Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Transkriptio

1 Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN sekä julkaisussa Piileväyhteisöt jokivesien tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet (Eloranta, Karjalainen & Vuori 2007). Näytteet käsiteltiin vetyperoksidilla lämpimässä vesihauteessa, kunnes orgaaninen aine oli hävinnyt. Lopuksi näyte säilöttiin väkevään etanoliin. Leväsuspensiosta valmistettiin kestopreparaatit käyttäen Naphrax-petaushartsia. Näytteet tutkittiin mikroskoopilla käyttäen 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa. Kustakin näytteestä laskettiin satunnaisesti piileväkuorta ja tulokset syötettiin Omnidia 5.2-tietokantaohjelmaan, joka tulostaa useita eri vedenlaatuindeksejä. Veden ekologista tilaa kuvaamaan on käytetty yleisimmin kaikkiin lajeihin perustuvaa IPSindeksiä sekä sukujen määräsuhteisiin perustuvaa sukuindeksiä (GDI). Indeksien maksimiarvo on 20. Veden laatu luokitellaan erinomaiseksi indeksiarvojen ollessa 17 20, hyväksi arvoilla ja tyydyttäväksi arvoilla Ravinteisuusindeksin (TDI/100) arvot <32 kuvastavat oligotrofiaa, arvot oligo-mesotrofiaa ja mesotrofiaa. Ravinteisuusindeksin ohella on esitetty myös %PT-arvot, jotka kertovat onko ravinteisuuden yhteydessä myös runsas orgaanisen aineksen kuormitus. Orgaanisen aineksen kuormituksen vaikutus on selvä, jos %PT-arvo on >20. Havaintopaikat Piilevänäytteet otettiin kiviltä ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti viideltä Keski-Pohjanmaan havaintopaikalta (taulukko 1). Taulukko 1. Keliberin kaivoshankkeen perusselvityksen piilevänäytteiden ottopaikat. Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtausnop.lk Pohjan laatu Köyhäjoki, alaosa 6 m cm II kiviä Keminacken 8 m cm II kiviä Ullavanjoki 10 m cm II kiviä, hiekkaa Vanha Toroja 2 3 m cm II kiviä, hiekkaa Lähdeoja 1 m cm II kiviä, hienoja aineksia Näytekivillä oli kaikissa paikoissa jossain määrin orgaanista ja saviainesta (++), mutta ei sammalia tai rihmaleviä.

2 Kuva 1. Havaintopaikkojen sijainti. Tulokset Kaikissa havaintopaikoissa piileväyhteisöt olivat melko vähälajisia kuvastaen karuja ja happamia olosuhteita (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimuspaikkojen näytteissä todetut taksonimäärät, diversiteetit ja yhteisöjen tasaisuudet. Hav.paikka Laskettu solumäärä Köyhäjoki 326 Keminacken 355 Ullavanjoki 504 Vanha Toroja 306 Lähdeoja 340 Taksoniluku Diversiteetti Tasaisuus Lakennallinen ph 51 3,79 0,67 6, ,83 0,66 6, ,27 0,42 5, ,40 0, ,02 0,73 4,66 Veden laatua kuvaavat piileväindeksien arvot kuvastivat kaikilla paikoilla hyviä, luonnontilaisia olosuhteita (taulukko 3). Taulukko 3. Veden laatua (orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä) kuvastavien piileväindeksien arvot. Hav. paikka Köyhäjoki Keminacken Ullavanjoki Vanha Toroja Lähdeoja IPS 16,2 18,3 18,9 19,9 19,6 GDI 16,6 16,7 17,1 18,9 18,7 TDI/100 20,7 27,3 20,6 0,5 6,6 %PT 8,3 2,5 2,6 0,3 1,8 Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi indikoi erinomaista veden laatua (taulukko 3) (raja >17) muissa havaintopaikoissa paitsi Köyhäjoessa, missä veden laatu oli hyvää (IPS 16,2). Sukujen suhteellisiin osuuksiin perustuva indeksi kuvasti hyvää tai erinomaista veden laatua (rajat 15 17, > 17), mutta paikkojen välillä ei ollut suurta eroa. TDI/100 -indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa kaikkien paikkojen

3 tulokset kuvastivat niukkaa ravinteisuutta (oligotrofiaa; arvot < 32), eikä %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ollut osoitettavissa (arvot selvästi < 20). Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin ph-ryhmien, typen sidonnan muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen vesien olevan melko happamia tai hyvin happamia (kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat ph-arvot (4,7 6,4), ja kuormituksen olevan lievää kaikkien paikkojen osalta (kuva 2, taulukko 4). Kuva 2. Piileväyhteisöjen jakautuminen ekologisiin luokkiin (ph: alkb - alkalibiontit, alkf - alkalifiilit, neut - neutrofiilit, acf - asidofiilit, acb - asidobiontit), trofia, typpimetabolia ja saprobia). Taulukko 4. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa ja saprobiaa kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994) vuonna Typen sidontaryhmät Köyhäjoki Keminacken Ullavanjoki Vanha Toroja Lähdeoja N-autotrofit 46,6 34,1 17,9 56,5 49,4 N-aut-tolerantit 4,9 51,8 5,2 12,4 15,6 fak.n-aut/n-heterotrofit 5,5 2,0 1,6 0 0 obl.n-heterotrofit 0, Trofiaryhmät oligotrofit 62,6 10,7 10,9 64,7 43,2 ol-mesotrofit+mesotr. 8,9 15,2 7,8 2,0 13,5 meso-eutrofit + eutrofit 6,4 17,7 2,8 0 0,3 hypertrofit 0, ol-eu 2,5 43,9 4,0 2,3 13,2

4 Saprobiaryhmät Köyhäjoki Keminacken Ullavanjoki Vanha Toroja Lähdeoja oligosaprobit 53,1 24,5 19,8 64,4 43,2 β-mesosaprobit 28,2 60,3 7,5 11,8 21,5 α-mesosaprobit 1,2 1,4 0,4 1,6 5,0 α-meso-polysaprobit 5,8 2,5 1,6 0 0 polysaprobit 0, Ryhmien prosenttiosuuksien summa ei ole 100, sillä useiden hyvin karujen ja happamien vesien ekologisia vaatimuksia ei ole tietokannassa kirjattuna, koska ko. lajit esiintyvät muualla Euroopassa hyvin harvinaisina. Happivaatimusten suhteen yhteisön lajit olivat valtaosin polyoksybiontteja, mikä on luonnollista, koska luonnontilaisissa virtavesissä on jokseenkin pysyvästi hyvät happiolosuhteet. Yhteenveto Piileväanalyysien perusteella havaintopaikat ovat ekologiselta tilaltaan IPS-indeksin perusteella luonnontilaisia Köyhäjokea lukuun ottamatta, missä näkyy maatalouden vaikutus jossain määrin. Liitteet: OMNIDIA-tulostaulukot (.prn-tiedosto on lähetetty tiedoksi myös SYKEen Ouluun, minne on toimitettu myös luettelo käytetystä määrityskirjallisuudesta). Jyväskylässä Pertti Eloranta, prof. emeritus p s-posti: pertti.eloranta@elisanet.fi

5

6

7

8

9

10

11

12