Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Transkriptio

1 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus

2 Velkakriisi uhkaa koko euroalueen rahoitusjärjestelmää ja reaalitalouden kasvua 1. Julkinen velka 2. Finanssimarkkinat Pankkien rahoitus Osake- ja jvk-markkinat USD-määräinen rahoitus 3. Kasvun heikkeneminen Pankkien luotonantokyky Valvojan toimet: Taloudellisten puskureiden edellyttäminen Läpinäkyvyydestä ja yhdenmukaisista arvostusperiaatteista huolehtiminen Riskienhallinnan korostaminen 1

3 Julkisen sektorin velkaantuneisuus ydinongelma % 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Julkinen velka, % bruttokansantuotteesta 15 Euroopan maassa, euroalueella ja Euroopan Unionissa Kreikka Italia Irlanti Portugali Belgia euroalue Iso-Britannia Ranska EU Saksa Itävalta Espanja Hollanti Suomi Tanska Ruotsi Viro Lähde: EU:n komission talousennuste, kevät 2011 ja aiemmat julkaisut luvut ennakollisia ja ennuste. 2

4 Velkaantuneiden maiden rahoituskustannukset nousseet erittäin paljon 25 % 10 v. valtionobligaatioiden korkoero Saksaan 20 % 15 % 10 % 5 % Kreikka Portugali Irlanti Italia Espanja Ranska Suomi 0 % Lähde: Bloomberg 3

5 Pankkien jälleenrahoitus vaikeutunut Euroalueen rahamarkkinoiden riskilisät kasvaneet Riskilisät nousseet myös katetuissa joukkolainoissa % 2,5 2,0 1,5 3 ja 12 kuukauden vakuudettoman ja vakuudellisen talletuksen korkoero, Euribor Eurepo 3 kuukautta 12 kuukautta 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % Katettujen joukkolainojen korkoero suhteessa swap-korkoihin, 5 vuoden maturiteetti, % Tanska Saksa Ruotsi Ranska Espanja 1,5 % 1,0 0,5 1,0 % 0,5 % 0, Lähde: Bloomberg. 0,0 % -0,5 % 01/ / / / / / / / / / / / / / / / / / /2011 4

6 Valtioiden velkaongelmat heijastuvat osake- ja korkomarkkinoille Eurooppalaiset ja suomalaiset osakkeet alentuneet, osakevolatiliteetti noussut EU:n yritysten lainojen luottoriskihinnat kohonneet 10 % 5 % 0 % Eurooppalaiset osakkeet Osakkeet, Suomi Eurooppalaisten osakkeiden volatiliteetti Peruspistettä Alle investointiluokan yritykset Investointiluokan rahoituslaitokset Investointiluokan yritykset -5 % -10 % % % -25 % % -35 % -40 % Lähde: Bloomberg Lähde: Bloomberg 5

7 Velkakriisi ja rahoitusjärjestelmän epävarmuus synkentänyt globaalin talouden näkymiä Yritysten näkymät USA:ssa Yritysten näkymät Saksassa 10 % 5 % Teollisuustuotanto, vuosimuutos, % (vasen asteikko) Philadelphia Fed Business conditions indeksi, siirretty 5 kk eteenpäin (oikea asteikko) % 15 % 10 % Teollisuustuotanto, vuosimuutos, % (vasen asteikko) IFO Business Expectations Index, vuosimuutos, %, siirretty 5 kk eteenpäin, (oikea asteikko) 30 % 20 % 0 % % 10 % -5 % 0 0 % 0 % % -10 % % -10 % -15 % % -20 % -20 % % 2000/1 2000/7 2001/1 2001/7 2002/1 2002/7 2003/1 2003/7 2004/1 2004/7 2005/1 2005/7 2006/1 2006/7 2007/1 2007/7 2008/1 2008/7 2009/1 2009/7 2010/1 2010/7 2011/1 2011/7-25 % 2000/1 2000/8 2001/3 2001/ /5 2002/ /7 2004/2 2004/9 2005/4 2005/ /6 2007/1 2007/8 2008/3 2008/ /5 2009/ /7 2011/2 2011/9-30 % 6

8 Velkakriisin vaikutukset: Riskejä realisoituu myös Suomen finanssisektoriin 1. Markkinariskit HÄIRIÖ 2. Likviditeettiriskit 3. Kannattavuuskehityksen aleneminen 4. Luottoriskit Pankki B Pankki A Pankki C Pankki D HÄIRIÖ Hyvä riskienhallinta korostuu Pankki A Pankki D Tartuntariskit arvaamattomia Pankki B Pankki C 7

9 1. Markkinariskit: Työeläke- ja vakuutuslaitosten vakavaraisuus edelleen turvaavalla tasolla Tuotto, %, Vahinkovak.yhtiöt Vakavaraisuusasema % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työeläkevak.yhtiöt Henkivak.yhtiöt -3,4 % 0,3 % 0,7 % 2,2 4,1 3,6 Työeläkevakuutusyhtiöt Henkivakuutusyhtiöt Vahinkovakuutusyhtiöt Korkosijoitukset Kiinteistösijoitukset Lähde: Finanssivalvonta. Sijoitusjakaumat, Osakesijoitukset Muut sijoitukset Työeläkeyhtiöiden tuotot painuneet osakeriskin vuoksi negatiivisiksi, vaikka riskiltä onnistuttiin osittain suojautumaan ennen markkinaturbulenssia Vakuutusyhtiöiden tuottoja alentanut yritysriskilisien kasvu ja kasvattanut Saksan ja Suomen valtioiden korkojen lasku Nettovaikutus vaihtelee yhtiökohtaisesti Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on säilynyt vahvana Työeläkesektorin vakavaraisuusasema edelleen kohtuullinen 8

10 2. Likviditeettiriskit: Suomalaisten pankkien likviditeettitilanne tällä hetkellä hyvä Suomalaisten pankkien riskejä alentavat: Talletukset kasvaneet alkuvuonna 3 mrd. Erääntyvää jälleenrahoitustarvetta uusittu etupainotteisesti vuoden alkupuoliskolla Lyhytaikaisen rahoituksen saatavuus jatkunut hyvänä Likviditeettireservejä kasvatettu Katettujen joukkolainojen merkitys rahoitusrakenteessa kasvanut (osuus jo 23 % markkinarahoituksesta) Rahoitusmarkkinoiden ongelmat nostavat kuitenkin jatkuessaan myös suomalaispankkien kustannuksia ja kasvattavat merkittävästi riskejä 9

11 3. Kannattavuuskehitys: Matala korkotaso heikentää vakuutusyhtiöiden tuottoja ja pankkien korkokatetta 4,0 % 3,5 % Euroalueen korkokäyrän alentuminen heikentää vakuutusyhtiöiden tuottoja ja vakavaraisuutta Milj Pankkien korkokate pudonnut alemmalle tasolle 3,0 % 3,0 % ,5 % 2,5 % ,0 % 2,0 % 800 1,5 % 1,5 % 600 1,0 % 400 1,0 % 0,5 % 200 0,5 % 0,0 % Maturiteetti, vuotta Korkokate ilman johdannaisten vaikutusta Luottojen ja talletusten marginaali (oik.) 0,0 % Lähde: Bloomberg. Lähteet: Finanssivalvonta ja Suomen Pankki. 10

12 4. Luottoriskit: Talouden taantuminen kasvattaa arvonalentumistappioita 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00-0,10-0,20 Arvonalennukset neljännesvuosittain ja BKT:n kehitys Arvonalentumiset luotoista, % luottokannasta (vasen asteikko) BKT:n kasvu edellisestä vuodesta, euroalue (oikea asteikko) BKT:n kasvu edellisestä vuodesta, Suomi (oikea asteikko) % % ,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0 Toteutunut kasvu jo hidastunut sekä koko euroalueella että Suomessa Uusi talousinformaatio on ollut heikkoa suhteessa odotuksiin Kasvuennusteita alennettu kesästä alkaen Pankkien jälleenrahoitusongelmat voivat alentaa eurooppalaista kasvua Suomalaisten pankkien ongelmaluotot ja arvonalentumistappiot luotoista tällä hetkellä matalalla tasolla Lähteet; Eurostat, Tilastokeskus ja Finanssivalvonta. 11

13 4. Luottoriskit: Pankkisektorin tappionsietokyky edelleen korkea 16 % Pankkisektorin vakavaraisuus neljännesvuosittain 15 % 14 % 13 % 12 % 11 % 10 % 9 % 8 % Vakavaraisuussuhde, % Tier 1 -suhde, % Core Tier 1 -suhde, % Lähde: Finanssivalvonta. 12

14 Suomalainen finanssisektori varautunut velkakriisin seurauksiin Pankkisektorin vakavaraisuussuhde 14,4 % (30.6.) Korkealuokkainen ns. ydinvakavaraisuus 13,2 % Työeläkevakuutusyhtiöiden toimintapääoman määrä suhteutettuna markkinariskit huomioivaan vakavaraisuusrajaan 2.2 (16.9.) Henkivakuutusyhtiöillä oli toimintapääomaa 4,1-kertainen määrä lakisääteiseen vähimmäismäärään nähden (16.9.) Vahinkovakuutusyhtiöillä vakavaraisuusasema oli 3,6 (16.9.) Sijoituspalveluyritysten omat varat 3,2-kertaiset ja rahastoyhtiöiden 2,5-kertaiset minimivaatimuksiin nähden (30.6.) 13

15 Riskienhallinnan merkitys korostuu: Finanssivalvonnan valvottavien riskienhallinnan taso ainakin kohtuullinen Riskienhallinnan ja riippumattoman riskienvalvonnan rooli korostuu epävarmassa toimintaympäristössä Valvottavien riskitilanteen seurannan oltava kattavaa ja ajantasaista Hallitusten vastuu ja rooli merkittävä yrityksen toiminnan ohjauksessa Hallituksilla oltava kyky ymmärtää, arvioida ja rajoittaa liiketoiminnassa otettavia riskejä Finanssivalvonta antanut valvottaville runsaasti palautetta tarkastusten perusteella riskienhallinnan käytäntöjen parantamiseksi 14

16 Yhteenveto: Luottamuksen vahvistuminen euroalueella olennaista myös suomalaiselle finanssisektorille Yksittäisten maiden velkakriisi vaikuttaa nopeasti yli rajojen rahoitusmarkkinoiden tartuntakanavien välityksellä Myös suomalaiset toimijat kytkeytyneitä eurooppalaiseen rahoitusjärjestelmään sijoitusten, jälleenrahoituksen ja vastapuolien kautta Suomen finanssisektorin riskinkantokyky vahva, mutta puolustuslinjat säilytettävä edelleen vahvana Riskienhallinta Kannattavuus Vakavaraisuus Pidemmällä aikavälillä velkakriisin heijastuminen reaalitalouteen kasvattaa finanssisektorin riskejä ja heikentää kannattavuutta Finanssisektorin toimijoiden ylläpidettävä vahvoja likviditeetti- ja vakavaraisuuspuskureita, esimerkiksi tarvittaessa voitonjakoa rajoittamalla 15

17 Uudet vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimukset

18 Basel III: Pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimusten tiukentaminen Basel III -säännöstö tiukentaa pankkien pääomavaatimuksia (2013 ) ja likviditeettivaatimuksia (2015 ) Erityisesti nousee korkealaatuisimman pääoman vaatimus Uusia vaatimuksia riittävän maksuvalmiuden ja terveen rahoitusrakenteen turvaamiseksi Komissio jo tehnyt esityksen EU:n asetus- ja direktiiviteksteistä Rahoitusmarkkinat edellyttävät pankeilta minimitason ylittävää vakavaraisuutta Korkean luottoluokituksen säilyttäminen tärkeää rahoitushuollon kannalta Pääomamarkkinoiden häiriöt ovat vaikeuttaneet osakeanteja Voitonjaon ja bonusten rajoittaminen mahdollinen keino vahvistaa vakavaraisuutta Arvonalentumisten kirjaamisen harmonisointi olisi tärkeää 17

19 Basel III:n käyttöönotto EU:ssa: Komission esityksen pääsisältö Osa-alue Pääsisältö Voimaantulo Vakavaraisuuspääoma Uudet pääomapuskurit Likviditeettiriski Pääomien määrän lisääminen ja laadun parantaminen Yleinen pääomaa säilyttävä puskuri Vastasyklinen puskuri Uusi maksuvalmiusvaatimus (LCR) Uusi pysyvän varainhallinnan vaatimus (NSFR) 2013 alkaen 2016 alkaen 2013/2015 alkaen 2018 alkaen? Vähimmäisomavaraisuusaste Luotettava hallinto Sanktiot Yksinkertainen velkaantumisrajoite pankeille Ylimmän johdon harjoittama valvonta Riskienhallinta ja -valvonta Vahvemmat valvojan käytössä olevat sanktiot Sanktiomahdollisuuksien harmonisointi EU:ssa Raportointi 2013 Julkaisuvelvollisuus 2015 Voimaan 2018? 2013 alkaen 2013 alkaen 18

20 Komission pankkisektorin sääntelyesitys: Finanssivalvonnan näkemyksiä Kokonaisuudessaan tarpeellinen ja kannatettava esitys: Ehdotettu sääntely vahvistaa pankkisektorin riskinkantokykyä ja valvojan valtuuksia Siirtymäajat mahdollistavat sopeutumisen uusiin tiukempiin vaatimuksiin Mahdollisuus tilapäisiin kansallisen sääntelyn kiristyksiin tulisi sallia, jos rahoitusmarkkinoiden vakaus sitä edellyttää Uusissakin sääntelyvaatimuksissa edelleen aliarvioidaan valtioriskejä ja luodaan kannustimia niiden ottamiseen Uusien likviditeettivaatimusten tulisi tukea komission ehdotusta paremmin yritysrahoituksen edellytyksiä ja pankkien omaa jälleenrahoitusta Sääntelyn tulee olla sopeutettu EU:n finanssimarkkinoiden rakenteeseen (EU:n asetus ja direktiivi voivat poiketa Basel III:sta) Pienten pankkien ja pankkiryhmien erityispiirteet tulee huomioida ja mahdollistaa järkevä yhteistoiminta esim. maksuvalmiuden ylläpidossa 19

21 Lisäsääntelyn seurausvaikutukset tulee arvioida Onnistunut sääntely vakauttaa finanssimarkkinoita ja tukee kasvua pitkällä aikavälillä Velkakriisi ja sen heijastuminen finanssimarkkinoille ja reaalitalouteen on korostanut sääntelyuudistuksen seurausvaikutuksia (myötäsyklisyys) Vaikutusarvioinnit tarpeen uusien sääntelyaloitteiden käyttöönotossa Merkittävät uudet lisävaateet pankeille jo sovittujen päälle voivat heijastua reaalitalouden kasvuun EU:ssa viimeistellään parhaillaan vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusuudistusta (Solvenssi II) ja kotimaassa pohditaan työeläkelaitosten vakavaraisuusvaatimuksia Vakuutusyhtiöiden ja työeläkelaitosten sääntelyllä vaikutuksia mm. osakemarkkinakehitykseen Sääntelyvaatimukset eivät saisi johtaa osakkeiden pakkomyynteihin 20

22 Asuntoluottomarkkinoiden kehitys ja Finanssivalvonnan toimenpiteiden seuranta

23 Asuntomarkkinat viilentyneet Suomessa % Asuntojen hintojen muutos edellisestä vuodesta 20,0 koko maa pääkaupunkiseutu Asuntoluottokannan kehitys Kotitalouksien asuntolainakanta, mrd. euroa (vasen asteikko) Asuntolainakannan vuosimuutos, % (oikea asteikko) Mrd. % 90 18,0 15, ,0 10, ,0 12,0 5, ,0 0, ,0 6,0-5,0 20 4,0-10, ,0 0,0 1/2006 4/2006 7/ /2006 1/2007 4/2007 7/ /2007 1/2008 4/2008 7/ /2008 1/2009 4/2009 7/ /2009 1/2010 4/2010 7/ /2010 1/2011 4/2011 7/2011 Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Suomen Pankki. 22

24 Asuntojen hinnannousu tasaantunut Pohjoismaissa Asuntojen hinnat nousivat tasaisesti , minkä jälkeen hintakehityksessä ollut suurempia vaihteluja 450 Pohjoismaat: asutojen hinnat, koko maa, indeksi Q1/1995=100 40,0 % Pohjoismaat: asuntojen hintojen vuosittainen muutos, %; koko maa ,0 % Norja Tanska Ruotsi Islanti Suomi 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0 % Norja Suomi Ruotsi Tanska Islanti ,0 % 50 0 Q1/95 Q1/96 Q1/97 Q1/98 Q1/99 Q1/00 Q1/01 Q1/02 Q1/03 Q1/04 Q1/05 Q1/06 Q1/07 Q1/08 Q1/09 Q1/10 Q1/11 Lähde: valvojien Pohjoismainen tietojen vaihto perustuen kansallisiin tilastoviranomaisiin -30,0 % Q1/96 Q1/97 Q1/98 Q1/99 Q1/00 Q1/01 Q1/02 Q1/03 Q1/04 Q1/05 Q1/06 Q1/07 Q1/08 Q1/09 Q1/10 Q1/11 Lähde: valvojien Pohjoismainen tietojen vaihto perustuen kansallisiin tilastoviranomaisiin 23

25 Asuntorahoituksen pohjoismaista vertailua Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa asuntolainat ovat juoksuajaltaan selvästi lyhyempiä, ja keskimaturiteetti on kääntynyt laskuun Suomessa ei juuri myönnetä hyvin pitkäaikaisia ja kertalyhenteisiä lainoja kuten muissa pohjoismaissa Suomalaiset edelleen lyhentävät asuntolainojaan Toteutuneiden luottotappioiden perusteella asuntorahoitus on ollut pankeille vähäriskistä Suomessa Pankeilla on merkittävä kannattavuusriski johtuen matalista asuntoluottojen marginaaleista Marginaalien riskiperusteista hinnoittelua pitäisi edistää (ml. jälleenrahoitusriskit) 24

26 Pohjoismaisten pankkien arvonalentumiset jatkoivat laskuaan Q2/2011 4,5 mrd. 4,0 mrd. 3,5 mrd. 3,0 mrd. 2,5 mrd. 2,0 mrd. 1,5 mrd. 1,0 mrd. 0,5 mrd. 0,0 mrd. Kuuden* pohjoismaisen pankkikonsernin yhteenlaskettu tulos Q1/2008 Q2/ Liikevoitto Liikevoitto ennen arvonalentumisia Arvonalentumiset luotoista * Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, OP-Pohjola, SEB ja Swedbank. 25

27 Asuntolainojen marginaalit Suomessa matalalla tasolla Suomessa euroalueen matalimmat asuntolainakorot Asuntolainamarginaalien korotuspaineita aiheuttavat: Pankkien oman jälleenrahoituksen kallistuminen Joukkolainoilla hankittu rahoitus on talletusrahaa kalliimpaa Uudet sääntelyvaatimukset Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus Suomessa on hyvin korkea % 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Uusien vaihtuvakorkoisten asuntoluottojen korko* euroalueella (7/2011) Asiakkaiden tulee edelleen huomioida asuntoluottojen korkoriskit: Marginaalit ja euriborkorot voivat nousta 0,00 * Koron kiinnitysjakso enintään yksi vuosi Lähde: Suomen Pankki /eurojärjestelmä. 26

28 Kotitalouksien velkaantuneisuus Suomessa Pohjoismaiden alhaisin velkaantuminen kuitenkin keskittynyt Kotitalouksien velkaantuneisuus (kotitalouksien lainat, % vuosittaisista käytettävissä olevista tuloista) 300 % Suomi Tanska Norja Ruotsi 250 % 200 % 150 % 100 % 50 % 0 % Lähde: valvojien Pohjoismainen tietojenvaihto perustuen kansallisiin tilastoviranomaisiin. 27

29 Pankkien luotonmyöntöprosessi kehittynyt myönteisesti Pankkien toimenpiteitä: Pankkien mukaan maksuvaralaskenta ja stressattu maksuvaralaskenta (6 % / 25 vuotta) tehdään kattavasti uusille asuntoluottohakemuksille Luotonmyöntöprosessiin osallistuvaa henkilökuntaa koulutetaan Pankeilla on edelleen merkittävästi korkean luototusasteen asuntolainoja (yli 90 % LTV). Ne päätetään Finanssivalvonnan suosituksen mukaan korotetulla luottopäätöstasolla Luototusasteen (LTV) raportointia kehitetään pankeissa Heikon maksuvaran ja korkean luototusasteen yhdistelmään kiinnitetään pankeissa huomiota Pankit ovat kehittäneet luotonmyöntökäytänteitään Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaisesti Ostettavaan kohteeseen nähden suuriin asuntoluottoihin (korkea LTV) liittyviä asiakkaiden riskejä tulisi edelleen pienentää Finanssivalvonta valvoo tarkastuksilla luottoprosessin asianmukaisuutta 28

30 Asuntorahoituskyselyn jatkotoimet lähitulevaisuudessa Finanssivalvonta tekee asuntorahoitustarkastuksia suurimpiin toimijoihin tulevilla syksyn ja kevään tarkastuskausilla Finanssivalvonnan ja toimialan edustajien yhteinen työryhmä määrittelee asuntorahoituksen luototusasteen (LTV) Suomen juridiseen ympäristöön ja pankkikäytäntöihin sopivat laskentaohjeet Asuntorahoituskysely uusitaan vuonna 2012 Raportointia Finanssivalvonnalle kehitetään 29