Valtioneuvoston asetuksen 380/2009 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille

Transkriptio

1 Valtioneuvoston asetuksen 380/2009 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Kirsti Peltoniemi Sirpa Lohi Syksy

2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Kemijärven työskentelyjakson aihe ja sisältö 3. Tavoite 4. Toteutus 5. Tulokset ja tuotokset 6. Arviointi 7. Pohdinta 2

3 1. Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. Tämä raportti käsittelee Kemijärven perusterveydenhuollon kehittämishanketta, johon olemme saaneet hankerahoitusta PaKaste-hankkeen Lapin osiosta. 2. Kemijärven työskentelyjakson aihe ja sisältö Kehittämistyön aiheeksi valittiin valtioneuvoston asetuksen 380/2009: Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille. 3. Tavoite Kehittämistyön tavoitteena on perusterveydenhuollon toiminnan kehittäminen erityisesti ennaltaehkäisyn näkökulmasta tukien kemijärveläisten perheiden elämää. Kehittämistyön tuloksena valmistuu asetuksen 380/2009 mukainen Kemijärven kaupungin toimintasuunnitelma. Tämä toimintasuunnitelma palvelee sekä kemijärveläisiä asiakkaita että ammattihenkilöitä. Asiakkaat saavat tietoa siitä, mitkä palvelut heille kuuluvat ja miten ne Kemijärvellä toteutetaan. Ammattilaiset tietävät jokainen roolinsa ja tehtävänsä tämän asetuksen mukaisen toiminnan toteuttamisessa. 4. Toteutus Hankerahoituksella saimme irrotettua oman asiantuntijan hanketyöhön ja hänelle palkattiin sijainen. Kehittämistyöhön valittiin omasta henkilöstöstä terveydenhoitaja Kirsti Peltoniemi. Lisäksi hankkeeseen resursoitiin jonkin verran myös ylihoitaja Sirpa Lohen, apu- 3

4 laisosastonhoitaja Irene Alaluusuan ja terveydenhoitajien Raili Kangas, Anu Rae-Lahtela ja Eveliina Ämmälä, työpanosta. Terveydenhoitaja Kirsti Peltoniemi on tehnyt hanketyötä kokopäiväisesti useammassa jaksossa seuraavasti: Näistä ajoista hän on pitänyt työpäiväkirjaa sovitusti (liite). Sirpa Lohi on osallistunut hankkeeseen tekemällä hanketyötä keskimäärin yhden päivän kuukaudessa neljän kuukauden ajan. Muut edellä mainitut osallistujat ovat osallistuneet hankkeeseen pienemmällä työpanoksella. Kaikkien edellä mainittujen työntekijöiden osallistuminen on eriteltynä tehdyssä laskutuksessa (liite). Lisäksi laskuttamatonta työaikaa hankkeeseen ovat käyttäneet terveyskeskusylilääkäri Anne Poropudas ja sairaalasihteeri Pirkko Karjalainen. Anne Poropudas vastaa kansanterveystyöstä ja näin ollen hankkeen sisältöä koskevasta osuudesta. Pirkko Karjalainen on työstänyt hankkeessa tuotettua kirjallista materiaalia. Hanketyöntekijä aloitti työnsä perehtymällä aiheeseen liittyvään materiaaliin ja oman toiminnan sisältöön laajemmin. Aiheeseen perehtyminen on tapahtunut oman toiminnan sisällön analyysilla ja tilastojen tarkastelulla. Hanketyöntekijän oma työhistoria terveydenhoitajana ja kentän tuntemus on helpottanut työn tekemistä. Lähimpinä yhteistyökumppaneina ovat toimineet neuvolan työyhteisö, työyksikön apulaisosastonhoitaja, ylihoitaja ja terveyskeskusylilääkäri. Lisäksi paikallisesti yhteistyötä on ollut fysioterapeuttien, jalkojenhoitajan, hammashuollon edustajien, perhe- ja mielenterveysklinikan asiantuntijoiden, koulujen opettajien, oppilaanohjaajien ja rehtorien kanssa. Lisäksi suunnitelmaa valmisteltaessa on käyty neuvotteluja paikkakunnalla valmistuvan lastensuojelusuunnitelman sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille vastuuhenkilöiden kanssa. Yhteydenottoja ja toimintojen vertaamista on tehty muihin kuntiin, erityisesti Lapin läänin alueella, esimerkiksi Kemiin ja Rovaniemeen. Kehittämistyöhön liittyen on pidetty useita palavereja yksittäisten henkilöiden ja eri työyksiköiden kanssa. Sisällön suhteen työtä on ohjannut terveyskeskusylilääkäri. Säännöllisillä palavereilla hanketyön etenemistä on ohjannut ja arvioinut ylihoitaja. Sairaala Lapponiassa pidettiin terveydenhoitajien kehittämispäivä tämän toimintasuunnitelman osalta. Tähän osallistuivat äitiys-, lasten-, koulu- ja opiskelijahuollon terveydenhoitajat, terveyskeskusylilääkäri ja ylihoitaja. Hanketyön ajanhallinnan osalta on Kirsti Peltoniemi kirjannut ajankäytön työpäiväkirjaan. Sisällön osalta on tehty muistiinpanoja ja työyhteisön palaverimuistioita. Hanketyön lopullisena tuloksena valmistuu toimintasuunnitelma, joka tässä vaiheessa on vielä keskeneräinen. Tämä toimintasuunnitelman sisällön varmistavat ja arvioivat ne työyksiköt ja ammattihenkilöt, jotka siihen osallistuvat. Osastonjohtajien (sosiaali- ja terve- 4

5 ysosasto ja sivistysosasto) kanssa on sovittu, että suunnitelman valmistuttua sen käsittelee sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistyslautakunta. Näin suunnitelmasta tulee julkinen. Tarkoituksena on myös viedä se kaupungin www-sivuille. 5. Tulokset ja tuotokset Toimintasuunnitelman pohjaksi tehtiin aluksi kartoitus nykyisestä toiminnasta ja sen sisällön kattavuudesta suhteessa uuden asetuksen asettamiin toimintavaatimuksiin. Nykytilan kuvauksesta on tehty taulukko, jota on myös käytetty uuden toiminnan suunnittelun pohjana. Toimintasuunnitelma on vielä kehitystyön alla ja tällä aikataululla siitä ei ole vielä julkaistavaa versiota. Sisällön osalta suunnitelmaa arvioivat siihen liittyvät asiantuntijat ennen sen julkaisemista. Lopullinen toimintasuunnitelma viedään Kemijärven kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä sivistyslautakunnan hyväksyttäväksi. Hankkeen tuloksena voidaan pitää toteutuneita yhteistyöneuvotteluja eri asiantuntijoiden kanssa, toteutettua neuvolatyön kehittämispäivää, uusien toimintatapojen ideointia, toiminnan systemaattista kirjaamista ja tiedonkeruulomakkeiden kehittämistä. Tälle toimintasuunnitelmalle ovat luoneet hyvää pohjaa Kemijärvellä toteutettu perhekeskeinen toimintamalli, jonka työn tuloksena on syntynyt huolen puheeksi ottaminen käytäntö kouluilla. Tätä mallia on hyödynnetty suunniteltaessa laajaa terveystarkastusta ja yhteistyötä perheiden kanssa kouluterveydenhuollossa ja tältä pohjalta on tehty luonnos lomakkeesta, jolla saadaan luottamuksellisesti tietoa perheiltä. Lomake toimii myös perheille tietoa antavana informaationa, koska sillä välitetään tietoa koululaisen kehityksen kannalta merkittävistä asioista. Kemijärvellä on koulutyöhön tullut lisäresursointia koulukuraattorin osalta. Oppilashuollon työryhmien toiminta on tehostunut ja tämä luo hyvää pohjaa asetuksen 380/2009 mukaiselle koulun ja terveydenhuollon yhteistyölle. Toimintasuunnitelman työstämisen tämän hetkisessä vaiheessa olemme tekemässä yksityiskohtaista suunnittelua ja pilotointia yhden koulun kanssa. Lastenneuvolan osalta on ollut muutamien vuosien aikana hyvää yhteistyötä paikallisen MLL:n paikallisosaston ja seurakunnan kanssa. Tämä yhteistyö jatkuu ja antaa mahdollisuuden ryhmämuotoiseen toimintaan perheiden kanssa siten, että terveydenhoitaja osallistuu jo toiminnassa oleviin ryhmiin sovitusti ajallisesti ja sisällöllisesti. Tämä toimintatapa on myös kirjattu suunnitelmaan. Opiskelijaterveydenhuollossa kehitämme sähköistä yhteydenottoa helpottamaan terveydenhuollon saatavuutta. Tämä on vastaus koulu- ja opiskelijaterveyskyselystä saatuun arviointiin terveydenhuollon ammattilaisten tavoitettavuuteen. Toimintasuunnitelman osalta voidaan todeta, että tässä vaiheessa palapelin osat ovat jo rakentuneet ja nyt on sen kokoamisen aika. 5

6 6. Arviointi Toimintasuunnitelman edetessä huomasimme sen yhteydet kaupungissa tekeillä oleviin muihin suunnitelmiin ja sovimme vastuuhenkilöiden kanssa, että hyödynnämme molemmin puolin kerättyä aineistoa ja tietoja sekä linkitämme suunnitelmat toisiinsa. Toimintasuunnitelmassa on kirjattuna asetuksen 380/2009 mukaiset sovitut toimintatavat, joita Kemijärvellä noudatetaan. Uuden toimintasuunnitelman käyttöönotosta olemme Kemijärvellä sopineet niin, että sen hyväksyy sekä sosiaali- ja terveyslautakunta että sivistyslautakunta. Toimintasuunnitelma linkitetään Kemijärven kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä lastensuojelusuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma viedään myös kaupungin www-sivuille, jotta se on myös kuntalaisten nähtävissä. Tavoitteena on avoin tiedottaminen kuntalaisille kehitettävistä asioista. Toimintasuunnitelman runko ja terveydenhuollon osiot ovat jo sisällöllisesti pitkällä. Yhteistyö sivistysosaston eli koulujen kanssa on sen verran kesken, että niiltä osin toimintasuunnitelma on vielä vaillinainen. Hanketyön osalta aikataulu oli kaikkein haastavin ja erityisesti kesäaika, jolloin lomat haittasivat yhteisten aikojen sopimista. Sen lisäksi hankeaika oli varsin lyhyt. Toimintasuunnitelman laatiminen on prosessi, jota ei voi määräänsä enempää kiirehtiä. Hankkeen edetessä yhteistyökumppanien sitoutuminen asiaan vahvistui. Uuden asetuksen sisältö tuli asiantuntijoille tutuksi ja he saivat purkaa myös huoliaan sen toteuttamisesta. Asetus korostaa perheen ja asiakkaan asemaa ja se todettiin hyväksi. Lisäksi huomasimme yhdessä myös ne asiat, jotka jo toimivat Kemijärvellä hyvin. Helpotusta toi myös se näkökulma, että muissakin kunnissa oli samoja huolia. Ne tulivat esille hanketyöntekijän yhteydenottojen myötä. 7. Pohdinta Hankkeen käynnistäminen vaatii aina oman aikansa. Yhteistyökumppanien kanssa yhteisen ajan sopiminen ei ollut aluksi kovin helppoa. Myös omalta työyhteisöltä pyydetyt kommentit ja kannanotot eivät aluksi sujuneet mutkattomasti. Toimintasuunnitelman laatiminen uuden asetuksen mukaisesti on koettu erittäin tärkeänä ja tarpeellisena. Sen koetaan sisältävän yhteiset pelisäännöt. Se on myös vahvistanut yhteistyötä ja verkostoitumista. Erityisesti on syytä mainita usein yksin työskentelevät terveydenhoitajat ja opettajat, jotka saavat tästä tukea työhönsä. Hankerahoitus on koettu sikäli merkittävänä, että oman organisaation asiantuntijalla on ollut mahdollisuus keskittyä työn kehittämiseen. Hanketyöntekijä Kirsti Peltoniemi kokee, että tämä kehittämistyö on avartanut omaa ja työyhteisön näkökulmaa asioihin. Hän on kokenut saavansa olla juuri tässä asiassa ajan hermolla. Lisäksi Kirsti Peltoniemi kokee saaneensa tukea tähän työhönsä esimiehiltään, kollegoiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan. 6

7 Kirsti Peltoniemi on toiminut aiemmin projektityössä (vanhustyöhön liittyvä Tervaskantohanke) ja hänen kokemuksestaan on ollut hyötyä myös tässä työssä. Esimiehenä olen itse kokenut, että Kirsti Peltoniemi on osaltaan johtanut tätä prosessia sisällön asiantuntijana. Hän on saanut työyhteisönsä ja yhteistyökumppaneiden varauksettoman luottamuksen ja mitä pitemmälle työ on edennyt, niin sen helpommaksi sen tekeminen on muuttunut. Hanketyöntekijänä Kirsti Peltoniemi on omalla persoonallaan osannut viedä asiaa erinomaisesti eteenpäin. Toimintasuunnitelman mukainen toimintamalli juurrutetaan käytäntöön riittävällä tiedotuksella asianosaisille ja luottamushenkilöille. Olemme sopineet toimintasuunnitelman osalta myös sen, että päivitämme sitä tarvittaessa eli sen ei alkujaan tarvitse olla täysin virheetön vaan saamamme palautteen perusteella korjaamme sitä. 7