Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso

Transkriptio

1 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso terveydenhoitaja/projektityöntekijä Raisa Aaltonen

2 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Pelkosenniemen ja Savukosken työttömien terveyden, toiminta- ja työkyvyn, hyvinvoinnin sekä työllistämisedellytyksien tukeminen 3. Tavoite 4. Toteutus 5. Tulokset ja tuotokset 6. Arviointi 7. Pohdinta 8. Liitteet a. Työttömien terveystarkastukset kaavio b. Työttömien terveystarkastukset -infolappu

3 1. Johdanto 1 (12) Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena.

4 2 (12) 2. Pelkosenniemen ja Savukosken työttömien terveyden, toiminta- ja työkyvyn, hyvinvoinnin sekä työllistämisedellytyksien tukeminen Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä valitsi terveyden edistämisen työskentelyjaksoiksi suun terveyden edistämisen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä sekä työttömien terveyden, työ- ja toimintakyvyn, hyvinvoinnin sekä työllistämisedellytyksien tukemisen. Kumpaankin työskentelyjaksoon palkattiin oma työntekijä. Kyseiset terveydenedistämisen osa- alueet valittiin, koska niissä koettiin olevan kehittämisen varaa kuntayhtymän alueella. Väestön terveyseroja haluttiin kaventaa tarjoamalla myös työttömille mahdollisuus kattaviin terveystarkastuksiin. Työttömät ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat jäävät työterveyshuollon piirin ulkopuolelle ja siten myös säännöllisten terveystarkastusten ulkopuolelle. Kuntayhtymämme alueella mahdollisuus terveystarkastuksiin tarjottiin kaikille työttömille työnhakijoille. Työttömän ei siis tarvinnut täyttää pitkäaikaistyöttömän kriteereitä. Työttömien terveystarkastuksiin nimetty terveydenhoitaja on toiminut yhteistyössä molempien kuntien terveyskeskusten hoitajien, fysioterapeuttien, lääkäreiden sekä TE-toimistojen kanssa. Aiemmin terveystarkastuksia on kuntayhtymässä kyseiselle kohderyhmälle tehty luvulla terveydenhoitaja Irma Ojalan toimesta.

5 3. Tavoite 3 (12) Työskentelyjakson tavoitteena oli työttömien terveyden, toiminta- ja työkyvyn, hyvinvoinnin sekä työllistymisedellytyksien tukeminen. Tavoitteena oli saada ainakin 50 % molempien kuntien työttömistä osallistumaan terveystarkastukseen. Työttömät ovat kohderyhmä, joka jää työterveyshuollon ulkopuolelle eikä heidän terveyttään kukaan arvioi tai tarkasta ilman, että he itse ovat aktiivisia hakeutumaan perusterveydenhuollon piiriin. Usein työttömien joukkoon lukeutuvat myös moniongelmaiset henkilöt, esimerkiksi heillä on taustalla pitkäaikaista runsasta alkoholinkäyttöä tai mielenterveyden ongelmia. Heillä itsestään huolehtiminen ja hoitoon hakeutuminen on jäänyt toissijaiseksi asiaksi. Tavoitteena oli myös työttömien terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn kartoittamisen ohella saada terveydellisistä ongelmista kärsivät työttömät ohjattua säännöllisiin kontrolleihin ja hoitoon perusterveydenhuollon piiriin. Lisäksi terveystarkastukseen sisältyvällä työ- ja toimintakyvyn arvioinnilla saatiin kartoitettua työttömän työllistymismahdollisuuksia ja sitä, kuinka heidän työllistymistään voitaisiin edistää kartoittamalla ja ottamalla huomioon terveydelliset sekä työ- ja toimintakykyyn liittyvät tekijät. Terveystarkastusten tavoitteena oli löytää myös ne työttömät, joilla ei ole terveytensä sekä työ- ja toimintakykynsä puolesta enää mahdollisuutta työllistyä.

6 4. Toteutus 4 (12) Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän alueelle palkattiin terveydenhoitaja tekemään terveystarkastukset seurantakäynteineen sekä ohjaamaan asiakkaat tarvittaessa fysioterapeutin arvioon ja jatkohoitoon perusterveydenhuollon puolelle. Hanke alkoi lokakuussa 2010 terveystarkastusten suunnittelulla ja tiedonvälittämisellä eri yhteistyötahojen avustuksella. Terveystarkastukset aloitettiin marraskuussa Aikaa hankkeen toteutukseen oli Niin sanottua ohjausryhmää ei työn tukena ollut, mutta tarvittaessa neuvoa ja apua sai PaKaste hankkeen Tuula Kokkoselta tai muilta hankkeen suunnittelijoilta. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Itä-Lapin TE-toimisto sekä Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien sosiaalityöntekijät, Lapin Radio sekä Pelkosenniemen ja Savukosken terveyskeskukset. Yhteistyökumppanit välittivät tietoa ja suosittelivat terveystarkastuksiin osallistumista kuntien alueella suullisesti sekä jakamalla terveystarkastusten infoilmoituksia ja esitietolomakkeita. Terveyskeskuksissa toteutettiin lisäksi asiakkaan jatkohoito. Taustatietona hankkeeseen tutustuttaessa ja tietoa kerättäessä toimi pääasiassa jo aiemmat hankkeen osiot ja niistä koostetut raportit. Tietoa hankkeista löytyi esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen internetsivuilta. Hankkeen terveydenhoitaja osallistui myös 10/2010 Rovaniemellä järjestettävään Työttömien terveyspalvelut ja kuntoutuminen kohti työllistymistä seminaariin. Myös Tesso 6/2010- sekä Terveydenhoitaja 3/2010 -lehdissä oli ajankohtaisia artikkeleita työttömyydestä sekä sen vaikutuksesta terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin. Hankkeen suunnitteluvaiheen alussa Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän johtava hoitaja sekä projektin terveydenhoitaja pitivät palaverin kuntayhtymän alueen TE-toimiston päätoimijoiden kanssa. Tämän jälkeen pidettiin kokous kuntayhtymän perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa.

7 5 (12) Mukana olivat Pelkosenniemen terveyskeskuksen vastaanoton sairaanhoitajat, johtava lääkäri, johtava hoitaja, fysioterapeutit sekä projektin terveydenhoitaja. Kokouksen aikana suunniteltiin yhteistyössä terveystarkastusten sekä tutkimusten tarkempaa sisältöä ja kattavuutta sekä jatkohoitoon ohjaukseen liittyviä asioita. Myös molempien kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa keskusteltiin hankkeesta ja sen mainostamisesta heidän asiakaskuntansa parissa. Kansanterveystyön kuntayhtymän perusterveydenhuollon toimijoita tiedotettiin hankkeen eri vaiheiden etenemisestä sekä sen sisällöstä. Molempien kuntien terveyskeskusten toimijoiden kanssa sovittiin heille sopivat toimintatavat, esimerkiksi laboratorioiden näytteenottajien kanssa sovittiin jo etukäteen, kuinka työttömät sinne ohjautuvat. Mikäli työttömän terveydessä todettiin jotain, toteutettiin jatko-ohjaus yksilöllisesti tarpeiden mukaan. Tiedottaminen tapahtui niin kirjeitse, suullisesti, puhelimitse kuin sähköpostitse. TE-toimistoilta kerättiin väliaikatietoja siitä, kuinka monelle työttömälle he olivat terveystarkastuksen mahdollisuudesta tiedottaneet. Muuten tieto kulki pienten kuntien alueella ns. puskaradion kautta sekä lisäksi kunkin kunnan kunnantalojen sekä kauppojen ilmoitustauluilla olevien ilmoitusten avulla. Vuoden vaihteen jälkeen tiedote Pelkosenniemen ja Savukosken työttömien terveystarkastuksista julkaistiin myös Lapin Radion menovinkeissä. Kuntayhtymällä ei ollut mahdollisuutta kutsua työttömiä henkilökohtaisesti terveystarkastukseen, sillä tietoja työttömistä ei ole, eikä niitä TE-toimistolta voinut saada ilman työttömän erillistä lupaa. TE-toimistolla ei puolestaan ollut taloudellisia resursseja lähettää infokirjettä työttömille mahdollisuudesta osallistua terveystarkastukseen. Terveystarkastuksiin osallistuneiden kanssa sovittiin seurantakäynti, jolloin katsottiin, oliko laboratoriokokeissa tai muissa tutkimuksissa jotain jatkohoitoon ohjauksen aihetta, tai oliko asiakkaalla itsellä toivetta tai tarvetta selvittää jotain

8 6 (12) terveyteensä liittyvää asiaa lisää. Tarvittaessa asiakas ohjattiin jo tarkastuskäynnin jälkeen fysioterapeutin arviokäynnille. Lääkärinvastaanotolle ohjaus tapahtui pääasiassa vasta asiakkaan käytyä laboratoriokokeissa ja seurantakäynnillä terveydenhoitajan luona. Terveystarkastusten tuloksista asiakkaat kuulivat seurantakäynnillä. TE-toimistolle työttömien työkykyyn liittyvät tiedot luovutettiin hankkeen lopussa, mikäli asiakas oli antanut kirjallisen suostumuksensa tietojen vaihtamiseen.

9 5. Tulokset ja tuotokset 7 (12) Hankkeen tarkoituksena oli saada työttömät innostumaan oman terveytensä hoitamisesta ja toimintakyvyn ylläpitämisestä sekä parantamisesta. Suurimmalla osalla tarkastuksiin osallistuneista oli jonkinasteista työ- ja toimintakyvyn vajetta. Noin 50 % terveystarkastuksiin osallistuneista asiakkaista ohjautui perusterveydenhuollon piiriin säännöllisiin kontrolleihin tai fysioterapeuttien ja/tai lääkäreiden vastaanotolle. Osalla todettiin jokin sairaus, joka tarvitsi jatkotutkimuksia ja - hoitoa. Muutama terveystarkastukseen osallistunut asiakas ohjautui edelleen erikoissairaanhoidon piiriin. Kuntayhtymämme alueella toiseksi terveyden edistämisen osa-alueeksi oli valittu suun terveydenhuollon kehittäminen. Projektin aikana sainkin ohjausta projektityöntekijä/suuhygienisti Eija Turunmäeltä suun terveyteen liittyvistä ajankohtaisista suosituksista. Myös hammashoitoon ohjaus tapahtui terveystarkastusten myötä, sillä terveystarkastuksissa otettiin jokaisen asiakkaan kohdalla puheeksi myös hammashoito ja suunterveys. Terveystarkastuksissa käyneiltä pyydettiin suostumus terveystarkastustietojen luovuttamiseen TE-toimistolle. Suurin osa tarkastuksissa käyneistä antoi suostumuksensa tähän. Kyseisistä asiakkaista annettiin TE-toimistolle tietoja työkykyindeksilomakkeen tuloksesta. Mikäli asiakkaalla oli alkoholinkäytön ongelmia, myös se huomioitiin. Tarvittaessa TE-toimisto voi pyytää tarkempia tietoja ja selvityksiä asiakkaan työ- ja toimintakykyyn liittyvistä asioista. Jatkossa työttömät voivat hakeutua perusterveydenhuollon piirissä toteutettaviin terveystarkastuksiin. Terveystarkastukset toteutetaan sairaan- ja terveydenhoitajien toimesta samalla kaavalla kuin projektin aikana. Projektin aikana toteutetuista terveystarkastuksista on laadittu ohjerunko terveyden- ja sairaanhoitajien käyttöön sekä niiden käytännön tekemiseen tarvittaessa annetaan ohjausta.

10 8 (12) Infolaput mahdollisuudesta osallistua terveystarkastukseen toimitettiin TEtoimistojen sekä molempien kuntien työpaja SYKE:en ilmoitustauluille. Myös kuntien sosiaalityöntekijöitä on tiedotettu asiasta.

11 6. Arviointi 9 (12) Työskentelyjaksolle asetettu tavoite saavutettiin osittain. Sisällöllisesti tavoite saavutettiin, mutta terveystarkastuksiin osallistuvien määrää ei saavutettu. Tavoitteena oli saada ainakin 50 % kunkin kunnan työttömistä työnhakijoista osallistumaan terveystarkastukseen. Savukoskella työttömiä oli vuoden 2010 elokuussa 86 työtöntä ja Pelkosenniemellä 73 työtöntä työnhakijaa. Hankkeen toteutuksen aikana Savukosken kunnan alueella terveystarkastuksessa kävi 24 työtöntä ja Pelkosenniemen kunnan alueen työttömistä 18, eli prosentuaalinen osuus terveystarkastuksessa käyneistä Savukoskella oli noin 28 % ja Pelkosenniemellä noin 25 %. Terveystarkastukseen osallistuminen oli vapaaehtoista eikä näin ollen ketään voinut pakottaa siihen osallistumaan. Huomioon on otettava myös se, että osa työttömistä työnhakijoista on mahdollisesti TE-toimiston kehotuksesta tai määräaikaisen työsuhteensa aikana vastikään käynyt terveystarkastuksessa, eikä siksi kokenut terveystarkastukseen osallistumista tarpeelliseksi. Osa työttömistä taas ei kokenut terveystarkastusta tarpeelliseksi tai ei ollut kiinnostunut osallistumaan oman terveydentilansa selvittämiseksi. Terveystarkastuksiin osallistumatta jättivät etenkin ne työttömät, jotka eivät muutenkaan huolehdi terveydestään tai työja toimintakyvystään. Osa työttömistä on oletettavasti jo perusterveydenhuollon hoidon piirissä. Pohdittavaksi jäävät myös kuntayhtymän alueen pitkien kulkuetäisyyksien ja harvojen julkisen liikenteen kulkuyhteyksien vaikutus työttömien terveystarkastukseen hakeutumiseen. Terveystarkastuksista jatko-ohjautuvuus perusterveydenhuollon piiriin sujui ongelmitta. Laboratorio- ja röntgentutkimukset olivat asiakkaiden sovittavissa ja jonotusajat lääkärinvastaanotolle tai fysioterapeutin arviointikäynnille olivat

12 10 (12) kohtuullisia. Myös yhteydenpito TE-toimiston päätoimijoiden kanssa sujui hyvin ja tarvittaessa tietojen vaihto sujui nopeasti. Terveyttä heikentävien, esimerkiksi erilaisten sairauksien tai TULES-vaivojen, toteaminen sekä niiden hoitaminen kontrollikäynteineen, on palvellut asiakasta. Terveystarkastuksissa käyneille on nyt luotu yhteys perusterveydenhuollon piiriin oman terveytensä sekä toiminta- ja työkykynsä hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi. Osalle on suunniteltu jo tulevia kontrollilaboratoriokokeita ja annettu suosituksia oman terveytensä seuraamiseen ja ylläpitämiseen. Työskentelyjakson aikana olen saanut tukea PaKaste-hankkeen suunnittelijoilta, erityisesti Tuula Kokkoselta. Lisäksi kuntayhtymän alueen perusterveydenhuollon toimijat ovat olleet apuna ja antaneet oman työpanoksensa työttömien terveystarkastukseen kuuluvien tutkimusten ja jatkohoidon toteutumisessa. Hankkeen onnistumisen kannalta olisi ollut hyödyllistä, jos TE-toimisto olisi pystynyt panostamaan siihen enemmän. Heillä ei ollut taloudellisia resursseja esimerkiksi lähettää henkilökohtaista infokirjettä työttömille terveystarkastusmahdollisuudesta. He kuitenkin ovat ainoa taho, joilla on rekisteri työttömistä henkilöistä. Lisäksi heillä ei ollut oikeutta luovuttaa meille asiakkaidensa yhteystietoja ilman asiakkaan suostumusta. TE-toimiston osalta tiedottaminen tapahtui työttömän TE-toimistokäynnin aikana.

13 11 (12) 7. Pohdinta Kehittämistyön ansiosta terveystarkastuksissa käyneet työttömät ovat ohjautuneet tarvittaessa perusterveydenhuollon piiriin. He ovat saaneet apua ja ohjausta terveyteensä sekä työ- ja toimintakykyynsä liittyvissä asioissa ja mahdollisuuden ohjautua jatkohoitoon. Terveyden kartoittaminen ja sen vaaliminen sekä säännölliset kontrollit ylläpitävät myös työttömien elämänhallintaa. Perusterveydenhuollon toimijat ovat suhtautuneet hyvin työttömien terveystarkastuksiin sekä heidän ohjautumiseensa tarkastuksista edelleen heidän asiakkaikseen. Juurruttaaksemme uuden toimintamallin jatkuvaksi käytännöksi tarjotaan työttömille jatkossakin mahdollisuus päästä terveystarkastukseen. Terveystarkastukset toteutetaan perusterveydenhuollon sairaan- tai terveydenhoitajien toimesta samansisältöisenä kuin projektin aikana. TE-toimistojen odotustiloihin on toimitettu erilaisia terveyttä mittaavia testejä (esim. Diabetes -riskitesti), joiden tulosten perusteella henkilö voi ottaa yhteyttä oman kunnan terveyskeskukseen. Lisäksi TEtoimistoihin ja työpaja SYKE:n ilmoitustauluille toimitetaan infolaput terveystarkastusmahdollisuudesta. Työttömien terveystarkastusten osallistumisprosentti jäi odotettua pienemmäksi. Syinä tähän voi olla, että osa työttömistä kuuluu jo perusterveydenhuollon piiriin, osa on vastikään käynyt terveystarkastuksessa, osa ei edes halunnut osallistua ja osa ei saanut tietoa tai ei jostain muusta syystä halunnut/voinut osallistua. Henkilökohtaisten infokirjeiden lähettämättä jäämisen vaikutusta ei voida arvioida. Kyseessä on kuitenkin pienet kunnat, joten oletetusti myös puskaradio on toiminut tiedonvälittäjänä. Pitkien välimatkojen ja huonojen kulkuyhteyksien vaikutuksen minimoimiseksi olisi esimerkiksi kunnan sivukylillä voitu järjestää terveystarkastuspäiviä.

14 12 (12) Toteutuspaikkana olisi voinut olla kylätalo tai muu vastaava tila, johon sivukylällä asuvilla olisi ollut lyhyempi matka ja siten ehkä myös kynnys saapua terveystarkastukseen olisi ollut matalampi. Kaikin puolin projekti oli kuitenkin onnistunut. Sillä tavoitettiin suhteellisen moni työtön ja siten heidät saatiin ohjattua tarvittaessa terveydenhuollon piiriin. Projektin myötä työttömien terveystarkastuksista on tullut osa kuntayhtymämme toimintaa. Myös yhteistyö TE-toimiston ja sosiaalityöntekijöiden kanssa sai alkusysäyksen.