Suurten infrahankkeiden työlajikohtainen resurssikysyntä

Transkriptio

1 Suurten infrahankkeiden työlajikohtainen resurssikysyntä Suomessa eero NIPPALA Kuva Tiehallinto Suurten infrahankkeiden työlajikohtainen resurssikysyntä Suomessa TA M PEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPERE POLYTECHNIC University of Applied Sciences Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportteja 16. Tampere joulukuu 2006

2 Suurten infrahankkeiden työlajikohtainen resurssikysyntä Suomessa TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

3 TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

4 Kansikuva: Tiehallinto, Hämeen tiepiiri, www-sivut Tampereen läntinen kehä, kuvapankki. Alkusanat Tämän työn on tilannut Kaakkois-Suomen tiepiiri Tampereen ammattikorkeakoululta (TAMK). Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen suurten infrahankkeitten resurssikysyntää työlajeittain. Tilaajan edustajana hankkeessa on toiminut projektipäällikkö diplomi-insinööri Kauko Kellokoski, asiantuntijana suunnittelupäällikkö Seppo Toivonen sekä hankintapäällikkö Ari Huomo keskushallinnosta. Raportin ovat laatineet diplomi-insinööri Eero Nippala ja rakennusinsinööri Olli Kolkka Tampereen ammattikorkeakoulusta. Tampereella Eero Nippala Diplomi-insinööri, projektipäällikkö TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

5 Sisällysluettelo ALKUSANAT...3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO HANKKEET TYÖLAJIT RESURSSIKYSYNTÄ TYÖLAJEITTAIN HANKKEILLA SILLANRAKENTAMINEN MURSKAUS KALLIOLEIKKAUS JA TUNNELILOUHINTA PAALUTUS KALKKISTABILOINTI PAALULAATAT MAALEIKKAUS PÄÄLLYSTYS YHTEENVETO KOKO MAAN INFRARAKENTAMISEN TILANNE TYÖLAJEITTAISET KYSYNTÄPIIKIT...15 LÄHTEET Liite 1. Suurten tieinvestointien aikataulu TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

6 1. Johdanto 1.1 Hankkeet Tässä raportissa käsitellään parhaillaan käynnissä olevia ja na 2007 ja 2008 käynnistyvien tie- ja ratahankkeiden työlajien määrää ja ajoittumista. Tarkastelussa ovat mukana seuraavat hankkeet: Tampere läntinen kehä II vaihe Vt 4 Lusi Vaajakoski rata Seinäjoki-Oulu parannus I vaihe rata Lahti Luumäki yhteys Vuosaaren ratayhteys Jyväskylän ohitus Kuokkalan kohdalla Vt 6 Lappeenranta Imatra, urakka 1 Kärki-Mattila Muukko (KMu) Vt 6 Lappeenranta Imatra, urakka 2 Ahvenlampi Mansikkala (AhMa) E 18 Lohja-Muurla Vt 2 Vihti Pori Kt 51 Kirkkonummi - Kivenlahti 1.2 Työlajit Hankkeiden osalta tarkastellaan seuraavia työlajeja: teräsbetonisillat (eur), terässillat (eur), muut sillat (eur), siltakorjaus (eur), soramurske (t), kalliomurske (t), kallioleikkaus penkereeseen (m 3 ktr), tunnelilouhinta (m 3 ktr), lyöntipaalutus (km), kalkkistabilointi (km), paalulaatat (m 2 ), maaleikkaus (m 3 ktr), bitumisidotut kulutuskerrokset (m 2 ) ja ruoppaus (m 3 ktr) määrää ja ajoittumista ko. hankkeen projektipäälliköiden antamien tietojen pohjalta kesäsyyskuussa TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

7 2. Resurssikysyntä työlajeittain hankkeilla 2.1 Sillanrakentaminen Sillanrakentaminen Suomessa on ollut 1980-luvulla kpl ttain luvun alussa rakentamisen määrä väheni nousten uudelleen 1990-luvun lopulla. Siltojen päämateriaalina on ollut teräsbetoni ja myös tarkastelluissa suurissa hankkeissa sama linja jatkuu. Terässiltoja rakennetaan näissä hankkeissa erittäin vähän. Ryhmä muut sillat, tarkoittaa lähinnä puusiltoja. Suurten hankkeiden sillanrakentaminen painottuu korostetusti in 2007 ja Vuonna 2007 rakennetaan Hakamäentien, E18:n, Tampereen läntisen kehän II vaiheen sekä n maantieyhteyden siltoja. Vuoden 2008 sillanrakentaminen painottuu edelleen Hakamäentielle sekä uutena hankkeena Vt 6:lle. Sekä 2007 että 2008 sillanrakentaminen on noin 70 miljoonan euron suuruutta pelkästään suurissa infrahankkeissa. Siltakorjaukset painottuvat sen sijaan lle Seinäjoki-Oulu radan korjaustyön takia. Myös Lahti-Luumäki radalla korjataan siltoja runsaasti. Sillankorjausten osuus suurissa hankkeissa na on noin 7-8 miljoonaa euroa tasolla milj.e 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Teräsbetonisillat - suuret hankkeet VT 4 Lusi - Hartola Kuva 1. Suurten infrahankkeitten teräsbetonisten siltojen rakentaminen painottuu lle (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK). /8/ TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

8 milj.e 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Terässillat - suuret hankkeet VT 4 Lusi - Vaajakoski Kuva 2. Suurten infrahankkeitten terässiltojen rakentaminen painottuu vuodelle (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK)./8/ milj.e 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Muut sillat - suuret hankkeet VT 4 Lusi - Vaajakoski Kuva 3. Suurten infrahankkeitten puusiltojen rakentaminen painottuu vuodelle (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK)./8/ TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

9 milj.e 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Siltakorjaus - suuret hankkeet VT 4 Lusi - Vaajakoski Kuva 4. Suurten infrahankkeitten siltakorjaaminen painottuu lle (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK)./8/ milj.e 100,00 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 Sillat (uudis+kor) - suuret hankkeet 0,00 VT 4 Lusi - Hartola Kuva 5. Suurten infrahankkeitten siltojen uudisrakentaminen + siltakorjaaminen yhteensä painottuvat voimakkaasti lle (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK)./8/ Suurten hankkeitten sillanrakennusmarkkinaa hallitsee kaksi suurta hanketta: Hakamäentie sekä E18 Lohja Muurla. Yhteensä näissä kahdessa kohteessa rakennetaan siltoja noin 135 miljoonalla eurolla. TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

10 2.2 Murskaus tonnia Soramurske - suuret hankkeet VT 4 Lusi - Vaajakoski Kuva 6. Suurten infrahankkeitten soramurskeen murskaaminen painottuu E18 hankkeelle lle 2006 ja (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK)./8/ Koko maan tasolla soramurskeita valmistetaan tasolla 25 miljoonaa tonnia, josta suurten hankkeitten 1,6 miljoonaa tonnia ovat 6-7 prosenttia. Koko Suomen kaikista yhden vuoden aikana käsitellyistä infrarakentamisen maa-aineksista eli karkeasti noin 150 miljoonasta tonnista E18 käsittää tasolla hieman yli yhden prosentin. tonnia Kalliomurske - suuret hankkeet VT 4 Lusi - Vaajakoski Kuva 7. Suurten infrahankkeitten kalliomurskeen murskaaminen painottuu E18 ja hankkeelle vuodelle (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK)./8/ Koko maan tasolla kalliomurskeita valmistetaan tasolla noin 50 miljoonaa tonnia, josta suurten hankkeitten 3,2 miljoonaa tonnia vuonna 2007 on 6-7 prosenttia. Koko Suomen kaikista yhden vuoden aikana käsitellyistä infrarakentamisen maa-aineksista eli karkeasti noin 150 miljoonasta tonnista E18, n ja muiden suurten infrahankkeitten kalliomurskeet käsittävät tasolla noin 2 prosenttia. TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

11 2.3 Kallioleikkaus ja tunnelilouhinta m3ktr Kallioleikkaus penkereeseen - suuret hankkeet 0 VT 4 Lusi - Hartola Kuva 8. Suurten infrahankkeitten kallioleikkaus penkereeseen painottuu E18 takia jo vuoteen 2006 voimakkaasti. (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK)./8/ Vuoden suurten infrahankkeitten kalliolouhinnan taso oli 2-3 miljoona kuutiota (m 3 ktr). Vuosina 2007 ja 2008 kallioleikkausten määrä näyttää kohoavan samalle noin 2 miljoonan kuution tasolle. E18 kallioleikkausten määrä vuonna 2006 on tästä poikkeus eli yli 4 miljoonan kuution tasolla. Kallioleikkausten kokonaismäärästä ei ole koko Suomen tasolla arviota m3ktr Tunnelilouhintaa - suuret hankkeet 0 VT 4 Lusi - Vaajakoski. Kuva 9. Suurten infrahankkeitten tunnelilouhinta keskittyy radan louhintatäiden jälkeen välille. radan louhinnat ovat jo päättyneet mutta E18 louhinnat jatkuvat vielä 2007 puolelle. (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK). /8/ TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

12 2.4 Paalutus km Lyöntipaalutus - suuret hankkeet VT 4 Lusi - Vaajakoski Kuva 10. Suurten infrahankkeitten lyöntipaalutus keskittyy lle sekä ratatyömaille Lahti Luumäki sekä Seinäjoki Oulu ja Kt 51:lle (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK). /8/ Suomen lyöntipaalutuksen kokonaismarkkina (talonrakentaminen + infrarakentaminen) on arviolta tasolla 1600 km, joista suurten hankkeitten km osuus on prosenttia. 2.5 Kalkkistabilointi km Kalkkistabilointi - suuret hankkeet VT 4 Lusi - Vaajakoski Kuva 11. Suurten infrahankkeitten kalkkistabilointi keskittyy vuodelle 2009 Kt 51.lle (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK). /8/ TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

13 2.6 Paalulaatat Paalulaatat - suuret hankkeet m VT 4 Lusi - Vaajakoski Kuva 12. Suurten infrahankkeitten paalulaattojen rakentaminen keskittyy vuoteen 2009 ja hankkeelle Kt 51.lle (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK). /8/ 2.7 Maaleikkaus m3ktr Maaleikkaus - suuret hankkeet VT 4 Lusi - Hartola Kuva 13. Suurten infrahankkeitten maaleikkaustyöt painottuvat jo vuoteen 2006 ja E18 Lohja-Muurla hankkeelle (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK)./8/ Suurten hankkeitten maaleikkaustyöt keskittyvät voimakkaasti E18:lleja vuodelle 2006 toisin kuin 2003 vuonna tehdyssä tarkastelussa, jossa maaleikkaustöitä kertyi tasaisesti kaikille tarkastelulle. Koko maarakennusalalla käytetään maa-aineksia arviolta 150 miljoonaa tonnia, joten suurten hankkeitten noin 5 miljoonan tonnin määrä vuonna 2006 on reilun 3 prosentin luokkaa kaikesta maarakentamisesta Suomessa. TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

14 2.8 Päällystys m2 ABK+AB+SMA - suuret hankkeet VT 4 Lusi - Vaajakoski Kuva 14. Suurten infrahankkeitten päällystystöiden määrä keskittyy vuodelle 2007 E18 takia. Myös 2008 päällystäminen on vielä vilkasta mm. Tampereen läntisen kehän ja Vt 6 takia. Vt 6 viimeinen päällystämiskerta ajoittuu vuodelle 2011 (lähde: projektipäällikkökysely 6-9/2006, TAMK)./8/ TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

15 3. Yhteenveto 3.1 Koko maan infrarakentamisen tilanne INFRA-tuotannon suhdannetilanne ja -ennuste Suomessa 110 korkea hyvä 100 normaali välttävä 90 lama aika Kuva 15. Rakentamisen volyymikehitys Suomessa. (Eero Nippala arvio) Maa- ja vesirakennustuotanto supistuu vuonna 2006 Suomessa hieman. Tämän lievän notkahduksen aiheuttaa useiden suurten tiehankkeiden päättyminen 2006 sekä uusien tiehankkeiden hidas/viivästynyt käynnistyminen. Yli 300 miljoonan euron Kerava-Lahti oikorata valmistui syksyllä 2006 ja uudet suuret ratahankkeet käynnistyvät rakennustöiden osalta pääosin vasta 2007 lopulla ja Tällä hetkellä ovat käynnissä mm. Vt100 Hakamäentie Helsingissä, E18 moottoritiehanke Lohja-Muurla,, Vuosaaren liikennejärjestelyt ja Tampereen läntinen kehä I vaihe. Nämä eivät riitä korvaamaan päättyneiden hankkeiden volyymiä. Uusia suuria hankkeita on käynnistymässä poikkeuksellisen paljon. Uusia tiehankkeita ovat Vt 2 Vihti-Pori, Kt 51 Kivenlahti - Kirkkonummi, Vt 6 Imatra - Lappeenranta, Mt 101 Turunväylä - Vallikallio, Vt 4 Kemin kohta, Vt 14 Savonlinnan keskusta ja Vt 4 Lusi - Vaajakoski. Uusia ratahankkeita ovat Keski-Pasilan ratajärjestelyt, Lahti-Luumäki ja Seinäjoki-Oulu (vaihe I) parannukset. Näiden suurten hankkeiden töiden painopiste osuu vain pieneltä osin vuoteen 2007 ja pääpaino on lla Lisäksi suunnitteilla ovat mm. länsimetro ja rata lentokentälle. Energiasektorilla Suomen 5. ydinvoimalan ja Porvoon öljynjalostamon maarakennustöiden vilkkain kausi on ohitettu jo 2005 puolella (ydinvoimalan energiantuotantolaitteita ei ole laskettu infrainvestoinneiksi). Hanasaaren kivihiilivoimalan uusi kivihiilivarasto sijoitetaan osin maanalaisiin siiloihin. Salmisaaren voimalan suuri kivihiilivarasto on valmistunut jo Useita voimalahankkeita on vireillä, mutta niiden rakentamiseen päästäneen vasta 2008 puolella. Energiasektorilla on suunnitteilla maakaasuputken rakentaminen länsirannikolle. Rakentamispäätös odottaa uusien voimaloiden polttoaineratkaisuja. Venäläisellä United Powerilla on suunnitelma rakentaa sähkökaapeli Sosnovyi Borin lähistöltä Suomeen. Ydinjätteiden loppusijoituspaikan rakentaminen on käynnissä tutkimustunnelin rakennustyöllä. TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

16 Vesiliikenneinvestoinneissa vuonna 2006 ovat käynnissä suurista hankkeista Vuosaaren satamatyömaa. n varastoalueiden täytöt on pääosin tehty ja laiturirakenteiden rakentaminen jatkuu aina 2008 puolelle. Satama otetaan käyttöön loppuvuodesta Saimaan kanavan vuokrasopimus päättyy Uuden vuokrasopimuksen neuvottelut ovat virallisesti alkaneet jo vuonna Ilmailuliikenteen investoinnit ovat matalla eikä suuria lentokenttähankkeita ole käynnissä. Työt ovat pääosin normaalia kiitoteiden päällystämisiä. Kuntien katuinvestoinnit ja vesihuollon investoinnit ovat korkealla tasolla huolimatta kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta. Katuinvestoinnit ovat kasvaneet koko luvun eikä suurta supistumista ole näköpiirissä vuodelle Suurena vesihuoltohankkeena tällä hetkellä on käynnissä Turussa Kakolanmäen jätevedenpuhdistamotyömaa. Vuonna 2007 maa- ja vesirakentamisen investointien kasvu jää nollaan ja vasta 2008 investoinnit kasvavat kun suurten hankkeitten työt pääsevät täyteen vauhtiin. /2,3,4,5,6,7,9/ 3.2 Työlajeittaiset kysyntäpiikit Sillanrakentamisessa kysyntäpiikki osuu lle 2007 ja 2008 n, E 18 Lohja Muurla, n, Vt 6:n ja Tampereen läntisen kehän II vaiheen sillanrakentamisen ansiosta. Siltakorjausten kysynnän huippu ajoittuu Seinäjoki Oulu ja Lahti Luumäki ratojen parantamisen takia. Murskaus (sora- ja kallio) painottuvat in E 18 Lohja Muurla ja n murskausten ansiosta. Kallioleikkaus ja tunnelilouhinta ajoittuvat E 18 Lohja Muurla sekä radan tunneleiden rakentamisen aikataulun mukaan. Lyöntipaalutuksessa suurin kysyntä ajoittuu lle 2008 ja Suuria paalutusmääriä on Seinäjoki - Oulu ja Lahti - Luumäki radoilla sekä Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti maantiellä. Kalkkistabiloinnissa suurin kysyntäpiikki ajoittuu vuoteen 2009 Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti ajoittumisen mukaan. Maaleikkauksia tehdään eniten E 18 Lohja Muurla välillä jo vuoden 2006 aikana. E 18 vaikutus maansiirtotöihin ulottuu 2007 puolelle. Suurten hankkeitten kysyntä päällystystöissä osuu lle 2007 ja 2008 suurimman hankkeen ollessa E 18. Myös Vt 6 Lappeenranta - Imatra ja Tampereen läntisen kehän II vaihe työllistää päällystysurakoitsijoita. Suurten hankkeitten työlajikohtainen analyysi osoittaa kysyntäpiikkejä useisiin työlajeihin lle Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon on syytä yhdessä koordinoida tarjouskilpailujen aikataulutus siten, ettei suuria hankkeita kilpailuteta yht aikaa. TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

17 Lähteet /1/ Eero Nippala, Pekka Pajakkala Väylänpidon lyhytjänteisten rahoituspäätösten vaikutukset ja pitkäjänteisen rahoituksen hyödyt, asiantuntijalausunto Matti Vuorian työryhmälle. VTT, /2/ Eero Nippala Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa VTT kesäkuu 2003 /3/ Eero Nippala - Terttu Vainio Tienpidon markkinoiden toimivuus - yritysten ansaintalogiikka VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Tampere 2004 /4/ Pekka Tienhaara Uudistalonrakentamisen määrä maakunnittain -luvat, aloitukset, valmistuneet ja ennuste , VTT, Tilastokeskuksen tietoaineksesta muokattu kuvasarja (julkaisematon) /5/ Valtion tulo- ja menoarvioesitys 2006 /6/ Valtion tulo- ja menoarvioesitys 2007 /7/ Pekka tienhaara Suurten talonrakennuskohteiden seuranta Suomessa - aineisto 2005 VTT, julkaisematon /8/ Eero Nippala Suurten hankkeitten kyselyn vastauskooste 2006, julkaisematon powerpoint kalvosarja /9/ Eero Nippala Euroconstruct Conference Munchen November Country Report FINLAND, Civil Engineering. /10/ Eero Nippala, Olli Kolkka Suurten hankkeitten projektipäällikkökysely 6-9/2006, Tampereen ammattikorkeakoulu. Julkaisematon. TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

18 TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

19 Tekijä(t) Eero Nippala Kuvailulehti Luottamuksellisuus: JULKINEN Sarja B, Raportteja 16 Tampereen ammattikorkeakoulu Nimeke Suurten infrahankkeiden työlajikohtainen resurssikysyntä Suomessa Tiivistelmä Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiiri tilasi Tampereen ammattikorkeakoululta projektin: Rakentamisen suhdannetilanne suurten hankkeitten resurssikysyntä työlajeittain. Tilaajan puolelta hanketta ohjasi diplomiinsinööri Kauko Kellokoski. Raportin ovat laatineet diplomi-insinööri Eero Nippala sekä rakennusinsinööri Olli Kolkka Tampereen ammattikorkeakoulusta. Suomen infrarakentamisen suhdannetilanne on na 2006 ja 2007 hyvä. Koko Suomen tasolla vuodelle 2007 odotetaan nollakasvua tai kiinteähintaisesti jopa lievää miinusta nykyisillä hankepäätöksillä. Useiden suurten hankkeitten käynnistyminen nostaa infrainvestoinnit 2008 plussalle. Sillanrakentamisessa kysyntäpiikki osuu lle 2007 ja 2008 n, E 18 Lohja Muurla, n, Vt 6:n ja Tampereen läntisen kehän II vaiheen sillanrakentamisen ansiosta. Siltakorjausten kysynnän huippu ajoittuu Seinäjoki Oulu ja Lahti Luumäki ratojen parantamisen takia. Murskaus ( sora- ja kallio-) painottuvat in E 18 Lohja Muurla ja n murskausten ansiosta. Kallioleikkaus ja tunnelilouhinta ajoittuvat E 18 Lohja Muurla sekä Vuosaaren satamaradan tunneleiden rakentamisen aikataulun mukaan. Lyöntipaalutuksessa suurin kysyntä ajoittuu lle 2008 ja Suuria paalutusmääriä on Seinäjoki - Oulu ja Lahti - Luumäki radoilla sekä Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti maantiellä. Kalkkistabiloinnissa suurin kysyntäpiikki ajoittuu vuoteen 2009 Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti ajoittumisen mukaan. Maaleikkauksia tehdään eniten E 18 Lohja Muurla välillä jo vuoden 2006 aikana. E 18 vaikutus maansiirtotöihin ulottuu 2007 puolelle. Suurten hankkeitten kysyntä päällystystöissä osuu lle 2007 ja 2008 suurimman hankkeen ollessa E 18. Myös Vt 6 Lappeenranta - Imatra ja Tampereen läntisen kehän II vaihe työllistävät päällysteurakoitsijoita. Suurten hankkeitten työlajikohtainen analyysi osoittaa kysyntäpiikkejä useisiin työlajeihin lle Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon on syytä yhdessä koordinoida tarjouskilpailujen aikataulutus siten, ettei suuria hankkeita kilpailuteta yht aikaa. Avainsanat Rakentamisen suhdanteet, infrarakentaminen, tienpito, radanpito, suuret hankkeet, hankeajoitus, työlaji, resurssikysyntä Toimintayksikkö Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK ISBN Projektinumero Julkaisuaika Kieli Sivuja Liitesivuja 2006 suomi 19 1 Projektin nimi Rakentamisen suhdannetilanne suurten hankkeitten resurssikysyntä työlajeittain Asiakkaan yhteyshenkilö TIEHALLINTO Diplomi -insinööri Kauko Kellokoski puh: , gsm Raportin jakelu TAMK; Eero Nippala, Jouko Lähteenmäki, Perttu Heino, Olli Kolkka Tiehallinto: Kauko Kellokoski, Seppo Toivonen, Ari Huomo + kaikki kyselyyn vastanneet projektipäälliköt Toimeksiantaja(t) Tiehallinto, Kaakkois -Suomen tiepiiri TAMK yhteyshenkilö Diplomi -insinööri Eero Nippala TAMK, PL 21, TAMPERE gsm Tampereella Eero Nippala TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

20 TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere

21 Liite 1. Suurten tieinvestointien aikataulu (lähde: Tiehallinto) TAMK Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampere