Ihon okasolusyöpä ja sen esiasteet

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihon okasolusyöpä ja sen esiasteet"

Transkriptio

1 Katsaus Arja Laukkanen, Jaana Rummukainen, Petri Kivinen ja Katriina Lappalainen solaarikeratoosi ja owenin tauti ovat lisääntymässä erityisesti ikääntyneen väestön keskuudessa. Tärkein etiologinen tekijä ovat auringon ultraviolettisäteily ja sen aiheuttamat DNA vauriot. Muutoksissa esiintyy epidermiksen okasoluissa atypiaa, jonka määrä epiteelin sisällä ja mahdollinen invaasio dermikseen erottavat okasolusyövän ja sen esiasteet toisistaan. Nykykäsityksen mukaan kyseessä ovat saman taudin eri kehitysvaiheet, jotka johtavat osassa tapauksista vähitellen invasiivisen syövän kehittymiseen. Tämän vuoksi on ehdotettu uudenlaista luokitusjärjestelmää, jossa solaarikeratoosi ja owenin tauti jaotellaan keratinosytaarisena intraepiteliaalisena neoplasiana kolmeen luokkaan. Kasvainten hoitaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voi estää okasolusyövän kehittymisen. Tämä edellyttää hoitavalta lääkäriltä riittävää perehtyneisyyttä näiden ihokasvainten diagnosointiin ja hoitomenetelmiin. E i melanoottisten ihosyöpien määrä lisääntyy nopeasti iäkkäillä valkoiseen rotuun kuuluvilla (Diepgen ja Mahler 2002). Suomessa tavallisimpien ihosyöpien ennustetaan lisääntyvän väestön ikääntymisen seurauksena % vuoteen 2015 mennessä (Hakulinen 2005). Okasolusyövän ennustetaan lisääntyvän eniten. Nykyään Suomessa todetaan noin 850 uutta ihon okasolusyöpätapausta vuodessa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana uusien okasolusyöpätapausten määrän arvioidaan lisääntyvän jopa 70 %, kun otetaan huomioon myös muutokset syövän ilmaantuvuudessa (Hakulinen 2005), jota lisää erityisesti pitkään vallinnut ruskettumismuoti (Snellman ja Rantanen 2004). Tässä artikkelissa käsittelemme okasolusyövän ja sen esiasteiden solaarikeratoosin ja owenin taudin patogeneesiä, kliinistä kuvaa ja hoitoa ja kuvailemme uutta ehdotettua luokittelujärjestelmää. Duodecim 2005;121:71 9 Patogeneesi Okasolusyöpä ja sen esiasteet ovat tavallisimpia vaaleaihoisilla runsaasti ulkona oleskelleilla henkilöillä ja niissä maissa, joissa aurinko paistaa paljon. Tärkein etiologinen tekijä on pitkäaikainen ja toistuva altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle (UV säteily), erityisesti UV säteilylle ( nm). UV säteily aiheuttaa monenlaisia suoria ja epäsuoria muutoksia keratinosyyttien DNA:han (Tornaletti ja Pfeifer 1996, Ananthaswamy 1997, Melnikova ja Ananthaswamy 2005) (kuva 1). Atypian ensivaiheissa keratinosyyttien DNA vaurioituu; siihen ilmaantuu mutaatioita, jolloin solut vähitellen muuntuvat neoplastisiksi ja alkaa normaalia vahvempi proliferaatio. Kasvain kehittyy vähitellen syöväksi, joka invasoi dermikseen ja syvempiin rakenteisiin (Cockerell 2000). Myös UV säteilyn immunosuppressiivisuus edistää syövän kehittymistä (de Gruijl 2002). 71

2 Normaali epidermis SK T OK TP53-mutaatio Ras-mutaatio - 17 p - 17 q - 13 q - 9 p - 3 p Aneuploidia - 9 q CDKN2A EGFR = geneettisten muutosten pysty- ja vaakasuora kasaantuminen Kuva 1. Levyepiteelimuutosten molekyylibiologiaa. Solaarikeratoosissa (SK) TP53 geeni on usein vaurioitunut ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta, mikä edistää solujen neoplastista kehitystä. p53 on keskeinen solunsäätelyproteiini mm. transkriptiotekijä, joka säätelee useiden geenien ilmentymistä, pysäyttää solusyklin, käynnistää DNA vaurioiden korjautumisen ja edistää apoptoosia. Ras tiedonsiirtoproteiinin geenialueella on todettavissa vaurioita SK:ssa; owenin taudissa (T) Ras geenin mutaatiot ovat edenneet pidemmälle. Okasolusyövässä (OK) solusyklin inhibiittoriproteiinia (p16 INK4A ) ja p53:n aktivaattoria (p14 ARF ) tuottava kasvunrajoitegeeni INK4a/ARF (CDKN2A) on vaurioitunut ja epidermaalisen kasvutekijän reseptorin (EGFR) ilmentyminen on lisääntynyt (Leffell 2000, Reifenberger ja Schön 2003, rown ym. 2004, Melnikova ja Ananthaswamy 2005). Muokattu Reifenbergerin ja Schönin (2003) artikkelista. Muita okasolusyövälle ja sen esiasteille altistavia tekijöitä ovat ihon vaurioituminen ionisoivan tai lämpösäteilyn seurauksena, ihmisen papilloomavirus infektiot sekä muut ihon krooniset tulehdukset, haavat ja kookkaat arvet sekä perinnölliset albinismi ja xeroderma pigmentosum. Ilmaantuvuutta lisäävät myös pitkäaikainen immunosuppressiivinen hoito mm. elinsiirtopotilailla ja karsinogeeniset aineet, kuten arseeniyhdisteet (raun Falco ym. 2000, Fu ja Cockerell 2003). Kliininen kuva Solaarikeratoosi (SK), keratosis solaris, keratosis actinica eli aurinkokeratoosi on iäkkäillä ihmisillä tavallinen orvaskeden muutos. Sitä esiintyy yhtenä tai useampana läiskänä eniten valolle altistuvilla alueilla kasvoissa, korvanlehdissä, kädenselissä, kyynärvarsissa ja kaljuilla miehillä päälaella. Varhaisvaiheen muutos on pieni, punoittava telangiektaattinen täplä tai 1 2 mm:n kokoinen hyperkeratoottinen papula, joka löytyy parhaiten palpoimalla. Vähitellen muutokset laajenevat karhean, vaalean hilseen peittämiksi punoittaviksi, joskus ruskehtaviksi tarkkarajaisiksi läiskiksi (kuva 2). Huulien puna alueen SK eli aktiininen keiliitti ilmenee tavallisimmin alahuulessa atrofisina, erosiivisina ja hyperkeratoottisesti hilseilevinä alueina. Erityisen vaikeamuotoisiksi SK tyypeiksi on kuvattu proliferatiivinen ja inflammatorinen SK (Goldberg ym. 1994, erhane ym. 2002). Proliferatiivinen SK on usein yli 1 cm:n kokoinen ja kasvaa nopeasti. Inflammatorinen SK on aristava, ja sen ympäristö punoittaa (erhane ym. 2002). Ne reagoivat yleensä huonosti tavanomaisiin hoitoihin, ja uusiutumisen ja pahanlaatuistumisen riskit ovat suurentuneet. Haavautuminen, läiskän paksuneminen ja noduluksen kehittyminen ovat yleensä kliinisiä merkkejä invasiivisesta kasvusta. Arviot yksittäisen SK:n riskistä muuntua invasiiviseksi vuoden aikana vaihtelevat välillä 0, % (Glogau 2000). owenin tauti (T) esiintyy tavallisimmin yksittäisenä läiskänä iäkkään henkilön kasvoissa, 72 A. Laukkanen ym.

3 A C Kuva 2. Solaarikeratoosi. A ja ) Tyypillisiä yksittäisiä täpliä. C) Runsaat reunoiltaan punoittavat leesiot edustavat kliinisesti taudin inflammatorista muotoa. niskassa tai säärissä. Leesio on punoittava, tarkkarajainen, hilsepintainen ja rupeutuva plakki, joka laajenee hitaasti (kuva 3). Genitaalialueella esiintyvä T (erythroplasia Queyrat) sen sijaan ilmenee yleensä kirkkaanpunaisena ja pinnaltaan hilseilevänä, samettimaisena tai kiiltävänä täplänä. T:ssä invasiivisen kasvun riskiksi on arvioitu ihomuutoksissa 3 % ja genitaalien muutoksissa 10 % (Arlette 2003). Carcinoma squamocellulare (ca. spinocellulare). Myös levyepiteelikarsinooma eli okasolusyöpä esiintyy tavallisimmin ihoalueilla, joille kertyy suurin auringonvaloaltistus. Se kehittyy useimmiten valovaurioituneeseen ihoon SK:sta tai T:stä. Okasolusyöpä ilmaantuu vain harvoin terveen näköiseen ihoon. Kliinisesti kasvain on aluksi pieni kiinteä papula tai muistuttaa paksua karstaista SK:ta. Myöhemmin siitä voi A Kuva 3. owenin tauti. A) Plakkimainen muutos kasvoissa. ) Reunoiltaan poimuileva läiskä vartalon iholla. 73

4 A Kuva 4. Okasolusyöpä. A ja ) Papulaarinen ja nodulaarinen kasvain. C) Sarveistunut kraatterimainen haavauma. Peukalon hangassa owenin läiskä (nuoli). C kehittyä sarveistunut vallireunainen haavauma tai nodulaarinen tuumori (kuva 4). Huulessa ja genitaaleissa se voi esiintyä pienenä fissuurana tai eroosiona, joka paranee huonosti ja vuotaa herkästi verta. Useimmiten kasvojen okasolusyövät ovat hyvin tai kohtalaisesti erilaistuneita. Niistä metastasoi vain muutama prosentti; poikkeuksena ovat huulen ja korvanlehden kasvaimet, joista noin 10 % metastasoi (Rowe ym. 1992). Suuren riskin kasvaimiksi luokitellaan nopeasti kasvaneet, läpimitaltaan yli 2 cm:n ja paksuudeltaan yli 4 mm:n kasvaimet, jotka ovat kehittyneet auringonvalolle altistumattomaan ihoon, krooniseen haavaan tai säteilyn tai kroonisen infektion arpeuttamaan ihoon. Näissä tapauksissa metastasointiriski on selvästi suurempi, 30,3 45,7 % (Motley ym. 2003). Ennustetta huonontavat myös kasvaimen huono histologinen erilaistumisaste ja immunosuppressiivinen hoito. Okasolusyöpä metastasoi tavallisimmin paikallisiin imusolmukkeisiin. Varsinkin suuren riskin kasvaimen ympäristössä voi esiintyä mikroskooppista metastasointia, joka lisää uusiutumisriskiä ja on otettava huomioon syövän hoitolinjoista päätettäessä (Motley ym. 2003). Viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut Suomessa vuosina seuratuilla potilailla olivat noin 89 % (Hakulinen 2005). Diagnostiikka Kokeneen kliinikon tekemä SK diagnoosi perustuu usein tyypilliseen kliiniseen kuvaan. Epävarmoissa tapauksissa, erityisesti epäiltäessä T:tä tai okasolusyöpää, diagnoosi on varmistettava kudosnäytteen tutkimuksella. Diagnoosin varmistamiseksi riittää yleensä pienikin koepala, joka saadaan kätevimmin otettua stanssilla. Koepala otetaan tuumorin paksuimmalta kohdalta. Kudosnäytteen lähetetietoihin on tärkeää merkitä kliinikon oma diagnoosiehdotus, kuvaus tuumorin kasvutavasta ja nopeudesta sekä potilaan oireista. Nämä antavat patologille lisätietoa mahdollisimman tarkkaa diagnoosia varten. Kun muutos varmistuu invasiiviseksi karsinoomaksi, tutkitaan myös paikalliset imusolmukkeet ja tapauskohtaisesti tehdään tarvittaessa muitakin levinneisyystutkimuksia. SK, T ja okasolusyöpä ovat tyvisolusyövän (kuva 5) ohella toistensa tärkeimpiä erotusdiagnostisia vaihtoehtoja. Muita ovat mm. lentigo solaris, verruca seborrhoicat eli rasvaluomet ja amelanoottinen melanooma. Joskus SK muistuttaa ekseema tai punajäkäläläiskää, ja T voi muistuttaa psoriaasiläiskää. Cornu cutaneum eli ihosarvi (kuva 6) on kliininen diagnoosi paksun 74 A. Laukkanen ym.

5 A C Kuva 5. Tyvisolusyöpä. A) Pinnallinen basaliooma muistuttaa solaarikeratoosia. ja C) Nodulaarista basalioomaa on usein kliinisesti vaikea erottaa okasolusyövästä. keratiinin peittämälle sarvimaiselle tuumorille. Se kehittyy tavallisimmin SK:n, joskus myös syylän, rasvaluomen tai karsinooman päälle. Keratoakantooma muistuttaa kliinisesti ja usein histologisestikin okasolusyöpää. Sille on kuitenkin tyypillistä erittäin nopea kasvu muutamassa viikossa pienestä papulasta jopa senttimetrien kokoiseksi kraatterimaiseksi tuumoriksi, jonka keskellä on sarveismassaa. Histologia Histologisesti muutoksissa todetaan atypiaa epidermiksen keskikerroksen (stratum spinosumin) keratinosyyteissä. Atypia alkaa epidermiksen basaaliosassa (SK, kuva 7), seuraavassa vaiheessa atypiaa esiintyy alimman kahden kolmanneksen alueella (SK, bowenoidi SK, kuva 8), ja vahvimmissa muutoksissa atypia ulottuu läpi koko epidermiksen (T, kuva 9). Atypian sijainti, mitoosien määrä ja laatu sekä solukon invaasio dermikseen erottavat muutokset toisistaan. Useissa tutkimuksissa on havaittu lisäksi, että histologisesti levyepiteelisyövän reuna alueella on lähes aina SK:ta (Cockerell 2000, Anwar ym. 2004). Nykykäsityksen mukaan kyseessä ovatkin saman pahanlaatuisen taudin eri kehitysvaiheet, jotka johtavat vähitellen vuosien kuluessa invasiivisen syövän kehittymiseen. Myös molekyylibiologiset tutkimukset tukevat tätä käsitystä (kuva 1). Cockerell (2000) on ehdottanut SK:n ja T:n nimeämistä uudelleen keratinosyyttien intraepiteliaaliseksi neoplasiaksi (KIN), joka jaettaisiin luokkiin I III samaan tapaan kuin CIN (cervical intraepithelial neoplasia) ja VIN (vulvar intraepithelial neoplasia) (kuvat 7 9). Solaarikeratoosille on tavanomaisesti kuvattu neljä histologisesti erilaista kasvutapaa, jotka voivat esiintyä myös samassa leesiossa: atrofinen (kuva 7), hypertrofinen (kuva 8), bowenoidi ja akantolyyttinen. Akantolyyttisessä muodossa epiteeli on spongioottista, solut irtoavat toisistaan, ja tämä saa aikaan rakkulamaisia rakenteita. owenoidi muoto lähenee T:tä, mutta solukko kypsyy siinä vielä jonkin verran. Proliferatiivinen ja inflammatorinen SK edustavat KIN luokkia II 75

6 Kuva 8. Hypertrofinen solaarikeratoosi (KIN II), jonka pinnalla on hyper ja parakeratoosia. Atyyppisia keratinosyyttejä näkyy kahden alimman kolmanneksen alueella. Hematoksyliini eosiinivärjäys, x200. Kuva 6. Cornu cutaneum silmäluomessa. Kuva 7. Atrofinen solaarikeratoosi, KIN I. Epiteeli on madaltunut. asaalialueella epidermiksen alimmassa kolmanneksessa näkyy suurentuneita ja hyperkromaattisia tumia, ylemmät kerrokset ovat säännöllisiä. Muutokseen voi liittyä mitooseja. Hematoksyliini eosiinivärjäys, x200. tai III atypian määrän mukaan. Proliferatiivisessa SK:ssa esiintyy epidermiksessä basaalialueella atyyppisen levyepiteelisolukon monomorfista rehevää kasvua, joka jatkuu myös adneksaalisiin rakenteisiin. erhanen ym. (2002) kuvaamassa inflammatorisessa SK:ssa on vahva tulehduksellinen reaktio dermiksessä. Kliinisesti inflammatorisena SK:na pidetyistä muutoksista puolet osoittautui em. tutkimuksessa histologisesti okasolusyöväksi. Päätelmänä oli, että eteneminen invasiiviseksi karsinoomaksi saattaa tapahtua tulehdusvasteen kautta, jolloin kliinisesti inflammatorisessa SK:ssa karsinoomariski on suurentunut. owenin tauti vastaa in situ levyepiteelikarsinoomaa ja KIN luokituksen tasoa III (kuva 9). Yleensä sarveiskerros on paksuuntunut (hyperkeratoosi) ja siinä on tumajäänteitä (parakeratoosi). Epiteeli on paksuuntunut (akantoosi) ja voi kasvaa papillomatoottisesti. Kaikissa epidermiksen kerroksissa on nähtävissä atypiaa ja dyskeratoottisia soluja. Mitooseja on usein runsaasti, ja niitä esiintyy usein myös pintakerroksessa. Granulaarisolukerros puuttuu, mikä on kypsymishäiriön merkki. Carcinoma squamocellulare. Histologinen muutos karsinoomaksi tapahtuu, kun atyyppinen solukko alkaa kasvaa infiltroiden tyvikalvon läpi dermikseen. Okasolusyövät jaetaan atypian vahvuuden ja solukon erilaistumisen perusteella kolmeen luokkaan. Gradus 1 tarkoittaa keratinisoituvaa ja tumiltaan lievästi atyyppista solukkoa. Gradus 3:ssa solukko on lähes keratinisoitumatonta ja sen levyepiteelialkuperää on vaikea tai mahdoton tunnistaa (kuva 10). 76 A. Laukkanen ym.

7 A A Kuva 9. A) owenin tauti, carcinoma in situ, KIN III. Hematoksyliini eosiinivärjäys, x40. ) Mitooseja ja atypiaa on nähtävissä kaikissa epiteelin kerroksissa, myös karvafollikkeleissa. Hematoksyliini eosiinivärjäys, x200. Hoito Okasolusyövän ensisijainen hoito on kasvaimen kirurginen poisto. Pienten kasvainten poistomarginaalisuositus on vähintään 4 mm:ä ja suuren riskin kasvainten vähintään 6 mm:ä (Motley ym. 2003). Ellei leikkausta jostakin syystä voida tehdä, vaihtoehtona on yleensä sädehoito, jota annetaan tarvittaessa myös leikkauksen jälkeen. Pinnallisempien muutosten SK:n ja T:n hoitoon on käytettävissä useita menetelmiä, joita Airola ym. (2004) ovat vastikään kuvanneet tarkemmin. Eksisiolla kannattaa poistaa vain yksittäiset, pienet muutaman millimetrin kokoiset muutokset, joista tarvitaan diagnoosin varmistamiseksi histologinen tutkimus. Muilla hoidoilla pyritään tuhoamaan epidermiksen atyyppiset solut. Niistä eniten käytetty on jäädytyshoito, joka Kuva 10. Okasolusyöpä, gradus 2. A) Kasvaimen alkukohta on säännöllisessä epiteelissä vasemmassa reunassa (nuoli). Hematoksyliini eosiinivärjäys, x40. ) Tulehdussolureaktio kasvaimen ympärillä. Kohtalainen keratinisaatio (nuoli) ja tuma atypia. Hematoksyliini eosiinivärjäys, x200. on nopea mutta vain nestetypellä annettuna riittävän tehokas (Suhonen 2005). Fotodynaamisessa terapiassa (photodynamic therapy, PDT) fototoksinen reaktio tuhoaa kasvainsolut. PDT sopii 77

8 y d i n a s i a t Okasolusyöpätapausten määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 % vuoteen 2015 mennessä. Tärkein etiologinen tekijä on pitkäaikainen ja toistuva altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Nykykäsityksen mukaan solaarikeratoosi, owenin tauti ja okasolusyöpä ovat saman pahanlaatuisen taudin eri kehitysvaiheita. Ihosyöpää epäiltäessä diagnoosi varmistetaan kudosnäytteen tutkimuksella, joka olisi hoitoprosessin sujuvuuden kannalta tärkeää tehdä jo perusterveydenhuollossa. Kudosnäytelähetteeseen olisi merkittävä tuumorin sijainti, kuvaus kasvutavasta ja oireista sekä kliinikon oma diagnoosiehdotus. Okasolusyövän esiasteiden mahdollisimman varhaisella hoidolla ehkäistään invasiivisen syövän kehittyminen. erinomaisen esteettisen tuloksen vuoksi varsinkin kasvojen ja kaljun päänahan laaja alaisten muutosten hoitoon (Pariser ym. 2003). Tapauskohtaisen harkinnan mukaan voidaan käyttää vaihtoehtoisesti myös lääkehoitoja. Niitä suositetaan varsinkin multippelien muutosten hoitoon. Ne ovat helppoja käyttää, mutta ihon ärtyminen aiheuttaa melko usein ongelmia. Lääkkeistä 5 fluorourasiiliemulsiovoidetta on nykyään saatavana vain erityisluvalla. Uusimpia SK:n lääkkeitä ovat 3 prosenttinen diklofenaakkihyaluronihappogeeli ja 5 prosenttinen imikimodiemulsiovoide. Viimeksi mainitulla ei vielä tätä kirjoitettaessa ollut virallista käyttöaihetta Suomessa, mutta Yhdysvalloissa se on hyväksytty virallisesti SK:n hoitoon. Pitkäaikaiskäytössä myös systeemisesti ja paikallisesti käytettävät retinoidit vähentävät SK muutosten määrää (Tutrone ym. 2003). Lääke ja leikkaushoitoja voidaan tarvittaessa yhdistellä. Auringonvalolta suojautuminen on myös tärkeä osa ehkäisyä ja hoitoa. Tehokkainta on vaatesuojaus ja keskipäivän auringon välttäminen. Myös päivittäisen säännöllisen aurinkosuojavoiteen käytön on todettu kliinisissä tutkimuksissa ehkäisevän uusien SK muutosten syntymistä (Darlington ym. 2003). Tarkoituksenmukaisimman hoitomenetelmän valintaan vaikuttavat hoidon toteuttamismahdollisuuksien lisäksi muutosten koko, lukumäärä ja sijainti sekä potilaan yleistila. Hoitovaste on aina tarkistettava. Potilaat tarvitsevat myös säännöllistä seurantaa, koska näiden ihomuutosten määrä yleensä lisääntyy vuosien kuluessa, ja siitä syystä toistetut hoidot ovat tarpeen. Kasvainten toistuvalle kehittymiselle ovat eniten alttiita ihon huomattavia valovaurioita saaneet ja immunosuppressiopotilaat. Lopuksi Okasolusyövän esiasteiden mahdollisimman varhaisella hoidolla voidaan ehkäistä invasiivisen syövän kehittyminen. Tämän kehityskulun alkuvaiheina ovat ihon levyepiteelin solaarikeratoosin ja owenin taudin muodot ja loppuvaiheena okasolusyöpä. Lisäksi on mahdollista, että löytyy erityisen huonoennusteisia SK:n muotoja, jotka kannattaa hoitaa kliinisen ja histologisen kuvan perusteella heti alkuvaiheessa määrätietoisemmin kuin ns. tavalliset SK:t. Näistä toistaiseksi tehtyjen tutkimusten potilasaineistot ovat olleet pienehköjä, ja sinänsä mielenkiintoiset tulokset olisi hyvä varmistaa suuremmilla aineistoilla. Ihosyöpien ja varsinkin solaarikeratoosien diagnosointi, hoito ja seuranta kuluttavat jo nykyisin runsaasti erikoissairaanhoidon resursseja. Sen vuoksi olisi tärkeää, että epäillyn ihosyövän diagnoosi varmistettaisiin biopsialla jo perusterveydenhuollossa. Lisäksi sairaalalähetteessä tulisi kuvata tarkasti myös ihotuumorin koko ja sijainti. Tällöin lähetteen perusteella voitaisiin ohjelmoida paremmin jatkohoito ja hoitava klinikka. Näin toimimalla nopeutettaisiin hoitoa ja potilas säästyisi ylimääräiseltä poliklinikkakäynniltä. 78 A. Laukkanen ym.

9 Koska ihosyövät lisääntyvät väestössä merkittävästi, perusterveydenhuolto joutuu tulevaisuudessa ottamaan enemmän vastuuta alkuvaiheen diagnostiikan lisäksi myös ihotuumoripotilaiden hoidosta ja seurannasta. Hoidon porrastuksessa ainakin yksittäisten varhaisvaiheen tuumoreiden hoito ja seuranta voitaisiin toteuttaa perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoitoon kuuluvat edelleen okasolusyövät sekä multippelit solaarikeratoosit ja in situ karsinoomat, mutta seuranta siirtynee niidenkin osalta nykyistä enemmän perusterveydenhuoltoon. Kirjallisuutta Airola K, Virolainen S, Saksela O. Ihon premalignit keratinosyyttimuutokset etiologia, kliininen kuva ja hoito. Suom Lääkäril 2004;51 52: Ananthaswamy HN. Ultraviolet light as a carcinogen. Kirjassa: owden GT, Fisher SM, toim. Comprehensive toxicology, chemical carcinogens and anticarcinogens. 12. painos. Oxford, UK: Pergamon, 1997, s Anwar J, Wrone DA, Kimyai-Asadi A, Alam M. The development of actinic keratosis into invasive squamous cell carcinoma: evidence and evolving classification schemes. Clin Dermatol 2004;22: Arlette JP. Treatment of owen s disease and erythroplasia of Queyrat. r J Dermatol 2003;149 Suppl 66:43 9. erhane T, Halliday GM, Cooke, arnetson RS. Inflammation is associated with progression of actinic keratoses to squamous cell carcinomas in humans. r J Dermatol 2002;146: raun-falco O, Plewig G, Wolff HH, urgdorf WHC. Premalignant epithelial tumors. Kirjassa: Dermatology. 2. painos. erlin Heidelberg: Springer-Verlag, 2000, s rown, VL, Harwood CA, Crook T, Cronin JG, Kelsell DP, Proby CM. p16 INK4a and p14 ARF tumor suppressor genes are commonly inactivated in cutaneous squamous cell carcinoma. J Invest Dermatol 2004;122: Cockerell CJ. Histopathology of incipient intraepidermal squamous cell carcinoma (»actinic keratosis»). J Am Acad Dermatol 2000;Suppl 42:S Darlington S, Williams G, Neale R, Frost C, Green A. A randomized controlled trial to assess sunscreen application and beta carotene supplementation in the prevention of solar keratoses. Arch Dermatol 2003;139: de Gruijl FR. Ultraviolet radiation and tumor immunity. Methods 2002;28: Diepgen T, Mahler V. The epidemiology of skin cancer. r J Dermatol 2002;146 Suppl 61:1 6. Fu W, Cockerell C. The actinic (solar) keratosis. A 21st-century perspective. Arch Dermatol 2003;139: Glogau R. The risk of progression to invasive disease. J Am Acad Dermatol 2000;Suppl 42:S23 4. Goldberg LH, Joseph AK, Tschen JA. Proliferative actinic keratosis. Int J Dermatol 1994;33: Hakulinen T. Ihosyövät tänään ja tulevaisuudessa. Focus Oncologiae, Syöpäsäätiön julkaisusarja 2005;5:8 12. Leffell D. The scientific basis of skin cancer. J Am Acad Dermatol 2000; Suppl 42:S Melnikova VO, Ananthaswamy HN. Cellular and molecular events leading to the development of skin cancer. Mutation Res 2005;571: Motley R, Kersey P, Lawrence C; ritish Association of Dermatologists; ritish Association of Plastic Surgeons. Multiprofessional guidelines for management of the patient with primary cutaneous squamous cell carcinoma. r J Plast Surg 2003;56: Pariser D, Lowe N, Stewart D, ym. Photodynamic therapy with topical methyl aminolevulinate for actinic keratosis: results of a prospective randomized multicenter trial. J Am Adac Dermatol 2003; 48: Reifenberger J, Schön MP. Epitheliale Tumoren der Haut. Hautarzt 2003; 54: Rowe DE, Carroll RJ, Day CL Jr. Prognostic factors for local recurrence, metastasis, and survival rates in squamous cell carcinoma of the skin, ear and lip. Implications for treatment modality selection. J Am Acad Dermatol 1992;26: Snellman E, Rantanen T. Aurinkosuojavoiteiden salat. Duodecim 2004; 120: Suhonen R. Ihon jäädytyshoito. Duodecim 2005;121: Tornaletti S, Pfeifer GP. UV damage and repair mechanisms in mammalian cells. ioessays 1996;18: Tutrone W, Saini R, Caglar S, Weinberg J, Crespo J. Topical therapy for actinic keratoses, II: Diclofenac, colchisin and retinoids. Cutis 2003; 71: Arja Laukkanen, LL, erikoislääkäri KYS:n ihotautien klinikka PL 1777, Kuopio Jaana Rummukainen, LT, erikoislääkäri KYS:n kliinisen patologian osasto PL 1777, Kuopio Petri Kivinen, LT, terveyskeskuslääkäri Kuopion terveyskeskus PL 227, Kuopio Katriina Lappalainen, LT, erikoislääkäri Kuopion yliopisto, farmakologian ja toksikologian laitos PL 1627, Kuopio 79

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Miten tunnistan ja hoidan aurinkokeratoosin

Miten tunnistan ja hoidan aurinkokeratoosin tieteessä Atte Kivisaari LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri TYKS Ihoklinikka, Lääkäriasema Eloni atte.kivisaari@eloni.fi Veli-Matti Kähäri professori, ylilääkäri, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri

Lisätiedot

FOTODYNAAMINEN HOITO. Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon

FOTODYNAAMINEN HOITO. Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon FOTODYNAAMINEN HOITO Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon 2 Aurinkokeratoosi, tyvisolusyöpä ja Bowenin tauti Ihosyövät ovat esim. Ruotsissa nopeimmin yleistyvä syöpätyyppi sosiaalihallituksen

Lisätiedot

Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille

Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Laatija: Olli Saksela osastonylilääkäri, dosentti HYKS / Iho- ja allergiasairaala Mitä on fotodynaaminen hoito (PDT)? Fotodynaaminen hoito on menetelmä ihokasvaimien

Lisätiedot

Basalioomat, okasolusyöpä ja sen esiasteet, miten hoidan?

Basalioomat, okasolusyöpä ja sen esiasteet, miten hoidan? Sari Pitkänen, Leila Jeskanen ja Leea Ylitalo TEEMA: IHOTAUDIT Basalioomat, okasolusyöpä ja sen esiasteet, miten hoidan? Ihon tyvisolusyöpä (basaliooma), okasolusyöpä (carcinoma spinocellulare) ja sen

Lisätiedot

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita

Lisätiedot

Ihotuumorit. 16.11.2012 el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS

Ihotuumorit. 16.11.2012 el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS Ihotuumorit 16.11.2012 el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS Esitiedot Perussairaudet/yleistila aiemmin hoidetut syöpätaudit onko suvussa melanoomaa aiemmat immunosuppressiiviset hoidot/sädehoito

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

JÄKÄLÄIHOTTUMAT. Pia Halonen LL, eval Alueellinen koulutuspäivä

JÄKÄLÄIHOTTUMAT. Pia Halonen LL, eval Alueellinen koulutuspäivä JÄKÄLÄIHOTTUMAT Pia Halonen LL, eval Alueellinen koulutuspäivä 29.10.2018 Jäkäläihottumat Lichen sclerosus Lichen planus Lichen amyloidosus Lichen corneus obtusus Lichen myxedematosus Lichen nitidus Lichen

Lisätiedot

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008 Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm) Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Silja Katiska & Laura Leppäharju. IHOKASVAINTEN TUNNISTAMINEN - opas Kainuun maakunta -kuntayhtymän terveydenhuollon ammattilaisille

Silja Katiska & Laura Leppäharju. IHOKASVAINTEN TUNNISTAMINEN - opas Kainuun maakunta -kuntayhtymän terveydenhuollon ammattilaisille Silja Katiska & Laura Leppäharju IHOKASVAINTEN TUNNISTAMINEN - opas Kainuun maakunta -kuntayhtymän terveydenhuollon ammattilaisille Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

ACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ

ACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ ACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ Actinica Lotion suojaa ihoa UV-säteilyltä ja estää tiettyjä ihosyöpätyyppejä. 2 Mitä ihosyöpä on? Ihosyöpä on yleisin syöpä. Ihosyöpää on useita erityyppisiä,

Lisätiedot

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)

Lisätiedot

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Fotodynaamisen hoidon pitkäaikaistulokset pään ja kaulan alueen basaliooman hoidossa

Fotodynaamisen hoidon pitkäaikaistulokset pään ja kaulan alueen basaliooman hoidossa tieteessä Jouko Kotimäki LT, ylilääkäri Kainuun keskussairaala, korvaklinikka jouko.kotimaki@kainuu.fi Fotodynaamisen hoidon pitkäaikaistulokset pään ja kaulan alueen basaliooman hoidossa Lähtökohdat Fotodynaaminen

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

Ruokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB

Ruokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven patologiaa Ari Ristimäki Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB Ruokatorven tauteja Kehitysvirheet Motoriikan häiriöt Ahtaumat Divertikkelit Herniat Esofagiitti Barrett-esofagus

Lisätiedot

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Ohutneulabiopsia on sopiva potilaille, joilla on verenohennuslääkitys leesio lähellä ihoa tai suuria suonia implantti

Lisätiedot

Ihon jäädytyshoito. Katsaus. Mitä jäädytettäessä tapahtuu?

Ihon jäädytyshoito. Katsaus. Mitä jäädytettäessä tapahtuu? Katsaus RAIMO SUHONEN Ihon jäädytyshoito Ihmiset elävät entistä vanhemmiksi. Iän myötä ihoonkin ilmaantuu sekä hyvän- että pahanlaatuisia neoplastisia muutoksia. Premalignit ja malignit kasvaimet on tietenkin

Lisätiedot

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea?

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? DIAGNOSTISIA ONGELMIA Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Pekka Nieminen Vuoden 1991 jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus alkoi Suomessa nopeasti kasvaa. Tätä ennen tilanne oli ollut hyvä miltei 40 vuoden

Lisätiedot

Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa

Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus 9.10.2017 Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Paksuneulanäytteet (PNB) ovat pitkälti korvanneet ohutneulanäytteet, koska seulonnassa otetaan useasti

Lisätiedot

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku Kohdunkaulan PAPA:n look alikes Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku 8.4.2016 1 LSIL Perinukleaarinen halo (tarkkarajainen) Tumakoon suureneminen Tumamembraani poimuttuu Binuklaatio 2 LSIL Solu

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280

Lisätiedot

Tapaus vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori

Tapaus vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori Tapaus 1 52 vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori Tapaus 1 PAD: Acral myxoinflammatory fibroblastic sarcoma Hitaasti kasvava kivuton leesio raajojen distaaliosassa v sormet ja kämmenalue

Lisätiedot

Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018

Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018 Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018 Autofluoresenssikuvaus Non-invasiivinen, nopea kuvantamismenetelmä Antaa tietoa verkkokalvon Vaurio- ja rappeuma-asteesta Vaurion

Lisätiedot

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB Kivestuumorit Anna Sankila HUSLAB Kivessyöpä Harvinainen, vain 1 % kaikista miesten syövistä Insidenssi korkeimmillaan 25 35 vuotiailla miehillä, joilla yleisin pahanlaatuinen kasvain Insidenssi nousee

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

Ihomelanooman hoito-ohjelma Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Meri-Sisko Vuoristo

Ihomelanooman hoito-ohjelma Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Meri-Sisko Vuoristo Ihomelanooman hoito-ohjelma Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella Meri-Sisko Vuoristo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/2003

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Ollut toistuvasti kutsuttuna luennoitsijana

Lisätiedot

Seborrooinen ihottuma

Seborrooinen ihottuma Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

LOBULAARISET NEOPLASIAT

LOBULAARISET NEOPLASIAT LOBULAARISET NEOPLASIAT IAP 2. 4.4.2009 Ruka, Kuusamo Meeri Apaja Sarkkinen OYS Patologian osasto LOBULAARISET NEOPLASIAT/YLEISTÄ lobulaariset ja duktaaliset neoplasiat saavat alkunsa terminaalisesta duktolobulaarisesta

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit

Lisätiedot

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Aspiraatiobiopsianäytteen herkkyys kohdunrungonsyövän diagnostiikassa

Aspiraatiobiopsianäytteen herkkyys kohdunrungonsyövän diagnostiikassa Aspiraatiobiopsianäytteen herkkyys kohdunrungonsyövän diagnostiikassa Henna Alm, LK Helsinki 18.10.2010 Tutkielma Ohjaaja: Ralf Bützow, Patologian laitos HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Avitcid 0,025 % emulsiovoide Avitcid 0,05 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Avitcid 0,025 % emulsiovoide Avitcid 0,05 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Avitcid 0,025 % emulsiovoide Avitcid 0,05 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Avitcid 0,025 % emulsiovoide Tretinoiini 0,25 mg/g Apuaineet:

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus. Yleisöluento , Oulu, LL Suvi-Päivikki Sinikumpu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus. Yleisöluento , Oulu, LL Suvi-Päivikki Sinikumpu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu, LL Suvi-Päivikki Sinikumpu 1 Ihotaudit Pohjois- Suomen syntymäkohortti 1966 tutkimuksessa Yleisöluento 12.10.2016 LL, Suvi-Päivikki

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

Komplementti C3:n ilmentyminen syöttösoluissa keratinosyytti-ihosyövissä ja psoriaasissa.

Komplementti C3:n ilmentyminen syöttösoluissa keratinosyytti-ihosyövissä ja psoriaasissa. Komplementti C3:n ilmentyminen syöttösoluissa keratinosyytti-ihosyövissä ja psoriaasissa. Joel Laitala Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen

Lisätiedot

Vectibix (panitumumabi) levinneessä suolistosyövässä

Vectibix (panitumumabi) levinneessä suolistosyövässä Vectibix (panitumumabi) levinneessä suolistosyövässä Opas potilaan ohjaukseen lääkärille ja hoitajalle HOITOHENKILÖKUNNALLE Ensikäynnille Sisältö Mikä lääke Vectibix on? Miten se annostellaan? Odotettavissa

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

IHON APUELINTUUMORIT. IAP, Suomen osasto Matti Kallioinen

IHON APUELINTUUMORIT. IAP, Suomen osasto Matti Kallioinen IHON APUELINTUUMORIT IAP, Suomen osasto 9.11.-10.11.2017 Matti Kallioinen Ihon apuelintuumorit Perinteisesti luokitellaan erilaistumissuunnan ja erilaistumisasteen mukaan vähintään 80 entiteettiä Karvafollikkelituumorit

Lisätiedot

Koulutusohjelman yhteenveto

Koulutusohjelman yhteenveto SUOMEN KOLPOSKOPIAYHDISTYKSEN (SKY) MYÖNTÄMÄ KOLPOSKOPIASERTIFIKAATTI (SKYKS) Koulutusohjelman yhteenveto Miksi tarvitaan kolposkopian koulutusohjelmaa ja sertifikaattia? Koulutusohjelma on tehty varmistamaan

Lisätiedot

Keuhkofibroosi, harvinainen syy yskälle ja ahdistukselle. Hanna Tapanainen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Keuhkosairauksien vastuualue

Keuhkofibroosi, harvinainen syy yskälle ja ahdistukselle. Hanna Tapanainen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Keuhkosairauksien vastuualue Keuhkofibroosi, harvinainen syy yskälle ja ahdistukselle Hanna Tapanainen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Keuhkosairauksien vastuualue 29.11.2018 LUENNOITSIJASTA LL 1997, keuhkosairauksien ja allergologian

Lisätiedot

Lieriöatypiat papanäytteissä Bethesda 2014-mukaan. Laboratoriolääketiedepäivät Leena Krogerus HUSLAB, patologia, Jorvin sairaala

Lieriöatypiat papanäytteissä Bethesda 2014-mukaan. Laboratoriolääketiedepäivät Leena Krogerus HUSLAB, patologia, Jorvin sairaala Lieriöatypiat papanäytteissä Bethesda 2014-mukaan Laboratoriolääketiedepäivät 6.10.2016 Leena Krogerus HUSLAB, patologia, Jorvin sairaala Rauhasepiteeli: Normaali Atyyppinen (1) endocerviksin soluja (NOS,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Tähdellä (*) merkitty tieto rekisteröidään joukkotarkastusrekisteriin. 1. Sukunimi ja etunimet tarvittaessa näytteenottaja merkitsee nimenmuutoksen

Lisätiedot