Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Transkriptio

1 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus

2 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Työeläkeyhtiöiden rahoittaman työhyvinvointitoiminnan tarkastus #finanssisektori Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2015 1

3 Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit 2

4 Euroopan finanssisektorin tärkeimmät riskit ja haavoittuvuudet Äkilliset korkoliikkeet ja riskihinnoittelun muutokset, heikko likviditeetti Pankkien ja vakuutusyhtiöiden heikot kannattavuusnäkymät Valtioiden ja yksityisen sektorin velanhoitokyvyn ongelmat Nopeasti kasvavan varjopankkisektorin aiheuttamat häiriövaikutukset rahoitusmarkkinoilla Markkinoiden kasvanut volatiliteetti kasvattaa riskejä entisestään 3

5 Aiempaa heikompi markkinatilanne vaikuttaa negatiivisesti erityisesti vakuutussektorin tuottoihin Finanssimarkkinoiden kokonaistila heikentynyt selkeästi elokuusta alkaen Osakekurssit: laskussa 1,0 0,5 0,0 Finanssimarkkinoiden tilan kokonaisindeksi, viikkohavainnnot ,0 Eurooppa Suomi 160,0 Yhdysvallat 140,0 Kiina Kehittyvät markkinat 120,0 100,0-0,5 80,0 60,0-1,0 40,0 20,0-1,5 0, Lähde: Bloomberg, viikkohavaintoja ja Fivan laskelmat, viimeinen havainto

6 Heikko taloudellinen tilanne ja matala korkotaso haastavat Suomen finanssisektorin Uusien liiketoimintamallien herkkyys toimintaympäristön muutoksille Asiakkaiden lainanhoitokyvyn heikkeneminen Vakuutusasiakkaille luvatun tuoton saavuttaminen Toiminnan tehostamiseen liittyvät operatiiviset riskit 5

7 Vaikka Suomen talouden tila heikko, negatiiviset vaikutukset finanssisektoriin jääneet toistaiseksi vähäisiksi Talouden tila heikko, korot poikkeuksellisen matalalla tasolla Investoinnit vähäisiä, työttömyys kasvussa Bruttokansantuotteen määrä, vuosimuutos (vasen asteikko) % 12 kk Euribor (oikea asteikko) % 8,0 3 kk Euribor (oikea asteikko) 8,0 6,0 7,0 Indeksi Q1/2008= ,0 105,0 Yksityiset investoinnit Q1/2008=100 (vasen asteikko) Työttömät ja piilotyöttömät henkilöt, 1000 henkilöä (oikea asteikko) 1000 henkilöä ,0 6,0 100, ,0 0,0 5,0 4,0 95, ,0 3,0 90, ,0 2,0 85, ,0 1,0 80, ,0-10,0 0,0-1,0 75, , ,0 70, Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki 6

8 Kotitalouksien velka suhteessa tuloihin liki kaksinkertaistunut 15 vuodessa 130,0 Kotitalouksien velkaantumisaste, % 122,6 % 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60, Lähde: Tilastokeskus 7

9 Suomen finanssisektorin tila Pankit 8

10 Tuottorakenteen muutokset parantaneet pankkisektorin kannattavuutta Pankkisektorin liiketulos ja oman pääoman tuotto Pankkisektorin tuloslaskelmaerien osuus kokonaistuotoista Mrd. euroa % 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 8,50 8,037,70 7,60 9,659,39 9,85 8,83 8,78 8,54 8,13 8,33 8,64 8,11 8,30 7,77 12, ,72 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q Liikevoitto Oman pääoman tuotto, oikea asteikko Lähde: Finanssivalvonta % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % , H1 Korkokate Palkkiotuotot netto Kaupankäynti- ja sijoitustoiminnan tuotot Vakuutustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Lähde: Finanssivalvonta 9

11 Pankkien tehostamistoimet näkyvät peruspankkipalveluiden saatavuudessa Peruspankkipalveluita Tavanomainen talletustili Tilinkäyttöväline (maksukortti) Maksupalvelua koskevan toimeksiannon hoitaminen Konttoriverkoston harvenemisen ja palvelutarjonnan rajoittamisen vuoksi palveluja ei saatavissa entiseen tapaan osassa maata Palveluiden saatavuuden voidaan katsoa paikallisesti kaventuneen viime vuosien aikana Edellisten vuosien tapaan noin kaksi kolmasosaa pankeista muuttanut hinnastoaan Hinnankorotuksia tehty esim. maksukortin kuukausiveloitukseen sekä laskun maksamiseen maksupalvelukuorella tai henkilöpalveluna konttorissa Hinnankorotukset, kuten myös heikennykset saatavuudessa, koskevat usein asiakkaita, jotka eivät kykene käyttämään maksukorttia tai verkkopalvelua taikka joille kynnys käyttää niitä on korkea Finanssiasiakas.fi > Finanssialan palveluita > Pankkipalvelut > Peruspankkipalvelut 10

12 Positiiviset tulokset ja omien varojen kasvu vahvistaneet riskinkantokykyä Vakavaraisuussuhdeluvut parantuneet Saamisten riskipainot pienentyneet 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3 2012Q4 2013Q1 2013Q2 2013Q3 2013Q4 2014Q1 2014Q2 2014Q3 2014Q4 2015Q1 2015Q2 Kokonaisvakavaraisuussuhde Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla Ydinvakavaraisuussuhde Vähimmäisvakavaraisuusvaade Yleinen Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3 2012Q4 2013Q1 2013Q2 2013Q3 2013Q4 2014Q1 2014Q2 2014Q3 2014Q4 2015Q1 2015Q2 Omat varat Riskipainotetut erät Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä pl. käänteiset takaisinostosopimukset Lähde: Finanssivalvonta Lähde: Finanssivalvonta 11

13 Heikko taloustilanne ei näkynyt kotitalouksien asuntolainojen lainanhoito-ongelmien kasvuna 2,5 % Hoitamattomien asuntoluottojen osuus luottokannasta lähes ennallaan, samoin lainanhoitojoustosaamiset 3,5 Kotitaloudet hyödyntäneet aktiivisesti mahdollisuutta lyhennysvapaaseen Uudelleen neuvotellut asuntolainat 2,0 % 3,0 1,5 % 1,0 % 0,5 % mrd. 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,0 % 2014Q3 2014Q4 2015Q1 2015Q2 Lainanhoitojoustosaamiset Järjestämättömät saamiset Erääntyneet saamiset (< 90 päivää) Lähde: Finanssivalvonta Lähde: Suomen Pankki 2014M1 2014M2 2014M3 2014M4 2014M5 2014M6 2014M7 2014M8 2014M9 2014M M M M1 2015M2 2015M3 2015M4 2015M5 2015M6 2015M7 Ajankohta 12

14 Suomen pankkien järjestämättömät saamiset EU-maiden alhaisimmat vuoden 2014 lopussa 50% Järjestämättömien saamisten osuus kaikista saamisista (2014) 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Lähde: EKP, yhtenäistetty tiedonkeruu 13

15 Suomen finanssisektorin tila Vakuutus 14

16 Työeläkesektorin vahva vakavaraisuus toimii puskurina epävarmoilla sijoitusmarkkinoilla 35% Vakavaraisuusaste taittumassa 32,5 % 3,5 60% Riskinkantokyky edelleen vahva Käänteinen stressitesti % 25% 20% 15% 10% 3,0 2,5 2,26 2,0 14,3 % 1,5 1,0 Osakkeiden lasku, % 50% 40% 30% 20% Työeläkevakuutusyhtiöt 5% 0% Vakavaraisuuspääoma % vastuuvelasta Riskiperusteinen vakavaraisuusraja % vastuuvelasta Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (oik.) Lähde: Finanssivalvonta 0,5 0,0 10% 0% 0% 5% 10% 15% Korkojen nousu, %-yks. Lähde: Finanssivalvonta 15

17 Henki- ja vahinkovakuutussektori muutosten edessä Vuoden 2016 alusta voimaan tuleva riskiperusteinen Solvenssi II ottaa paremmin huomioon toiminnan riskit, osalle toimijoista tämä tuo haasteita Osa yhtiöistä tarvitsee siirtymäsäännöksiä täyttääkseen uudet vakavaraisuusvaatimukset Osa siirtymäsäännöksistä edellyttää Finanssivalvonnan lupaa Kaikille vakuutussektorin toimijoille haaste: matala korkotaso ja Suomen talouden tila Miten saavuttaa riittävä tuottotaso, jotta voidaan täyttää vakuutuksenottajille ja vakuutetuille annetut tuottolupaukset 16

18 Talouden heikko tila näkyy vahinkovakuutuksen maksutulossa Alkuvuoden maksutulo 3 mrd. euroa Kasvu hidastui lähes puoleen edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Kasvun hidastumiseen vaikuttuvat mm. Palkkatulon kasvun hidastuminen Henkilöautojen ensirekisteröintien lasku Vahinkovakuutus, ensivakuutuksen maksutulon muutos, % 32% 27% 22% 17% 12% 7% 2% -3% Q2 2014/ Q Q2 2015/ Q Maksutulo % ensivakuutuksen maksutulosta Lähde: Finanssivalvonta 17

19 Työeläkeyhtiöiden rahoittaman työhyvinvointitoiminnan tarkastus 18

20 Työhyvinvointitoiminnalla pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyttä Työeläkeyhtiö 34 milj. 112 milj. 1,3 mrd. Yrityksen työkyvyttömyysriskin torjunta Työntekijän ammatillinen kuntoutus Ei onnistuneita tuloksia Työkyvyttömyyseläke Työelämä Työkyky heikkenee 19

21 Tarkastus osa työeläkeyhtiöiden kilpailun ja varojen käytön valvontaa Vähäinen työhyvinvointitoimintaan liittyvä sääntely johtanut erilaisiin toimintatapoihin ja tulkintoihin Finanssivalvonta teki vuonna 2010 selvityksen työeläkeyhtiöiden uusille asiakkaille kohdistuvista työhyvinvointihankkeista ja niiden kustannuksista Aloite säädösten selventämiseksi ja toiminnan läpinäkyvyyden edistämiseksi Toimiala, toiminnan tarkoitus, toimilupa Valvotaan, että lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja yhtiölle kertyviä varoja hoidetaan vakuutusten käsittämät edut turvaavalla tavalla Hallinto Luotettava hallinto, Raportointi Valvonta Sijoitusriskien hallinta Vakavaraisuus Hyvä vakuutus -tapa Asiakkaiden kanssa tehdyt liiketoimet Kilpailu Asiakashankinnan menettelytavat 20

22 Työhyvinvointitoiminta laajentunut viime vuosina merkittävästi Milj. 35 Työhyvinvointitoiminnan kehitys* Työhyvinvointitoimintaan käytetyt varat Työkyvyttömyysriskin hallintaosasta saatu maksutulo *Työkyvyttömyysriskin hallintaosalla vuoteen 2005 asti katettu myös osa kuntoutustuista ja -rahoista. Tämä osa mukana sekä käytetyissä varoissa että saadussa maksutulossa. Lähde: Finanssivalvonta 21

23 Työeläkemaksu muodostuu osista ja kullakin osalla tietty käyttötarkoitus TyEL-maksu 24,0 % Hoitokustannusosa 0,7 % Maksutappio 0,08 % Lakisääteisten maksujen osa 0,06 % Työkyvyttömyysriskin hallintaosa 0,03 % Työkyvyttömyyseläkeosa 0,8 % Vanhuuseläkeosa 2,9 % Rahoitetaan työeläkeyhtiön liikekulut Katetaan vakuutusmaksujen luottotappiot Rahoitetaan ETK:n, Fivan ja TELKin toimintaa Työkykyä edistävään toimintaan Rahastoon alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä varten Rahastoihin tulevia vanhuuseläkkeitä varten Tasausosa 19,9 % Rahoitetaan kunkin vuoden eläkkeistä se osa, jota ei rahastoitu eli noin 80 % vuosittain maksettavista eläkkeistä Vuosi

24 Sääntelyä tulkittu yhtiöissä eri tavoin Työhyvinvointitoiminnan rahoitukseen käytetty kolmea eri rahoituslähdettä Osa yhtiöistä katsonut, että työhyvinvointitoiminnasta aiheutuvia kuluja voidaan rahoittaa sekä työkyvyttömyysriskin hallintaosalla että hoitokustannusosalla Toiset yhtiöstä käyttäneet toiminnan rahoittamiseen pelkästään työkyvyttömyysriskin hallintaosaa Lisäksi käytetty pienissä määrin tasoitusmäärää Finanssivalvonnan tarkastuksen yhteydessä tekemän tulkinnan mukaan työhyvinvointitoiminta tulisi mitoittaa vastaamaan työkyvyttömyysriskin hallintaosasta saatavaa maksutuloa 23

25 Rahoitettujen hankkeiden sisältö hyvin laaja, toiminnan riskiperusteisuudessa kehitettävää Työkyvyttömyysriskin hallintaosa tarkoitettu työkykyä edistävään toimintaan, jolla pyritään alentamaan työkyvyttömyysriskiä Sisäisellä valvonnalla tulisi varmistua varojen asianmukaisesta käytöstä Työhyvinvointitoiminnalla vahva yhteys asiakashankintaan ja -hoitoon, yhteys työkyvyttömyysriskin hallintaan käytännön toiminnassa vähäinen Rahoituslupauksia annettu ennen tarvekartoitusta Toiminta kohdistuu suhteessa selvästi enemmän uusiin asiakkaisiin Toiminnassa tulisi painottua nykyistä selvemmin riskiperusteisuus Vaikuttavuuden seurantamenetelmissä vielä kehitettävää Toiminnalla saatu hyviä tuloksia 24

26 Työhyvinvointitoimintaan toivotaan selkeitä sääntöjä Tarkastus osoitti yksityiskohtaisemman sääntelyn tarpeellisuuden Finanssivalvonta tulee antamaan ohjeita toiminnan periaatteista --- Tärkeintä olisi määritellä työeläkeyhtiöiden rooli suomalaisten yritysten työhyvinvoinnin kokonaisuudessa Työkyvyttömyysriskin hallintaosan tulisi vastata roolin laajuutta 25

27 Kiitos! #finanssisektori 26