Lääkäri-hoitaja työparityöskentelyn kehittäminen Simon terveyskeskuksessa. - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso

Transkriptio

1 Lääkäri-hoitaja työparityöskentelyn kehittäminen Simon terveyskeskuksessa - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Eila Silvennoinen

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Simon kunnan kehittämistehtävä 3. Tavoite 4. Toteutus 5. Tukokset ja tuotokset 6. Arviointi 7. Pohdinta

3 1. Johdanto Pohjois-Suomen moninaiset sosiaali- ja terveyspalvelut hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteeen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittämistyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä ja jäestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. 2. Simon kunnan PaKaste -hanke kehittämistehtävä on Vastaanoton lääkäri-hoitaja työparityöskentelyn kehittäminen Simon terveyskeskuksessa huomioiden terveyden edistäminen Kehittämistarve huomattiin jo muutama vuosi sitten. Aluksi hieman aikaisemmasta toiminnasta eri työpisteissä. Vastaanotolla oli kaksi sairaanhoitajaa ja yksi terveyskeskusavustaja, sekä terveydenhuollon sihteeri joka auttoi, kun omilta töiltään ehti. Lääkäreitä oli kolme, mutta oli ajanjaksoja ettei ollut kuin kaksi (tai yksi). Kolmen lääkärin kanssa tuli esille hoitohenkilökunnan riittämättömyys. Puhelimeen ei ehditty tai kyetty vastaamaan, potilaita oli luukulla, toimenpiteessä tarvittiin avustajaa ja puhelimet soi koko ajan. Potilaat valittivat tilanteesta ja oli kiukkuisia. Yhtenä tekijänä kiireen ja sekasorron kehittymisessä oli hoitajien fyysinen työtila joka oli vastaanottoaulassa, lasi-ikkunoin varustettu tila, josta potilaat tulivat kysymään kaikkea mahdollista. Olimme kuin keskuksessa töissä. Hoitajien tehtäväkuva oli sekava. Tähän tarvittiin selkeää muutosta. Tätä muutosta aloitettiin jo muutama vuosi sitten todella suunnittelemaan ja kartoittamaan miten se tapahtuisi. Tuolloin 2 hoitajaa ja yksi lääkäri osallistuivat Työnjakohanke koulutukseen jossa valittiin aiheeksi Lääkäri hoitaja työparityöskentely ja tehtäväsiirrot lääkäriltä hoitajille.

4 Tehtävänsiirtojen osalta saatiin jo jonkinlaista muutosta aikaan, VTI- potilaiden hoito resepti vaiheeseen asti, poskiontelotulehdusten määrittely ja siitä reseptipyyntö lääkärille ja selkeät korvatulehdukset reseptipyyntöön asti. Työparityöskentelyn osalta ei vielä tuolloin tullut mitään uutta. Ei ollut tiloja, joissa parityöskentely voitaisiin toteuttaa. Nyt terveyskeskuksen remontti tuo tämän mahdollisuuden. Lääkäri/hoitajaparille tulee viereiset työhuoneet, ovi huoneiden välissä, toimenpiteitä tulee 2. Nämä ovat jo parannuksia jotka mahdollistavat yhteistyön sujumisen. Ajanvaraukset lääkäreille tulee hoitajien tehtäväksi. Hoitaja tekee työlistan lääkärille ja itselleen 2viikon tai kuukauden ajalle. Potilaat saa valita oman lääkärin, joka tuo potilaan hoitoon selkeyttä eli tuttu lääkäri tuttu hoitaja. Lääkäri-hoitaja työparimallin myötä potilaan hoidosta tulee kokonaisvaltaisempaa ja hoidon jatkuvuuden toteutuminen paranee. Olemme nyt evakkotiloissa ja parityöskentely on otettu jo käyttöön ja kokemusta on jo kolmelta viikolta. Vuoden 2011 alusta Simon kunnan terveyspalvelut yhdistyy Oulunkaaren kanssa ja se tuo mukanaan ehkä, muutoksia käytäntöihin, mutta toivottavasti ei mitään sellaista, joka vaikeuttaisi tähän kehittämishankeen toteuttamista. PaKaste hanke kehittämistyö tuli hyvään aikaa, kaikin puolin. Elämme nyt isossa muutosvaiheessa. Simon terveyskeskuksessa toimii yksi fysioterapeutti, joka hoitaa potilaita terveyskeskuksessa vuodeosastolla ja ajanvarauspotilaita fysioterapiaosastolla. Kotikäyntejä hän tekee tarvittaessa. Tekee asunnonmuutostyö- ja apuvälinearviot, kotona ja palveluasunnoissa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueellinen apuvälinekeskus. Se on toiminut vuodesta Jokaisella kunnalla on apuvälinetoimipiste. Tavoitteena oli apuvälineiden saatavuuden yhtenäistäminen ja kierrätettävyyden paraneminen. Atk:lla on yhteinen Kuntoapuohjelma joka koordinoi koko apuvälinetoimintaa. Fysioterapeutti tekee kaikki maksusitoumukset oman kunnan asukkaitten osalta. Todennäköisesti toiminta jatkuu vuodenvaihteen jälkeen entisellään. Kehittämistyön aikana otetaan koko ajan huomioon terveyttä edistävä näkökulma. Terveydenhoitajilla oli vielä n.vuosi sitten aamuvastaanotto joka päivä, kahdella hoitajalla ja Maksniemen neuvolassa yhtenä päivänä viikossa, myös ajanvarauksella sovitusti. Syksyllä 2009 terveydenhoitajat pitivät terveydenhoitajan sairausvastaanottoa, joka päivä vuorotellen Maaliskuun alusta sairausvastaanotto siirtyi yhdelle sairaanhoitajalle. Sairaanhoitajia oli tuolloin kolme. Näin terveydenhoitajille jää enemmän aikaa varsinaiselle neuvolatyölle, terveysneuvontaan ja terveydenedistämistyölle. Heille jäi kuitenkin edelleen pitkäaikaissairaiden, kuten diabetes-, astma-, ja INR- potilaiden seuranta ja lääkehoito. Simossa on kaksi etäneuvolaa, Ylikärpässä ja Alaniemellä, joissa terveydenhoitaja pitää vastaanottoa kyläläisille n. kerran kuussa. Diabetes-, astma-, kouluterveyden-, työterveyshuollon-, äitiys- ja lastenneuvolan työparina on kyseisiä potilaita/ asiakkaita hoidettaessa nimetty lääkäri. Kaikki ikäkausitarkastukset, kutsuntatarkastukset ja painonhallinta- ryhmä kuntalaisille, ovat terveydenhoitajilla edelleen. Aiemmin kotisairaanhoito oli terveydenhoitajien ja yhden perushoitajan työtä. Lääkärin konsultaatioaikaa oli puoli tuntia viikossa. Nykyisin kotisairaanhoidossa on yksi sairaanhoitaja ja perushoitaja. Yhteistyötä on kotipalvelun työntekijöiden kanssa. Kotisairaan-

5 hoidon potilasasioille on varattu vastaanotolle konsultointiaikaa 1 t. viikossa, joka tällä hetkellä on riittävä. Simon kunnassa suun terveydenhoito ja ohjaus on hoidettu hyvin. Täällä on jo sellaisia käytössä sellaisia käytäntöja joita muissa kunnissa vielä mietitään. Lääkäreitä on kaksi ja hammashoitajia on kolme joista kaksi toimii vastaanotolla ja yksi käy kouluilla (3 kouluilla), päivätoiminnassa, vuodeosastolla (omien hampaiden ja proteesien hoito ja huolto), ja vanhusten kerhoissa ohjaamassa ja valistamassa hampaiden ja suun terveydenhoidossa Hammaslääkäreille ei ole pitkät hoitoon pääsyjonot. Valistus ja ohjanta alkaa jo ennen lapsen syntymää. Hammashoitajalla odottava äiti käy tarkastuksessa ja tarvittavissa hoidoissa. Terveydenhoitajat tiedottaa jo ensikäynnillä äidille hammastarkastuksista ja äiti varaa itse ajan hoitajalle. Jokaiselta ensisynnyttäjältä, joka tulee vastaanotolle otetaan suun limakalvoilta näyte, joka selvittää onko mahdollinen streptoccus-mutans kanta suun limakalvoilla liian suuri. Mikäli bacteereja on myös tuleva isä tulee tarkastukseen ja suuhygieniaa tehostetaan ja hampaat hoidetaan. Tutkimusta ei käytetä kaikissa terveyskeskus hammastarkastuksessa. Tämä hoito ei ole ilmaista. Lapsi käy ensimmäisen kerran n. puolenvuoden iässä hammashoitajalla ja jatkossa vuosittain. Mikäli on havaittavissa hampaiden reikiintymistä, käynnit ja valistus on puolivuosittain. Lapset siirtyy hammaslääkärille kouluikäisenä. Hammashoitaja käy kouluilla viikottain ja tekee tarkastuksen vuosittain kaikille koululaisille ja hoidot ohjataan hammaslääkärille jos on tarve. Hammashoitaja käy kuukausittain kehitysvammaisten toimintakeskuksessa ja ohjaa hampaidenharjausta ja yleensäkin suuhygieniasta. Suun terveydenhuollon toiminta on ollut melko eriytynyttä omana alueenaan. Yhteistyötä vastaanotto toiminnassa ei juurikaan ole ollut. Tähän on vaikuttanut suurelta osin ATKjärjestelmän erilaisuus, vastaanotolla on Pegasos ja heillä Denting- ohjelma. Yhteistyötä kuitenkin tarvitaan ja toivotaankin. Tässä tulee ehkä kuitenkin potilaan oikeus ja vaitiolovelvollisuuskysymys vastaan, mutta tarvetta yhteistyöhön on esim. perhetyötä tekevien kanssa. Hammashoitaja voi huomata työssään esim. lasten hampaidenpesun laiminlyöntiä, reikiintymistä, ym. Tuolloin myös terveydenhoitaja voisi neuvolakäynneillä painottaa hampaidenpesun tärkeyttä, säännöllisyyttä ja ohjausta terveellisiin ruokailutottumuksiin. Myös eri potilaiden, joilla on jokin pitkäaikaissairaus esim. diab., astma,ja Marevan potilaiden lääkitys, heidän huomioonottaminen hammashoidossa. Tätä kannattaa kehittää toisten terveydenhoito alueiden kanssa. Mielenterveys toimiston palvelut on tuotettu erillään terveyskeskuksen päätyhuoneistossa johon on oma sisäänkäynti. Psykiatrisia sairaanhoitajia on kaksi, joista toinen tekee puolta työaikaa. Psykiatrin käynnit on ostopalveluna ja hän pitää vastaanottoa kuukausittain, sovittuna päivänä. Yhteistyötä tehdään pääasiassa Lpks:n kanssa (myös Keropudas). Terveyskeskuslääkäreiden kanssa ei ole varsinaisia ajanvarauspotilaita, vaan hoitajat varaa ajan vastaanotolle, mikäli tällainen aika on tarpeen. Hoitajilla on myös mahdollisuus puhelimitse olla yhteydessä tk.lääkäriin potilaan asioiden näin vaatiessa. Yhteistyötä kuitenkin kaivataan lisää avoterveydenhuollon lääkäreiden kanssa. Remontin valmistuttua mielenterveystoimisto tulee samoihin tiloihin muiden terveyspalveluiden kanssa. Tätä on toivottu. Samalla työntekijöiden turvallisuus paranee selkeästi. Aina on joku lähellä.

6 PaKaste hankkeen kehittämistyöstä tulee olemaan hyötyä kuntalaisten terveyspalvelujen toteuttamisen parantamisessa. 3. Tavoite Kehittämishankkeen tavoitteena on saada terveyskeskuksen lääkärin vastaanoton, lääkärihoitaja työparityöskentely-malli toimimaan mahdollisimman joustavasti, käyttäen hyödyksi kehittämistyöstä, evakkoajasta sekä terveystoimien yhdistämisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Myös hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen on tavoitteena, että kaikilla on samat ohjeistukset ja näitä noudatetaan. Olemme yhteistyössä laatineet, hoitoalueiden lääkäreiden ja hoitajien kanssa hoitopolkuja jotka otetaan käytäntöön mahdollisimman pian, viimeistään syksyllä. Tavoitteena on myös vastaanottotilan rauhoittaminen ja kirjaamisen tehostaminen. 4. Toteutus Kehittämistyöntekijänä aloitin huhtikuun alussa 2010 ja se päättyy syyskuun lopussa 2010 ( ). Teen puolta työaikaa, joten PaKaste -hankkeen rahoitusaika on kohdallani pitempi. Puolikasta tehdessäni välillä tuntui, että kahdenviikon lepo vie ajatukset tosi kauas projektityöstä ja ensimmäinen päivä menee entisen kertaamiseen. Vuosiloman jälkeen alkoi terveyskeskuksen muutto evakkotiloihin, joka siirsi projektiin paluuta kahdella viikolla. Melkein puolitoista kuukautta, aikaa meni ennen kuin rytmiin taas pääsin. Mutta kyllä se siitä Simo on PaKaste- hankkeessa pilottikuntana. PaKaste- hankkeen perusterveyden-huollon kehittäminen ei pääty Simon kunnan osalta, vaan sitä jatketaan vuoden 2011 lokakuun loppuun asti. Tietojen keruun ja kirjaamisen saralla olen toiminut suhteellisen itsenäisesti. Projektisuunnittelun aikana koko työyhteisömme on ollut mukana erittäin kiitettävästi. Kehittäjätyöntekijänä en voi yksin kehittää työyhteisön toimintaa, oli se suurta tai pienempää, vaan työ on yhteistyötä jossa kaikkien mielipiteet ja ehdotukset on arvokkaita. Jo käytössä olevia, hyvin toimivia käytäntöjä ei ole syytä muuttaa lainkaan vaan käytännöt jatkuu entisellään. Kaikilla työntekijöillä on oma työnsä, joka täytyy tehdä, kuitenkin olemme saaneet riittävästi järjestettyä yhteistä aikaa kun palavereja ehdotin. Katsottiin sopiva ajankohta. Olen ollut puhelinyhteyksissä useisiin terveyskeskusvastaanottojen työntekijöihin ja keskustellut heidän kanssaan, minkälaisia toimintakäytäntöjä heillä on. Myös Internetti on ollut tiiviisti käytössä. Tutkimuksia, hoitopolkumalleja, vastaanoton toimintamalleja löytyi ja niistä saa rakennettua meille sopivan käytännön. Yhteisiä työpaikkapalavereja on ollut useita johon ovat osallistuneet lääkärit ja hoitajat eri alueilta. Terveydenhoitajien ja vastaanoton hoitajien kanssa on ollut yhteisiä tapaamisia hoitopolkuja laadittaessa. Saatiin ihan meille räätälöidyt käytännöt jotka jaetaan työpisteisiin kun raportti valmistuu. Simossa diabeetikoille ja astmaatikoille on käytössä Lpks:n suositukset, joiden mukaan toimitaan. Tutustumiskäynti tehtiin Iin terveyskeskukseen jossa mukana oli vastaava lääkäri, 2 sairaanhoitajaa ja osastonhoitaja. Samalla tutustuimme tuleviin työkavereihin. Siellä oltiin

7 myös kiinnostuneita meidän hankkeesta ja odottavat mielenkiinnolla sen valmistumista. Päästään käytännössä kokeilemaan. PaKaste hankkeen puolelta olen saanut tukea suunnittelussa ja aina on voinut ottaa yhteyttä jos ongelmaa ilmenee. Koulutuksista on tullut tietoa ja kutsuja joissa olen voinut käydä hankkeen puitteissa. Kehittämispäivät Simossa, ja sekä Rovaniemellä kuuluivat projektiin jossa olimme kahden muun kehittämistyöntekijätyöntekijän kanssa. Työnantajan myöntämä matkakorvausten maksaminen mahdollisti tutustumiskäynnit ja koulutuskäynnit ulkopaikkakunnilla. Työpaikkakokoukset, ilmoitustaulu ja kahvipöytäkeskustelut ovat olleet tiedottamisessa se pääsääntöinen keino työyhteisön sisällä. Yhteisistä tapaamisista on kutsu laitettu ilmoitustaululle, ja eri työpisteisiin. Elokuun puolessa välissä kuntalaisille jaettiin erillinen tiedote jokaiseen kotiin, jossa kerrottiin muutoksista terveyspalveluissa. Uudet osoitteet terveydenhoitajille, fysioterapeutille, mielenterveyshoitajille, toiminta-, ja puheterapeuteille sekä terveyskeskuksen osoite puhelinnumeroineen. Ilmoitus terveyskeskuksen puhelinliikenteessä tapahtuvasta muutoksesta, kännykkänumerot otetaan käyttöön ja siirtymisestä lääkäri -hoitaja työparityöskentelyyn. Myös mainittiin siitä, että potilas voi valita omanlääkärin. Reseptien uusinta ja yhteydenotto tapahtuu oman hoitajan kautta. Omalääkäri uusii omanpotilaan reseptit. Odotusaulassa on jokaisella lääkärillä oma postilaatikko, johon voivat reseptin laittaa. Paikallinen apteekkihenkilökunta on asiassa mukana. Kysyvät asiakkaalta hoitavan lääkärin nimen ja res. kulmaan kirjataan tieto. Syyskuun paikallislehti Simolaisessa ilmoitettiin uudelleen kaikki tärkeät numerot ja kehotettiin käyttämään rohkeasti vastaajapalvelua, joka on kaikkien vastaanoton hoitajien puhelimissa. Soitamme potilaille heti kun aikaa on, yleensä saman päivän aikana, kiireellisyys huomioidaan viestistä. 5. Tulokset ja tuotokset PaKaste hankkeen aikana olleiden palaverien ja työpaikkakokousten tiimoilta syntyi ja ilmeni muutos/ kehittämistarpeita, joita on osittain jo otettu käytäntöön ja paluumuuton ja vuodenvaihteen Oulunkaareen muuton myötä otetaan käyttöön. Lääkärin työaikoihin on järjestetty korvamerkittyjä ajanvarausaikoja, jotka on tarkoitettu terveydenhoitajien käyttöön. esim. diabetes- ja astmahoitajalle on aikoja joita he voivat antaa itse potilailleen. Niitä ei toiset käytä. Näin asiantuntija ja myös potilaan tunteva hoitaja antaa potilaalle vastaanottoajan nimetylle lääkärille. Hän huolehtii, että kiireemmin tarvitseva potilas saa ajan vastaanotolle. Vuoden 2011 alussa tuleva uusi valtioneuvoston asetus neuvola- ja kouluterveydenhuoltoon tuo mukanaan uudistuksia, jolla on merkitystä myös lääkäreiden vastaanottotoiminnan suunnitteluun. Lääkäriaikoja neuvolatyöhön ja kouluterveydenhuoltoon tarvitaan lisää. Osassa terveystarkastuksia lääkärin tulee olla mukana. Kouluterveydenhuoltoon on jo lisätty lääkärinvastaanottoaikaa, jota nyt on 1 koko päivä viikossa. Kotisairaanhoidon konsultaatioaikaa lääkärin kanssa lisättiin puolesta tunnista, yhteen tuntiin. Samalla kotisairaanhoidon lääkäri uusii kotisairaanhoidon potilaiden reseptit. Aika on tällä hetkellä riittävä.

8 Kehittämistyön tuloksena saatiin lääkäri-hoitaja työparityöskentelylle raamit, jotka otettiin käytännöksi evakkotiloihin muuttaessamme. Kokemusta on nyt 3 viikkoa ja se on alkanut toimimaan pikku hiljaa. Simolaisille terveyspalvelun käyttäjille tuli yhdellä kertaa monta uutta asiaa, jotka he joutuvat omaksumaan. Evakkotilat eli uudet toimitilat virastotalolla ja kunnantalon yhteydessä, puhelinnumeroiden muuttuminen kännykkänumeroiksi, vastaajapalvelu puhelimiin ja mahdollisuus valita omalääkäri. Aluksi puhelinliikenteen kanssa oli ongelmia. Asiakkaat saattoi soittaa monta kertaa hoitajan puhelimeen, mutta eivät jättäneet mitään viestiä. Tästä on jo vähin päästy eroon ja viestejä on tullut ja perään on soitettu. Muutokset on kuitenkin otettu asiakkaiden puolelta vastaan suhteellisen positiivisesti. Tiedottaminen paikallislehdessä on todettu toimivaksi viestimeksi ja tieto hyvin perille kuntalaisille. Väliaikaistilat Simppelissä, ovat huomattavasti ahtaammat kuin aiemmat tilat ja se tuo vaikeuksia lääkäreiden ja hoitajien työparityöskentelylle. Yhdelle parille ei ole varsinaisia työtiloja, tilanahtauden vuoksi, joten lääkärit joutuvat vaihtamaan työhuonetta kesken työpäivän lähes päivittäin. Työpohjat tehdään nyt 2 viikoksi eteenpäin, jotta saadaan työt järjestettyä siten, että kaikilla on paikka missä potilaita otetaan vastaan, ilman keskeytyksiä. Mahdollisesti huonejärjestelyjä joudutaan muuttamaan työn sujuvuuden saamiseksi. Järjestelyjä, yhteistyötä ja toisten huomioonottamista vaaditaan, jotta jaksetaan 8 kuukautta. Päivystävä työpari työskentelee toimenpidetiloissa joka on rauhaton tila, välineitä ja laitteita haetaan kun tarvitaan. Vastaanoton palavereita on joka toinen torstai 1 t. johon osallistuu lääkäri/hoitaja työparit mahdollisuuksien mukaan ja terveyskeskusavustaja. Näissä puhutaan ongelmatilanteista, haetaan yhteistuumin ratkaisuja toiminnan sujumiseksi. Toki positiivisiakin asioista saa tuoda esille. (Päivystys on hoidettava, joten se pari joutuu poistumaan palavereista). Tavoitteena ollut hoitajien ja lääkäreiden tilan rauhoittaminen ei ole onnistunut täysin, mutta potilaskontaktit puhelimessa ovat rauhoittuneet. Hoitaja ehtii kirjata puhelun ja vastauksen. Tämä on jo iso asia potilaan hoidon ja jatkuvuuden kannalta. Terveyskeskus avustaja työnkuva kirjattiin palaverien aikana, mutta niitä on jouduttu nyt väliaikaisesti muuttamaan jonkin verran, johtuen tilojen käyttötarkoituksesta. Keväällä 2011 kun muutamme takaisin, uusittuihin tiloihin, otetaan suunniteltu toimintamalli hänen kohdallaan käytäntöön. Olen tehnyt koneelle hoito-ohjeita ja polkuja (Liite 1) jotka kopioidaan työpisteisiin. Laadin Pover Point- esityksen, jossa esittelen terveyskeskuksen lääkärin vastaanoton lääkäri/hoitajaparin työnkuvaa ja toimintaa (Liite 2). Tämän esittelin kesäkuun työpaikka palaverissa jossa oli mukana hankkeen suunnittelija Jaana Kupulisoja ja professori Jouni Lohi.

9 6. Arviointi Aloittaessani keväällä projektityön tekemistä oli monta kertaa tunne, ettei tästä tule kerta kaikkiaan mitään. Tavoite, jonka kehittämistyö toi eteeni, tuntui kaukaiselta ja ajoittain melkein ahdistavalta. Tietojen kerääminen osoittautui kuitenkin mahdolliseksi ja kirjaamisen ja kokoamisen myötä alkoi runko työlle hahmottua. Olen ollut vastaanoton hoitajana n. 7 vuotta, ja monta yritystä käytäntöjen muuttamiseen on ollut, mutta muutaman kuukauden kuluttua on palattu entiseen. Tarve muutokseen kannusti eteenpäin. Nyt kaikki työntekijämme ovat mukana kehittämässä tätä hanketta joten uskon sen jäävän käytännöksi. Tietotekniikka, internet ja Käypä hoito ovat oiva apu ja tietopankki nykypäivänä, googleta. Myös suunnittelijatyöntekijältä tullut materiaali on ollut apuna tiedonkeruussa. Tärkein tekijä kuitenkin oli koko työyhteisön suhtautuminen positiivisesti hankkeeseen. Muutosta tarvittiin ja suhteellisen pian sillä syksyinen remontti vaati jo käytännön järjestelyllekin pikaisia suunnitelmia. Yhteistä aikaa saatiin sovituksi kaikkien kanssa, lääkärit ja hoitajat, esimies ja projektin suunnittelijan kanssa. Joskus yhteisen ajan löytyminen oli hankalampaa, mutta kahvikupposen äärellä ehtii aina jotain asiaa kysäistä. Vastauksiakin sain. Atk ei ole minulle mitenkään helppo eikä tietotekniikka muutenkaan, mutta sain apua atk- työntekijältämme, joka pelasti monta tiedostoa ja monta pulmatilannetta projektin aikana. Sain erittäin selkeästi tuta, kuinka tärkeää on ottaa varmuuskopion varmuuskopio, sillä tikku, johon olin tallentanut kehittämistyöni, meni oikosulkuun ja kaikki tiedot tikulta katosi. Terveyskeskusavustaja skannasi ystävällisesti kopioista puuttuvat sivut ja kasasin työn uudelleen.(onneksi olin ottanut paperikopion työstäni ennen lomalle jäämistä). Nyt muistan kopioi ja tallenna. Lääkäri-hoitaja työparimallista tulee hyvä. Nyt sitä ei vielä ole pystytty toteuttamaan ihan kokonaisuudessaan ja sellaisena kun se on paperilla, johtuen tilanahtaudesta. Kun pääsemme omiin uusittuihin työtiloihin, niin uskon sen onnistuvan hyvin. Vuoden 2011 terveyspalvelun muuttuminen Oulunkaareen on haaste sinällään, mutta uskon että kehittämämme malli jää käytännöksi. Tulevina kuukausina näemme mikä/mitkä asiat toimii ja mitä muutoksia tulee tehdä. Jos jokin malli ei toimi, muutamme sen. Vuodenvaihteen jälkeen teen yhteen vedon kokeilujaksosta (4 kuukautta) ja järjestetään yhteinen kaffittelu hetki jossa keskustelu on avoin, ja saa sanoa. 7. Pohdinta Työyhteisön suhtautuminen on mielestäni ollut kannustava. Kiitos kuuluu kaikille jotka ovat olleet kehittämistyössä mukana. Koen tämän tukimuodon olevan hyvän kehittämistyöntekijän kannalta. PaKaste- hankerahoituksella voi keskittyä kyseiseen kehitystyöhön ja työntekijän tilalle voidaan ottaa sijainen. Kunnassamme on tällä hetkellä kaksi muutakin kehittämistyötä meneillään. Ensivuosi tuo mukanaan ehkä muutoksia ja uusia käytäntöjä terveyskeskuksen toimintaan, joten on nyt hankala ajatella tulevia kehittämishankkeita. Kuitenkin mielessäni ovat koululaiset ja

10 nuoret joilla on vähän harrastusmahdollisuuksia tai kokoontumistiloja joissa voisivat toteuttaa itseään. Olisiko tällaiselle mitään hanketta olemassa.