Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Transkriptio

1 Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson aihe 3 Tavoite 4 Toteutus 4 Tulokset ja tuotokset 6 Arviointi 7 Pohdinta 7

3 1. Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. ekdm uijaj lm nksöknmk KmmanidmaK nnvauk nkgnuiuak imek.2 Terveyden edistämisen työskentelyjakson aiheeksi valittiin Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. Hyvinvointikertomus valmistellaan kunnassa hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Kertomus toimii kaupungin strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan apuvälineenä. Se valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain osana kuntasuunnittelua. Kemiin ei ole aiemmin laadittu hyvinvointikertomusta ja lähtötilanteessa oli tiedossa voimaan tulevan uuden terveydenhuoltolain velvoite kunnalle valmistella hyvinvointikertomus. Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseniltä oli myös tullut toivomus hyvinvointikertomuksen laadinnasta Kemin kaupungille. Terveyden

4 edistämisen työryhmässä päädyttiin myös työskentelyjakson käyttämisestä hyvinvointikertomuksen laadintaan. 3. Tavoite Työskentelyjakson pituus oli kolme kuukautta, Aloitusvaiheessa oli selvää, ettei hyvinvointikertomusta saada siinä ajassa valmiiksi, koska valmisteluprosessi on pitkä ja vaatii eri hallintokuntien tiiviin yhteistyön. Kolmessa kuukaudessa päästään kuitenkin hyvään alkuun valmisteluprosessissa. Lisäksi aloitusvaiheessa ei vielä ollut selvillä tehdäänkö hyvinvointikertomuksesta perinteinen paperimuotoinen vai sähköinen. Työskentelyjakson tavoitteena oli laittaa alulle hyvinvointikertomuksen laadinta, kerätä tarvittavaa tilastotietoa hyvinvointikertomusta varten, tutustua terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoreihin, valita indikaattorit ja kerätä niistä Kemin ja vertailukuntien tietoja. 4. Toteutus Työskentelyjakson aika oli Työhön irrotettiin terveydenhoitopalveluiden osastonhoitaja 50 %:sti. Osastonhoitajan työstä puolet on ollut hallintoa ja puolet kouluterveydenhuoltoa. Työskentelyjaksolta maksettu korvaus mahdollisti sijaisen ottamisen kouluterveydenhuoltoon ja näin ollen osastonhoitajan irrottautumisen hyvinvointikertomuksen laadintaan puolipäiväisesti. Hyvinvointikertomuksen laadinnan tueksi nimettiin oma ohjausryhmä, joka työskentelyjakson aikana kokoontui kolme kertaa. Ohjausryhmä on kokoontunut työskentelyjakson loppumisen jälkeenkin kaksi kertaa. Ohjausryhmään ovat kuuluneet kaupungin kehittämispäällikkö Allan Mikkola, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen, sivistystoimenjohtaja Martti Höynälänmaa, teknisen palvelukeskuksen päällikkö Tapani Onkalo, vanhus-

5 ja vammaispalvelujohtaja Rauha Hannu, sosiaalityönjohtaja Arto Alajärvi ja vs. terveydenhuollonjohtaja Tiina Okkonen (ohjausryhmän puheenjohtaja) sekä ohjausryhmän sihteerinä Pirjo Leinonen. PaKaste- hankkeen terveyden edistämisen osion järjestämä koulutus hyvinvointikertomuksen laadinnasta auttoi selventämään sitä, mitä hyvinvointikertomuksella oikein tarkoitetaan ja mikä sen tarkoitus on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Koulutuksessa esiteltiin myös Terps-hankkeen sähköistä hyvinvointikertomusta. Työskentelyjakson aikana tein yhteistyötä Tornion kaupungin terveyden edistämisen yhdyshenkilön kanssa. Hän oli vähän aikaisemmin aloittanut vastaavan työskentelyjakson hyvinvointikertomuksen laatimiseksi Tornion kaupungille. Tornio oli päätynyt sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Työskentelyjakson alussa selkeni, että Keminkin kannattaa laatia sähköinen kertomus. Tietojen ajantasalla pitäminen ja päivittäminen on helpompaa. Tulevaisuudessa kuntasuunnitelmakin tulee luultavasti olemaan sähköisessä muodossa ja näin ollen sähköinen hyvinvointikertomus voidaan linkittää siihen. Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen (Terps) projektityöntekijä Suvi Helanen on ollut tärkeä yhteistyökumppani ja tukihenkilö sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Hän hankki tunnukset vielä kehitysvaiheessa olleeseen sähköiseen kertomukseen sekä opetti TEHOindikaattorityökalun käytön. Muutenkin hänelle on aina tarvittaessa voinut soittaa tai laittaa sähköpostia. Kävin joulukuussa 2010 Terps-hankkeen vieraana Oulussa yhdessä PaKaste-hankkeen terveyden edistämisen osion työntekijöiden sekä Tornion terveyden edistämisen yhdyshenkilön kanssa. Vierailu selvensi hyvinvointikertomuksen laadintatyötä ja indikaattoreiden valintaa. Työskentelyjakso alkoi aineiston keruulla. Tutustuin Kemin kaupunkistrategiaan, eri hallintokuntien strategioihin, kaupunkia kuvaaviin

6 tilastotietoihin ja eri kuntien hyvinvointikertomuksiin. THL:n sivuilta oli mahdollisuus saada erilaista tietoa hyvinvointikertomuksen laadintaan liittyen. Sotkanetista ja tilastokeskuksesta tiedon hakemisen jouduin myös opettelemaan. Hyvinvointikertomusta on käsitelty pääasiassa ohjausryhmätasolla. Kaupunginjohtajan johtamassa johtoryhmässä hyvinvointikertomus on ollut esillä yhden kerran. Lähinnä tarkasteltiin indikaattoreita ja vertailukunnaksi päätettiin vielä lisätä Keminmaa. Jo aikaisemmin oli ohjausryhmässä päätetty, että indikaattoreiden osalta Kemin vertailukuntia ovat Tornio, Varkaus, Kotka, Kemi-Tornion seutukunta ja koko maa. Terveyspalveluiden johtoryhmässä ja terveyden edistämisen työryhmässä on kerrottu laadintatyön etenemisestä. Vuoden 2011 alussa järjestettiin Kemi- Tornio AMK:n avustamana kansalaiskysely hyvinvointiin ja hyvinvointipalveluihin liittyen. Tulokset saadaan syksyllä 2011 ja niitä voidaan hyödyntää myös hyvinvointikertomuksen laadinnassa. 5. Tulokset ja tuotokset Kemin kaupungin hyvinvointikertomuksen laadintatyö jatkuu edelleen. Siinä on päästy hyvään alkuun yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on saatu yhteisesti valittua. Johtopäätökset, painopistealueet ja kehittämiskohteet ovat työskentelyn alla. Sähköisestä hyvinvointikertomuksesta on tullut tuotantoversio. Sitä tosin päivitetään ja kehitetään koko ajan. 6. Arviointi Mielestäni työskentelyjaksolle asetettu tavoite saavutettiin. Laadintatyö yhteistyössä eri hallintokuntien välillä on saatettu alkuun. Terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on saatu valittua. Niiden valinta on ollut pitkän prosessin tulos. Keskustelua on herättänyt se, että indikaattorit

7 yleensäkin kuvaavat pahoinvointia eivät hyvinvointia sinällään. Työskentelyjakso oli loppujen lopuksi lyhyt ja itse odotin, että olisi pitänyt saada työstettyä hyvinvointikertomusta pidemmälle. Mutta ymmärrän, että prosessi vaatii oman aikansa. Ohjausryhmän jäsenet ovat omalta osaltaan tehneet hyvinvointikertomuksen laadintatyötä oman vaativan ja kiireisen työnsä ohella. Kuitenkin jokainen pitää tärkeänä sitä, että hyvinvointikertomus saadaan laadittua. Aikataulua mm. ohjausryhmän kokouksiin liittyen on aina välillä jouduttu muuttamaan. Itse koen, että olen saanut ohjausryhmältä tukea laadintatyöhön. Vs. terveydenhuollonjohtaja Tiina Okkonen on ollut lähin tukihenkilöni ja kannustajani. akemm ni.7 Kehittämistyö on vielä kesken. Hyvinvointikertomusta työstetään vielä ohjausryhmätasolla. Seuraava vaihe on viedä se eri hallintokuntien lautakuntiin, kaupunginhallitukseen ja sitä kautta kaupunginvaltuustoon. Kertomuksessa saadaan kuvattua mm. Kemin kaupungin väestön hyvinvoinnin vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tarkoituksena on, että hyvinvointikertomus on osa päätöksentekoprosessia ja että se tukee päätöksentekoa.