Perusterveydenhuollon sähköisen kirjaamisen kehittäminen Ranualla. PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusterveydenhuollon sähköisen kirjaamisen kehittäminen Ranualla. PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010"

Transkriptio

1 Perusterveydenhuollon sähköisen kirjaamisen kehittäminen Ranualla PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Sarajärvi Anne

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Ranuan kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö... 3 Tavoitteet... 4 Toteutus... 5 Tulokset ja tuotokset... 5 Arviointi... 6 Pohdinta

3 3 1. Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke (http://www.sosiaalikollega.fi/kaste) on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. 2. Ranuan kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö Työskentelyjakson aiheena oli perusterveydenhuollon sähköisen kirjaamisen kehittäminen Ranuan terveyden- ja sosiaalitoimen yksiköissä. Keväällä 2010 otettiin terveyskeskuksen vuodeosastolla käyttöön sähköinen kirjaaminen. Näiden käyttökokemusten myötä päätettiin laajentaa sähköistä kirjaamista myös muihin yksiköihin. Terveydenhuollon toimintaa halutaan tehostaa myös parantamalla tiedon kulkua tietotekniikan avulla. Sähköisten potilasasiakirjojen käytettävyyttä lisätään niin, että sähköinen järjestelmä kattaa jatkossa potilaan koko hoitoprosessin terveydenhuollon eri toimipisteissä. Tällä varmistetaan hoidon jatkuvuus, laatu ja potilasturvallisuus. Tehostetun palveluasumisen yksikössä Rantakodissa sähköistä kirjaamista toteutettiin jo osittain mutta päivittäisen kirjaamisen yhtenäinen pohja puuttui. Henkilöstön tietotekninen osaaminen oli jo aiemmin tapahtuneen kirjauksen ansiosta hyvä. Vanhainkoti Marjaniemessä sähköistä kirjaamista toteuttivat lähinnä vain sairaanhoitajat. Tämä puolestaan oli johtanut siihen, että mm. potilastietojärjestelmään kirjautuminen oli uusi asia osalle henkilökuntaa. Kehitysvammayksikkö Marjukassa ei myöskään juuri käytetty sähköistä kirjaamista. Potilastietojärjestelmästä luettiin vain esim. asiakkaan lääkärillä käynnin jälkeen, mitä muutoksia hoitoon oli tullut. Kuitenkin henkilöstön tietotekninen valmius oli parempi kuin Marjaniemessä. Sähköisen kirjaamisen laajentamiseen oli syynä tiedonkulun helpottuminen. Esimerkiksi puhelinkonsultaatioissa lääkäri pystyy potilastietojärjestelmän päivittäisten merkintöjen avulla tekemään potilaan tilasta johtopäätöksiä. Potilasasiakirjojen avulla taataan hoitoa koskeva tiedonsaanti potilasta hoitavien henkilöiden ja organisaatioiden kesken. Potilasasiakirjojen tarkoituksena on palvella potilaan hoidon

4 4 suunnittelua, toteutusta ja seurantaa sekä edistää hoidon jatkuvuutta. Kun tieto on sähköisessä muodossa, tiedon kulkeminen eri potilasta hoitavien yksiköiden välillä helpottuu. Kuntamme eri sosiaali- ja terveystoimen yksiköiden vaaratapahtumien raportointi oli paperiversiona ja kohdistui ainoastaan lääkityksessä tapahtuviin vaaratapahtumiin. Rantakodilla, kotipalvelussa ja Marjaniemessä raportointia kylläkin tehtiin. Sähköisen HaiPro järjestelmän (terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä) käyttöön saimme LSHP:n kautta. Tämä järjestelmä kattaa vaaratapahtumien raportoinnin myös laajemmin. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla käyttäjät voivat hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja terveydenhuollon johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. E-reseptin ja E-arkiston myötä rakenteisen kirjaamisen tulo hoitotyöhön tuo haasteita henkilöstölle. Suurin osa henkilöstöä ei tiennyt lainkaan mitä rakenteinen kirjaaminen edes tarkoitti. Termi oli vain tuttu median kautta. Jossain vaiheessa tuleva kirjaamisen muutos vaati valmistelua tulevaan prosessiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmän tietojen kerääminen sähköisesti on aloitettu Ranualla portaittain keväästä 2010 lähtien. Kaikki tiedot on tarkoitus saada sähköiseen muotoon marraskuun 2010 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmää laajennetaan vuodesta 2011 lähtien siten, että perusterveydenhuollon avohoidosta kerätään yksilötason tietoja kansalliseen rekisteriin. Avohoidon tietouudistushankkeen varsinaisena päämääränä on saada valtakunnallisen rekisterin muodostamisen kautta perusterveydenhuollon avohoidosta tietoja ja indikaattoreita käyttöön eri tahoille ja eri käyttötarkoituksiin. Kansallisen rekisterin tehtävä on tuottaa keskenään vertailukelpoista tietoa. Tämä edellyttää kattavaa ja yhdenmukaista tietojen tallennusta sekä yhtenäistä sisältöjen tulkintaa. Tähän asiaan liittyen koulutusta tarvitaan hoidon tarpeen arviointiin päivystystyötä tekeville hoitajille. Työskentelyjaksoon kuului myös potilastietojärjestelmä Mediatrin käytön ongelmissa auttaminen eri yksiköissä. Ohjelmistojen käytössä on usein asioita / asioita, jotka helpottavat työtä jos ne vain tietää. Ohjelman peruskoulutus ei useinkaan anna näistä vinkeistä tietoa. Toisaalta joissakin yksiköissä joitakin osiota käytetään vain harvoin ja näin rutiinia ja tietoa mahdollisuuksista ei pääse karttumaan. Mediatrin käytön tehostamisessa keskityin lähinnä ohjelman lääkitysosion käytön ohjaamiseen. Lääkitysosio tuli ohjelmaan nykymuodossa alkuvuodesta Osion käytössä oli vielä yhtenäistämistä, koska tavoitteena on ollut, että lääkitysosio olisi ajantasainen ja luotettava tiedon lähde. Toinen iso asia, johon paneuduin, oli sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitus (Hilmo). Tähän asti tiedot kerättiin kustakin sosiaalialan yksiköstä paperiversiona. 3. Tavoitteet 1. Sähköisen kirjaamisen kehittäminen kunnan vanhus- ja vammaispalveluyksiköissä 2. Rakenteisen kirjaamisen käyttöönoton suunnittelu 3. HaiPro raportointimallin (potilasturvallisuusilmoitus) käyttöönoton suunnittelu ja ohjeistus

5 5 4. Toteutus Työskentelyjakso Ranualla oli Toimin koko ajan kokoaikaisena kehittämistyöntekijänä. Työni tukena oli säännöllisesti kokoontuva kehittäjäryhmä johon kuului lisäkseni yksiköiden esimiehet, johtava lääkäri ja atk-pääkäyttäjä terveyskeskuksesta. Yhteistyötä tein myös paljon RAMK:n Outi Soikkelin, Mediconsult Oy:n ja LSHP:n kanssa. Lähiyhteistyökumppanit olivat osastonhoitaja Marika Petäjäjärvi ja atk- tukihenkilö Pirjo Puominen, joiden apu oli korvaamatonta. Heti työskentelyjaksoni alussa perehdyin erilaisiin saatavissa oleviin aineistoihin rakenteellisesta kirjaamisesta, potilasturvallisuusilmoitus raportoinnista. Potilastietojärjestelmä Mediatrin käytöstä oli itselläni käyttökokemusta usean eri toimipisteen kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitus (HIL- MO) aineistoihin perehtyminen oli tärkeää toteutettaessa tietojen siirtoa sähköiseen muotoon. Toisaalta työskentelyjakson alun käynnistymisen hitaus antoi itselleni aikaa perehtyä tausta-aineistoon ajan kanssa. Taustatietoihin tutustuminen ja paneutuminen jatkuivat kylläkin läpi koko työskentelyjakson. Kehittäjäryhmä kokoontui 2-3 viikon välein. Palavereissa annoin tilannekatsauksen jo tehdyistä asioista ja yhdessä mietittiin esiinnousseisiin ongelmiin ratkaisuja. Palaverit toimivat samalla tiedotuskanavana yksiköille. Epävirallisia palavereita käytiin tarpeen mukaan pienimmissä ryhmissä. Lisäksi työyhteisöissä on ollut lukuisia palavereita tarpeen mukaan. Kaste työryhmän seurantakokouksia oli yksi, Potilastietojärjestelmän käytön ohjausta ja apua annoin eri yksiköissä esiinnousseiden tarpeiden mukaan 1-3 hengen ryhmissä. Työskentelyjaksoon kuului myös eri koulutusten organisointi. Koulutuksia järjestettiin rakenteisesta kirjaamisesta, hoidon tarpeen arvioinnista ja tulevana koulutuksena vielä HaiPro- ohjelma koulutus. 5. Tulokset ja tuotokset - Sosiaalitoimen yksiköissä Rantakodilla, Marjaniemessä ja Marjukassa otetaan käyttöön päivittäinen sähköinen kirjaaminen. - Sähköisen HaiPro järjestelmän (terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä) käyttöönotto ja koulutus henkilöstölle. - Rakenteisen kirjaamisen koulutus vuodeosaston henkilökunnalle sekä osalle sosiaalitoimen henkilökuntaa. - Hoitoilmoitusten siirtyminen sähköiseen muotoon - Potilastietojärjestelmä Mediatrin käytön tehostaminen - Sähköisen kirjaamisen laajenemiseen liittyen sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden suorittama Granite Partnersin tietoturvakoulutus ja siihen liittyvän testi.

6 6 6. Arviointi Työskentelyjaksolle oli jo alusta alkaen mielestäni asetettu selkeät ja hyvin rajatut tavoitteet. Tavoitteet saavutettiin lähes kokonaan. Tavoite sähköisen kirjaamisen kehittämisestä kunnan vanhus- ja vammaispalveluyksiköissä toteutui. Muutosten jälkeen yhtenäisen potilastietojärjestelmän käyttö on kattavaa koko kunnan sosiaali- ja terveydentoimen yksiköissä. Koulutusta/ opastusta on nyt annettu potilastietojärjestelmän käyttöön lähinnä kotipalvelussa, Rantakodilla (tehostetun palveluasumisen yksikkö), Marjaniemessä (vanhainkoti), Päivikissä (mt- kuntoutuskoti), Marjukassa (kehitysvammaisten hoitoyksikkö) sekä mielenterveystoimistossa. Tällä hetkellä on sovittuna, että päivittäinen sähköinen kirjaaminen otetaan käyttöön porrastetusti Rantakodilla marraskuussa 2010, Marjukassa tammikuussa 2011 ja Marjaniemessä helmikuussa Työni jatkuu yksiköiden tukihenkilönä ohjelmisto-osion käyttöönotossa Ranuan kunnan palkkaamana. Rantakodin ja Marjaniemen ohjelmisto osion koulutukseen tulee kouluttaja ohjelmiston toimittajalta. Marjukassa tavoitteena on, että minä koulutan ohjelman käyttöön. Aikataulu on sovittu vaiheittaiseksi mm. joustavuuden, ohjelmiston toimittajan resurssien sekä tukihenkilön työn porrastamisen takia. Ison muutoksen aloittaminen useassa yksikössä samanaikaisesti voi vaikuttaa myös potilasturvallisuuteen. Potilastietojärjestelmän käytössä ja itse ohjelmassa on ollut ongelmia, näihin olen myös pyrkinyt vaikuttamaan ohjeistamalla ja opettamalla. Yhteistyössä olemme pyrkineet löytämään ratkaisuja ongelmiin. Järjestelmän lääkitysosion yhtenäisessä käytössä edettiin mutta ongelmia on edelleen. Odotus on siitä että lääkehoitoa koskevat tiedot tulisivat kirjattua aikaisempaa yhtenäisemmin ja näin myös eri terveydenhuollon ammattilaisten tekemät virheet vähenisivät, kun olisi selvä visio tekemisestä. Tämä vaatii pidemmän ajanjakson ja myös enemmän käyttäjäkokemusta yksiköiden henkilöstöltä. Toisaalta myös tarkemmin sovitut käytännöt ajantasaisen lääkityksen tarkistamisessa vähentävät ongelmia. Esimerkiksi sopiminen siitä missä ja minkälaisissa kontakteissa asiakkaan/ potilaan lääkitys tarkistetaan. Hilmo-tietojen toimittamisessa oli tavoitteena siirtyä sähköiseen tiedontuottamiseen, jolla vähennetään manuaalisia työvaiheita tietoa tuottavassa organisaatiossa. Nyt pyrkimyksenä on että kukin yksikkö pitää tiedot ajan tasalla sähköisesti. Nyt alussa tietojensiirtäminen on aika suuri työ mutta jatkossa työ on huomattavasti vähemmän aikaa vievää koska sosiaalitoimen yksiköissä hoitojaksot ovat yleensä pitkäkestoisia. Avo- Hilmon käyttöönoton valmistelut on myös aloitettava. Hoidon tarpeen arvioinnissa selvitetään yhteydenoton syy, ongelma, sairauden oireet, niiden vaikeusaste sekä tarvittavan palvelun kiireellisyys asiakkaan antamien tietojen perusteella. Perusluokitusten lisäksi koulutustarve on erityisen suuri

7 7 käyntisyiden ja toimintojen kirjaamiskäytännöissä, sillä lähtötilanne esimerkiksi käyntisyyn kirjaamisessa vaihtelee paljon. Esimerkiksi hoitajat ovat kirjanneet käyntisyitä vain harvoissa organisaatioissa. Toimenpiteistä on perinteisesti kirjattu vain ne, joista lääkärit virkaehtosopimuksen mukaan saavat palkkion. Työskentelyjakson alussa oli vielä tavoitteena, että suunnittelen ja valmistelen rakenteisen kirjaamisen käyttöönoton terveyskeskuksen vuodeosastolle. Tästä kuitenkin luovuttiin jakson aikana. Uusia osioita potilastietojärjestelmään on otettu käyttöön lyhyellä aikavälillä paljon ja jo näiden opettelu ja kehittäminen vie tällä hetkellä henkilöstöltä voimavaroja. Osittain myös rakenteisen kirjaamisen tämänhetkisestä käyttökelpoisuudesta saadut osittain negatiiviset käyttökokemukset saivat aikaan päätöksen luopua käyttöönotosta tällä hetkellä. Osa yksiköistä (Rantakoti), joihin sähköinen kirjaaminen päätettiin toteuttaa, oli jo tällä hetkellä tottunut käyttämään sähköistä järjestelmää niin paljon, että muutos ei tule olemaan kovinkaan suuri. Toisaalta taas esim. Marjukassa (kehitysvammaisten hoitoyksikkö) ja Marjaniemessä (vanhainkoti) muutos tulee olemaan suuri koska kirjaaminen on toteutettu lähes kokonaan paperisiin potilaskansioihin. Sitä vähäistäkin kirjaamista mitä sähköiseen järjestelmään oli toteutettu, tekivät vain osa henkilöstöstä. Kuitenkin osalla henkilökunnasta innostus asiaa kohtaan korvasi huonot tietotekniset taidot. Mutta oli myös henkilökunnassa sitä mentaliteettia, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Välillä kyllä tuntui turhauttavalta, kun sovittuihin ohjauspalavereihin ei saapunutkaan kukaan. Kaiken ohjauksen taustalla pidin tärkeänä, että henkilöstö harjoittelee Mediatrilla aina kun työ sen sallii. Tämä ei kuitenkaan toteutunut. Tunnukset olivat hukassa tai missä milloinkin, ei ollut aikaa tms. Varmistaakseni että jokaisella oli tunnukset kunnossa ja peruskirjaus hallussa, annoin tehtäväksi jokaiselle tehdä haluamansa kirjauksen tiettyyn osioon Mediatrissa. Näin pystyin varmuudella todentamaan ohjelman käytön. Alussa kirjaukset olivat todella vähäisiä mutta uuden muistutuksen jälkeen kirjauksia alkoi pikkuhiljaa tulla. Sähköisen kirjaamisen kehittäminen hyödyttää suoraan yksikön omaa henkilöstöä työn sujuvuuden parannuttua. Toki suuret muutokset näkyvät alussa työmäärän lisääntymisenä / ajanpuutteena, mutta käyttökokemuksen karttuessa muutos on päinvastainen. Kuitenkin yhtenäinen tieto ja ajantasainen tiedonsiirto hyödyttävät kaikkia asiakkaan/ potilaan hoitoon osallistuvia. Sähköisen kirjaamisen kehittäminen on myös osa potilasturvallisuutta ja hoidon jatkuvuutta. Näin ollen vaikutus on suoraan myös asiakasta/ potilasta hyödyntävää. Kaikki tavoitteet saatiin konkretisoitua. tämä näkyy uusien ohjelmaosioiden hankintana sekä niiden tiiviinä käyttönä. Tietoturvakoulutus jää pysyvänä osaksi henkilöstön täydennyskoulutusta sekä uusien työntekijöiden perehdytystä. Kaikki työskentelyjakson aikana tehdyt toiminnan muutokset olivat työn sujuvuuden ja tiedon kulun saumattomuuden kannalta tärkeitä. Aikana työskentelyjakso oli varmaan sopiva. Jos rakenteellisen kirjaamisen osuutta olisi päätetty viedä pidemmälle, aika ei ehkä olisi riittänyt. Ajanjaksollisesti työskentelyjakson alun sijoittuminen elokuun

8 8 alkuun ei ollut paras mahdollinen. Useat henkilöt, jotka liittyivät kehittämistyöhön jollakin tavalla, olivat elokuussa lomalla. Tämä siirsi toiminnan aloitusta tehokkaasti usealla viikolla. Lähiyhteistyökumppanit Pirjo ja Marika ovat olleet tukena työssäni koko ajan, myös silloin kun työ on tuntunut turhauttavalta. Toisaalta päätös, että jatkan tätä työtä myös tämän projektin loputtua on mielestäni viesti siitä, että muutosta todella halutaan ja siihen halutaan panostaa. Olen työssäni saanut toimia todella itsenäisesti, enkä osaa sanoa olisiko suurempi tuki antanut mitään lisäarvoa. Apua olen saanut sitä tarvittaessa. Hyvin paljon itselleni tämä työ kehittäjänä on antanut. Voi sanoa, että olen saanut etuoikeuden syventyä asioihin ja oppia asioita, joihin muuten en olisi perehtynyt paljoakaan. Tietenkin myös ohjaus- ja opetustaidot ovat karttuneet huomattavasti. Tärkeä oppi minkä koin kantapään kautta oli että asiat eivät mene läheskään aina oman aikataulun mukaan. Kun asiaan liittyy useita eri toimijoita, täytyy muistaa, että heillä myös ovat omat aikataulut. Laadittaessa aikatauluja on tämä syytä pitää mielessä. Jälkikäteen pohdittuna olisin voinut ehkä pitää jakson alkupuolella jokaisessa yksikössä koko henkilöstölle palaverin työni tavoitteista. Välillä oli tunne, että työni tarkoitus oli osalle henkilökuntaa vieras asia. Nyt jätin sen pääasiassa esimiesten tehtäväksi. Ainoastaan pienimmissä yksiköissä joissa henkilökuntaa oli vähemmän, osallistuminen ja myös toiminnan kehittämisen halu oli mielestäni parempaa. Koska itselläni ei ole aikaisempaa kokemusta projektityöntekijänä, moni asia teetätti normaalia enemmän työtä. Tietenkin itselleni olisi ollut huomattavasti helpompi aloittaa projektityö jos alkuun olisi pystynyt konkreettisesti itselle mieltämään, mitä kaikkea työ tulee pitämään sisällään. Mutta työjakso kyllä kasvatti ja katson joitakin asioita nyt eri näkökulmasta. 7. Pohdinta Suhtautuminen uudistuksiin on ollut hyvin erilaista riippuen yksiköstä mutta myös yksiköiden sisällä on ollut monenlaista suhtautumista. Yleinen mielipide, mikä on tullut esille on ajatus että kaikki aika menee nyt tietokoneella. Varmaan kirjaukseen liittyvä ajankäyttö lisääntyykin alussa mutta tasoittuu ja mahdollisesti vähenee käyttökokemuksen myötä. Jo tällä omalla työskentelyjaksollani oli tarkoitus pehmentää sähköisen kirjaamisen aloittamisen alkutaipaleen tuskaa. On jo eteenpäin se asia että kirjautuminen ohjelmaan ei vaadi kohtuuttomia ponnisteluja. Samoin eteenpäin vie se asia, että tiedän mistä mitäkin tietoja löydän asiakkaastani jota hoidan. Yleensä uuden asian sisäänajaminen on aina useasta asiasta johtuen hieman hankalaa. Kuitenkin henkilöstön oma asenne vaikuttaa asiaan suunnattoman paljon. Työntekijä harvoin pohtii muutoksen tarpeellisuutta koko organisaation toiminnan kannalta. Tässä muutoksen hallinnassa esimiehen rooli tiedottavana, osallistuvana ja niiden negatiivistenkin tunteiden kohtaajana on tärkeä. Muutokseen johtavat syyt ja perustelut olisi hyvä käydä läpi työyhteisössä esimiehen toimesta. Tämä lisäisi huomattavasti halukkuutta muutokseen. Sosiaali- ja terveys alalla tulee uusia vaatimuksia työn suorittamiseen koko ajan lisää. Työntekijällä itsellään on myös vastuu uuden oppimisesta. Ei ole mahdollista, että hoi-

9 9 taisimme työt kuten olemme tehneet jo 20 vuotta. Tulen aina varmaan ihmettelemään, mistä saa alkunsa asenne; kyllähän me tuo tiedetään/ osataan. Tätä on tullut esille mm. eri koulutusten yhteydessä. Toimintamalli juurtuu käytännöksi toiminnan aloittamisen myötä. Toki yksiköiden esimiehet ovat osaltaan vastuussa siitä, että käytäntö pelaa yksikössä sovittujen sääntöjen mukaan. Monipuolisempi yhteistyö yksiköiden kesken antaisi usein uusia näkökulmia asioihin. Samaa potilastietojärjestelmää käytettäessä voisi käydä katsomassa toisessa yksikössä, miten heillä pulmia tuottanut asia tehdään. Kehittämisideoita tuleviin kehittämishankkeisiin: - Rakenteelliseen kirjaamiseen tulevaisuudessa siirryttäessä, tarvitaan paljon voimavaroja ja koulutusta jotta asia saadaan toimimaan. Toivottavasti saamme työyhteisöön demo version, jolla henkilöstö voi harjoitella jo tulevaa.

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010

Sähköinen hyvinvointikertomus. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Sähköinen hyvinvointikertomus - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Tekijät Sini Peteri Päivämäärä 16.8-30.10.2010 lisää tähän oman kuntasi vaakuna Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011 Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan kehittäminen PaKaste - työskentelyjakso 2011 Tekijät Kaisa Kuusela Päivämäärä 7.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Diabetesriskiseulonnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetuksen 380/2009 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille

Valtioneuvoston asetuksen 380/2009 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille Valtioneuvoston asetuksen 380/2009 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Kirsti Peltoniemi Sirpa Lohi Syksy 2010 1 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Tornion terveyskeskuksen virka-ajan päivystystoiminnan kehittäminen. Pilottikohteen väliraportti kattaen PaKaste -työskentelyjaksot vuonna 2010

Tornion terveyskeskuksen virka-ajan päivystystoiminnan kehittäminen. Pilottikohteen väliraportti kattaen PaKaste -työskentelyjaksot vuonna 2010 Tornion terveyskeskuksen virka-ajan päivystystoiminnan kehittäminen 2009-2011 Pilottikohteen väliraportti kattaen PaKaste -työskentelyjaksot vuonna 2010 Merja Ollila &Päivi Rantamaula 10.11.2010 Väliraportin

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 1 TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2013 Jaana Vallivaara-Puttonen terveydenhoitaja 23.8.2013 INARIN KUNTA 99800 Ivalo 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Inarin kunnan

Lisätiedot

terveyden tila - PaKasteen - perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010

terveyden tila - PaKasteen - perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 terveyden tila - PaKasteen - perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Tekijä Timo Kilpijärvi Päivämäärä 31.10.2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. X-kunnan työskentelyjakson

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

TOIMINTAPROSESSIEN SELKIYTTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA

TOIMINTAPROSESSIEN SELKIYTTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA TOIMINTAPROSESSIEN SELKIYTTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA OHJAUSRYHMÄ 24.10.2014 Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Asiakkaalle arvoa tuottava työ (LEAN) Päivän työn organisoinnista nousseita

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke)

Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Hankkeen osapuolet: Liedon kunta Uusikaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki toimii hankkeen hallinnoivana osapuolena Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS Johanna Tulonen-Tapio Kehittämispäällikkö THL Tarve Potilaiden lääkitystieto ja kokonaislääkitys eivät ole kattavasti ja luotettavasti kirjattuna sairauskertomuksissa

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI 29.4.2010 Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus HANKEORGANISAATIO Tekes: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh

Perusturvakuntayhtymä Akseli.  Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh 26.8.2015 118 Vuodeosastojen hoitopäivät TP-11 TP-12 TP-13 TP-14 TA-15 Maskun vuodeosasto Hoitopäivä 9322 8704 8439 6332

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN NEUVONTAPALVELUIDEN JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KOTIKÄYNTIEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTÄNTÖÖN SAATTAMINEN SALLAN KUNNASSA

IKÄÄNTYVIEN NEUVONTAPALVELUIDEN JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KOTIKÄYNTIEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTÄNTÖÖN SAATTAMINEN SALLAN KUNNASSA IKÄÄNTYVIEN NEUVONTAPALVELUIDEN JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KOTIKÄYNTIEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTÄNTÖÖN SAATTAMINEN SALLAN KUNNASSA Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2013 1. Johdanto Pohjois-Suomen

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kittilän terveyskeskuslaboratorion sähköinen ajanvaraus

Kittilän terveyskeskuslaboratorion sähköinen ajanvaraus Kittilän terveyskeskuslaboratorion sähköinen ajanvaraus Raportti PaKaste 2:n työskentelyjaksosta 11.2.2013-28.3.2013 Riitta Postila . Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Laboratorion sähköinen ajanvaraus hanketyön

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat

Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat PTTK Oy tuottaa tietotekniset palvelut PKSSK:lle. Palvelut limittyvät kiinteästi osaksi jokapäiväistä arkea terveydenhuollossa. Sähköinen potilastietojärjestelmä

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

LHA-tehtävä osana 2. opetusapteekkiharjoittelua

LHA-tehtävä osana 2. opetusapteekkiharjoittelua LHA-tehtävä osana 2. opetusapteekkiharjoittelua Annika Kiiski Lääkehoidon arviointitehtävän ohjeistuksen ovat laatineet osastofarmasian erityispätevyyden suorittaneet proviisoriopiskelijat Kirsi Aronpuro,

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon liittyminen Potilastiedon arkistoon- Case Tampere. Kumppanuusforum Tampere-talo

Suun terveydenhuollon liittyminen Potilastiedon arkistoon- Case Tampere. Kumppanuusforum Tampere-talo Suun terveydenhuollon liittyminen Potilastiedon arkistoon- Case Tampere Kumppanuusforum 26.8.2016 Tampere-talo Esitykseni sisältö Mitä ollaan tähän mennessä tehty Potilastiedon arkistoon liittymisen valmistelut

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä?

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Katri Vermanne Maanmittauslaitos Kieku käyttäjäfoorumi 26.11.2015 Esityksen sisältö Maanmittauslaitos pähkinänkuoressa Esimiehen rooli, ammattimainen esimiestyö

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v. 2015-2016 Valtuuston info 6.6.2016 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Rajallisten henkilöstövoimavarojen kohdennus Hoitohenkilöstön resurssien kohdennus ja henkilöstömenojen

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 22.10-16.11.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 22.10-16.11.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 22.10-16.11.2012 NIVALAN KOTIHOITO KAMoon TYKE- hanke 2009-2012 Annika Pisano Ylivieskan ammattiopisto SISÄLTÖ: 1. YHTEENVETO 3 2. TYÖELÄMÄJAKSON TAVOITTEET, TEHTÄVÄNKUVAUS JA

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ

TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ Tietotyön ajankäyttö sairaanhoitopiireissä 2016 T U T K I M U S Y H T E E N V E T O 1 TUTKIMUS LYHYESTI Tavoite: Selvittää tietotyön osuutta, ajankäyttöä ja

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla Marke Kinnunen, sairaanhoitaja/tiimivastaava 22.9.2016/Sairaanhoitajakoulutusta 120-vuotta Oulussa -juhlakonferenssi INR INR-termi tulee englanninkielen

Lisätiedot

Käytettävyys vai käyttäjä ongelmana kokemuksia lääkäreitten potilasjärjestelmäkoulutuksista

Käytettävyys vai käyttäjä ongelmana kokemuksia lääkäreitten potilasjärjestelmäkoulutuksista Käytettävyys vai käyttäjä ongelmana kokemuksia lääkäreitten potilasjärjestelmäkoulutuksista Lauri Lammi Hallintoylilääkäri, keuhkosairauksien ylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala Etelä-Karjalan sosiaali-ja

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Elina Pietikäinen 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen

Lisätiedot

Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Hallinnoijana toimii Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom ja osatoteuttajina muut maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessin

Mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessin 1 Mielenterveyskuntoutujan asumispalveluprosessin mallintaminen asumispalveluyksikkö Ansajokoksessa Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Anniina Aikio 7.1.2013 Sisältö 2 1 Johdanto... 3 2 Sodankylän

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot