditeetin ylläpitäminen koko talouden etu Toimintaympäristön näkymien jatkuessa heikkoina vahvan vakavaraisuuden säilyminen olennaista Uudet kireämmät vaatimukset rajoittavat voitonjakoa ja turvaavat vakavaraisuutta Vakavaraisilla ja likvideillä pankeilla parhaat luotonantoedellytykset talouden laskusuhdanteessa Pankkiala usein korostaa sääntelyn kustannusvaikutuksia Kannattavuuden alentumisella kuitenkin suurempi vaikutus marginaalipaineisiin Korkeat oman pääoman tuottovaatimukset voivat yhdistettynä vakavaraisuusvaatimusten kasvuun kannustaa eniten pääomaa sitovan, korkeamman riskin luototuksen vähentämiseen Solvenssi II:n käyttöönotto viivästynyt Uusi vakuutussektorin vakavaraisuuskehikko tarpeen riskien saamiseksi paremmin esille ja niiden kattamiseksi vakavaraisuuspääomalla 18

20 Euroalueen pankkisektorin tila 19

21 Euroalueen pankkisektorien vakavaraisuus kohentunut, mutta kannattavuus heikko 16% 10% 14% 5% 12% 0% 10% -5% 8% -10% 6% -15% 4% -20% 2% -25% 0% FI DE FR ES IT PT Euroalue Tier 1 vakavaraisuus Q4/2011 Tier 1 vakavaraisuus Q4/2012 Oman pääoman tuotto Q4/2011 (oikea akseli) Oman pääoman tuotto Q4/2012 (oikea akseli) -30% Lähde: EKP. 20

22 Monien pankkien markkina-arvo edelleen pienempi kuin taseen kirjanpitoarvo (P/B < 1) 1,6 1,4 18,9 % 20 % 18 % 1,2 1 12,4 % 11,8 % 14,3 % 13,1 % 12,5 % 12,1 % 11,7 % 11,6 % 11,5 % 11,4 % 11,2 % 11,2 % 10,8 % 10,4 % 9,6 % 16 % 14 % 12 % 0,8 10 % 0,6 8 % 0,4 6 % 4 % 0,2 2 % 0 0 % Markkina-arvo/kirjanpitoarvo (Q2/2011) Markkina-arvo/kirjanpitoarvo (08/2013) Tier 1 - vakavaraisuus Lähde: Bloomberg. 21

23 Eurooppalaisten pankkien taseriskit yhä merkittäviä Heikko taloustilanne kasvattanut järjestämättömiä saamisia etenkin alhaisen luottoluokituksen maissa Lainanhoitojoustojen käyttö lisääntynyt (EBAn kyselytiedot) Epävarmuutta luottojen arvonalentumiskirjausten riittävyydestä Myös maakohtaisia eroja järjestämättömien saamisten määritelmissä 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan sekä arvonalentumiskirjaukset suhteessa järjestämättömiin saamisiin (Q4/2011, Q4/2012), % DE FR ES IT PT Euroalue Järjestämättömät saamiset Q4/2011 Järjestämättömät saamiset Q4/2012 Luottotappiovaraukset Arvonalentumiskirjaukset Q4/2011 Q4/2011 (oikea (oikea akseli) akseli) Luottotappiovaraukset Arvonalentumiskirjaukset Q4/2012 Q4/2012 (oikea (oikea akseli) akseli) 0% Lähde: EKP. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 22

24 Etelä-Euroopan pankkien ja valtioiden välinen riskikytkös edelleen vahva Espanjan, Italian ja Portugalin pankkien luottoriskihintojen kehitys Q4/11 Q4/12 Q3/13 Q4/11 Q4/12 Q3/13 Q4/11 Q4/12 Q3/13 Q4/11 Q4/12 Q3/13 Q4/11 Q4/12 Q3/13 Q4/11 Q4/12 Q3/13 Santander Banco Espirito Unicredit Banca Monte dei Paschi Banco Espirito Banco Comercial Espanja Italia Portugali Maariski Pankin oma riskipreemio Lähde: Finanssivalvonta. 23

25 Siirtyminen yhteiseen pankkivalvontamekanismiin (SSM) 24

26 Yhteisen pankkivalvonnan perustamisen aikataulu Lokakuu 2013 SSM-asetus voimaan Siirtymäaika Lokakuu 2014 (12 kk asetuksen hyväksymisen jälkeen) Valvonnan toteutusta koskeva EKP:n ohjeistus julkistetaan EKP voi ottaa valvontaansa EU-tason tukea saavan pankin Pankkien raportointivelvollisuus EKP:lle syntyy Pankkien taseiden läpivalaisu ja stressitestit EKP ja kansalliset valvojat toimivat tiiviissä yhteistyössä Yhteisen valvontamekanismin operatiivinen toiminta alkaa Merkittävien pankkien valvonta yhteistyössä EKP:n ja kansallisten valvojien kesken EKP:n vetovastuulla EKP voi ottaa suoraan valvontaansa minkä tahansa pankin 25

27 SSM:n rakenne ja eri viranomaisten vastuut Yhteinen pankkivalvontamekanismi (SSM) EKP:n neuvosto Päätösten vahvistaminen Valvontaneuvosto EKP Euromaiden pankkivalvojat SSM:n ei-euromaiden pankkivalvojat Valvonnan linjaukset ja päätökset EKP:n pankkivalvontaorganisaatio Kansalliset valvontaviranomaiset: yhteistyö SSM:ssä Merkittävien pankkien valvontaan osallistuminen Tiedonkeruu ja analyysi Yhteiset valvontaryhmät EKP:n pankkivalvontaorganisaatio SSM-maiden pankkivalvojat Merkittävien pankkien jatkuva valvonta Päätösten valmistelu Kansallisten valvontaviranomaisten muut, omalle vastuulle jäävät tehtävät Pääasiallinen vastuu muiden kuin merkittävien pankkien valvonnasta Vakuutussektorin valvonta Markkina- ja menettelytapavalvonta 26

28 Merkittäviä vaikutuksia pankkivalvontaan Suomessa Kolme suurinta pankkia suoraan SSM:n valvontaan Valvonnan laadunvarmistus ja analyysi EKP:n johdolla Valvontaprosessit mukautetaan yhtenäisiin SSM-prosesseihin Valvonnan työkieli englanti, valvottavat saavat käyttää edelleen omaa kieltään Finanssivalvonta osallistuu koko euroaluetta koskevaan päätöksentekoon valvontaneuvostossa Makrovakausvalvonnan kentällä jaettu vastuu kansallisten viranomaisten ja EKP:n kesken EKP voi halutessaan täydentää kansallisia toimenpiteitä Pohjoismaissa haasteena saavuttaa yhtenäiset käytänteet Suoritetaan yhdenmukaisin kriteerein yhteisen valvontamekanismin piiriin tulevien pankkien taseiden läpivalaisu ja stressitestit 27

29 Lähiluettavat maksukortit 28

30 Pankkien lähiluettavat maksukortit (valvontakirje ) Lähilukuominaisuus (NFC = Near Field Communication) Mahdollistaa maksamisen ilman tunnuslukua Korttien myöntäjien tulee tiedottaa asiakkaille eri kanavissa ja selkeästi korttien uusista ominaisuuksista ja niiden turvallisesta käytöstä Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus valita kortti ilman lähilukuominaisuutta Pankin tulee tarjota aiempaa vastaava, vaihtoehtoinen maksukortti, jos asiakas ei halua lähilukuominaisuutta korttiinsa Ei lisäkuluja Jos lähilukuominaisuus liitetty korttiin vuosiuusinnassa, asiakkaan voitava lisäkuluitta vaihtaa kortti vastaavaan korttiin ilman lähilukuominaisuutta 29