Rovaniemen ammattikorkeakoulu perusterveydenhuollon kehittämiskumppanina Lapin läänissä

Transkriptio

1 Rovaniemen ammattikorkeakoulu perusterveydenhuollon kehittämiskumppanina Lapin läänissä - PaKasteen, perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Raportti Maria Kiistala Outi Soikkeli

2 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Rovaniemen ammattikorkeakoulun työskentelyjakson aihe/ sisältö 3. Kirjaamisen kehittäminen 3.1 Tavoite 3.2 Toteutus 4. Hoidon tarpeen arvioinnin osaamisen vahvistaminen 4.1 Tavoite 4.2 Toteutus 5. Tulokset ja tuotokset 6. Arviointi 7. Pohdinta Yhdyshenkilö Maria Kiistala, kehityspäällikkö/palvelutoiminta Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Terveys- ja liikunta-ala Porokatu 35, Rovaniemi

3 2 1. Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. Rovaniemen ammattikorkeakoululle (= RAMK) myönnettiin myös kehittämisrahaa Pa- Kaste/Lappi/Perusterveydenhuollon kehittämismäärärahoista. RAMKin tehtäväksi muotoutui hoitotyön dokumentoinnin kehittäminen ydin ja rakenteisen tiedon ja hoitoprosessin mukaisesti sekä hoidon tarpeen arvioinnin osaamisen kehittäminen. Työskentely tapahtui yhteistyössä Lapin kuntien kanssa. Hoitotyön ydin ja rakenteisen tiedon kirjaaminen on valtakunnallinen haaste ja tulevaisuudessa alue, joka vaatii hoitohenkilökunnan valmentamista ja osaamisen tukemista. Tavoitteena oli myös edistää terveyskeskusten verkostomaista toimintaa ja luoda toimintamalleja hoitotyön esimiesten vertaistuelle. Kirjaamisen kehittämiseen osallistui viisi terveyskeskusta (yhteensä n.100 henkilöä). Hoidon tarpeen arvioinnin kehittämisessä oli osallistujia 12 Lapin kunnasta ja lisäksi Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yhteispäivystys (yhteensä n. 80 henkilöä). RAMKin kehittämistehtävä palvelee perusterveydenhuollon hoitotyön, vastaanotto- ja päivystystoiminnan kehittämistä ja kunnissa tehtävää moniammatillista yhteistyötä. Tarkoitus on edistää sähköisen potilaskertomuksen käyttöönottoa, joka palvelee perusterveydenhuollon asiakaslähtöistä työtä, johtamista ja kunnan päätöksentekoa. Kehittämistehtävä tukee myös tehtäväsiirtoihin ja työnjakoon liittyviä ratkaisuja.

4 3 2. Rovaniemen ammattikorkeakoulun työskentelyjakson aihe/ sisältö Keväällä 2010 PaKaste tarjosi myös ammattikorkeakouluille mahdollisuutta osallistua Pohjoisen alueen KASTE -ohjelman mukaiseen kehittämistyöhön. Laadimme hakemuksen työskentelyjaksolle ja saimme määrärahaa Kohdensimme tavoitteet ja sisällön KASTE ohjelman tavoitteisiin ja keskityimme vastaanottotoiminnan ja kirjaamisen kehittämiseen. Täsmensimme vielä hakemusta, laadimme toteutussuunnitelman (liite 1) sekä lähetimme terveyskeskuksille sähköisen kyselyn (liite 2) touko-kesäkuussa 2010, jossa kysyttiin, millaista osaamisen ja kehittämisen tukea he tarvitsevat omaan työskentelyynsä. Kyselyssä esimerkkinä oli FinCC:n mukaisen hoitotyön kirjaamisen osaaminen, jonka luokitukset ovat useille vieraita. Samoin herätimme keskustelun esimiesten vertaistuesta. Touko - kesäkuun aikana pidettiin RAMKissa muutamia suunnittelukokouksia ja lisäksi käytiin puhelinneuvotteluja mm. Jaana Kupulisojan kanssa. Saimme vastauksia kyselyymme muutamista kunnista ja kehittämistarpeeksi nousi juuri kirjaamisen kehittäminen. Lisäksi esimiesten verkostoitumista pidettiin hyvänä asiana. Ramkin edustajat olivat myös mukana PaKasteen kehittämispäivässä ja silloin tapasimme usean kunnan lähiesimiehiä. Heidän kanssaan suunnittelimme aihetta eteenpäin ja sovimme aikatauluja. Tilaisuudessa nousi tarve myös hoidon tarpeen arvioinnin kehittämiseen. Työkokouksessa aihetta täsmennettiin edelleen ja lyötiin lukkoon aikataulut sekä kirjaamisen että hoidon tarpeen arvioinnin kehittämispäivistä. Työkokouksessa oli edustajat Ranualta, Pellosta, Posiolta, Muoniosta ja Kolarista. Ylitornio kommentoi asiaa sähköisesti ja puhelimitse. Jaana Kupulisoja oli myös paikalla. Hoidon tarpeen arvioinnin kehittämistä tarjottiin ja markkinoitiin vielä sähköpostitse kaikkiin Lain kuntiin syyskuussa RAMKista kehittämistyöhön ovat osallistuneet lehtorit Outi Soikkeli ja Susanna Kantola sekä yliopettaja Rauni Koukkula ja kehityspäällikkö Maria Kiistala. Lisäksi kehittämistyöhön osallistui välillisesti LearnLinc tukihenkilöstö, suunnittelija ja toimistosihteeri.

5 4 3. Kirjaamisen kehittäminen RAMKin päätehtävänä oli dokumentoinnin kehittäminen ydin ja rakenteisten tietojen ja hoitoprosessin mukaisesti yhteistyössä Lapin terveyskeskusten kanssa. Tarkoituksena oli tarjota osaamisen kehittämisen tukea ja nostaa esiin mm. täydennyskoulutustarpeet. Terveyskeskuksille lähetettiin sähköinen kysely keväällä 2010, jossa kysyttiin, millaista osaamisen ja kehittämisen tukea he tarvitsevat omaan työskentelyynsä. Kyselyssä esimerkkinä oli FinCC:n mukaisen hoitotyön kirjaamisen osaaminen. Uusi hoitotyön ydinja rakenteinen kirjaaminen on pääosin jo tuttu monille, mutta FinCC- malli ja siihen liittyvät luokitukset ovat vielä vieraita ja yleisesti rakenteisten tietojen mukaisen kirjaamisen merkitys ei ole ollut selvä. Hoitotyön ydin ja rakenteisen tiedon kirjaaminen potilasasiakirjoihin on valtakunnallinen haaste ja tulevaisuudessa alue, joka vaatii hoitohenkilökunnan valmentamista ja osaamisen tukemista. Tästä alueesta oli kiinnostunut viisi eri terveyskeskusta 3.1. Tavoite Tavoitteena hoitotyön kirjaamiseen liittyvissä koulutustilaisuuksissa oli, että hoitotyön osaajat saavat käsityksen, mitä ydin- ja rakenteinen kirjaaminen tarkoittaa, mikä FinCCmalli on, mikä on näiden merkitys laaja-alaisesti sekä mitä kirjaamistavan muutos merkitsee työkäytäntöihin. Tavoitteena oli, että hoitotyöntekijät saavat siemenen siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä se tarkoittaa heidän työssään. Yleisenä tavoitteena Suomessa on kehittää laatuvaatimusten mukaista kansallisesti yhtenäistä sähköistä potilaskertomusta ja vakioituja tietosisältöjä. 3.2 Toteutus Kirjaamisen osahanke toteutettiin Ranualla (yhdyshenkilö Anne Sarajärvi), Muoniossa (yhdyshenkilö Saara Vuollo), Ylitorniolla (yhdyshenkilö Anne Juustovaara), Posiolla (yhdyshenkilö Hilkka Loukusa ja Hilkka Määttä) ja Kolarissa (yhdyshenkilö Tellervo Seppälä). Jokaisessa kunnassa toteutettiin kaksi kertaa ns. teoriaosuus ja pienimuotoinen harjoitus pyrkien siihen, että mahdollisimman moni pääsi koulutuksiin. Kirjaamisen koulu-

6 5 tus/kehittämistilaisuuksia toteutettiin yhteensä 18 (liite 3 aikataulusta). Koulutustilaisuuksissa hyödynnettiin valtakunnallisen enni-hankkeen tuomaa osaamista. Teoria osuuden toteutti lehtori Outi Soikkeli ja harjoituksissa mukana oli Outi Soikkelin lisäksi sairaanhoitaja Tuula Ylisaukko-oja, joka on koulutettu enni-hankkeessa kirjaamisen asiantuntijaksi. Koulutustilaisuudet kestivät kaksi tuntia.. Koulutustilaisuuksissa käytettiin joko terveyskeskuksessa olevaa potilastietojärjestelmää, jos se sisälsi FinCC-luokituksen tai se tehtiin paperiversiona. Huomioitavaa on, että vain Pegasos -järjestelmää käyttävillä FinCC-luokitus on potilaskertomuksissa ja että osalla Mediatria käyttävillä on ns. harjoitusversio, jossa luokitus on. Kehittämistyön laajuudesta ja ajoituksen tiukkuudesta johtuen kaikkia halukkaita terveyskeskuksia ei saatu mahtumaan syys - lokakuulle, joten muutama tilaisuus jouduttiin ajoittamaan marraskuulle Katsoimme kuitenkin, että kehittämisen ja yhteistyön kannalta matkat kuntiin olivat välttämättömiä. Näin voitiin huomioida terveyskeskuskohtaiset ja yksilölliset kehittämistarpeet. Kuntien edustajien kanssa käydyssä kahdessa yhteispalaverissa esimiehet ja hoitajat saivat vaihtaa kokemuksiaan nykyhetken tilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. 4. Hoidon tarpeen arvioinnin osaamisen vahvistaminen Kirjaamisen kehittämisen ohella ja siihen sisällöllisesti liittyen kehittämistarpeeksi nousi myös hoidon tarpeen arviointiosaamisen lisääminen. Hoidon tarpeen arviointi on vaikea ja monisyinen asia. Etäneuvonta, puhelinohjaus, tehtäväsiirrot ja ensikontaktit vaativat erityistä osaamista. RAMK järjesti 12 halukkaalle Lapin terveyskeskukselle neljän tunnin opetuskokonaisuuden hoidon tarpeen arvioinnista. Opetus tapahtui etäopetuksena verkossa LearnLincin kautta. 4.1 Tavoite Hoidon tarpeen arvioinnin kehittämisiltapäivien tavoitteena oli asiakaslähtöisen ohjauksen kehittämien ja päätöksenteko-osaamisen kehittyminen. Ensimmäisellä tapaamiskerralla käsiteltiin hoidon tarpeen arviointi ja päätöksenteko, taustaa, käsitteet, hoidon tarpeen arvioinnin sisältö sekä potilastapaus. Toisella istuntokerralla sisältö on asiak-

7 6 kaan/potilaan ohjaamisen taustateoriaa ja tarkoitusta, käsitteet sekä puhelinohjaus ja kirjaaminen. 4.2 Toteutus Kaikkiin Lapin terveyskeskuksiin ja niissä useille henkilöille lähetettiin sähköpostitse kysely halukkuudesta osallistua etäyhteyksin toteutettavaan kaksi kertaa kaksi tuntia kestävään hoidon tarpeen arvioinnin koulutukseen ja keskusteluun. Sama sessio toistettiin kaksi kertaa, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua. Kunnista tuli tarkentavia kyselyjä ja lopulta ilmoittautuneita tuli 12 kunnasta, useammasta terveyskeskuksen toimipisteestä (mm. vastaanotto, vuodeosastot, neuvola, opiskeluterveydenhuolto) sekä LKS:n yhteispäivystyksestä. Yhteensä osallistujia oli noin 80 (liite 4). Opetus toteutettiin Learn- Linc etäyhteyksien välityksellä. Koulutukseen ilmoittautuneet saivat sähköpostiin tunnukset, joilla pääsivät kirjautumaan etäluokkaan. Hoidon tarpeen arvioinnin LearnLinc istunnot nauhoitettiin ja ne voi kuunnella tarvittaessa jälkeenpäin. 5. Tulokset ja tuotokset Ydin ja rakenteisten tietojen kirjaamisen 18 erilliseen kehittämistilaisuuteen osallistui noin 25 henkilöä/kunta, yhteensä yli 100 henkilöä. Osallistujat saivat tietoa valtakunnallisesta ydin- ja rakenteisesta kirjaamisesta ja sen merkityksestä omaan työhön. Ydin ja rakenteisen kirjaamisen lakisääteisyys ns. pakottaa hoitohenkilökunnan lisäämään osaamistaan ja laajempi tavoite on kansalaisen osallistaminen toimintaan. Kaikissa kunnissa ei potilastietojärjestelmäohjelmissa tällä hetkellä ole FinCC- luokitusta tuotantokäytössä. Harjoitusohjelmia on osittain otettu käyttöön, mutta toiveena on, että kaikissa terveyskeskuksissa olisi ainakin harjoitusversio. Pienryhmäharjoitusten perusteella voidaan sanoa, että osallistujat olisivat olleet halukkaita harjoittelemaan huomattavasti enemmän. Vaikka valtakunnan tasolla earkisto viivästyy, on tärkeää tehdä harjoittelutyötä ja perehtyä tulevaan. Hoidon tarpeen arviointi tavoitti suuren joukon kuulijoita ja nauhoite istunnoista on käytössä tarvittaessa myöhemminkin. Asia on tärkeä ja tutkimusten mukaan juuri ensimmäinen kontakti asiakkaaseen/potilaaseen joskus epäonnistuu. Hyvien käytäntöjen tietäminen ei aina siirry toiminnan tasolle. Luennoilla käsiteltiin hoitajavastaanottojen tilan-

8 7 netta ja tehtäväsiirtoja. Istunnoissa käsitelty hoitotyön prosessi on hallittava mm. ydin ja rakenteisen kirjaamisen toteutuksessa. Hoitoyhteenvedot ja hoitotyön diagnoosi ovat tulevaisuutta (hoitotyön päätöksenteon prosessi). 6. Arviointi ja pohdinta RAMKin työskentelyjakso toteutui pääosin ennakkosuunnitelman mukaisesti. Toteutimme kehittämisprosessin sovituissa perusterveydenhuollon työyhteisöissä. Ramk on toiminut kansallisessa sähköisen kirjaamisen enni-hankkeessa, jossa on kehitetty ja kokeiltu työyhteisölähtöinen dokumentoinnin kehittämisen toimintamalli Pellon terveyskeskukseen. Tätä toimintamallia levitimme Lapin kuntiin. RAMK tarjosi työskentelymahdollisuutta kaikkiin Lapin kuntiin ja viisi terveyskeskusta halusi kehittää kirjaamiskäytäntöjään. Saimme palautteen, että työskentelyä pitää vielä jatkaa. Kirjaamisen osalta osaamisen kehittämistarve on kaikissa kunnissa ja jatkossa olisi hyvä saada mukaan muutkin Lapin kunnat. Kehittämisajanjaksolla sähköposti- ja puhelinviestintä oli vilkasta. Useat terveyskeskukset halusivat tarkennuksia sisältöihin, aikatauluihin jne. RAMKin toiminta oli konkreettista kumppaneiden kanssa tehtävää kehittämistyötä ja tavoitti laajan joukon perusterveydenhuollon henkilöstöä. Kehittämistyön laajuudesta ja ajoituksen tiukkuudesta johtuen kaikkia halukkaita terveyskeskuksia ei saatu mahtumaan syys - lokakuulle, joten muutama tilaisuus jouduttiin ajoittamaan marraskuulle Katsoimme kuitenkin, että kehittämisen ja yhteistyön kannalta se oli välttämätöntä. Kirjaamisen kehittäminen aikatauluineen ja valmisteluineen vei paljon resursseja. Matkat kuntiin olivat välttämättömiä ja aikaa vieviä, mutta vain näin voitiin huomioida kuntakohtaiset ja yksilölliset kehittämistarpeet. Kuntien edustajien kanssa käydyssä kahdessa yhteispalaverissa esimiehet ja hoitajat saivat vaihtaa kokemuksiaan nykyhetken tilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. Ydin ja rakenteisten tietojen kirjaamisen kehittäminen ja osaaminen vaatii vielä jatkokoulutusta. Vaikka valtakunnallinen tilanne on se, että kansallisen järjestelmän käyttöönotto viivästyy, niin on tärkeä valmistautua tulevaan pitkäjänteisesti ja hallitusti. RAMK on valmis jatkamaan kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä ja laajentamaan sitä, jotta toimintamallit juurtuvat käytäntöön.